lentopolttoaineet

Miksi paljon saastuttavan ja öljyä tuhlaavan lentoliikenteen polttoaineet on verottomia mutta tieliikennepolttoaineista lypsetään rahaa?
151824
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 15

Vanhimmat

Lentopolttoaineita voisi verottaa vain jos verotus olisi kakkialla sama. Muuten tankattaisiin sieltä missä vero on alimmillaan. Mistää tämän tapaisestakaan ei ole pystytty eri maiden kesken sopimaan, joten veroa ei ole eikä kaiketi tulekaan. Ei riitä pelkkä EU:n sopimus.

Äänestä
  • Meidän pitää tehdä kantelu ensin Suomen virkamiehille ja kun se ei auta, sitten EU:hun eri liikennemuotojen erilaisesta kohtelusta verotuksen suhteen sekä mahdollisesta rasismista eri liikennemuotoja käyttäviä kansalaisia ja kansanryhmiä kohtaan. On törkeää rasismia jakaa kansalaiset eriarvoiseen asemaan sen mukaan, onko heillä varaa matkusta alentokoneella vai autolla.
    Tätä palstaa seuraava lakimies tehköön aloitteen mahdollisesta Sumen valtion harjoittaman rasismin kitkemisestä, minä täysin vieraalle alalle koulutettuna en osaa.

    Äänestä

  • "Muuten tankattaisiin sieltä missä vero on alimmillaan."

    eli tällä periaatteella kesken lennon poikettaisiin johonkin maahan tankkaamaan jossa polttoainetta ei verotettaisi.

    Äänestä

Maantieliikenteen polttoainevero. Polttoainetta verotetaan maantieverkon rakentamista/ylläpitoa varten.

Lentoliikenne ei tarvi valtion rakentamaa/ylläpitämää tieverkkoa. Kenttä ym. kulut hoidetaan lentoyhtiöiden maksamilla kenttämaksuilla.

Jos lentopolttoaineessa olisi esim. Suomessa vero niin kukaan ei tetenkään täällä sitä ostaisi.

Jos vero jostain syystä haluttaisiin, niin se pitäsi saada periaatteessa kaikkialle maapallolla voimaan. Mikä ainakin nykyään on mahdotonta.
Tämä vero tietenkin johtaisi automaattisesti lippujen hinnan nousuun ja sitä kautta lentomatkustamisen vähenemiseen.
Lentoliikenne ja lentokoneteollisuus on monille valtioille senverran kansantaloudellisesti merkittävä asia että sopimukseen verosta ei taatusti päästäisi.

Äänestä
  • Autoilijoilta lypsetään veroja enemmän kuin käytetään teiden ylläpitoon. Loput menee kansanedustajien ym. juhliin.

    Äänestä

  • sggdgdjdod kirjoitti:

    Autoilijoilta lypsetään veroja enemmän kuin käytetään teiden ylläpitoon. Loput menee kansanedustajien ym. juhliin.

    Lentokonebensiini 100LL maksaa n. 1,50e/l! Siinä taitaa olla hiukan veroa mukana...

    Äänestä

  • 744 kirjoitti:

    Lentokonebensiini 100LL maksaa n. 1,50e/l! Siinä taitaa olla hiukan veroa mukana...

    Lentobensiiniä käyttävät varsin harvat koneet. Useimmat kuten suihkuturbiinikoneet tankkaavat kerosiinia joko on öljytisleenä dieselin ja bensan välissä. Kerosiinin hintaa en tiedä mutta varmaan halvempaa kuin tuo lentobensa.

    Äänestä

  • Autonomi kirjoitti:

    Lentobensiiniä käyttävät varsin harvat koneet. Useimmat kuten suihkuturbiinikoneet tankkaavat kerosiinia joko on öljytisleenä dieselin ja bensan välissä. Kerosiinin hintaa en tiedä mutta varmaan halvempaa kuin tuo lentobensa.

    Nykyiset polttoaineet eivät ole olleet enää vuosikymmeniin tisleitä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan hyvinkin monimutkaisen valmistusprosessin tuotteita. Jostain syystä vaan edelleenkin käytetään tisleet nimitystä.

    Kerosiini on lähellä samaa kuin moottoripetrooli. Sen nykyistä valmistusprosessia en tunne, mutta olettaisin senkin olevan enemmän prosessoitu kuin vanha tislauskerosiini. Kerosiini oli ainakin vanhojen tislausmenetelmien aikana halpa polttoaine, koska sitä tuli tavallaan sivutuotteena yli tarpeen.
    Nykyisten monimutkaisempien prosessien avulla eri polttoaineita voidaan tuottaa kulutusta vastaavissa suhteissa ja tuskin kerosiinillakaan on enää olemassa mitään tuotantotekniikasta johtuvaa "sivutuoteasemaa" jota prosessissa muodostuu runsain määrin.

    Kerosiini on ollut tislauspolttoaineiden aikana halpa tuote - maassaliikkujien kannalta jopa jäte.

