Wikipediassa väärää tietoa

Minua sitten jaksaa ilahduttaa tuo sinun lämmin suhtautumisesi adventisteihin :D Lisää herneitä nimimerkin 'Kirjoitettu on' nenään...

täällä sitä luikerellaan nyt,ja matka jatkuu

Wikipediassa on runsaasti epätarkkuuksia, esimerkiksi kirjallisuutta ja taidetta koskevissa asioissa saatetaan jonkun tekijän kohdalla esitellä vain tietty osa tuotanosta, eikä aina edes tärkeintä osaa, jolloin kokonaiskuva vääristyy, myös historiallisissa asioissa on paikoitellen epätarkkuutta, jopa virheitä, ehkä kuitenkin eniten virheellisyyksiä on nimenomaan uskontoa ja hengellisiä kysymyksiä koskevissa seikoissa, varsinkin jos kyse on ei-uskonnollisesta asiasta kuten tässä historiasta, artikkelin kirjoittajalla kun voi olla erityistuntemusta oman mielenkiintonsa aiheesta mutta aiheen reuna-alueisiin ei välitetä niinkään perehtyä.

Lopettaessani kirja-antikvariaatin pitämisen muutama vuosi sitten käsiini jäi yli 20 000 kirjaa. Suurimmasta osasta pääsin toki eroon nopeasti. Nyt olen lähinnä harrastuksenomaisesti myynyt joitain itselle tarpeettomia kirjoja netin kautta viime syksystä lähtien. Olen tehnyt myyntilistan noin 2000 kirjasta, jokaisen kohdalla tarkat tiedot ja kuntoluokitus. Hengellisiä kirjoja (kristilliset) on noin 500, loput on sitten historiaa, sotahistoriaa, elämäkertoja, kaunokirjallisuutta ym.
Useimpien kirjojen kohdalle olen laittanut tietoa kirjan sisällöstä ja/tai tekijästä. Näin ollen myyntilistani on samalla pienoinen tietopaketti kirjallisuudesta kiinnostuneille. Esimerkiksi teoksen

FALK-RONNE ARNE: PARATIISI VASEMMALLA. Matka Bountyn vanavedessä.
Wsoy 1966. 223 liitekuvasivut. S. * . K3.
5 e.

perään olen kirjoittanut selostukseksi:

Vuonna 1790 joukko Bountyn kapinaan nousseita merimiehiä – 9 miestä – asettui asumaan pienelle Pitcairnin saarelle 13 polynesialaisnaisen ja 6 polynesialaisen miehen kanssa. Saaren väkiluku oli tuolloin 28 henkilöä. Tätä ennen saari oli autio, koska läheisellä Mangarevan saarella asuvan väestön päälliköt olivat julistaneet sen tabuksi, koskemattomaksi.
Merimiehet jakoivat saaren yhdeksään osaan, yksi osa kullekin eurooppalaiselle. Kymmenen vuoden kuluessa lähes kaikki kuolivat, pääosin keskinäisissä välienselvittelyissä. Viimeinen alkuperäisistä eurooppalaisista asukkaista, John Adams, menehtyi 1829. Ennen kuolemaansa hän toimi saaren lasten ja nuorten opettajana.
Vuonna 1856 saaren koko väestö (194 henkeä) vietiin rangaistussiirtolaan Norfolk Islandiin, mutta 32 palasi takaisin 1858 ja heitä seurasi neljä perhettä seuraavana vuonna. 1875–83 kolmen haaksirikkoutuneen laivan miehistöä pelastautui Pitcairniin kasvattaen saaren väkilukua.
Vuonna 1886 sotalaiva Pelican toi saarelle adventistilähetyssaarnaajan, joka viikossa käännytti asukkaat adventisteiksi.
Vuonna 1960 saaren väkiluku oli suurin sitten vuoden 1856, yhteensä 146 henkeä.
Falk-Ronne purjehtii ryhmänsä kanssa tutustumaan Tahitiin ja polynesialaisten saarten ihmisiin, perehtyen lopuksi Pitcairnin historiaan ja sen nykyiseen tilanteeseen. Kirja kertoo matkasta ja kertaa samalla tietoja Bountyn kapinasta ja Pitcairnin historiasta 1700-luvun lopulta alkaen. Arne Falk-Ronnen saapuessa saarelle vuonna 1965 väkiluku on 72 henkeä, alkuperäisten eurooppalais-polynesialaisten asukkaiden jälkeläisiä.
Saaren ensimmäiset murhenäytelmät 1700-luvun lopulla aiheutuivat naisten vähyydestä, mutta 1960-luvulla ongelmana oli miesten vähyys, koska nuoret miehet alkoivat muuttaa pieneltä, eristyneeltä saarelta pois.

tänään, niin aprillipäivä kuin onkin.

Minun mielestäni tuossa lukee näin; otin tuosta kirjoituksesta kopion tänne! Vai olisikohan tuo sitten ehditty juuri korjata?

Väestö jakauma.

Suurin osa Pitcairnin asukkaista on Bountyn kapinan jälkeläisiä, mikä on nähtävissä myös heidän sukunimistään. Kaikki saarelaiset seitsemännen päivän adventisteja ja kuuluvat adventtikirkkoon. Saarella puhutaan pitcairnin kieltä, joka on 1700-luvun englannin ja tahitin pohjalta syntynyt kreolikieli.

Annahan kritiikkiäsi myös meille helluntailaisille.

Kirjoituksiasi lukeva:)