Enpä tiedä, kuuluisiko tämä teksti tälle
palstalle laisinkaan, mutta pisteetäänpä nyt
kuitenkin. Joskus siis auton virityksestä voi
olla hyötyäkin, vaikka jotkut kriittiset ihmiset
voivat muuta väittääkin!
Ajelin Helsinki-Tampere moottoritietä pohjoiseen
mökille päin viime lauantaina kellon ollessa noin
21.00-21.30. Olin juuri ohittanut 'Hyvinkää-
Etelä' -liittymän ja ohitin punaisen 80-90 -luvun
vaihteen punaisen Pösö 405 farmarin, kun
ohituskaistalla ollessani huomasin, että jotain
suurta ruskeaa on tulossa kohti vasemmalta kovaa
vauhtia (tarkemmin sanottuna moottoritien
ohituskaistojen välissä).
Vakionopeudensäätäjän olin asettanut johonkin 135
km/h. Heti nähdessäni tuon "ties-mikä-olikaan"
ajattelin, että prkl, sehän tulee suoraan kohti,
ja eikun lämä pohjaan! Auto ehti kiihtyä noin 15-
20 km/h ja tämän jälkeen katsoin peruutuspeiliin
ja huomasin, mikä tuo iso ruskea oli. Se oli
varmaan noin 700 kg painava iso uroshirvi isoine
sarvineen, joka oli ilmeisesti päässyt liitymästä
moottoritielle (liittymissähän ei ole
hirviaitoja) ja poukkoili nyt paniikinomaisesti
moottoritiellä löytämättä poispääsyä sieltä
hirviaitojen rajatessa sen ulospääsyn.
Itselläni kävi säkä, kun autosta sai sen verran
irti 5. vaihteella, että hirvi ei ehtinyt tulla
kylkeen, saati sitten auton eteen (varsinkin kun
olin vielä ohituskaistalla ja sivuutin tuon
hirven aika läheltä). Toisin kävi juuri
ohittamallani Pösö -kuskilla, joka ilmeisesti
havaitsi hirven, mutta liian myöhään. Kuski ehti
jarruttaa hieman, mutta valitettavasti hirvi
teki "täyosuman" pösön keulaan ja tuulilasiin.
Tämän verran ehdin itse nähdä peruutuspeilistä ja
sen jälkeen oli pakko kiinnittää huomio oman
auton kulkuun, jottei ajautuisi pois tieltä.
Muijani (joka istui pelkääjän paikalla) kertoi,
että hän oli nähnyt hirven lärvävärkin lähestyvän
vasemmalta nopeaa vauhtia, mutta ei ollut ehtinyt
sanoa minulle sanaakaan. Kun hän oli havainnut
hirven, oli hän katsonut taakse ja nähnyt, kuinka
hirvi tekee täysosuman Pösön keulaan, osuu
konepellille, painaa konepellin ja
tuulilasin "ryttyyn" ja lennähtää Pösön katon yli
moottoritielle. Pösökuski oli hänen mukaansa
kyennyt ajamaan auton moottoritien laitaan
onnettomuudesta huolimatta.
Nähdessäni tapahtuneen pysäytin auton
moottoritien pientareelle ja soitin 112. Kesti 30-
45 sekuntia, ennen kuin joku naishenkilö vastasi
puhelimeen "aluehälytyskeskus". Siinä vaiheessa
teki mieli karjaista sille ämmälle, että "v**tu,
jäikö röökin poltto kesken, vaiko p**kan
jauhaminen kaverien kanssa, kun kesti noin kauan
vastata. Täällä voi olla jengiä oikokoipisina!".
Hillitsin kuitenkin itseni ja tein asiallisen
ilmoituksen, jolloin puhelimeen vastannut
naishenkilö ilmoitti lähettävänsä paikalle
paloauton ja ambulanssin.
Ennen Pösön ohittamista olin ohittanut
saksalaiskilvissä olleen Pontiac -tila-auton ja
Viron kilvissä olleen Nissan Almeran, jotka
ajelivat onnettomuuden nähdessään aivan tyynesti
sen ohi!
Muijan pikkuveli (perheen "iltatähti", 10 v.
istui takapenkillä vasemmalla puolella) ilmoitti
ennen tuota onnettomuustapahtumaa, että väsyttää.
Tuon onnettomuuden jälkeen hän järkyttyi sen
verran, että ei kuulemma väsyttänyt enää yhtään,
eikä uni varmaan tule silmään kunnolla tänä
iltana. Rauhoittelin häntä, että "muistatko, kun
oltiin viime vuoden loppupuolella
Messukeskuksessa carshowssa ja siellä oli
hirvikolarissa ollut 9-3, josta ovet aukesivat
aivan hyvin ja porukka oli selvinnyt koko
hommasta säikähdyksellä?"
