God hates fags!
Kommareita, ateisteja riippumatta poliittisesta suuntauksesta puhumattakaan seksuaalisesta suuntauksesta. Jumala vihaa kaikkia, Jumala haluaa tappaa meidät kaikki!
Kommareita, ateisteja riippumatta poliittisesta suuntauksesta puhumattakaan seksuaalisesta suuntauksesta. Jumala vihaa kaikkia, Jumala haluaa tappaa meidät kaikki!
Vastaukset 55
Vanhimmat
jo kaikki, 6 miljardia lukuunottamatta. Tappoi myös "oman" poikansa.
halua tehdä parannusta. Sinun lihasi pysyy samana ja ei peri taivasten valtakuntaa, mutta sielusi on se, josta on kysymys.
ootko koskaan antanu totuuden tutkia sielusi syövereitä,mitä roinaa ja tunkkaista omahyväisyyttä sinä sinä sinne olet kasannut, kun luulet, ettei kukaan nitä näe.
Voi poloinen poika, jos niin luulet. Etkö tiedä, että,-kun täältä lähetään, silloin ei auta selittelyt, eikä toisten syyttäminen.
Silloin mennään, eikä meinata, ja totuus on ainoa määre, joka pitää meidän puolta, tai on meitä vastaan.
Joten taitaa olla aika sinullakin myöntää, että jos Jeesus ei sinua pelasta, sulla ei oo mitään tietoa mistään.
Outo ja hurja tyhjä avaruus, tai joutuminen maan sisään, ja kulkeutuminen maanjäristysten seassa sulaan magmaan. Siis sielläkö haluat kaiken tietoisuutesi olevan iankaikkisesti.
Olet tylsä. Puhut soopaa.
"Jumala vihaa kaikkia, Jumala haluaa tappaa meidät kaikki!"
Minulle hän ei voi mitään. Elän piruuttani loputtomiin.
Toivottavasti et! Tosin sen kyllä haluan nähdä miten elät ikuisesti kun se sotii teidän tiedettännekin vastaan...
"Toivottavasti et!"
Ahaa, olet pahansuopa perkele, joka kateuksissaan toivoo toiselle ikävyyksiä. No ei sulla hyvin mene.
"Tosin sen kyllä haluan nähdä miten elät ikuisesti kun se sotii teidän tiedettännekin vastaan..."
Tosin sinä et voi sitä nähdä, koska elät enää kahdeksan kuukautta.
enemmän jumalan vihasta kuin jumalan rakkaudesta. Tein raamattuhakusivulla nopean haun: sanat "Herran viha" ovat raamatussa 53 kertaa ja "Herran rakkaus" ei yhtään kertaa.
Mutta ei tätä hakua tarvi edes tehdä, sillä kun aloittaa vain siitä kirjan ensimmäiseltä sivulta, niin tulee nopeasti kyllästettyä kaikella sillä vihaamisella.
Ainoat, jotka eivät vihaa näe raamatussa, ovat uskovaiset, jotka yrittävät epätoivoisesti selittää, kuinka kokonaisten kansojenkin teurastuksen takana on oikeasti jokin "rakkaudellinen suunnitelma". Uskovat ovat näin tehneet itsestään mielisairaita, pahoja psykopaatteja.
>> Ainoat, jotka eivät vihaa näe raamatussa, ovat uskovaiset, jotka yrittävät epätoivoisesti selittää, kuinka kokonaisten kansojenkin teurastuksen takana on oikeasti jokin "rakkaudellinen suunnitelma". Uskovat ovat näin tehneet itsestään mielisairaita, pahoja psykopaatteja.
Hakusanoja Jumalan rakkaus, Kristuksen rakkaus jne. Huomaat nopeasti väitteesi virheellisyyden.
Kyllä minä allekirjoitan Jumalan vihan siinä, missä hänen rakkautensakin. Kun nyt kerran olet löytänyt vihan, kerro seuraavaksi, että mitä tai ketä kohtaan Jumalan viha AINA kohdistuu?
" Uskovat ovat näin tehneet itsestään mielisairaita, pahoja psykopaatteja."
Psykopaatti ei kykene pyytettömään rakkauteen, hän on lähes tunteeton jne. En tunne yhtäkään uskovaa, joka täyttäisi psykopaatin tunnusmerkit. Psykopaatti ei tunne myöskään syyllisyyttä, hänellä ei ole omaatuntoa.
Mielisairaita uskovissa on varmaan samassa suhteessa kuin valtaväestössä yleensäkin. Monet tosin paranevat Jumalan avulla sairauksistaan. Masentunut vapautuu ja iloitsee elämästä, skitsofreenikko ei kuule enää ääniä tai näe näkyjä ja kykenee elämään itsenäistä elämää laitoshoidon sijaan. Tunnen monta sellaista.
Lue Johanneksen evankeliumi ja Johanneksen kirjeet ja näytä minulle Jumalan pahuus. Vanhan testamentin julmuudet jo tiedän, enkä puolustele niitä.
Jos Jumalaa ei olisi, olisimme yksinomaan kuvatunlaisen ihmiskunnan armoilla. Koska todellisuus on sellainen, kuten kuvasit, mihin ihminen voisi turvautua kaiken pahuuden keskellä, jos ei ole olisi olemassa Vastavoimaa, absoluuttista hyvyyttä ja rakkautta, joka ei siedä pahuutta, eikä syntiä? Ei mihinkään. Olisimme täysin toistemme hyvyyden varassa, ja sen ihmiskunnan historia ja nykyisyys osoittavat olevan aika laiha lohtu.
Hyvä ja havainnollinen kirjoitus, kiitos!
ettei maailmassa olisi pahuutta. Pointtini on, että nuo Raamatun tarinat sisältyvät niihin suurimpiin olemassaoleviin pahuuksiin tässä maailmassa. Kehtaan väittää, että jos ei olisi juutalaisuutta, islamia ja ennen kaikkea kristinuskoa, maailmassa olisi tapettu miljoonia, miljoonia vähemmän.
Uskonnot kiinottavat ihmisiä tarpeettomaan vihaan toisiaan kohtaan. Ihmiset tappavat, mutta sitten kun joku tappaa sen vuoksi koska kuuli "ääniä" "rakastavalta" jumalalta, joka käski niin tehdä, on se monin verroin pahempaa ja kieroutuneempaa.
Sitten kun vielä käsketään palvomaan tällaista tappajavihaajamurhaaja jumalaa, ettei tule itse kidutetuksi ikuisuuden, on juttu vieläkin enemmän täynnä pahuutta. Sitten vielä selitetään päälle, että tämän pahuutta täynnä olvan jumalhahmon suurin rakkaudenosoitus minua kohtaan ennen kuin hän aloittaa minun ikuisen kiduttaminsen, on oman poikansa tappaminen, on mitta jo täynnä. Inhottava mytologinen hahmo.
Suosittele vain lisää sitä Johanneksen evankeliumia ym. Olen ne varmasti lukenut monta kertaa useammin kuin sinä, ja juuri ne olivat nimenomaan vaikuttamassa siihen, että ylipäänsä olen ateisti.
Kerro, missä kohtaa niissä puhutaan Jumalan pahuudesta?
"1.Joh.4"7 Rakkaat ystävät, rakastakaamme toisiamme, sillä rakkaus on Jumalasta. Jokainen, joka rakastaa, on syntynyt Jumalasta ja tuntee Jumalan. 8 Joka ei rakasta, ei ole oppinut tuntemaan Jumalaa, sillä Jumala on rakkaus. 9 Juuri siinä Jumalan rakkaus ilmestyi meidän keskuuteemme, että hän lähetti ainoan Poikansa maailmaan, antamaan meille elämän. 10 Siinä on rakkaus -- ei siinä, että me olemme rakastaneet Jumalaa, vaan siinä, että hän on rakastanut meitä ja lähettänyt Poikansa meidän syntiemme sovitukseksi.
11 Rakkaat ystävät! Kun Jumala on meitä näin rakastanut, tulee meidänkin rakastaa toisiamme. 12 Jumalaa ei kukaan ole koskaan nähnyt. Mutta jos me rakastamme toisiamme, Jumala pysyy meissä ja hänen rakkautensa on saavuttanut meissä päämääränsä.
13 Me pysymme hänessä ja hän pysyy meissä; tämän me tiedämme siitä, että hän on antanut meille Henkeään. 14 Me olemme nähneet, että Isä on lähettänyt Poikansa maailmaan pelastajaksi, ja siitä me todistamme. 15 Joka tunnustaa Jeesuksen Jumalan Pojaksi, hänessä Jumala pysyy, ja hän pysyy Jumalassa. 16 Me olemme oppineet tuntemaan Jumalan rakkauden kaikkia meitä kohtaan ja uskomme siihen.