    Nykyisten prosessipolttoaineiden aikana kerosiini lienee teknisesti samanhintainen kuin muutkin polttoaineet. Tislaussuhteilla kun ei nykyään ole mitään merkitystä, että missä suhteissa mitäkin polttoainetta jalostamon putkista tulee ulos.

    Kuka sattuisi tietämään lentobensiinin ja kerosiinin nykyiset hinnat!?

    Äänestä

  • Kerosiini kirjoitti:

    Nykyiset polttoaineet eivät ole olleet enää vuosikymmeniin tisleitä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan hyvinkin monimutkaisen valmistusprosessin tuotteita. Jostain syystä vaan edelleenkin käytetään tisleet nimitystä.

    Kerosiini on lähellä samaa kuin moottoripetrooli. Sen nykyistä valmistusprosessia en tunne, mutta olettaisin senkin olevan enemmän prosessoitu kuin vanha tislauskerosiini. Kerosiini oli ainakin vanhojen tislausmenetelmien aikana halpa polttoaine, koska sitä tuli tavallaan sivutuotteena yli tarpeen.
    Nykyisten monimutkaisempien prosessien avulla eri polttoaineita voidaan tuottaa kulutusta vastaavissa suhteissa ja tuskin kerosiinillakaan on enää olemassa mitään tuotantotekniikasta johtuvaa "sivutuoteasemaa" jota prosessissa muodostuu runsain määrin.

    Kerosiini on ollut tislauspolttoaineiden aikana halpa tuote - maassaliikkujien kannalta jopa jäte.

    Nykyisten prosessipolttoaineiden aikana kerosiini lienee teknisesti samanhintainen kuin muutkin polttoaineet. Tislaussuhteilla kun ei nykyään ole mitään merkitystä, että missä suhteissa mitäkin polttoainetta jalostamon putkista tulee ulos.

    Kuka sattuisi tietämään lentobensiinin ja kerosiinin nykyiset hinnat!?

    Lentobensa 100LL keskimäärin 1.53e/l ja kerosiini vantaalla 0.78e/l. Hinnat sisältävät alv:n.

    Äänestä

  • Kerosiini kirjoitti:

    Nykyiset polttoaineet eivät ole olleet enää vuosikymmeniin tisleitä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan hyvinkin monimutkaisen valmistusprosessin tuotteita. Jostain syystä vaan edelleenkin käytetään tisleet nimitystä.

    Kerosiini on lähellä samaa kuin moottoripetrooli. Sen nykyistä valmistusprosessia en tunne, mutta olettaisin senkin olevan enemmän prosessoitu kuin vanha tislauskerosiini. Kerosiini oli ainakin vanhojen tislausmenetelmien aikana halpa polttoaine, koska sitä tuli tavallaan sivutuotteena yli tarpeen.
    Nykyisten monimutkaisempien prosessien avulla eri polttoaineita voidaan tuottaa kulutusta vastaavissa suhteissa ja tuskin kerosiinillakaan on enää olemassa mitään tuotantotekniikasta johtuvaa "sivutuoteasemaa" jota prosessissa muodostuu runsain määrin.

    Kerosiini on ollut tislauspolttoaineiden aikana halpa tuote - maassaliikkujien kannalta jopa jäte.

    Nykyisten prosessipolttoaineiden aikana kerosiini lienee teknisesti samanhintainen kuin muutkin polttoaineet. Tislaussuhteilla kun ei nykyään ole mitään merkitystä, että missä suhteissa mitäkin polttoainetta jalostamon putkista tulee ulos.

    Kuka sattuisi tietämään lentobensiinin ja kerosiinin nykyiset hinnat!?

    Kerosiinin hinta tänä keväänä Euroopan lentokentilla on ollut noin 2 dollaria per gallona. Eli Euroissa noin luokkaa 44 centtiä per litra. Lentobensiinin hinta tuossa jo aikaisemmin kerrottiinkin.

    Äänestä

  • Autonomi kirjoitti:

    Kerosiinin hinta tänä keväänä Euroopan lentokentilla on ollut noin 2 dollaria per gallona. Eli Euroissa noin luokkaa 44 centtiä per litra. Lentobensiinin hinta tuossa jo aikaisemmin kerrottiinkin.

    Tuo 44 senttiä per litra onkin ollut voimassa lokakuussa 2005 - eli nousua on tullut prosentuaalisesti aika paljon.

    Äänestä

  • Kerosiini kirjoitti:

    Nykyiset polttoaineet eivät ole olleet enää vuosikymmeniin tisleitä sanan varsinaisessa merkityksessä, vaan hyvinkin monimutkaisen valmistusprosessin tuotteita. Jostain syystä vaan edelleenkin käytetään tisleet nimitystä.

    Kerosiini on lähellä samaa kuin moottoripetrooli. Sen nykyistä valmistusprosessia en tunne, mutta olettaisin senkin olevan enemmän prosessoitu kuin vanha tislauskerosiini. Kerosiini oli ainakin vanhojen tislausmenetelmien aikana halpa polttoaine, koska sitä tuli tavallaan sivutuotteena yli tarpeen.
    Nykyisten monimutkaisempien prosessien avulla eri polttoaineita voidaan tuottaa kulutusta vastaavissa suhteissa ja tuskin kerosiinillakaan on enää olemassa mitään tuotantotekniikasta johtuvaa "sivutuoteasemaa" jota prosessissa muodostuu runsain määrin.