Tämän jälkeen hän rauhoittui. En tietenkään
kertonut hänelle, että sillä Saabilla oli varmaan
ollut vauhtia noin 70-90 km/h, kun se oli
törmännyt hirveen. Meillä taas oli vauhtia noin
135 km/h.
Muija on ollut auton virityksestä lähtien tosi
kriittinen koko viritystä ja siihen menneitä
rahoja kohtaan, mutta onnettomuuden jälkeen
hänkin totesi, että onneksi autossa oli sen
verran potkua, että päästiin pois hirven alta.
Että ei se virisatsi ollut sittenkään niin huono
investointi, koska kyseisessä tapauksessa oli
kiinni sekunneista!
Täytyy sanoa, että kiitos omalle
havannointikyvylle, BSR:n virityssarjalle ja
etenkin helvetin hyvälle tuurille, jota oli
mukana roppakaupalla, jotta tässä istutaan
vääntämässä tätä kirjoitusta toisten luettavaksi!
Voi olla, että suurin osa lukijoista pitää tätä
tekstiä aivan jonninjoutavana skeidana, mutta
meikäläinen katselee nyt kyllä aika aktiivisesti
tien pientareita, jottei sieltä tulisi noin "700
kg lihaa" päälle! Tämä on se seuraus, joka
yleensä tulee sen jälkeen, kun on nähnyt tiellä
poukkoilevan hirven. Tosin aika nopeasti
tuollainen tapaus unohtuu, ja sitä pian unohtaa
tarkailla pientareita ja luottaa omaan "sokeaan
tuuriinsa".
palstalle laisinkaan, mutta pisteetäänpä nyt
kuitenkin. Joskus siis auton virityksestä voi
olla hyötyäkin, vaikka jotkut kriittiset ihmiset
voivat muuta väittääkin!
Ajelin Helsinki-Tampere moottoritietä pohjoiseen
mökille päin viime lauantaina kellon ollessa noin
21.00-21.30. Olin juuri ohittanut 'Hyvinkää-
Etelä' -liittymän ja ohitin punaisen 80-90 -luvun
vaihteen punaisen Pösö 405 farmarin, kun
ohituskaistalla ollessani huomasin, että jotain
suurta ruskeaa on tulossa kohti vasemmalta kovaa
vauhtia (tarkemmin sanottuna moottoritien
ohituskaistojen välissä).
Vakionopeudensäätäjän olin asettanut johonkin 135
km/h. Heti nähdessäni tuon "ties-mikä-olikaan"
ajattelin, että prkl, sehän tulee suoraan kohti,
ja eikun lämä pohjaan! Auto ehti kiihtyä noin 15-
20 km/h ja tämän jälkeen katsoin peruutuspeiliin
ja huomasin, mikä tuo iso ruskea oli. Se oli
varmaan noin 700 kg painava iso uroshirvi isoine
sarvineen, joka oli ilmeisesti päässyt liitymästä
moottoritielle (liittymissähän ei ole
hirviaitoja) ja poukkoili nyt paniikinomaisesti
moottoritiellä löytämättä poispääsyä sieltä
hirviaitojen rajatessa sen ulospääsyn.
Itselläni kävi säkä, kun autosta sai sen verran
irti 5. vaihteella, että hirvi ei ehtinyt tulla
kylkeen, saati sitten auton eteen (varsinkin kun
olin vielä ohituskaistalla ja sivuutin tuon
hirven aika läheltä). Toisin kävi juuri
ohittamallani Pösö -kuskilla, joka ilmeisesti
havaitsi hirven, mutta liian myöhään. Kuski ehti
jarruttaa hieman, mutta valitettavasti hirvi
teki "täyosuman" pösön keulaan ja tuulilasiin.
Tämän verran ehdin itse nähdä peruutuspeilistä ja
sen jälkeen oli pakko kiinnittää huomio oman
auton kulkuun, jottei ajautuisi pois tieltä.
Muijani (joka istui pelkääjän paikalla) kertoi,
että hän oli nähnyt hirven lärvävärkin lähestyvän
vasemmalta nopeaa vauhtia, mutta ei ollut ehtinyt
sanoa minulle sanaakaan. Kun hän oli havainnut
hirven, oli hän katsonut taakse ja nähnyt, kuinka
hirvi tekee täysosuman Pösön keulaan, osuu
konepellille, painaa konepellin ja
tuulilasin "ryttyyn" ja lennähtää Pösön katon yli
moottoritielle. Pösökuski oli hänen mukaansa
kyennyt ajamaan auton moottoritien laitaan
onnettomuudesta huolimatta.
Nähdessäni tapahtuneen pysäytin auton
moottoritien pientareelle ja soitin 112. Kesti 30-
45 sekuntia, ennen kuin joku naishenkilö vastasi
puhelimeen "aluehälytyskeskus". Siinä vaiheessa
teki mieli karjaista sille ämmälle, että "v**tu,
jäikö röökin poltto kesken, vaiko p**kan
jauhaminen kaverien kanssa, kun kesti noin kauan
vastata. Täällä voi olla jengiä oikokoipisina!".