Rakkaudessa ei ole pelkoa
Jumala on rakkaus. Se, joka pysyy rakkaudessa, pysyy Jumalassa, ja Jumala pysyy hänessä. 17 Jumalan rakkaus on saavuttanut meissä täyttymyksensä, kun me tuomion päivänä astumme rohkeasti esiin. Sellainen kuin Jeesus on, sellaisia olemme mekin tässä maailmassa. Pelkoa ei rakkaudessa ole, 18 vaan täydellinen rakkaus karkottaa pelon. Pelossahan on jo rangaistusta; se, joka pelkää, ei ole tullut täydelliseksi rakkaudessa.
Joka rakastaa Jumalaa, rakastaa myös veljeään
19 Me rakastamme, koska Jumala on ensin rakastanut meitä. 20 Jos joku sanoo rakastavansa Jumalaa mutta vihaa veljeään, hän valehtelee. Sillä se, joka ei rakasta veljeään, jonka on nähnyt, ei voi rakastaa Jumalaa, jota ei ole nähnyt. 21 Tämän käskyn me olemmekin häneltä saaneet: joka rakastaa Jumalaa, rakastakoon myös veljeään."
Kuinka monta kertaa jo yhdessä luvussa, 21 jakeessa mainitaan sana "rakkkaus"?
Sekö teki sinusta ateistin?
"Olen ne varmasti lukenut monta kertaa useammin kuin sinä."
Mutu-tietoa, ei kelpaa.
Silti uskot raamattua. Irvokasta, etten sanoisi.
Ihan ohimennen, luuletko, että tuossa tekstissä on jotain taikaa, että niitä heittämällä naamalle voit muka saada jonkin ihmeen aikaseksi? Jokatapauksessa: juuri nuossa jakeissa puhutaan tuota inhottavaa tekstiä siitä, että lähettämällä poikansa (lue tapettavaksi) on sovitettu synnit, (jota ilman käy luonnollisesti kristinuskon mukaan kirjaimellisesti helvetin pahasti). Luuletko että antamalla muutaman lusikallisen p*skakasan kermakuorrutusta, juttu muuttu yhtään makoisammaksi?
"Joka rakastaa jumalaa rakastaa myös veljeään" -teksin sinä liimaat tuohon, mutta mihinkään se ei poista sitä seikkaa, että kristinuskon kädet on tahrittu lukemattomien viattomien vereen ja eniten vereen on tahrannut kätensä Raamatussa jumala.
Minä en rakasta jumalaa, mutta minä rakastan veljäni. Paviaaniäiti ei rakasta jumalaa, mutta se rakastaa omaa lastaan eikä tapa sitä ja kutsu sitä sen jälkeen suurimmaksi rakkaudeksi. Paviaaniäidilläkin on enemmän rakkautta kuin sinun pyhien kirjoitustesi jumalalla.
>> Uskonnot kiinottavat ihmisiä tarpeettomaan vihaan toisiaan kohtaan. > Ihmiset tappavat, mutta sitten kun joku tappaa sen vuoksi koska kuuli "ääniä" "rakastavalta" jumalalta, joka käski niin tehdä, on se monin verroin pahempaa ja kieroutuneempaa. > Sitten kun vielä käsketään palvomaan tällaista tappajavihaajamurhaaja jumalaa, ettei tule itse kidutetuksi ikuisuuden, on juttu vieläkin enemmän täynnä pahuutta. > Sitten vielä selitetään päälle, että tämän pahuutta täynnä olvan jumalhahmon suurin rakkaudenosoitus minua kohtaan ennen kuin hän aloittaa minun ikuisen kiduttaminsen, on oman poikansa tappaminen, on mitta jo täynnä. Inhottava mytologinen hahmo.
...mielestäsi suurinta rakkautta? siis ihan vaikka ihmisten välillä? eikö se oli suurinta rakkautta että antaa henkesnä toisen puolesta?
Vai keksitkö jotain muuta, jostain vielä surempaa?
Tässä eräs fakta jonka pohjalta kerron kohta erään asian. Jumala on kolmiyhteinen mikä tarkoittaa, että hän on yhtäaikaa Isä, Poika ja Pyhä Henki.
jA tässä se asia. Kun hän lähetti poikansa maan päälle hän tuli tavallaan itse. Hän itse uhrautui meidän ihmisten puolesta, jotta meillä olisi elämä.
Eli Jumala on rakastanut ja rakastaa, ettet vain tukitse tuota kohtaa väärin, meitä ihmisiä niin paljon, että kuoli meidän puolestamme. Eikös siis kuoleminen toisen puolesta osoita suurta rakkautta? Kenties olet eri mieltä mutta minusta uhrautuminen toisten elämän puolesta on juurikin sitä rakkautta!!!
Jumala tietää mitä on olla ihminen, hänhän eli täällä maan päällä monta vuotta. hän tietää miten ihmiset käyttäytyvät ja ajattelevat ja miten ihminen on heikko ja kuinka hän kärsii. Lisäksi meidän (siis myös sinun) jumala on kaikkivaltias. Siitä ei pääse yli eikä ympäri.
"Eli Jumala on rakastanut ja rakastaa, ettet vain tukitse tuota kohtaa väärin, meitä ihmisiä niin paljon, että kuoli meidän puolestamme."
Onko jumala kuollut? No miksi kaikki sitä sitten palvovat? Mitä hyötyä on kuolleesta jumalasta?
tuon kohdan hieman väärin. Eli jumala siis kuoli maanpäällä ihmishahmossa, mutta elää yhä taivaassa. Tiedän että se on hieman vaikeaa ymmärtää (ja että Kristinuskossa on monia muitakin vaikeita kohtia).
Vain maanpäällinen lihallinen olento kuoli, mutta ylösnousi koska kuolema ei voinut pitää häntä sillä hän oli synnitön. Synnin palkka on kuolema. Jumala tai oikeastaan Jeesus on kuollut mutta ylösnoussut eli elää yhä. Toivottavasti tämä edes vähän selkiytti asiaa.
Joku tappaa itsensä, ettei tarvitsisi kiduttaa ihmiparkoja ikuisesti, vaan saisi ne palvomaan itsään ikuisesti. Pitäisikö tähän väliin huutaa halleluja?
Tuo kolminaisuuden "faktakin" on täysin naurettava. Sekin on kristinuskossa vain äänesyksessä tehdyn niukan voiton ansiosta. Ihan sama mitä selität kolminaisuudesta, kristinuskolla ja sen jumalalla on yhä yhtä veriset kädet ja yhtä paljon Jeesus tarinassa rukoili Getsemanessa, ettei isä pakottaisi itseään tapettavaksi, niin kuin isän suunnitelma oli. Kristinuskon jumala on verenhimoinen hirviö. Verta verta verta.. pestään jeesuksen verellä.. hyi.
Minun käsitykseni rakkaudesta ei liity tähän mitenkään, vaikka näen jokaisella tavallisella terveellä ihmisellä tai millä tahansa eläimellä olevan enemmän rakkautta ja moraalia itsessään kuin kristinuskon jumalalla. Minun pointtini on se, että kristinuskon kieroutunut pääjumala on täynnänsä pahuutta ja pahoja tekoja, kieroutuneimpien, sairaiden ihmismielien tuotos.
>> Minun pointtini on se, että kristinuskon kieroutunut pääjumala on täynnänsä pahuutta ja pahoja tekoja, kieroutuneimpien, sairaiden ihmismielien tuotos.
Elikkä jumala vain "kuoli" täällä maanpäällä, mutta elää kuitenkin nykyään taivaassa. No onko tämä nyt sitten se suuri uhraus? Minusta suurempi uhraus olisi se, että menisi helvettiin ikuisiksi ajoiksi jonkun muun puolesta, eikä vaan leikkisi kuollutta hetkenaikaa ja sen jälkeen jatkaisi taivaassa onnellista elämää. Mietippä niiden ihmisten kohtaloa, jotka ovat helvetissä? Jeesuksen kohtalo on matka huvipuistoon verrattuna helvetiin joutuneiden ihmisten kohtaloon.
että ei ole väliä onko se olemassa tai ei. Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka uskovat olemattomiin asioihin, ja käyttävät niitä kansojen kiihottajina suuren pahan tekoon. Paha on siis jo päässyt tapahtumaan.
