Suomessa kuningas?

...tehtäväänsä poliittisen tilanteen muututtua. Eli hänet valittiin kuninkaaksi mutta hänestä ei tullut sitä koskaan.

Saagoissa mainitaan Suomen kuninkaita, joille Skandinavian hallitsijat olivat sukua tai joiden kanssa sodittiin:

http://pakana.150m.com/FRNJTR.HTM

Eri historioitsijoiden merkintöjä Suomen kuninkaista:

v. 1154 j.a.a.
   
Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.


v. 1187 j.a.a.
   
Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.


noin 1200 j.a.a.
   
Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.


1220 j.a.a.
   
Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.



1230 j.a.a.
   
Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.


1320 - 1340 j.a.a.
   
Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.


1340 -luku j.a.a.
   
Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.


1362 j.a.a.
   
Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.


1438 j.a.a.
   
Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.


1548 j.a.a.
   
Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.


1554 j.a.a.
   
Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.


1555 j.a.a.
   
Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.


1598 - 1599 j.a.a.
   
Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.


1616 - 1639 j.a.a.
   
Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.


1650 j.a.a.
   
Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.


1670 -luku j.a.a.
   
"Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.


1700 j.a.a.
   
Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.


1700 -1705 j.a.a.
   
Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.


1728 j.a.a.
   
Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.


1742 j.a.a.
   
Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.


1768 j.a.a.

Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.


1769 j.a.a.
   
Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.

'
1771 j.a.a.
   
Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.


1772 j.a.a.
   
Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.


1774 j.a.a.
   
Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.


1783 -1884 j.a.a.
   
Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.


1784 - 1800 j.a.a.
   
Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.

Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.


1789 j.a.a.
   
Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.


1792 j.a.a.
   
Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.


Nykyaika
   
Suomalaisten muinaiset valtiomuodostumat ja hallitsijat salataan edelleen huolellisesti sanomalehti-tason yleissivistyksessä ja kouluopetuksessa osana suomalaisen identiteetin hämärtämistä. 70-luvulta alkaen tilanne on entisestään huonontunut.

http://pakana.150m.com/HISTORIA.HTM

Käännekohta historiantulkinnassa, eli vanhan silloin yleisesti tunnetun Suomen kuningaskunnan poispyyhkiminen alkoi nsiis v.1742 jälkeen, kun Venäjä miehittämän Suomen säädyt olivat valinneet Suomen kuninkaaksi Venäjän tsaarin.

Tämän jälkeen Ruotsi ilmeisesti tilautti sopivilla tutkijoilla suomalaisten menneisyyden uudelleen-kirjoittamisen?

Valitettavasti Venäjä luopui Suomen alueesta rauhanteossa, sillä Venäjän vallan alaisuuteen päädyimme kuitenkin 1808-sodan jälkeen, vain suuriruhtinaskuntana.

Jos olisimme tulleet pakkoliitetyiksi Venäjän keisarikuntaan -vieläpä laillisesti säätykokouksen päätöksellä, v.1742 olisimme päässeet taloudellisen ja väestöllisen nousun alkuun paljon aiemmin.

Ja olisimme itsenäistyneet v.1917 Venäjän vallankumouksen yhteydessä monarkiana?

Itse on monarkeista piittaa, mutta olisihan se ollut sööttiä, ja ämmäinlehtien ei tarvitsisi kirjoittaa Viktoriasta ja Madeleinesta??

Meitä eläintensuojelijoita on monenlaisia

http://www.blogger.com/profile/21576428

ei niitä eläinten, eikä ihmisten oikeudet kiinnosta

Valitettavasti

Semjon_Kotko kirjoitti:

...tehtäväänsä poliittisen tilanteen muututtua. Eli hänet valittiin kuninkaaksi mutta hänestä ei tullut sitä koskaan.

Saagoissa mainitaan Suomen kuninkaita, joille Skandinavian hallitsijat olivat sukua tai joiden kanssa sodittiin:

http://pakana.150m.com/FRNJTR.HTM

Eri historioitsijoiden merkintöjä Suomen kuninkaista:

v. 1154 j.a.a.
   
Arabialainen historioitsija ja tiedemies Al Idrisi kertoo Suomen kuninkaalla olevan omistuksia Norjassa.


v. 1187 j.a.a.
   
Ruotsalaisen kronikan mukaan karjalaiset valloittavat Ruotsin pääkaupungin ja tuhoavat sen.


noin 1200 j.a.a.
   
Tanskalainen historioitsija Saxo Grammaticus kertoo Suomen kuninkaista.