Hillitsin kuitenkin itseni ja tein asiallisen
ilmoituksen, jolloin puhelimeen vastannut
naishenkilö ilmoitti lähettävänsä paikalle
paloauton ja ambulanssin.
Ennen Pösön ohittamista olin ohittanut
saksalaiskilvissä olleen Pontiac -tila-auton ja
Viron kilvissä olleen Nissan Almeran, jotka
ajelivat onnettomuuden nähdessään aivan tyynesti
sen ohi!
Muijan pikkuveli (perheen "iltatähti", 10 v.
istui takapenkillä vasemmalla puolella) ilmoitti
ennen tuota onnettomuustapahtumaa, että väsyttää.
Tuon onnettomuuden jälkeen hän järkyttyi sen
verran, että ei kuulemma väsyttänyt enää yhtään,
eikä uni varmaan tule silmään kunnolla tänä
iltana. Rauhoittelin häntä, että "muistatko, kun
oltiin viime vuoden loppupuolella
Messukeskuksessa carshowssa ja siellä oli
hirvikolarissa ollut 9-3, josta ovet aukesivat
aivan hyvin ja porukka oli selvinnyt koko
hommasta säikähdyksellä?"
Tämän jälkeen hän rauhoittui. En tietenkään
kertonut hänelle, että sillä Saabilla oli varmaan
ollut vauhtia noin 70-90 km/h, kun se oli
törmännyt hirveen. Meillä taas oli vauhtia noin
135 km/h.
Muija on ollut auton virityksestä lähtien tosi
kriittinen koko viritystä ja siihen menneitä
rahoja kohtaan, mutta onnettomuuden jälkeen
hänkin totesi, että onneksi autossa oli sen
verran potkua, että päästiin pois hirven alta.
Että ei se virisatsi ollut sittenkään niin huono
investointi, koska kyseisessä tapauksessa oli
kiinni sekunneista!
Täytyy sanoa, että kiitos omalle
havannointikyvylle, BSR:n virityssarjalle ja
etenkin helvetin hyvälle tuurille, jota oli
mukana roppakaupalla, jotta tässä istutaan
vääntämässä tätä kirjoitusta toisten luettavaksi!
Voi olla, että suurin osa lukijoista pitää tätä
tekstiä aivan jonninjoutavana skeidana, mutta
meikäläinen katselee nyt kyllä aika aktiivisesti
tien pientareita, jottei sieltä tulisi noin "700
kg lihaa" päälle! Tämä on se seuraus, joka
yleensä tulee sen jälkeen, kun on nähnyt tiellä
poukkoilevan hirven. Tosin aika nopeasti
tuollainen tapaus unohtuu, ja sitä pian unohtaa
tarkailla pientareita ja luottaa omaan "sokeaan
tuuriinsa".
Vastaukset 26
Vanhimmat
Saappihan on kehittänyt turbo moottoreita juuri
turvallisuus mielessä, ohitukset helppoja ja
muuta, myös vaihteiden vatkausta helpottamaan.
Kyllä se vanhempikin saabi kestää. Minulla oli
900 turbo 16, joka varastettiin tuossa taannoin.
Perjantaina se sitten löytyi kolaroituna. ;(
Piruvie on se kestävä auto kun ei varkailta
henkilähtenyt. Oli kuulemma ollut vauhtia todella
paljon ennen ilmalentoa.
ww2.spt.fi/~viikkila
Sieltä näette mitä tapahtuu autolle kun sillä
ajetaan yli liikenneympyrän kummun ja törmätään
vielä valotolppaan. (Raskas sivu, paljon kuvia)
Pösössä olleille kävi?
Olen odotellut, että tiedotusvälineissä olisi
ollut juttua kyseisestä asiasta, mutta ilmeisesti
tuollaiset jutut tulevat medioihin muutaman
päivän viiveellä.
Oma auto oli ehtinyt kiitää noin 300 metriä
onnettomuuspaikalta, kun pysäytin sen
moottoritien laitaan ja soitin 112.
Itsekin mietiskelin tuon onnettomuuden jälkeen,
että mitäköhän tuossa Pösössä olleille tapahtui
ja mistä sen saisi selville. Kiinnostaisi
todellakin tietää. Toivottavasti keneltäkään ei
mennyt henki ja ei tullut vakavia loukkantumisia!
pahasti olisi käynyt, olisi luultavammin siitä
ollut jo juttua lehdissä. Toivottavasti vahingot
olivat vain materialistisia.
Katsomaankin on noissa tapauksisa hieman
arveluttavaa mennä, jos auttajat ovat jo
paikalla. Ylimääräisistä pällistelijöistä ei ole
kuin haittaa. Toiseksi jos käy pahasti, on vain
tyytväinen kun ei tullut mentyä katsomaan. Jälki
on välillä aika rumaa.