Kristittynä(?) et varmaan usko, että Allah on itse jumala. Silti ajatus sellaisesta jumalasta motivoi muslimeja ties mihin asioihin.
Oli jumala olemassa tai ei, Raamatun ovat ihmiset jo kirjoittaneet, ja lukemattomat ihmiset imevät siitä siitä itseensä kaikkea kyseenalaistamatta. Minä en pidä piirunkaan vertaa Raamatun jumalasta niin kuin en pidä Lumikki-sadun noidasta enkä muiden mytologien sodan jumalista ja muista väkivaltaisista hahmoista.
Jumala on hyvin todellinen ihmisten mielikuvituksissa, oli sitä olemassa tai ei, ja se jo riittää aikaansaamaan kaiken kamalan seuraamuksen.
"Jeesus tarinassa rukoili Getsemanessa, ettei isä pakottaisi itseään tapettavaksi, niin kuin isän suunnitelma oli."
Jeesus pyytää että jos mahdollista tehdä asia toisella tavalla niin se olisi hyvä, sillä jeesus pelkäsi. Ai miksikö? Koska Jeesus oli tuolloin ihminen ja tunsi kuten ihminen.
Myönnän että Jumala on tehnyt paljon asioita, joista en itse pidä, pahimpana ehkä tarina Nooan arkista tai sodomasta ja gomorrasta, mutta hän teki ne vain sen takia että halusi hävittää pahuutta maapallolta. Ja samalla hän tiesi ettei ole muita vaihtoehtoja.Muista myös että Jumala tietää kaiken, myös sen mitä ei ole vielä tapahtunut, eli joku paha asia saattaa ajan kanssa paljastua hyväksi. siihen saattaa mennä vuosi tai 10 tai 30 vuotta, tai sitä ei aina välttämättä ymmärrä.
Jos yhtään "lohduttaa" niin ajattelin itsekin lähes juuri tuolla tavalla vain reilut kaksi vuotta sitten, ennen kuin tulin uskoon. Ajattelin että kristinusko on täysin skitsoa ja täynnä epäloogisia ajatuksi ja aukkoja, mutta nyt osaan katsoa asioita eri näkökulmasta ja ymmärrän paremmin.
Kristinusko ei ole maailman helpoin uskonto, vaikka sitä sanotaankin heikkojen uskonnoksi. Se vaatii loppuviimeksi siihen uskovalta kaikkein eniten ja vaikeimpiin asioihin uskomista.
Mitä taas tulee siihen että pestään jeesuksen verellä, niin se ei tarkoita sitä että käydään suohkussa, josta tulee veden sijaan verta. se on vertauskuva joka tarkoittaa sitä että synnit annetaan anteeksi.
eniten minua oikeastaan tuossa viestissäsi huvitti tuo "sairaiden ihmismielien tuotos" Mielestäni on enemmän sairasta kuvitella jumalia jotka ovat sinisiä norsuja joilla on neljä kättä tai että jokaisella puulla ym olisi oma jumalansa joita pitää palvoa ja joille pitää uhrata. ja voiko maailman levinnein uskonto olla kovin pahasti hakoteillä. Myös tiede on todistanut jotain raamatun tarinoita todeksi ja henkilöitä joita siinä on esiintynyt oikeiksi. Tämä luo pohjaa uskolle myös niille, jotka kaipaavat todisteita, raamattu ei ole kokonaan huuhaata vaan siinä on paljon historiallisia faktoja jotka ovat historian tutkijoiden mukaan tosia.
Ne ihmiset, jotka ovat helvetissä ovat siellä vain ja ainoastaan yhestä syystä, siitä etteivät uskoneet. Jumala rakastaa ja on antanut mahdollisuuden pelastua, mutta ei pakota siihen ketään. Ihmisillä on vapaa tahto ja he valitsevat itse mitä tietä kulkevat. Jumala ei sitä heidän puolestaan päätä.
"Jeesus pyytää että jos mahdollista tehdä asia
toisella tavalla niin se olisi hyvä, sillä jeesus pelkäsi.
Ai miksikö? Koska Jeesus oli tuolloin ihminen ja
tunsi kuten ihminen. "
Tuo on juuri mitä minä sanoin toisella tavalla muotoiltuna. Jumala suunnitteli jo alusta asti murhaavan ihmisen, joka vielä oli oma poika, ja poika pelkäsi. Suunnittelipa uhraavansa vielä yhden ihmisparan, Juudaksen, olemaan alusta asti tuomittu olemaan ikuisesti kidutettavana. Jumala on murhaaja.
"Myönnän että Jumala on tehnyt paljon asioita,
joista en itse pidä, pahimpana ehkä tarina Nooan
arkista tai sodomasta ja gomorrasta, mutta hän
teki ne vain sen takia että halusi hävittää pahuutta
maapallolta. "
Juu. Kansanmurhillahan kaikki hoituu. Lahdataan kaikki vauvasta vaariin. Kas, hups, tuo pahaa tekevä olento oli vielä oma luomus. Kuinkas menikään homma itse kaikkivaltiaalta vähän käsistä. Juttu on se, että ei tuo luomus pystyisi tekemään mitään, mitä sen luoja ei olisi tehnyt sen kykeneväksi tekemään. Jumala on pahuuden kaiken ensimmäinen lähde.
"Jos yhtään "lohduttaa" niin ajattelin itsekin lähes
juuri tuolla tavalla vain reilut kaksi vuotta sitten,
ennen kuin tulin uskoon."
Heh. Itse ajattelin joskus niin kuin sinä, kunnes pääsin irti tuosta inhottavasta aivopesusta, jossa pakotetaan hyväksymään kuninkaaksi otus, joka on valmistanut ihmiskunnan suurimmalle osalle pahemman kohtalon kuin Hitler.
"Mitä taas tulee siihen että pestään jeesuksen verellä,
niin se ei tarkoita sitä että käydään suohkussa, josta
tulee veden sijaan verta. se on vertauskuva joka
tarkoittaa sitä että synnit annetaan anteeksi."
Kyllä minä tiedän mitä se tarkoittaa. Kristinusko on täynnänsä noita verivertauskuvia. Kaikki pitää olla verta, koska Jahve tykkää kun veri juoksee ja kun, niin kuin raamattu sanoo, teurastetun haju nousee taivaaseen, kaiken päätteeksi oman teurastetun pojan haju.
"Mielestäni on enemmän sairasta kuvitella
jumalia jotka ovat sinisiä norsuja joilla on
neljä kättä tai että jokaisella puulla ym olisi
oma jumalansa joita pitää palvoa ja joille
pitää uhrata."
Noniin, nyt vain laajenna ajatteluasi, että yhtä järjettömiä kuin sinulle on muut uskonnot, on sinun uskontosi järjetön muille, ja kaikki uskonnot ateistille.
"ja voiko maailman levinnein uskonto olla
kovin pahasti hakoteillä."
Tietysti voi olla. Lasketaanko jonkin asian todellisuusarvo sen kannattajajoukon perusteella vai? Islam ei ole sellaisen ajattelun perusteella monenkaan totuuden prosenttiyksikön verran kristinuskoa jäljessä ja ties kuinka kauan vie, että ohittaa kristinuskon. Onko islam sitten enemmän totta, kun sillä on enemmän kannattajia? Kuvitteletko että kristinusko on niin levinnyt siksi, että se on niin ihanan totta? Ehkä kannataisi palata niihin historiankirjoihin ja katsoa kuinka kristinuskoa istutettiin miekalla kansakuntien keskuuteen, kuinka häpeällisesti on käytetty alkeellisia kansoja hyväksi.
"Myös tiede on todistanut jotain raamatun tarinoita todeksi"
Bahahaha. Kuten puhuvan käärmeen ja aasinko?
että hykertelet siinä siniselle kädelliselle norsulle, mutta puhuva aasi voi olla sinulle todella järjellinen tosijuttu.
Yhtä naurettavaa.
En väitä etteikö esim islamissa olla jotain totuudenperäisyytäkin, enemmän vain en voi edes kuvitella että semmoiset norsu uskonnot voivat olla mahdollisia.
Siis tiede ja historoitsijat ovat todistaneet osan raamatun henkilöiden olemassaolon, ja että henkilö, jokai väittää olevansa jumalanpoika on ristiinnaulittu ja kadonnut haudasta. Esim pontius pilatuksen ja jeesuksen veljen haudat on löydetty ja vanhoista asiakirjoista on käynyt ilmi tuo ristiinnaulitseminen.
