Kansaneläkkeen perusosaa alettiin maksaa 1.1.1957
voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella
kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963
astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa
maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla
1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen
pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa
korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä
vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen
markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla.
Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran
pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai
nimekseen Lex Niinistö. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli
vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin
markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana.
Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu
työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan.
Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat
eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman
työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon.
Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt
ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis
voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen
pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille
eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen
alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen
aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta.
Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla
säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd.
markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan
todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen
pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi
maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996
- 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan
leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia
häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville
kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä.
Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
voimaan astuneen uuden kansaneläkelain perusteella
kaikille eläkeläisille samansuuruisena. Elokuussa 1963
astui voimaan työeläkelaki. Kansaeläkkeen perusosa
maksettiin kaikille eläkeläisille työeläkkeen lisäksi.
Lain muutoksella kokonaiseläke myönnettiin ajalla
1.7.1975 - 31.12.1995 työeläkkeen ja kansaneläkkeen
pohjaosan yhteensovituksena. Nimike perusosa
korvattiin termillä pohjaosa. Työeläkkeestä
vähennettiin kansaneläkkeen pohjaosan suuruinen
markkamäärä. Sitä ei kompensoitu millään tavalla.
Eläkeläiset menettivät näin ollen ensimmäisen kerran
pohjaosan suuruisen markkamäärän työeläkkeestään.
Seuraava leikkaus tapahtui 1.1.1996 lukien. Laki sai
nimekseen Lex Niinistö. Pohjaosa, joka kaikilla eläkeläisillä oli
vuonna 1995 ollut 455 markkaa, poistettiin tietyin
markkamääräisin erin kokonaan kuuden vuoden aikana.
Näin ollen perus- eli pohjaosa on leikattu
työeläkkeestä osalta eläkeläisiä kahteen kertaan.
Kansaneläkkeen pohjaosan menettämisistä eläkkeensaajat
eivät saaneet minkäänlaista valtiovallan tai oman
työeläkelaitoksen allekirjoittamaa päätösasiakirjaa.
Lainvoimaisella päätöksellä saatu eläke on koskematon.
Eläkepäätökset tehdään aina tuleviin eläkkeisiin. Nyt
ne kuitenkin ulotettiin jo myönnettyihin, siis
voimassa oleviin eläkkeisiin.
Eduskunta päätti 18. 6. 2002, että kansaneläkkeen
pohjaosan kompensaatiota maksetaan sen menettäneille
eläkeläisille 1.10.2003 lukien. Leikkauksen
alkamisajankohdasta kompensaatioiden maksamisen
aloittamiseen aikaa oli kulunut 7 vuotta 9 kuukautta.
Kelan arviolaskelmien mukaan valtio oli leikkauksilla
säästänyt, ts. ottanut eläkeläisiltä noin 2.8 mrd.
markkaa.
Kompensaatiohyvitys ei läheskään tule vastaamaan
todellista menetystä eikä pieniä kansaneläkkeen
pohjaosien kompensaatioita makseta lainkaan. Lisäksi
maksamatta jäävät täysin kompensaatiot ajalta 1.1.1996
- 31.9 2003.
Valtiovalta on käyttänyt myös kansaneläkkeen pohjaosan
leikkauksissa ikääntyneitä suomalaisia
häikäilemättömästi hyväkseen.
1.1.1996 lukien eläkkeelle siirtyneille ja siirtyville
kokonaiseläke maksetaan täysimääräisesti työeläkkeenä.
Vakava perustuslain yhdenvertaisuuspykälän rikkomus.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Kukahan nekin vain maksaisi?
Se on täyttä paska puhetta, että kun nyt maksan eläkemaksua tuloistani, niin saisn siitä osani eläkkeelle jäädessäni joskus, hyvässä lykyssä 2040 jos jaksan riittävän pitkään työelämässä.
Heinäluoma se olisi törsäämsää aikaisemmille sukupolville. Vituttaa tuollainen eläkeläisten äänten kalastelu toisten ihmisten kustannuksella. Vanhemmat sotien jälkeiset sukupolvet ovat jo eläneet kyllin leveästi jälkeensä jääneidenkin sukupolvien kustannuksella.
Mitäpä pirun väliä sillä sitten enää siinä vaiheessa on, kun tulevat sukupolvet maksavat suuren ikäluokan elintasoa? Eipä taida paljon haitata sitten seuraavan sukupolven kurjuus, jos ei ole enää siinä vaiheessa itsellä järkipäässä ja poskella valuu kuola.
Heinäluoma on hyvä vaan ja koettaa tarttua tilanteeseen sen todelisella vakavuudella, eikä vain koeta vetää siitä hyötyjä kotiinpäin. Vaikka eipä tuota aikaa taida tuolla olla enää tuohon aiheeseen (onneksi) kun pääsemme korjamaan tilannetta ensi vaaleissa Kokoomuksen hyväksi!
Koettaisit isnäkin nimimerkki Kokomusta päästä sieltä utopiosta tähän maailmaan.