Lankoni oli opiskeluaikanaan Lahden Hennalassa,
jos muistan varmasti paikan. Paikka voi olla joku
toinenkin varuskunta. Eli hän siis oli Hennalassa
pihalla pitämässä sulkeisia, ja yhtäkkiä siihen
lähelle pysähtyi juna paikkaan johon juna ei
yleensä pysähdy. Samassa veturista pomppi
porukkaa ulos ja jotenkin hätääntyneiltä he
vaikuttivat. He menivät tietysti katsomaan miä on
hätänä. Hätä oli se, että mieshenkilö oli
hypännyt junan alle, ja, no jokainen varmasti
arvaa mitä miehestä oli jäljellä...=(
Myöhemmin asiasta kertoessaan hän oli
ehdottomasti sitä mieltä että olisi kannattanut
jättää menemättä.
Samoin muutama tuttu on palomies, ja heidän
tarinoitaan on tullut muutama kerta kuultua. Itse
olen ajatellut, että jos aivan pakko ei ole, en
taatusti mene kurkkimaan yhteenkään romuun
sisälle miltä siellä näyttää. Voi mennä yöunet...
Näin se asia on!
Onneksi selvisitte säikähdyksellä. Tuota...mitäs
jos säätäisit nopeuden ko. pätkällä max. 120km/h ?
Jos nopeus olisi ollut todella säädetty
vakionopeudensäätimellä 120 km/h tuossa
tilanteessa, en varmaan olisi tässä
kirjoittelemassa että onneksi oli nopeutta hieman
enemmän ja sai vielä hieman kasvatettua sitä,
jotta ehti ajoissa pois alta.
Täytyypä sanoa, että tuossa tilanteessa olisin
mieluummin ottanut sakotkin 15 km/h
ylinopeudesta, kuin vastaavasti 700 kg lihaa
auton konepellille ja tuulilasille.
ja hirvi olisi jo mennyt tien yli sinun
tullessasi kohdalle. 135km/h vauhdissa et ehdi
edes tajuta mitään, kun hirvi mäjähtää eteesi.
Lopputuloksena on useampi raato...hyvin
todennäköisesti.
Näin hirven pään vasemmasta sivuikkunasta, ja se
ei ollut todellakaan kaukana! Jos vauhtia olisi
ollut 120 km/h, niin se olisi todennäköisesti
tullut autoni kylkeen.
Faijallani tapahtui noin 5 vuotta sitten Keimolan
kohdalla tapaus, jossa hirvi oli
jäänyt "harhailemaan" moottoritien kaistojen
väliin ja "polkaisi" sieltä yllättäen faijan
auton kylkeen vasemman puoleisen takaoven
kohdalle. No auto ei todellakaan ollut kaunista
katsottavaa onnettomuuden jälkeen, mutta onneksi
faija oli autossa yksin. Omassa autossani oli
takapenkin vasemmalla puolella muijan 10 -vuotias
pikkuveli. Jos tuo hirvi olisi osunut siihen
kohtaan, niin enpä edes uskalla ajatella, mitä
olisi silloin tapahtunut!
Jos olit lähtenyt vaikka 100km aikaisemmin
matkaan, niin 120km/h nopeudella ajaen olisit
tullut hirven kohtaamispaikkaan niin paljon
myöhemmin, että ko. hirvi olisi ennättänyt
lampsimaan tien yli monta kertaa verrattuna
siihen, kun nyt ajoit 135km/h
keskinopeutta...ymmärsitkö ?
Kyllä ymmärsin. Ainahan sitä voi jossitella,
mutta tuossa em. tapauksessa näin hirven "kuskin
sivuikkunasta", eli se oli tulossa kovaa vauhtia
meikäläisen auton kylkeen ja ei ollut todellakaan
kaukana!
Voitaisiinhan sitä pistää vaikka gallup pystyyn
joko Saab -palstalla tai 'yleistä autoilusta' -
palstalla: kuinka moni tosiasiassa ajaa
moottoritiellä 120 km/h nopeusrajoitusalueella
nopeusrajoituksen mukaan?
Epäilisin, että ei kovin moni. Luulisin, että
suurimmalla osalla moottoritiellä ajavista
kuskeista nopeus vaihtelee 125-135 km/h:n välillä
(siis 120 km/h rajoitusalueella).
olla oikeassa. Myös minä kuulun ajoittain mäntti-
joukkoon, joka ajelee liian lujaa. Yleensä
todellinen vauhti on n.125km/h. Jos mieli on
rauhallinen eikä ole kiirusta, niin 110km/h
riittää.
Hyvää kesää Sinulle kuten muillekin ja
turvallisia kilometrejä !
Hyvää kesää sinullekin!