Jumalan alunperäiseen suunnitelmaan ei todellakaan kuulunut oman pojan tapattaminen vaan ikuinen onni ja elämä paratiisissa. Tämä on vain varasuunnitelma, plan B.
Ehkä sinaä uskot evoluutioon, mutta ei sekään täysin aukoton ole. Mistä kaikki sai alkunsa? Alkuräjähdyksestäpä tietenkin. Mutta mitä oli ennen sitä?
Itse en todelakaan jaksa uskoa että ihminen olisi kehittynyt ilman jotain voimaa jostain kaikkein alkeellisimmasta yksisoluisesta eliöstä, siitä samasta, josta on kehittyneet kaikki maailman eläimet, kalat, linnut, matelijaat ja nisäkkäät siis käytännössä kaikki.
No huh, Muhammed ja Buddha ovat todistettavasti eläneet. Ja tämähän oitis tarkoittaa, että heidän uskonnot ovat totta, vai? Mitä ihmeen väliä on sillä onko hahmo olemassa vai ei. Yhtä hyvin uskonto on toiminut vaikkei mitään siihen kuuluvaa voi mitenkään todistaa, kuten egyptiläinen mytologia.
Sitä paitsi kaikista näistä historiallisista todisteista voi kiistellä. Mutta en minä edes halua kiistellä siitä naulittiinko ketään jeesusta koskaan ristiin tai ei. Minusta sillä ei ole väliä tämän keskustelun kannalta, koska tässä keskustelussa on tarkoitus tuoda esille, miksi kristinuskon mytologinen jumalhahmo, oli se olemassa tai ei, on paha.
No vai että ikuinen onni ja elämä paratiisissa? Eikö tuossa yllä juuri tullut esille että jumala tietää kaiken jo etukäteen. Jumala tiesi, ettei paratiisia kestä kuin pikku hetken, eikä se ole lopullinen. Jumala on siis sinun mukaasi tyhmä, kun aloittaa toteuttaa suunnitelmaa, jonka hän jo tietää epäonnistuvan.
Älä yritä viedä keskustelua biologiaan ikään kuin siirtyen tästä epämiellyttävästä aiheesta vaivihkaa muualle. Se ei liity tälle keskustelupalstalle tai otsikon aiheeseen. Voisit kyllä kouluttaa itseäsi asiassa, mutta älä nyt tässä edes siitä kitise, kun minä ainakin olen täällä puhuakseni kristinuskon jumalasta, sanoakseni mielipiteeni siitä asiasta.
sano vaan kaikessa rauhassa mielipiteesi, en minä estä. sillä niinhän minäkin teen. Alan vain olla hieman kypsä tähän keskusteluun kun tämä ei johda kertakaikkiaan mihinkään.
Olen vain sitämieltä että raamattu on totta ja näinollen myös jumala. en ole koskaan väittäny etteikö myös muissa uskonnoissa voisi olla jotai totuudenperääkin, ja tuskin väitänkään.....
Enkä todellakaan väitä että Jumala olisi tyhmä!!!
>> Kristittynä(?) et varmaan usko, että Allah on itse jumala. Silti ajatus sellaisesta jumalasta motivoi muslimeja ties mihin asioihin. >> Jos kristinuskon "pääjumala" on kieroutuneimpien, sairaiden ihmismielten tuotos, kyseessä on fantasiahahmo, joka ei itsessään ole mitään muuta kuin kuvitteellinen marionetti. Tällaisella fantasiamarionetilla voi olla ominaisuuksia, tahtoa, pahuutta tai pahoja tekoja ainoastaan siinä määrin kuin sen luoja, ts. mainitsemasi kieroutuneimmat, sairaat ihmismielet, sille lainaavat. Jos Jumalaa ei ole, miksi kiihkoilet olematonta entiteettiä vastaan? Syy on se että ei ole väliä onko se olemassa tai ei. > Aina tulee olemaan ihmisiä, jotka uskovat olemattomiin asioihin, ja käyttävät niitä kansojen kiihottajina suuren pahan tekoon. > Paha on siis jo päässyt tapahtumaan. > Minä en pidä piirunkaan vertaa Raamatun jumalasta niin kuin en pidä Lumikki-sadun noidasta enkä muiden mytologien sodan jumalista ja muista väkivaltaisista hahmoista. > Jumala on hyvin todellinen ihmisten mielikuvituksissa, oli sitä olemassa tai ei, ja se jo riittää aikaansaamaan kaiken kamalan seuraamuksen.
onko raamatussa jossain kohtaa puhuva aasi? enpä ole ennen huomannutkaan. täytyykin katsoa. Hassu juttu...
ole sanonut, että ihminen ei tee luonnostaan pahaa. Päinvastoin. Enhän ole sitä mieltä, etteikö huono juttu olisi mikä tahansa uskomusjärjestelmä joka kiihottaa ihmisiä pahaan, oli syy olisi poliittinen, uskonto tai jokin primitiivinen syy, ja mielestäni ne ovat kaikki yhtä tuomittavia.
Ihminen osaa satuttaa oli uskontoa tai ei, vaikkakin ilman uskontoa monilta maailman konflikteilta olisi vältytty.
Syy, miksi puhun täällä vain uskonnon aikaansaamasta pahasta, enkä vaikka kommunismin aikaansaamasta pahasta, on se, että tämä on palsta, jossa voi ajatella asioita ateistisesti ja keskittyä nimenomaan uskontoon ja uskomuksiin, niin kuin koko palstan aihe on.
Minun pääpointtini on, että kuvaus kristinuskon jumalasta osoittaa, että sellaisen "mallihahmon" ominaisuudet ovat kaikkein pahimmat, eikä sellainen hahmo ole mielestäni pyhä, puhdas tai palvomisen arvoinen, niin kuin kristinusko hahmoa meille tarjoaa. Uskonnossa syntyy kuvitteellinen johtojahahmo, jota sokeasti totellaan sen mukaan miten kulloinkin halutaan pyhiä kirjoituksia tulkita.
"Niin. Miksi sitten meuhkata Jumalaa eikä niitä pahaa
tekeviä ihmisiä ja heidän sairaita mielikuvituksiaan vastaan?"
Kyllä uskonnollisista johtajistakin tulee puhua. Mutta se, miksi ylipäänsä puhun jumalasta, jonka olemassaoloon en itse usko, on siksi koska vastapuolelle hahmo on todellinen hahmo pään sisällä ja syy heidän elämäntavalleen. Haluan nimenomaan kritisoida kritinuskon pyhien tarinoiden moraalia, siksi minun täytyy puhua sen sisältämistä hahmoista.
Hmm. en ole hyvä argumentoimaan, siinä olet kyllä oikeassa. Yritän oppia. :-D
Yritän vastata toiseen viestiisi kun ehdin. Se oli vain kovin pitkä.
ei tätä keskustelua tarvitse jatkaa. Mutta tosiaan .. tarkoituksenani ei ollut todistaa, että jumalaa on tai ei. Tarkoituksena oli tuoda esille, että kristinuskon tarinat ovat pahoja kuten tarinoiden hahmot.
Eli sen sijaan että Jumala esimerkiksi maailmanlopun aikana ilmestyisi ja saisi kaikki uskomaan itseensä, hän pitää toiminnassa rangaistuslaitosta nimeltä Helvetti. Ja heittää sinne myös todella hyviä tyyppejä, jotka vain ovat sattuneet kasvamaan toisessa uskonnollisessa ympäristössä tai vailla uskoa mihinkään "tuonpuoleiseen". Aika sairasta.
>> Ihminen osaa satuttaa oli uskontoa tai ei, vaikkakin ilman uskontoa monilta maailman konflikteilta olisi vältytty. > Syy, miksi puhun täällä vain uskonnon aikaansaamasta pahasta, enkä vaikka kommunismin aikaansaamasta pahasta, on se, että tämä on palsta, jossa voi ajatella asioita ateistisesti ja keskittyä nimenomaan uskontoon ja uskomuksiin, niin kuin koko palstan aihe on. > Uskonnossa syntyy kuvitteellinen johtojahahmo, jota sokeasti totellaan sen mukaan miten kulloinkin halutaan pyhiä kirjoituksia tulkita. > Minun pääpointtini on, että kuvaus kristinuskon jumalasta osoittaa, että sellaisen "mallihahmon" ominaisuudet ovat kaikkein pahimmat, eikä sellainen hahmo ole mielestäni pyhä, puhdas tai palvomisen arvoinen, niin kuin kristinusko hahmoa meille tarjoaa. > Kyllä uskonnollisista johtajistakin tulee puhua. > Mutta se, miksi ylipäänsä puhun jumalasta, jonka olemassaoloon en itse usko, on siksi koska vastapuolelle hahmo on todellinen hahmo pään sisällä ja syy heidän elämäntavalleen. > Haluan nimenomaan kritisoida kritinuskon pyhien tarinoiden moraalia, siksi minun täytyy puhua sen sisältämistä hahmoista.