    Kerosiini on ollut tislauspolttoaineiden aikana halpa tuote - maassaliikkujien kannalta jopa jäte.

    Nykyisten prosessipolttoaineiden aikana kerosiini lienee teknisesti samanhintainen kuin muutkin polttoaineet. Tislaussuhteilla kun ei nykyään ole mitään merkitystä, että missä suhteissa mitäkin polttoainetta jalostamon putkista tulee ulos.

    Kuka sattuisi tietämään lentobensiinin ja kerosiinin nykyiset hinnat!?

    Taitaa se suihkumoottoreissa käytettävä kerosiini olla paljon lähempänä valopetrolia, eli lamppuöljyä, kuin moottoripetroolia.

    Äänestä

On kovin suhteellista tuo kulutus ja saastuttaminen. Yleisilmailussa se pitää paremmin paikkaansa vielä tällä hetkellä - vanhat bensakoneet kuluttavat aika paljon bensaa eikä bensa ole aivan mitään super-ekoa. Mutta lentobensa onkin tulossa verolle lähiaikoina, jolloin hinta pomppaa pilviin. Alkaa tosin taloudelliset dieselit tulemaan yleisilmailuunkin, jolloin polttoainetaloudellisuus paranee huomattavasti.

Liikenneilmailussa puhutaan polttoaineissa suurista massoista, mutta jos kulutus lasketaan per matkustaja per 100km, näyttää tilanne jo toiselta. Suihkukoneellakin pääsee kohtuullisen säästäväisesti per matkustaja. Esim uudelle superjumbolle on luvattu alle 3 litraa per matkustaja vaikka tankkeihin mahtuva lähes 300 000 litraa kerosiinia luo aivan toisenlaisen mielikuvan. Isoissa koneissa saattaa siirtyä vielä useita kymmeniä tonneja rahtia mukana, mikä pitää myös huomioida. Nykyaikaisilla potkuriturbiineilla kulutus on vielä pienempi, jopa alle 2 litraa. Optimissaan ympäristövaikutus on pienempi kuin sähköjunalla. Oletuksena tietysti, että kone on lähes täynnä matkustajia. Mutta uskaltaisin väittää, että ylivoimaisesti suurin osa esim työmatka-autoilijoista ajelee yksinään, jolloin kulutus on yleensä huomattavasti suurempi kuin suhteellisesti lentoliikenteessä.

Äänestä
  • Jos henkilöauton (5 paikkaa) kulutus/henkilö lasketaan niin että vain kuljettaja on autossa, on myös lentokoneen kulutus laskettava niin että vain yksi viidestä penkistä on käytössä.

    Täynnä oleva (5 henkilöä) henkilöauto joka kuluttaa bensaa 8 litraa / 100km kuluttaa 1,6 litraa / hlö.

    6 litraa dieseliä -> 1,2 litraa / hlö.

    Äänestä

  • .......... kirjoitti:

    Jos henkilöauton (5 paikkaa) kulutus/henkilö lasketaan niin että vain kuljettaja on autossa, on myös lentokoneen kulutus laskettava niin että vain yksi viidestä penkistä on käytössä.

    Täynnä oleva (5 henkilöä) henkilöauto joka kuluttaa bensaa 8 litraa / 100km kuluttaa 1,6 litraa / hlö.

    6 litraa dieseliä -> 1,2 litraa / hlö.

    Ei olekaan kysymys siitä etteikö autolla pääsisi taloudellisemmin, jos oikein yrittää. Tosiasia on vain se, että ylivoimaisesti suurimmassa osassa autoista istuu vain kuljettaja - myös minun. Ja suuri osa autoilusta tapahtuu kaupungissa ja meidän oloissa vieläpä usein kylmällä moottorilla, jolloin keskikulutus on aivan muuta kuin 8 litraa.

    Lentoliikenteessä koneiden käyttöaste on yleisesti noin 75%, jolloin mainitsemani suihkarikalusto kuluttaisi luokkaa 4 - 4,5 litraa sataselle per matkustaja. Uudet potkurikoneet noin 3litraa. Jos autolla ajaa jatkuvasti kaksi kyydissä, niin kulutus on varmaan aika lähellä suihkaria. Tosin ei todellakaan kovin moni aja keskimäärin kaksi päällä, saatika sitten enemmän, joten ei auton käyttöä voi hirveäksi ekoiluksi kutsua lentämisen rinnalla.

    Saati sitten, jos otetaan huomioon paljonko luonnonvaroja auton ja lentokoneen valmistus kuluttaa per matkustajakilometri...

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


dgsfg kirjoitti:

Miksi paljon saastuttavan ja öljyä tuhlaavan lentoliikenteen polttoaineet on verottomia mutta tieliikennepolttoaineista lypsetään rahaa?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu