Vastoin poliitisten kilpailijoitten kantaa ei Keskusta suinkaan vastusta Eero Heinäluoman esittämää mallia kannatuksen menettämisen pelossa. Sen suhteen on asiantila tasan päinvastainen kuin vastuuttomaan politikointiin syyllistyvät edes näyttävt ymmärtävän. Heinäluomankin mallissa Keskusta säilyisi joka tapauksessa voittajana, ja jopa nostaisi asemiaan monissa uusissa suurkunnissa.
Mannisen esiin tuomissa kannailmaisuissa on kyse vastuuntunnosta, osaamisesta ja kansalaisten perhaasta. POliittisen pelin nimissä ei kuntia remontoida, sillä uudistukset ovat kaikkien puolueitten asiaa, yhteistä pohdintaa vaativaa, sillä muutoksen ylettyvät monien uusien hallitusten toimiaikoihin, kuten Manninen mm. TV-ohjemassaaan totesi.
Totta on että liitokset lisäävät Keskustan voimaa, vaikka keskustalaisen ajattelun vastustajat tuovat kuntaliitoksien teemassa esiin lähinnä omituisia poliittisia harhaluuloja. Niiden mukaan Keskustassa pelättäisiin yhdistämisen heikentävän Keskustaa poliittisesti.
Mannisen esitykseen viitaten totean, että pakkoyhdistäminen Heinäluoman mallilla vain lisäisi Keskustan valtaa monissa kaupungeissa ja kasvavien taajamien keskuksissa, ja sen kautta kokonaisuutena entisestään uudella alueella.
Kulloiseenkin ytimen, - jossa Keskustalla usein on jo merkittävä aseman - , liitettävät pienemmät kunnat ovat poikkeuksetta vahvoja Keskusta – kuntia. Kovakätinenkin yhdistäminen muuttaisi kulloisenkin uuden suuremman keskuksen voimasuhteet Keskustalle kokonaisuutena entistäkin vahvemmaksi.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Mannisen esiin tuomissa kannailmaisuissa on kyse vastuuntunnosta, osaamisesta ja kansalaisten perhaasta. POliittisen pelin nimissä ei kuntia remontoida, sillä uudistukset ovat kaikkien puolueitten asiaa, yhteistä pohdintaa vaativaa, sillä muutoksen ylettyvät monien uusien hallitusten toimiaikoihin, kuten Manninen mm. TV-ohjemassaaan totesi.
Totta on että liitokset lisäävät Keskustan voimaa, vaikka keskustalaisen ajattelun vastustajat tuovat kuntaliitoksien teemassa esiin lähinnä omituisia poliittisia harhaluuloja. Niiden mukaan Keskustassa pelättäisiin yhdistämisen heikentävän Keskustaa poliittisesti.
Mannisen esitykseen viitaten totean, että pakkoyhdistäminen Heinäluoman mallilla vain lisäisi Keskustan valtaa monissa kaupungeissa ja kasvavien taajamien keskuksissa, ja sen kautta kokonaisuutena entisestään uudella alueella.
Kulloiseenkin ytimen, - jossa Keskustalla usein on jo merkittävä aseman - , liitettävät pienemmät kunnat ovat poikkeuksetta vahvoja Keskusta – kuntia. Kovakätinenkin yhdistäminen muuttaisi kulloisenkin uuden suuremman keskuksen voimasuhteet Keskustalle kokonaisuutena entistäkin vahvemmaksi.
Seppo Hietanen
"kerimäki st"
CITY-Keskusta
Vastaukset 10
Vanhimmat
hiukset loppuu....
...kuin että kepun kannatus kasvaisi kuntaremontin myötä? Siis sekö olisi tärkein tavoite? Eikö ne kuntalaisten asiat, niiden hoidon mahdollisuudet merkitse mitään sen rinnalla?
Kepun johtohenkilöt eivät sentään kehtaa tuollaista perustetta esittää enempää remontin perusteeksi kuin sen vastustamiseksikaan. Mutta sinä olet rehellisempi, vai? Tai sitten vain pirun paljon tyhmempi.
On helppo kallistua viimemainitun vaihtoehdon puoleen siksikin, että olet näköjään ihan ulkona koko asiasta. Niin ulkona, ettei sinulle kannata ainakaan minun ruveta asian etuja ja haittoja IHMISTEN - ei siis puolueiden - kannalta kertomaan.
