Maailmankaikkeus?

En tiijä. En tiijä.

ja et ole.

..maailmankaikkeus johonkin ja jos loppuu mitä on sen jälkeen? Seinäkö?Mitähän materiaalia se sitten ois.Jatkuiskohanse sitten loputtomiin,vai oisko sen jälkeen tyhjää ja mitenhän pitkälle se jatkuis?Aika mielenkiintonen tämä maailmankaikkeus.En kyllä usko,että seinä tulee vastaan missään.

Eikös me jokainen olla osa maailmankaikkeuden kiertokulkua?
Nuorempana maailmankaikkeus näyttäytyy nuoren silmissä erilaisena. Vuosien lisääntyessä muutosta tapahtuu koko ajan. Sitä sanotaan "elämiseksi" eli kokemusten kautta oma tietoisuus elämästä ja maailmankaikkeudesta lisääntyy jatkuvasti - ainakin niillä, joita nämä asiat kiinnostavat. Meitä ihmisiähän kiinnostavat niin erilaiset asiat.

Oman tietoisuuden avartuminen saa elämäsen tuntumaan mielekkäältä. Siis ennenkaikkea tuntumaan.
Järkihän ei ole tunnetta, joten me tarvitsemme kaikkia aistejamme tässä elämässämme.

Mutta aina ja joka hetki jokaisella on yhteyden mahdollisuudet maailmankaikkeuteen. Sen yhteyden voivat löytää vain ne, jotka eivät ole hukanneet omaa minäänsä ja omaa sisimpäänsä.
Oman sisimmän "ääniä" on siis kuunneltava, mutta samalla pysyttävä realistisena.

Omaa minää voit kuunnella olemalla rehellinen omille tuntemuksillesi ja mielipiteillesi eli omalle itsellesi. Ei se sen kummoisempi juttu ole. Se ei siis ole mitään yliluonnollista, vaikka monet yrittävätkin saada ehkä juuri sinut muuttamaan mielipiteesi heidän haluamallaan tavalla eli manipuloimalla sinua ja omia tuntemuksiasi sekä mielipiteitäsi väittämällä esim. kaikkia maailmankaikkeuteen liittyviä asioita joksikin huuhaaksi ja yliluonnolliseksi, jopa hulluudeksi. Näinhän tekevät juuri ne, jotka käyttävät elämässään elämiseensä vain pientä osaa omista aisteistaan.
Toki on tunnustettava, että me ihmiset saamme myös syntyessämme erilaiset ominaisuudet, vahvuudet sekä heikkoudet elämäämme varten. Jopa erilaisen ymmärtämisen kyvyn. Emmehän muutoin oppisi elämästä yhtään mitään.

Meikäläisen ikäisenä maailmankaikkeus on jälleen ikäänkuin vanventunut, pienentynyt ja tullut lähemmäksi. Osaksi minua itseäni ja minä osaksi sitä, vaikka elämmekin eri ulottuvuuksissa. Silmillemme näkymätön ja näkyvä sekä sen välillä oleva maailmankaikkeuden ulottuvuus synnyttävät elämän moniulotteisuuden mahdollisuuden, jotka eivät lopu ja jotka tekevät ihmisen kehittymisen ihmisenä yleensäkin mahdolliseksi. Samoin kuin kaiken muunkin elävän.
Kaikki siis vaikuttaa kaikkeen ihmisen elämässä. Elämän energia ei voi kadota muuta kauta kuin hävittämällä se ihmisen toimesta.