"Kuinka rakastava Jumala voisi lähettää ihmisiä helvettiin?"
Kysymys itsessään paljastaa pari väärinkäsitystä.
Ensinnäkin: ei Jumala LÄHETÄ ihmisiä helvettiin. Hän vain kunnioittaa heidän valintaansa.Helvetti on äärimmäinen osoitus siitä, kuinka suuresti Jumala kunnioittaa ihmisarvoa. Hän ei ole missään vaiheessa pakottanut meitä valitsemaan itseänsä, ei silloinkaan kun se merkitsee, että valitsemme helvetin...
Ei, ei Jumala "lähetä" ihmisiä helvettiin. Eikä hän lähetä IHMISIÄ helvettiin. Siinä toinen väärinkäsitys. Sana "ihmiset" on neutraali käsite, joka sisältää ajatuksen viattomuudesta. Raamattu ei missään opeta, että viattomat ihmiset tuomitaan. Ei ihmisiä mene helvettiin. Syntisiä menee. Kapinalliset menevät. Itsekeskeiset menevät. Joten kuinka rakastava Jumala voisi lähettää ihmisiä helvettiin? Ei hän lähetäkkään. Hän vain kunnioittaa syntisen valintaa.
(Max Lucado, When Christ comes)
"Ja heittää sinne myös todella hyviä tyyppejä, jotka vain ovat sattuneet kasvamaan toisessa uskonnollisessa ympäristössä tai vailla uskoa mihinkään "tuonpuoleiseen""
Hyvä tyyppi-käsite pitää sisällään oletuksen ihmisen "hyvistä" teoista, mutta onko kukaan viaton? Lasta lukuunottamatta?
Onko suhteellisen puhdasta rikosrekisteriä olemassa? Entä suhteellisen puhdasta ajokorttia? Tai suhteellisen puhtaita luottotietoja?
Jumalalle synti on sama kuin luottokunnalle häiriö luottotiedoissa. Pankki ei anna lainaa, jos luottotiedoissa on merkintä. Taivaaseen ei siis saa "passia", jos "luottotiedoissa" on merkintä. Ihminen on portilla joko synnitön tai syntinen. Suhteellisen synnitön käsitettä ei Jumalalle ole. Synnittömäksi Jumalan silmissä ihminen tulee ainoastaan Jeesuksen kautta, Jeesus puhdistaa luottotiedot.
Jos siis olet kuullut keinosta saada puhtaat paperit taivaan porttia silmällä pitäen, etkä sitä usko, kenen on syy, jos portti edestäsi suljetaan? Jumalan, kun ei ilmestynytkään? Uskovan, joka kertoi sinulle mahdollisuudesta velkojesi anteeksisaamiseksi? Vai sinun, kun et uskonut, vaikka sinulle kerrottiin? Mitä luulet?
" mutta mihinkään se ei poista sitä seikkaa, että kristinuskon kädet on tahrittu lukemattomien viattomien vereen ja eniten vereen on tahrannut kätensä Raamatussa jumala."
Ei poistakkaan. Mutta ei kristinuskon kädet, vaan ihmisten kädet, jotka ovat uskonsa nimissä tappaneet toisia ihmisiä.
"eniten vereen on tahrannut kätensä Raamatussa jumala."
Kuolema on Jumalan, Elämän Luojan käskyläinen, ei sen kummempi asia. Hän osoitti mahtinsa kuoleman suhteen kun Jeesus nousi kuolleista. Jo Elia herätti Vanhassa testamentissa kuolleen pojan. Jumala siis päättää elämmekö vai emme.
Toinen kysymys onkin, että ne ihmiset, jotka Raamatussa ovat kuolleet syntiensä tähden, olivatko he viattomia?
Muistat varmaan Raamatusta sanonnan, että synnin palkka on kuolema? Ihminen, joka tekee syntiä eikä kadu, kuolee, jos ei muuta, niin hengellisesti ja ikuisesti fyysisen kuoleman jälkeen. Jeesus sanoi olevansa ELÄMÄ. Elämän vastakohta on kuolema. Jos Jeesus on elämä, niin mikä on Jeesuksen vastakohta. Kuolema. Mikä on Jeesuksen vastakohta? Antikristus. Hän on kuolema, murhaaja ja varas. Jeesuksen omin sanoin. Kumpaa siis syytät? Paholaista vai Jumalaa? Sillä Paholainen tappaa viattomia, lapsia, naisia jne. Ainoa suoja Paholaista vastaan on Kristus, Jumala. Jokainen, joka käänsi VT:ssä selkänsä Jumalalle, kumarsi Paholaiselle. Jumala siis otti suojansa pois tai antoi Paholaisen touhuta. Niin hän tekee nykyäänkin. Jokainen, joka kokee pärjäävänsä ilman Jumalaa, on Paholaisen armoilla. Yksin.
Jokainen joka pyytää Jeesuksen elämäänsä saa elää ja on turvassa, vaikka kuolisikin. Kuten Paavali sanoi:"Elämä on Kristus ja kuolema on voitto".
Ihmiselle, joka ei ole Kristuksessa, kuolema on aina tappio, häviö, lopullinen loppu.
Kristitty voi menettää työpaikkansa, rahansa, terveytensä ja lopulta henkensä, mutta ikuista elämää hän ei menetä, sillä jokainen Kristuksessa elävä on jo osa ikuisuutta tässä ajassa. Ikuisuus on tässä ja nyt, ei vasta kuoleman jälkeen.
"Teidän pitää syntyä uudestaan Ylhäältä..."(Jeesus)
Jo tässä elämässä.
Voit siis valita. Voit joko syyttää Jumalaa loppuelämäsi tai tutustua Häneen Jeesuksen kautta, sillä sellainen Isä kuin Poika. Joka on nähnyt Pojan, on nähnyt Isän. Oliko Jeesus murhaaja?
Jumala ei uhrannut jotain ulkopuolista viatonta ihmisparkaa, vaan itsensä. Jeesus on Jumala. Jumala tuli lihaksi ja kärsi itse ihmisenä. Mistä siis syytät Jumalaa? Itsemurhasta?
"Helvetti on äärimmäinen osoitus siitä, kuinka suuresti Jumala kunnioittaa ihmisarvoa."
Aika erikoinen tapa kunnioittaa. Ymmärrän kuitenkin ajatuksen, eli sen että ihminen menee itse helvettiin. Mielenkiintoiseksi homma meneekin, kun aletaan luettelemaan niitä jotka sinne helvettiin ovat menossa. Epäilen suuresti uskovien esittämiä kuvia universumin ja ihmiskunnan rakenteesta. Kauniina kevätaamuna voi ihmetellä luonnon kauneutta, uskonnollisesta tekstistä (etenkin sen tietyistä kohdista) voi tulla hyvä olo, yhteiset rukoukset muiden kanssa voivat antaa tuvallisuuden tunnetta. Ne ovat kuitenkin hataria perusteita sille, että uskovat tietäisivät jumalan mielen rakenteen, hänen tarpeensa ja mielialansa.
"Kapinalliset menevät". Tuon ajatuksen ymmärrän kyllä. Jos kaikkivaltias olisi olemassa, voisin mennä helvettiin vain vastalauseena hänen hirmuvallalleen. :)
"Jos siis olet kuullut keinosta saada puhtaat paperit taivaan porttia silmällä pitäen, etkä sitä usko, kenen on syy, jos portti edestäsi suljetaan? Jumalan, kun ei ilmestynytkään? Uskovan, joka kertoi sinulle mahdollisuudesta velkojesi anteeksisaamiseksi? Vai sinun, kun et uskonut, vaikka sinulle kerrottiin? Mitä luulet?"
Olen kuullut monenlaisista keinoista. Itse yritän pitää "paperit" niin puhtaina kuin mahdollista, täysin puhtaat ne eivät todellakaan ole kellään. Kaunis ajatus, että yksinkertaisella pyynnöllä saisi kaikki vikansa pyyhittyä pois.