Sillä minähän vain herätän sinussa sen punavärisiirtymän, jolloin alat nähdä niitä punikkeja ja Hagiksen punakoneita ja kaikkia muita hirvityksiä myös täällä todellisuushorisontin tällä puolen, jossa sinäkin nykyään joskus käymäseltäsi näyt pistäytyvän.
http://personal.inet.fi/yritys/puusorvaamo/halkirv.gif
menee aina edelle kuponginleikkaajien etua!
Keskustan syvät rivit tiivistyvät ja köyhä kansa pelastuu!
Ei tässä muilla näytä olevan ensimmäisenä ohjenuorana se, miten kuntaliitokset muuttavat puolueiden valtasuhteita. Olennaisintahan on vahvistaa kunnallista itsehallintoa ja kuntien elinkelpoisuutta. Elättikuntia on pyrittävä vähentämään.
Toki kuntaliitoksilla oli vaiktuksia poliittisissa valtasuhteissa ja aluekeskusten osalta Kepun suhteellinen osuus nykykannatuksella kasvaa niissä. Demokratialle on kuitenkin suuri voitto se, että päästäisiin eroon kunnista, missä yksi puolue muodostaa enemmistön. Sellainen valta-asema on demokratian kannalta huono, olipa valta-asemassa mikä puolue tahansa.
Miksi Kepu esim. vastustaa Heinäluoman ehdotusta kunnan verotusoikeuden ja itsenäisyyden lisäämisestä? Kunnanhan tulee itse miettiä, miten se hoitaa taloutensa parhaalla mahdollisella tavalla eikä perustaa asioita sen varaan, minkälaisilla parametreilla tulee suurimmat valtionosuudet muista kunnista tasausjärjestelmällä.
"Miksi Kepu esim. vastustaa Heinäluoman ehdotusta kunnan verotusoikeuden ja itsenäisyyden lisäämisestä?"
----------
Heinäluoman ehdotus merkitsisi, että köyhimpien, työttömyydestä ja epäedullisesta väestörakenteesta kärsivien kuntien, veroprosentti voisi olla jopa kymmenen prosenttiyksikköä suurempi kuin paremmassa asemassa olevien.
Kun valtaosa kuntien menoista kuitenkin on sairaanhoidon ja koulutuksen kaltaisia valtion määräämiä, kaikkiin kansalaisiin kohdistuvia standardimenoja, niitä ei voida asettaa kokonaan kunnallisverolla maksettavaksi.
Sen sijaan esimerkiksi oopperatalojen tappiot voitaisiin vallan hyvin kattaa sijaintikuntiensa keräämillä kunnallisveroilla ellei lippujen hintoja jostain syystä haluta korottaa taloudellisesti kannattavalle tasolle.
Miten käy pienten ruotsikielisten kuntien kun kunnat yhdistetään 80-100:ksi suurkunnaksi?
Nythän on tavoitteena turvata palvelujen saatavuus ja laatu, mikä on mahdotonta, jos kustannukset kasvavat 5% ja kansantulo vain 3%. Tämän toi Vanhanenkin selvästi esiin pääministerin haastattelutunnilla lauantaina.
Kuntaremontti on ainoastaan keino saavuttaa tuo tavoite, ja keinojen suhteen on ihan turha kaivautua mihinkään siilipuolustusasemiin millään suunnalla.
Ennustan, että Vanhanen tulee johtamaan demarit sellaiseen kompromisiin, jota kokoomus jo nyt edustaa, eli jotenkin tähän tapaan:
- kuntia kannustetaan vapaaehtoiseen yhdistymiseen, mutta sille pannaan aikaraja, minkä jälkeen ei enää odotella
- uusille kunnille säädetään asukaslukuun perustuva minimisuositus, mutta siitä sallitaan poikkeuksia perustelluista syistä, jos kunnan asiat ovat kunnossa.
- verotusoikeutta siirretään valtiolta kunnille, jotta kunnat voivat itsenäisemmin päättää palvelujen organisoinnista ja myös rahoittaa ne itse, mutta edelleen tasataan kunnallisveron tuottoa "rikkaiden" ja "köyhien" kuntien välillä; tasausten ja valtionapujen osuus kuntien budjetista tulee vain reilusti pienenemään.