Jäikö Pösökuskilta hirvihavainto liian myöhäiseen
kun lievää ylinopeutta ajanut Saabi vei huomion
ja osan näkyvyydestä?
Ajoivatko ohittamasi Pontiac ja Nissan
alinopeutta, vai oliko niilläkin virilastut kun
selvisivät tilanteesta kolhuitta...
Oliko nopeutesi pitkäänkin 135... 120:a
körötellen olisi hirvi ehkä ehtinyt kolahtaa
Pösöön (tai Pösö väistänyt sitä) ennen kuin itse
osuit kohdalle?
Eikö virittämättömän koneen tehot olisi
tilanteessa riittäneet? Entä väistö takaisin
oikealle kaistalle? Entä jarrutus ja väistö
vasemmalta (hirven tulosuuntaan)? Mitä olisit
tehnyt ellet olisi virittänyt autoasi... olisiko
ratkaisusi tai lopputulos ollut eri?
Kuullostaa siltä, että ajoituksella,
havainnoinnilla ja tuurilla oli paljon suurempi
merkitys kuin BSR:n virityksellä. Koko
virityssatsin maininta tässä yhteydessä viittaa
paremminkin siihen, että haet epätoivoisesti
perusteluja hankinnallesi (tai todistaa
sijoituksesi järkevyyttä vaimollesi).
Hirvi ehkä konepellille 80km/t nopeudessa
kuullostaa kuitenkin turvallisemmalta kuin ehkä
hirven ohi 150 lasissa... ellei halua säästää
mahdollisissa sairaalakuluissa...
Pitäisikö laskeskella todennäköisyyksiä... :)
Todennäköisyys kohdata hirvi moottoritiellä
korreloi moottoritiellä vietetyn ajan kanssa jos
hirvien liikehdintä on tiettynä ajanjaksona vakio.
Todennäköisyys laskee jos pääsee moottoritieltä
äkkiä pois... viritykset kehiin ja talla pohjaan!
Ei alitehoinen moottori ollut syynä Pösön
hirvikolariin...
En väitä, etteikö auton virityksestä voisi olla
hyötyä (päinvastoin), mutta antamasi esimerkki
kuullostaa erittäin kaukaa haetulta. Jos
turvallisuudesta puhutaan niin usein
virittelijöillä on taipumus ulosmitata virityksen
antama pelivara, ja löytävät itsensä varsin usein
lähellä piti -tilanteista.
Viestisi oli muuten mielenkiintoista luettavaa,
ja muistutus hirvien arvaamattomuudesta (tosin
viikonloppuna sain itsekin muistutuksen
lähietäisyydella).
...että tällaistakin kritiikkiä on tuleman. Ei
siinä mitään. Jokaisella on omat mielipiteet
asioista.
Ensinnäkin: kuinka moni autoilija ajaa
moottoritiellä 120 km/h:n rajoituksen mukaan?
Vain muutama. Yleensä 125-130 km/h ajellen autoja
lipuu ohi jatkuvalla syötöllä. Aivan sama, jos
ajat esim. Helsingistä Keimolaan päin, jossa on
80 km/h rajoitus, niin 90 km/h ajaessa "jää
pahasti jalkoihin". Yleisin nopeus, jota tuolla
etapilla ajellaan, on noin 100 km/h.
Toiseksi: jäätkö sinä yleensä tuijottamaan
ohittavaa autoa, joka on sinusta jo 100-200
metrin päässä ohituksesta (kuten kyseisessä
tilanteessa oli), kuitenkin eri kaistalla kuin
itse olet? Minä en ainakaan jää, vaan keskityn
omaan ajamiseeni.
Kolmanneksi: en ole väittänyt, että tuo
virityssetti pelasti meidät, mutta siitä
todennäköisesti oli jotain hyötyä. En tiedä,
kuinka paljon, sillä olisihan sitä voinut ehtiä
alta pois vakiotehoisella autollakin. Sitä kun ei
koskaan saa tietää. Havaintokyky ja tuuri olivat
kuitenkin pääosassa kyseisessä tapahtumassa. Eräs
kaverini sanoikin, että "ajattele, jos
autonavaimet olisivat pudonneet maahan ennen
kodista lähtemistä ja olisit nostanut ne ja
päässyt matkaan hieman myöhemmin." Tällöin olisi
voinut käydä huomattavasti huonommin tuon hirven
kanssa. Tuuria oli siis matkassa, sitä ei auta
kiistää.
Muiden autojen (Pontiac ja Nissan)
viritystasoihin en ota kantaa. Heillä kävi yhtä
hyvä tuuri kuin minullakin. Pösökuski taas
ilmeisesti teki lukkojarrutuksen, jolloin autoa
ei voinut ohjata (80 luvun lopun / 90 -luvun alun
Pösö, todennäköisesti ei ABS -jarruilla
varustettu), jolloin hirvi teki ns. täysosuman
auton keulaan.