Kuitenkin, tuo keinokin voidaan tulkita niin monella tavalla. Jokun mielestä pitää kuulua samaan lahkoon kuin muukin suku (esim. lestadiolaiset), toisten mielestä kyse on 'syntisen elämän' jättämisestä tai ainakin pyrkimyksistä tukahduttaa alhaiset himot, eräät pohdiskelevat Jeesuksen olemusta filosofiselta ja psykologiselta kannalta, toiset käyvät hurmoksellisissa massatapahtumissa ja tuntevat silloin jumalansa kosketuksen...
Itse uskon elämään ja sen tutkimiseen, siitä nauttimiseen. Mitä minulle tapahtuu kuoleman jälkeen, ei ole minun vallassani. Kuoleman jälkeen tämä yksilöllinen tajunta, joka minulle on kehittynyt, sammuu. Ajatukset, ideat, geenit, muistot, puhetavat, taide eivät sammu. Se vain siirtyvät joidenkin toisten käyttöön.
Anyway, olen kuitenkin kiitollinen Allahille tai mille tahansa että hän antaa minulle valinnanvapauden.
Kun se käsitä mistä on kysymys Jeesuksen kuolemassa.
Hänhän nousi ylös! Käsitätkö, Hän näytti todeksi sen, mistä puhui.Sillä muuten ei kukaan olisi käsittänyt, että kuolema on vain askel ikuisuuteen ja ihmisen tajunta on hereillä siellä toisellakin puolen.
Jeesushan sanoi: " Joka uskoo minuun, elää vaikka olisi kuollut".
Hänen oli pakko kuolla, että Hän voisi näyttää ylösnousemuksen todeksi.
Hän paljasti kaiken valheen, tekopyhyyden ja eksytyksen ja toi totuuden ihmisten keskelle.
Mitä väärää siinä Jumala teki?
Sinun kirjoituksiasi on mukava lukea niiden pohtivan otteen takia, kiitos!
Mutta muutamaan haluan kuitenkin heittää kommentin:
""Kapinalliset menevät". Tuon ajatuksen ymmärrän kyllä. Jos kaikkivaltias olisi olemassa, voisin mennä helvettiin vain vastalauseena hänen hirmuvallalleen. :)"
Niin, jos näet hänet hirmuvaltiaana.
"Olen kuullut monenlaisista keinoista. Itse yritän pitää "paperit" niin puhtaina kuin mahdollista, täysin puhtaat ne eivät todellakaan ole kellään. Kaunis ajatus, että yksinkertaisella pyynnöllä saisi kaikki vikansa pyyhittyä pois.
Kuitenkin, tuo keinokin voidaan tulkita niin monella tavalla. Jokun mielestä pitää kuulua samaan lahkoon kuin muukin suku (esim. lestadiolaiset), toisten mielestä kyse on 'syntisen elämän' jättämisestä tai ainakin pyrkimyksistä tukahduttaa alhaiset himot, eräät pohdiskelevat Jeesuksen olemusta filosofiselta ja psykologiselta kannalta, toiset käyvät hurmoksellisissa massatapahtumissa ja tuntevat silloin jumalansa kosketuksen..."
Noissa kaikissa keinoissa näkyy ihmisen oma yritys tai teon yritys. Tiettyyn lahkoon kuuluminen ei ole ratkaisu, ei syntisen elämän lopettaminen, eikä Jeesuksen pohtiminen filosofiselta kannalta. Eikä myöskään hurmoksellisessa massatapahtumassa käyminen. Miksei? Koska kaikissa mainitsemissasi keinoissa ihminen ITSE TEKEE JOTAIN asian korjaamiseksi. Uskominen Jeesukseen on kuitenkin Hänen pyytämistään elämään. Muutoksen tekee Jeesus, ei ihminen itse.
Keskeinen Raamatun kohta tähän on Galatalaiskirjeessä: 2:20"...en elä enää minä, vaan Kristus elää minussa.."
Ja Jeesuksen sanat Johanneksen evankeliumissa: Joh.3.:
3. Jeesus vastasi ja sanoi hänelle: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: joka ei synny uudesti, ylhäältä, se ei voi nähdä Jumalan valtakuntaa".
4. Nikodeemus sanoi hänelle: "Kuinka voi ihminen vanhana syntyä? Eihän hän voi jälleen mennä äitinsä kohtuun ja syntyä?"
5. Jeesus vastasi: "Totisesti, totisesti minä sanon sinulle: jos joku ei synny vedestä ja Hengestä, ei hän voi päästä sisälle Jumalan valtakuntaan."
Esiteltyjä keinoja siis varmaan on monia, mutta ainoa todellinen keino ja tie on Jeesus. Ei mikään lahko, ei tietty seurakunta, ei tietty tilaisuus tai tietyt rituaalit. Opetuslapsetkin muuttuivat vasta, kun olivat:
1) Kohdanneet ylösnousseen Jeesuksen
2) Pyhä Henki oli vuodatettu heihin (Apt.2)
Muuten usko on vain "Jeesuksen seuraamista" suurena opettajana, hänen ohjeidensa ulkokohtaista noudattamista ja kuten sanoit, hänen filosofista ymmärtämistään. Voisi sanoa, että kumpaakin opetuslapset tekivät kolme vuotta, niin kauan kuin Jeesus eli maan päällä. Silti he luopuivat "uskostaan", kun Jeesus pidätettiin. Koko hommahan meinasi hajota käsiin. Tapahtui kuitenkin iso muutos. He alkoivat julistamaan ylösnoussutta Kristusta ja sama julistus jatkuu 2000 vuoden jälkeenkin. He kohtasivat ylösnousseen Kristuksen ja saivat Pyhän Hengen kasteen. He syntyivät uudestaan ylhäältä, kuten Jeesus opetti Johanneksen evankeliumissa Nikodeemusta. Ilman tätä usko on vain filosofointia, ulkoisia tapoja ja rituaalien noudattamista. Tämä sama tapahtuma vapauttaa huumeiden käyttäjän huumeista, alkoholistin alkoholista ja rikollisen rikoksista.
Jeesuksen kohtaaminen ja Pyhän Hengen kaste. Usein ne ovat sama tapahtuma, mutta tiedän ihmisiä, jotka ovat olleet uskossa vuosia ja sitten täyttyvät Pyhällä Hengellä, homma saa ikäänkuin Jumalan "doupinkia"...;). Tästä kristikunta on hieman eri mieltä, sillä maltilliset tahot uskovat, että Pyhä Henki tulee ihmiseen tämän uskoontulossa ja se siitä. Että ihminen ei enää saa Pyhän Hengen kastetta jne. Raamattu kuitenkin opettaa toisin. Opetuslapset tunsivat Jeesuksen ja olivat jopa kohdanneet hänet ylösnousseena.Olivat siis tulleet uskoon... Tämän lisäksi he saivat vielä erikseen Pyhän Hengen kasteen.
Nämä kuulostavat varmasti hölynpölyltä, mutta yritän avata uskonelämän eri vaiheita.
"Itse uskon elämään ja sen tutkimiseen, siitä nauttimiseen. Mitä minulle tapahtuu kuoleman jälkeen, ei ole minun vallassani."
Ei Jumalaan uskominen lopeta elämään uskomista, sen moninaisuuden tutkimista ja ihmettelyä tai nauttimista. Elämästä vaan voi nauttia niin monella tavalla. Minulla on ystäviä, aviovaimo, ihana mummonmökki, ammatti, mutta nautin ehkä eri asioista kuin ennen. En käytä alkoholia (tämä ei ole uskovan velvoite), en tupakoi, enkä koe moniakaan nykyajan trendejä mielekkäiksi.
Mitä minulle tapahtuu kuoleman jälkeen, ei ole minun vallassani. Jumala päättää sen, mutta jos Hänen sanaansa voi luottaa ja pysyn Hänen sanassaan, Hänessä, minulle tapahtuu kuten Hänessä elävälle Raamatussa luvataan tapahtuvan.
Siihen minä luotan. Asia ei kuitenkaan ole minun käsissäni.
Juu, ei ole minunkaan käsissäni mitä kuoleman jälkeen tapahtuu. Elämä sen sijaan on: osaltaan pitää sopeutua ja hyväksyä vallitsevat tosiasiat, osaltaan pitää muuttaa sitä mitä pystyy.
"Uskominen Jeesukseen on kuitenkin Hänen pyytämistään elämään. Muutoksen tekee Jeesus, ei ihminen itse."
Voisi alkaa saivarrella siitä, eikö pyytäminenkin ole pyrkimys, teko.