1220 j.a.a.
   
Islantilainen piispa, runoilija ja historiankirjoittaja Snorri Sturluson kirjoittaa Ynglinga-saagan. Suomen ja Ruotsin hallitsijasukujen avioliittoja ja sotia käsitellään.



1230 j.a.a.
   
Orkneyinga-saagan johdannossa Fundinn Noregrissa kerrotaan Suomen ja Kainuun kuninkaista, ja näiden suorittamasta Norjan valloituksesta. Saagan mukaan Ruotsin, Norjan, Orkneysaarten, Normandian ja Englannin hallitsijasuvut polveutuvat em. suomalaisista kuninkaista.


1320 - 1340 j.a.a.
   
Eerikin kronikka, eli nykyisen kouluhistorian tunnustama tarina "ristiretkistä" Suomeen, sepitetään.


1340 -luku j.a.a.
   
Lyypekin kaupunginkronikka mainitsee Birger Jaarlin liittäneen Suomen Ruotsin valtakuntaan.


1362 j.a.a.
   
Ruotsin "Itämaan", eli Suomen ja Karjalan, laamanni saa oikeuden osallistua kuninkaan vaaliin. Suomesta tulee täysivaltainen osa Svean valtakuntaa.


1438 j.a.a.
   
Vesilahtelainen suurtalonpoika Daavid julistautuu Suomen kuninkaaksi ja asettuu vaarallisen talonpoikaiskapinan johtoon. Kapina kukistuu.


1548 j.a.a.
   
Mikael Agricola kirjoittaa Uuden Testamentin esipuheen, jossa esitetään fiktiivinen tarina "ristiretkistä" Suomeen.


1554 j.a.a.
   
Katolisena Ruotsista karkoitetun Johannes Magnuksen historiateos ilmestyy Roomassa. Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.


1555 j.a.a.
   
Olaus Magnuksen tunnettu "Pohjoisten Kansojen Historia" ilmestyy. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.


1598 - 1599 j.a.a.
   
Suomen aateli ja linnojen isännät sotivat kuningas Sigimundin puolella Kaarle herttuaa vastaan Ruotsin sisällissodassa, -mm. sotaretki Uplantiin ja Tukholmaan. Kaarlen voitettua Suomen aatelistolle ja papistolle koittaa kovat ajat. Määrätietoinen ruotsalaistaminen alkaa.


1616 - 1639 j.a.a.
   
Historiankirjoittaja Johannes Messenius viettää poliittisista syistä aikaansa vankina Kajaanin linnassa, jossa hän kirjoittaa historiateostaan. Suomi mainitaan vanhana kuningaskuntana.


1650 j.a.a.
   
Mikael Wexionius esittää historiankirjassaan Suomen vanhana kuningaskuntana.


1670 -luku j.a.a.
   
"Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka" luettelee Suomen muinaiset kuninkaat.


1700 j.a.a.
   
Daniel Jusleniuksen "Vanha ja Uusi Turku", jossa Suomi esitetään muinaisena kuningaskuntana.


1700 -1705 j.a.a.
   
Johannes Messeniuksen Scondia Illustrata painetaan. Suomen kuninkaita käsitellään perusteellisesti.


1728 j.a.a.
   
Tuntemattoman tekijän Suomen kronikka ilmestyy julkaisussa Swedische Bibliothek.


1742 j.a.a.
   
Keisarinna Elisabethin poliittinen veto, manifesti Suomen itsenäisyydestä, aiheuttaa vipinää: "Hattujen sodan" takia venäläisten miehittämässä Suomessa kokoontuvat maapäivät Turkuun valitsemaan Suomelle kuningasta. Valituksi tulee myöhemmin tsaarina ollut, Pietari III, senhetkinen kruunperijä. Venäläiset vetäytyvät pois hankkeesta, ja tekevät rauhan Ruotsin kanssa 1743.


1768 j.a.a.

Historiantutkija Tatishtsev kertoo Suomen kuninkaista Venäläisessä Historiassaan.


1769 j.a.a.
   
Sven Bringin kirjoittama Svea Rikes Historia ilmestyy. Suomi on edelleen muinainen kuningaskunta. Kirjasta otetaan uusia painoksia 1778, 1784 ja 1790.

'
1771 j.a.a.
   
Norjalainen Gerhard Schöning kritisoi historioitsijoiden käsitystä Suomen kuninkaista teoksessaan Allgemeine Nordische Gesichte.


1772 j.a.a.
   