Mitä olisin tehnyt, jos autoa ei olisi viritetty?
Hyvä kysymys! Olisin tietysti silti painanut
kaasua ja toivonut parasta. Joko hirvi olisi
ehtinyt juosta auton kylkeen tai ei.
Väistö oikealle kaistalle? Jos olisin jarruttanut
ja väistänyt oikealle kaistalle, olisi tuo Pösö
todennäköisesti ajanut perääni. Ei hyvä siis.
Vasemmalla puolelle ei voinut väistää, koska olin
moottoritien vasemman puolisella kaistalla ja
hirvi oli tulossa vasemmalta kylkeen.
Nämä ovat sellaisia asioita, joista
voisi "jossitella" vaikka kuinka kauan. Mutta
todellisuudessa sinulla on noin 1-1,5 sekuntia
aikaa päättää mitä teet, ja minä valitsin siinä
ajassa oman ratkaisuni tilanteeseen, ja se
kannatti.
Viritysetistä: en hae "oikeutusta" tuolla
vaaratilanteella sille, että hommasin tuo
virityssarjan. Tosin tuossa tilanteessa se
todennäköisesti auttoi pääsemään pois hirven
kulkureitiltä hieman ripeämmin. Todellisuudessa
tuo virisetti on hommattu siksi, että
ohitusmatkat ja ohitusaika lyhenisi. Tuo ei
kuitenkaan tarkoita sitä, että nyt auton ollessa
viritetty sillä voisi ja kannattaisi lähteä
hulluihin ohituksiin. Kyllä minä edelleen katson
tarpeeksi pitkän välin ohituksiin (niin kuin
ennenkin).
Mieluummin hirvi konepellille 80 km/h tunnissa
kuin 150 km/h hirven ohi? Tuosta asiasta en ole
kanssasi samaa mieltä. Tuolla pösökuskilla kävi
nimittäin "tsägä", kun hirvi osui konepeltiin ja
tuulilasiin ja "lensi" siitä auton yli.
Pahemminkin olisi voinut käydä, jos hirven ruho
olisi osittainkin tunkeutunut tuulilasin kautta
sisään ohjaamoon. Onneksi näin ei kuitenkaan
käynyt.
Pitääkö minun todistella muijalleni virityssetin
hankintaa? Vaikka hän sanoi, että taloudellisesti
se ei hänen mielestään ollut kannattava sijoitus,
hänen mielestään autolla on nyt parempi ajaa, kun
sen kone vääntää paremmin. Tuo väännön kasvu on
myös yksi syy, miksi viritin autoani. Eipähän
tarvitse vaihdella vaihteita niin usein ja voi
ajella pienemmillä kierroksilla kuin ennen. Ja
polttoaineen kulutuskaan ei ole pahemmin kasvanut.
Ilmeisesti ymmärsit jotkut asiat väärin. Ei ole
tarkoitus, että viritetyllä autolla "riehutaan"
moottoritiellä niin, että matka taittuisi
mahdollisimman lyhyessä ajassa ja
mahdollisimman "pienillä ulkoisilla
vaaratekijöillä". Matkanopeuteni on noin 130-135
km/h moottoritiellä. Jos joku haluaa ajaa minusta
vielä ohi, niin siitä vaan. En minä siitä
pahastu. Eikä minulla ollut kiire minnekään,
koska nautin autollani ajamisesta. Ise asiassa
tuon hirvionnettomuuden jälkeen vaihdoin
pienemmälle (ns. vanhalle) tielle, jossa ei ole
hirviaitoja, mutta on 80 km/h rajoitus. Ei tehnyt
tuossa reissun vaiheessa enää mieli ajaa
moottoritietä, vaikka se ehkä onkin noista teistä
kaikista turvallisin ajaa hirviaitojensa ansiosta!
Viimeinen kirjoittamasi kappale oli täyttä asiaa
ja edelleen muistutus siitä, että kannattaa
tähyillä tienpientareita autolla ajaessaan!
Kiitoksia kritiikistäsi!
Mielessä kävi, paikkaa tai tilannetta näkemättä,
että olisiko mahdollista että osuit hirven ja
Pösön väliin, niin ettei Pösökuski huomannut
hirveä autosi takana ennen kuin olit ohittanut
sen?
Se juttu nopeudesta ei ollut niinkään syytös
ajotyyliäsi kohtaan, vaan paremminkin
jossittelua. Joskus tulee tietyissä
ajoituksellisesti tarkkojen (ei välttämättä
vaara-) tilanteiden jälkeen mietittyä miten olisi
käynyt / mitä olisi nähnyt / voittanut /
menettänyt jos olisi ajanut liikennevirrassa
(nopeudesta ja rajoituksesta riippumatta)
ohittelun sijaan.