No, jos homma on noin niin sitten voin luottaa että kaikki menee niin kuin pitääkin: yläkerran akka/ukko antaa uskon niille joille katsoo sen soveltuvan ja lopuille ei. Ja jälkimmäiseen ryhmään kuuluvat poistetaan jossain vaiheessa kuviosta lopullisesti. Päämäärä saavutettu, täydellisen suunnitelman täydellinen toteutuminen.
Onneksi minä saan vähän aikaa rellestää tässä epätäydellisessä elämässäni. Heh.
Sinun jumalkäsityksesi on periaattessa avara, kaikenkattava, suojeleva, ei-maaginen, ei-ritualistinen... Siis varsin helppo hyväksyä. Toisaalta, jos jumala hoitaa universumin kaikki asiat kohdilleen, hän sulautuu universumiin, on itse maailmankaikkeus. Jos ei olisi, hänellä pitäisi olla todella nopeat sormet että ehtisi joka paikkaan :)
Kuitenkin, minun ei tarvitse pestä itseäni 'Kristuksen verellä', ruveta palvomaan tuota myyttistä pelastustyötä yms. Palvon elämääni, se on osa jumaluutta, jumala siis palvoo itseään minun kauttani.
Mut eipä tuo mittään. Jos jotakin se veri ja taivas lohduttaa niin uskokoon rauhassa siihen. Minä en moisiin sitoudu.
Kun luen noita viestejä läpi huomaan monta epäkohtaa. Niissä väitetään mm että maailma olisi paljon parempi paikka ilman mitään uskontoja. Entä jos asia onkin aivan päinvastoin? Eri uskonnoissahan mm kielletään toisen tappaminen ja vahingoittaminen ja käsketään rakastaa lähimmäistä. Erikoisesti kristinuskossa!
Minkä takia sitten ihmisiä kuoleee? No ehkäpä juuri sen takia että ne jotka eivät usko samalla tavalla tappavat toisiaan. He luulevat tietävänsä paremmin ja haluavat estää muunlaisten uskontojen leviämisen tappamalla.
Sitten itse kysymykseen Jumalan viahsta. Myönnän että Jumala vihaa ja sehän on ymmärrettävää. Mitä Jumala sitten vihaa? No syntiä tietenkin! Mutta Jumala on myös valmis antamaan anteeksi, juuri sen takia että tapatti oman poikansa, niinkuin asia on jo aikaisemmin esitetty. Pystyväthän ihmisetkin vihaan miksei siis Jumala, joka on kaikkivaltias.
Ja vielä viimeiseksi. Mitä mieltä olette niistä ihmisistä jotka ovat päässeet esim huumeista eroon nimenomaan uskon tähden? Eikö jo se todista osaltaan uskon voimaa ja mahtia?
Näistä asioista voi keskustella loputtomiin, mutta yksi asia ei muutu silti miksikään: Jumala rakastaa ihmisiä jeesuksen sovitustyön tähden ja kaikilla on yhtäläinen mahdolisuus pelastua.
Itsesuggestiolla voi saada aikaan vaikka mitä kivaa. Kun reseptiin lisätään seurakunnan tai lahkon "perhepiiri" eli samoinajattelijat ja kannustajat (joita syrjäytyneellä huumehörhöllä ei välttämättä ole ollut aikoihin), voi vaikka huumeistakin päästä eroon. Lahkosta eroon pääseminen tuokin sitten ihan uudet ongelmat.
Minä muuten pystyn uskomaan (= kuvittelemaan) itselleni vatsakivun, päänsäryn tai lihaskrampin ja pystyn ne uskomaan poiskin. Jumalia ei kumminkaan ole olemassa.
>> Minä muuten pystyn uskomaan (= kuvittelemaan) itselleni vatsakivun, päänsäryn tai lihaskrampin ja pystyn ne uskomaan poiskin. Jumalia ei kumminkaan ole olemassa.
Päättele itse.
Ok, päättelen.
Hmm.
P1: Entiteetin eksistenssi ei ole riippuvainen satunnaisen subjektin kyvystä kuvitella tällainen entiteetti olemassaolevaksi tai -olemattomaksi.
P2: Satunnainen subjekti kertoo päättelykyvystään seuraavaa: "Minä muuten pystyn uskomaan (= kuvittelemaan) itselleni vatsakivun, päänsäryn tai lihaskrampin ja pystyn ne uskomaan poiskin."
Konkl: Entiteetti joko on tai ei ole olemassa. Propositio 2 ei ratkaise kysymystä propositiossa 1 mainitun entiteetin eksistenssistä, joten väittämä "Minä muuten pystyn uskomaan (= kuvittelemaan) itselleni vatsakivun, päänsäryn tai lihaskrampin ja pystyn ne uskomaan poiskin. Jumalia ei kumminkaan ole olemassa." on ei ole loogisesti validi päätelmä vaan pseudosyllogismi.
Advocatus D.
Ihan ekan vuoden opiskelijako sinne on tälläytynyt sanavarastoaan esittelemään? Höpsötystä - en viitsi lukea. Kyllä sinuakin sitten helpottaa, kun pääset vaikka edes graduvaiheeseen. Olepa sillä välin tukehtumatta noihin kikkailuihisi...heh...
"Myönnän että Jumala vihaa ja sehän on ymmärrettävää."
Usein sanotaan: "Jumala on rakkaus".
Hmm. Hän siis ON tuo tunne ja rakkaudellinen toiminta. Näin ollen hän ei kykenisi vihaan. Hän vastaisi vihaan olemalla itsensä, rakkaus.
Toinen asia. Jos Jumala on kaikkivaltias, hänen ei tarvitse vihata. Hän ymmärtää kaiken ja tietää miten saa kaiken pahan poistettua. Eikö viha tule juuri kyvyttömyyden tunteesta, siitä että jotain on itseltä pois ja se on toisen vika: kiristellään hampaita kun joku on tiellä, joku joka on suuresti häirinnyt elämää...ja sitten himoitaan kostoa. Kaikkitietävää jumalaahan ei kukaan pystyisi suututtamaan, koska hän tietäisi jo ennalta mitä jokainen tulee tekemään.
Jos jumala on kaikkivoipa, hän ei edes vaivaudu vihaamaan. Hän toimii täydellisen armottomasti kuin robotti, juuri niin kuin on aikojen alusta määrätty aina olevaksi. Hän ei myöskään tietoisesti ala rakastaa ketään, koska hän on itse rakkaus. Hän siis vain olisi jossain ja jossain ei.
Mutta tietysti kuvittelemalla jumalasta hieman inhimillisemmän, epätäydellisemmän ja primitiivisemmän tuosta hahmosta tulee paljon hauskempi :)
>> Ihan ekan vuoden opiskelijako sinne on tälläytynyt sanavarastoaan esittelemään? > Höpsötystä - en viitsi lukea. > Kyllä sinuakin sitten helpottaa, kun pääset vaikka edes graduvaiheeseen. Olepa sillä välin tukehtumatta noihin kikkailuihisi...heh...
"Myönnän että Jumala vihaa ja sehän on ymmärrettävää."
Usein sanotaan: "Jumala on rakkaus".
Hmm. Hän siis ON tuo tunne ja rakkaudellinen toiminta. Näin ollen hän ei kykenisi vihaan. Hän vastaisi vihaan olemalla itsensä, rakkaus. "
Ahaa.... Alan ymmärtämään. Näet (kuten useat muutkin) vihan ja rakkauden toistensa vastakohtina?
Väitätkö siis, että lapselleen suuttuva vanhempi ei rakasta lastaan? Rakkaus on muutakin kuin nykyajan saippuaoopperoiden romanttinen tunne. Vihastuminen voi kuitenkin olla myös rakkauden osoitus. Jumala vihaa vääryyttä ja syntiä, muttei syntistä ihmistä. Hän rakastaa ihmistä ja haluaa, ettei ihminen tekisi syntiä, vaan luopuisi siitä. Mutta hän voi silti vihastua ihmiseen, joka kaikesta maanittelusta ja ohjeiden antamisesta huolimatta ei käänny pois pahoista teoistaan tai lakkaa tekemästä syntiä muuten.
"Eikö viha tule juuri kyvyttömyyden tunteesta, siitä että jotain on itseltä pois ja se on toisen vika: kiristellään hampaita kun joku on tiellä, joku joka on suuresti häirinnyt elämää...ja sitten himoitaan kostoa. Kaikkitietävää jumalaahan ei kukaan pystyisi suututtamaan, koska hän tietäisi jo ennalta mitä jokainen tulee tekemään."