Ruotsalainen Johan Ihre vastustaa kiivaasti käsitystä Suomen muinaisista kuninkaista. Ihre tuntee saagat, mutta väittää että ne ovat pötyä. Ruotsin muinais-kuninkaiden kohdalla hän ei kyseenalaista saaga-lähteitä, kuten eivät hänen seuraajansakaan.


1774 j.a.a.
   
Billmark julkaisee J.Messeniuksen "Suomen Riimikronikan", jossa siis kerrotaan Suomen kuninkaista.


1783 -1884 j.a.a.
   
Venäjän keisarinna Katariina Suuri julkaisee kirjoituksen Venäjän historiasta, jossa hän pitää Venäjän perustajana pidettyä Rurikia suomalaisena kuninkaanpoikana. Teos julkaistaan saksaksi 1786.


1784 - 1800 j.a.a.
   
Henrik Gabriel Porthán julkaisee Paavali Juustenin Suomen piispainkronikan kommentoituna. Porthán kiistää suomalaisten omien hallisijoiden olemassaolon ja Suomen itsenäisen hallinnon ennen ruotsalaisten tuloa. Porthánin perustelut ovat kestämättömiä. Hän mm. väittää ettei Suomessa ei voinut olla kuninkaita, koska täällä ei ollut linnavuoriakaan.

Hyökkäilyn ymmärtää, sillä samoihin aikoihin Sprengtporten esitteli Venäjällä suunnitelmaa itsenäisestä Suomesta.


1789 j.a.a.
   
Kr.Gananderin Mythologia Fennica. Suomi esitetään vanhana kuningaskuntana.


1792 j.a.a.
   
Historian professori Billmark vastustaa Suomen kuninkaiden olemassaoloa.


Nykyaika
   
Suomalaisten muinaiset valtiomuodostumat ja hallitsijat salataan edelleen huolellisesti sanomalehti-tason yleissivistyksessä ja kouluopetuksessa osana suomalaisen identiteetin hämärtämistä. 70-luvulta alkaen tilanne on entisestään huonontunut.

http://pakana.150m.com/HISTORIA.HTM

Käännekohta historiantulkinnassa, eli vanhan silloin yleisesti tunnetun Suomen kuningaskunnan poispyyhkiminen alkoi nsiis v.1742 jälkeen, kun Venäjä miehittämän Suomen säädyt olivat valinneet Suomen kuninkaaksi Venäjän tsaarin.

Tämän jälkeen Ruotsi ilmeisesti tilautti sopivilla tutkijoilla suomalaisten menneisyyden uudelleen-kirjoittamisen?

Valitettavasti Venäjä luopui Suomen alueesta rauhanteossa, sillä Venäjän vallan alaisuuteen päädyimme kuitenkin 1808-sodan jälkeen, vain suuriruhtinaskuntana.

Jos olisimme tulleet pakkoliitetyiksi Venäjän keisarikuntaan -vieläpä laillisesti säätykokouksen päätöksellä, v.1742 olisimme päässeet taloudellisen ja väestöllisen nousun alkuun paljon aiemmin.

Ja olisimme itsenäistyneet v.1917 Venäjän vallankumouksen yhteydessä monarkiana?

Itse on monarkeista piittaa, mutta olisihan se ollut sööttiä, ja ämmäinlehtien ei tarvitsisi kirjoittaa Viktoriasta ja Madeleinesta??

Tämän saksalaiskuninkaan nimeksi oli jo valittu Väinö. Nyt meillä olisi Väinön jälkeläisiä, varmaankin myös prinssejä ja prinsessoja. Sen sijaan on Tarja I.

ensimmäinen kirjoitti:

Tämän saksalaiskuninkaan nimeksi oli jo valittu Väinö. Nyt meillä olisi Väinön jälkeläisiä, varmaankin myös prinssejä ja prinsessoja. Sen sijaan on Tarja I.

"Sen sijaan on Tarja I. "

Tuo "I" on varmaan roomalainen ykkönen? Eikös ole vähän ennakoitua? Hallitsijoistahan ei käytetä järjestysnumeroita ennenkuin on samannimisiä on ollut useampia, jolloin heidän toisistaan erottaminen tulee tarpeelliseksi. Siihen asti kun maamme johtuu astuu seuraavan kerran Tarja niminen henkilö, voimme käyttää nykyisestä Tarjasta nimitystä Tarja.

olet siis ilmeisestikin käynyt 60-luvulla koulusi porissa?