Kommentti muiden autojen viritystasosta oli
lähinnä vitsiksi tarkoitettu, taka-ajatuksena se
että liikennevirrassa ajaen olisit ehkä välttynyt
tiukasta tilanteesta. Oletuksena että ohittamasi
autot ajoivat lähempänä nopeusrajoitusta kuin
sinä.
Lueppa uudelleen:
"Hirvi ehkä konepellille 80km/t nopeudessa
kuullostaa kuitenkin turvallisemmalta kuin ehkä
hirven ohi 150 lasissa... "
Tällä tarkoitan sitä, että kannattako täpärässä
tilanteessa nostaa vauhtia reilusti jos
lopputulos on epävarma. Tilanteessasi nopeuden
nostaminen kannatti, mutta jos olisi kolissut,
niin auton (ja mahdollisen lisämatkustajan)
hallinta olisi suuressa nopeudessa ollut
huomattavasti vaikeampaa (jos autossa olisi enää
kuskia ollut).
Kirjoituksistasi en ole saanutkaan sitä
käsitystä, että kuuluisit viritetyllä autolla
moottoritiellä riehujoihin... (eikä kaahaamiseen
virityksiä tarvita.)
Usein kuitenkin jossain vaiheessa viritysintoilu
alkaa muistuttamaan kaahailua (olen joskus siihen
itsekin hetkellisesti syyllistynyt) ja terve
järki unohtuu... ei välttämättä sinulta, mutta
näissäkin foorumeissa on monenlaista lukijaa.
Esim. juuri kortin saanut kaiken osaava nuori
saattaa herkästikin innostua vauhdista, ja
virityshän vain parantaa vauhdin huumaa... ja jos
viritetyllä autolla vielä paremmin välttää
hirvikolarit niin mikä ettei!
Sen käsityksen sain tämän keskustelun
avauskirjoituksestasi, että olet vaaratilanteen
johdosta erittäin tyytyväinen että viritit
autoasi.
Mielipiteeni on, että vaaratilanteiden
välttämisen ja niistä selviämisen kannalta on
tärkeämpää "viritellä" kuskia eikä autoa.
Hyväkuntoinen autohan on tärkeä osatekijä, mutta
onnettomuustilastot kertovat että turvallista
autoa ei vielä ole keksitty.
Itselläni on tapana, ja suosittelen myös muille,
ajaessani välillä miettiä eri liikennetilanteissa
miten ja minne väistäisin jos esim. hirvi
hyppäisi tielle. Pysyy pidemmänkin maantieajon
aikana mieli virkeänä.
Omasta mielestäni suomalaisessa autokoulussa on
ollut ja on edelleenkin jotain "mätää", kun
tulevia kuskeja ei opeteta käytännössä toimimaan
hirven rynnätessä tielle. Hirvikolari on
kuitenkin suht koht yleinen
liikenneonnettomuusmuoto Suomessa.
Tällä tarkoitan sitä, että simuloitaisiin hirven
kohtaamista jollain tavalla, kuten esim. jotkut
autonvalmistajat (esim. Saab ja Volvo) tekevät.
Omasta mielestäni mahdollista hirven kohtaamista
ei voi autokoulussa sivuuttaa kehotuksella, että
väistäkää autollanne hirven tulosuuntaan ja siinä
kaikki (näin ainakin meikäläiselle sanottiin, kun
aikanani olin autokoulussa). Pitäisi saada
kyseisestä asiasta myös käytännön harjoitusta
simulaatiolla.
Yleensä tuo käytännön "harjoitus" valitettavasti
jää sitten siihen ensimmäiseen todelliseen hirven
kohtaamiseen ja se ei ole hyvä juttu!
Tässä keväällä oli Trafikmagasinetissa pätkä
fiksusta suomalaisesta autokoulusta. Autokoulun
nimeä tai paikkakuntaa en muista.
Tien yli (taisi olla jonkun liukasradan
yhteydessä) oli pingoitettu "pyykkinaru" josta
roikotettiin tekohirvi (pahvia?) joka hyökkäsi
autokoulukokelaan eteen.
Ruotsalaiset pitivät sitä fiksuna ideana, niin
kuin onkin... tosin pyykkinaruja ja hirviä olisi
saanut olla enemmän ettei kuski ennakkoon
tietäisi mistä kohtaa hirvi tulee. Eikä tällaista
käytännön harjoitusta voi tehdä
moottoritienopeuksilla.
Tuo simulaattori pitäisi tosiaan toteuttaa siten,
että nuo "hirvet" voisivat ilmestyä aivan
satunnaisista paikoista, eikä ennalta tiedetyistä
paikoista. Ja eipä tuollaista testiä tosiaankaan
tehtäisi millään moottoritienopeuksilla.
Taitaisivat nuo nopeudet testissä olla
pikemminkin välillä 50-80 km/h.
Meillä oli lukiossa pitkän fysiikan tentissä
kysymys:
" Kumpi eläin on vaarallisempi liikenteessä:
hirvi vai orava?"