Jatkuva vihan tunne varmaan tulee syistä jotka mainitsit. Pelko (joka on muuten rakkauden vastakohta, eikä viha) aiheuttaa myös useiden tutkijoiden mukaan vihaa ja aggressiota. Jos joku tuntee jatkuvaa vihaa, hän tuskin kykenee rakastamaan tai on kokenut rakkautta. Jumala ei vihaa jatkuvasti muuta kuin vääryyttä. Hän vihaa sitä, että heikkoja sorretaan. Hän vihaa köyhien kaltoin kohtelemista, hän vihaa tekopyhyyttä ja itsekkyyttä. Mutta ihmistä hän ei vihaa, vaan rakastaa. Se rakkaus voi olla vaativaa ja jopa ihmisestä joskus kaikkea muuta kuin romanttista vaaleanpunaista hömppää. Rakkaus ja onnellisuus ei siis ole sama asia kuin se, että on jatkuvasti kivaa ja nautinnollista, kuten usein kuvitellaan.
Esimerkki jälleen maailmasta. Jos lapsi tekee väärin ja torut häntä, vihaatko häntä? Jos torut häntä osoittaaksesi valtasi, etkä hänen parhaakseen, motiivisi eivät ehkä ole rakkaudelliset. Toki Jumalakin toimii varmasti siten, mutta kuten aikuisen opettaessa lasta, hän tekee ihmisen parhaaksi myös kurittamisen. Ihmisen ei kuulu kurittaa toista ruumiillisesti ja siksi me ehkä näemmekin epäreiluna sen, että Jumala antaa vitsauksia ja sairauksia kurittaessaan ihmistä Vanhassa testamentissa. Mutta näemmekö Jumalan tavoitteen teoissa? Hän tekee sen, jotta ihminen kääntyisi Hänen puoleensa. Hän tekee sen hyvällä, mutta joskus myös ankaralla (meidän mielestämme pahalla) kädellä. Hän saattaa taivuttaa itsekkään ja uppiniskaisen kansan tai ihmisen polvilleen, jopa suulleen tomuun, jotta ihminen kääntyisi pahoilta teiltään tai itsekkyydestään. Joskus Hän saattaa viedä ihmisen omaisuuden, työn, perheen ja heittää tämän alkoholismin maailmaan (kuten eräälle tutulleni kävi) niin pitkäksi aikaa, ettei ihmiselle jää mitään muuta vaihtoehtoa, kuin kääntyä Jumalan puoleen. Tämä usein tapahtuu vasta, kun ihminen on ITSE yrittänyt kaikkensa.
Julmaa? Ehkä. Mutta usean mm. narkomaanin kohdalla pitää joskus alamäen antaa kiihtyä ja pohjankin tulla vastaan, ennenkuin hän itse tajuaa pyytää apua. Väkisin ei ketään voi (alaikäistä ehkä lukuunottamatta) auttaa tai tulokset eivät usein oli kovinkaan hyvät. Tämän Jumala tietää ja toimii ihmisten kanssa samoin, siksi Hän haluaa, että ihminen itse tekee myöntävän päätöksen. Jumala tosin voi hieman potkia vauhtia....;)
Julmalta voi kuulostaa esim. neuvo narkomaanin sukulaisille, joka kehoittaa kaikkia sulkemaan ovensa ko. ihmiseltä, ellei tämä suostu hoitoon tai edes harkitsemaan aineista luopumista. Tämä on kuitenkin joidenkin kohdalla ainoa herättävä ratkaisu. Se ei kuitenkaan tarkoita rakkaudettomuutta, vaan juuri sitä, että ko. ihmistä rakastetaan ja hänen halutaan luopuvan itsetuhoisesta elämäntavasta, joka usein uhkaa tuhota myös muidenkin elämän.
Ja lopuksi:
"Hmm. Hän siis ON tuo tunne ja rakkaudellinen toiminta. Näin ollen hän ei kykenisi vihaan. Hän vastaisi vihaan olemalla itsensä, rakkaus."
Unohdat taas Jumalan teon ristillä. Hän vastasi vihaan rakkaudella. Tulemalla lihaksi ja kärsimällä puolestamme. Hän teki suurimman teon mitä ihminen voi tehdä. Kuoli ystäviensä puolesta, kyllä, mutta ennenkaikkea myös niiden puolesta, jotka häntä sylkivät. Hän kuoli KAIKKIEN IHMISTEN puolesta! Oliko se vihalla vihaan vastaamista?
Mielestäni rakkauden vastakohta on välinpitämättömyys. Rakkaus joihinkin asioihin voi muuttua vihaksi koston, mustasukkaisuuden, omistuksenhalun yms. kautta (oli kyse sitten kumppanista, rahasta, vallasta...)
"Jumala vihaa vääryyttä ja syntiä, muttei syntistä ihmistä."
Silloin hän ei myöskään voi kohdistaa vihaansa syntiseen ihmiseen, koska ei halua tämän kärsivän. Hän kohdistaisi vihansa syntisiin tekoihin, yksinkertaisesti hävittämällä mahdollisuuden niihin, tai näyttämällä niiden vääryyden että ihminen ei enää sitä haluaisi tehdä.
"Se rakkaus voi olla vaativaa ja jopa ihmisestä joskus kaikkea muuta kuin romanttista vaaleanpunaista hömppää. Rakkaus ja onnellisuus ei siis ole sama asia kuin se, että on jatkuvasti kivaa ja nautinnollista, kuten usein kuvitellaan"
Juu, myös Jumalan rakkaus voi olla rankkaa. Hänellä on myös s/m-puoli.
Vakavasti puhuen: esittelet täydellisen olennon joka voi tehdä mitä vain ja haluaa vain hyvää. Mitä tahansa pahaa ihmiselle tapahtuu, on vain tuon olennon suunnitelmaa kohti täydellisyyttä, jota ihmispolo ei vielä tajua.
Kyllähän kaikki voisivat periaatteessa tuollaiseen uskoa. Ja niin uskovatkin: kristityt, muslimit, hindut... myös buddhalaiset tavallaan vaikka heidän jumalansa ei ole ajatteleva persoona. Anyway, minäkin saan voimaa ajatuksesta että olen hyvissä käsissä, juuri oikealla paikalla, eikä minulle voi tapahtua mitään sellaista mitä luonnon tai kohtalon voimat eivät salli. En vain ymmärrä miksi minun pitäisi projisoida maailmankaikkeuteen persoonallinen voima ja kutsua sitä tietyllä nimellä.
Ja siinä teen ilmeisesti todella väärin että en usko jumalan parituhatta vuotta sitten muuttuneen jostain syystä ihmisekti, tapattaneen itsensä ja sitten vieden taivaaseen vain ne jotka uskovat tuohon älyttömään tekoon. Tai en tiedä riittääkö sekään - ilmeisesti teko pitäisi ymmärtää juuri oikealla tavalla, tietyn liturgian mukaan.
Minun puolestani ei kenenkään tarvitse kuolla. Minä kuolen itse ja lunastan sillä oman vapahdukseni. Ehkä silloin teen kuten Jeesus opetti? Eli ehkä hänen tarinaansa sisältyvä opetus on olla itsenäinen, hyväntahtoinen, kapinallinen, valmis kuolemaan yksin, kiitollisena niistä vuosista joita on saanut. Lupaus paratiisista voi olla vain suuri väärinkäsitys. (Toivottavasti on, minä en ikuista elämää halua.)
Ah.
Aivan kuten arvelinkin. Kun vastapuolen argumentaatio ad hominen loppui, mitään olennaista sanottavaa ei jäänyt jäljelle.
Maailma ei tule puhumalla valmiiksi, ja kaikissa keskusteluissa tulee jossain vaiheessa hetki, jolloin keskustelun voi todeta muuttuneen hedelmättömäksi. Koska käsitykseni mukaan tämä keskustelu on myös saavuttanut tämän taitekohdan ja tältä keskustelulta ei ole enää paljoa odotettavissa, myös minä lopetan aiheen puimisen tältä erää. En oikein viitsisi osallistua puinnin seuraavaan, vielä alhaisemmalle tasolle vajoavaan osioon, joka koostuu kiistelystä siitä, kuka on enempi kakkapää kuin muut.
Advocatus D.
Ei elämästä selviä hengissä
No kyllä tähänkin ratkaisu löydetään. Suosittelen Jumalalle vihan hallintakurssia. Siellä ärtynyt taivaan isäkin oppisi olemaan suopeampi meitä ihmispoloja kohtaan.