Oikeita vastauksia tuli nolla kappaletta. Kaikki
vastasivat, että hirvi. Fysiikan lehtorimme
perusteli väitettään oravan vaarallisuudesta sen
pienemällä hitausmomentilla. Eli orava voi
hidastaa, kiihdyttää ja vaihtaa suuntaansa paljon
nopeammin kuin hirvi. Eli oravaa on vaikeampi
väistää. Hän ei suostunut voimakkaasta vasta-
argumentoinnista huolimatta muuttamaan
mielipidettään. Ei edes yhteenosumisen seuraukset
vaikuttaneet hänen mielipiteeseensä. Sen voin
vieä kertoa että lehtori ajeli siihen aikaan
hirvi-turvallisella Suzuki Altolla....=)
Saman periaatteen mukaan minä väistäisin hirven
perän puolelta, jos vain tilaa olisi. On
todennäköisempää että hirvi pysähtyy tai jatkaa
matkaa, kuin kääntyy menosuuntaansa. Toinen asia
sitten on, mitä silloin jos metsästä tuleekin
kaksi hirveä.
Jossain vuoden sisällä ilmestyneessä
Tuulilasissahan (vai oliko se TM?) oli kertomus
kuolonkolarista jossa Sierra törmäsi ilmalennon
jälkeen katto edellä koivuun ja matkustaja
kuoli... syynä oli äkillinen oravan väistö. Orava
taisi selvitä.
Ei se orava kuitenkaan ole hirveä vaarallisempi
muille kuin itselleen liikenteessä, ehkä
arvaamattomampi. Pienemmällä hitausmomentilla voi
kääntää asian toisin päin: Orava ehtii väistää
nopeammin kuin hirvi, ja on siten turvallisempi
liikenteessä.
Meikäläinen ei muuten olisi fysiikan lehtorinne
menettelyä hyväksynyt ellei hänellä olisi ollut
tilastoja tukenaan. Taisi lehtorilta liike-
energiat, massat ja moni muu fysikaalinen suure
unohtua... missä koulussa näin pöljää opetusta?
(Lehtorinne logiikan mukaan itikat ovat oraviakin
vaarallisempia liikenteessä, niiden liikkuvuus on
vielä suurempi ja havainnointi vaikea.)
se juttu oli. Orava ehti alta pois ja
miesmatkustaja kuoli.
Tämä meidän lehtori "joutui" meidän ryhmämme
jälkeen jättämään opetushommat vähemmälle. Ei
ollut opetus oikein tasokasta. Aiemmin häneltä
poistettiin kemian ja matematiikan opetukset,
eikä syyttä.
Hän kyllä tiesi asioista, mutta oli aivan onneton
opettaja. Hiljaista muminaa luokan edessä ja em.
omituisuuksia.
Valitettavasti me sitten olimme hänen
viimeisiä "uhrejaan"... Ihan mukavia
liikennepäiviä hän kyllä järjesti. Liikenneturva
ja muita asiaan liittyviä instansseja kävi
pitämässä demonstraatioita ja sai itsekin
kokeilla erilaisia vehkeitä.
------
"Ise asiassa tuon hirvionnettomuuden jälkeen
vaihdoin pienemmälle (ns. vanhalle) tielle, jossa
ei ole hirviaitoja, mutta on 80 km/h rajoitus. Ei
tehnyt tuossa reissun vaiheessa enää mieli ajaa
moottoritietä, vaikka se ehkä onkin noista teistä
kaikista turvallisin ajaa hirviaitojensa
ansiosta!"
-----
Moni tuttu kuski on kokeillut vanhan 3-tien
ajamista yöllä "estääkseen nukahtamista rattiin",
kun on moottoritie tuntunut liian puuduttavalta.
Kovinkaan montaa kertaa tätä he eivät ole
tehneet, koska hirvet ja peurat joutuvat
ylittämään vanhan tien tuplasti koska
toisellapuolella on moottoritielle pääsyä estävä
hirviaita. No, pitää tämä ainakin hereillä, mutta
ei pidemmän päälle mukavaa touhua.
Kello oli tuon onnettomuuden sattumisen aikaan
noin 21.30 ja ei tosiaankaan tuon onnettomuuden
jälkeen tehnyt enää mieli ajaa moottoritiellä,
vaan vaihdoin vanhalle 3 -tielle (niin
epäloogiselta kuin se turvallisuudensa puolesta
kuulostaakin) ja ajoin loppumatkan sitä. Piti
ainakin mielen "virkeänä" loppuun asti, eikä
tarvinnut ajaa moottoritienopeutta.
Mullakin on pari kertaa kokemuksia 112:een
soittamisesta: ekalla keralla kesti melkein
minuutin vastata (sairaskohtaus) toisella
kerralla ei vastattu ollenkaan (rekka paloi
työpaikan pihalla). Odottelin koko illan
soittelevatko takaisin päin...