- kunnat saavat huomattavasti nykyistä vapaammat kädet päättää siitä, millä tavalla palvelujen tuotanto organisoidaan, eli palveluja tullaan jatkossa ostamaan yksityiseltä sektorilta sen sijaan, että kunnat tuottaisivat palvelunsa aina itse.
Palvelujen ostamisoikeuden aikaansaaminen tulee olemaan Matti Vanhasen tärkein kädenvääntö, koska demarit vastustavat yksityistämistä yhtä jyrkästi kuin keskustalaiset kuntien minimikokoa ja vapaaehtoisen yhdistymisen takarajan asettamista.
Älä siis ole huolissasi. meille tulee erinomainen kuntaremontti, kunhan Vanhanen vain vetää omansa ja demarit kokoomuksen selkeille linjoille.
Palvelutuotanto ja erityisesti terveydenhuolto on suurin kuntien taloutta rasittava tekijä.
Palveluiden tuottaminen kustannustehokkaasti on kaikkien etu. Niin käyttäjien, rahoittajien kuin tuottajien. Palveluille on määriteltävä laatukriteerit ja samalla erilaiset palvelut on hinnoiteltava eri lailla.
Tällä tavalla kunnat voivat järjestää tehokkaimmin yhteistyötä sellaisten palveluiden tuotannossa, joita niiden ei kannata itse tuottaa.
Erilaiset palvelut vaativat erilaisen väestöpohjan. Eihän kuntien yhdistäminen vaikuta millään tavalla siihen, kuinka suuren väestöpohjan erilaiset palvelut tarvitsevat.
Kuntien pakkoliitokset kasvattavat vain välitason hallintoorganisaatiota, kun suurkuntien päättäjillä ei ole persetuntumaa paikallisiin asioihin, ja sitten rakennetaan välitason hallintovirkahenkilöitä hoitamaan yhteyksiä suurkunnasta aikaisempiin pienkuntiin.
Suurkunta ei pysty reagoimaan nopeasti muutoksiin, koska se tukehtuu oman hallinto-organisaationsa pyörittämiseen.
Tämä johtuu siitä yksinkertaisesta syystä, että kun pyritään hyödyntämään "SUURUUDEN EKONOMIAA" (economy of scale), joudutaan pakostakin etsimään suurin yhteinen nimittäjä ja optimoimaan SUURUUS jonkin asian suhteen, jotta saadaan tehokkuushyötyä "monistamisesta", eli saman toimintatavan/mallin/konseptin käyttämisestä mahdollisimman monelle. SUURUUDEN EKONOMIASSA on kyse juuri tästä. Tuotetaan tsiljoona kipaletta täsmälleen samanlaista ruuvia, ja lopulta ruuvin tuotantokustannus lähestyy jotain raja-arvoa.
Suuruuden ekonomia vaatii suuria tuotantorakenteita, jotta ihmisiä pystytään palvelemaan. Palvelun tuottamisen kustannustehokkuus ei kasvakaan jatkuvasti määrän noustessa, vaan myös tuotantokustannukset ja hallintokustannukset alkavat nousta palvelutuotannon määrän noustessa optimitilanteen ylitse.
Siksi kunnille on päädytty 10.000 asukaan optimikoko suositukseen.
Suuremmassa kunnassa hallinto yms kustannukset alkavat nousta koska organisaatioita ei voi kasvattaa sivulle, vaan niitä on myös kasvatettava ylöspäin.
Kenraali voi komentaa yhtä sotilasta aivan yhtä tehokkaasti kuin miljoonaa sotilasta.
Mutta laskekaapa kuinka paljon miljoonan miehen armeijassa tarvitaan kenraalin ja sotilaan välille ryhmänjohtajia, komppaniapäälliköitä ja vääpeleitä, ja siitä ylöspäin aina uudella tasolla esikuntaa, kunnes ollaan kenraalin esikunnassa.
Juuri tästä ilmiöstä on kyse ihmisten välisten palveluiden tuotannossa.
Mitä enemmän ihmisiä on ruohonjuuritasolla, sitä enemmän tarvitaan hallinto-tasoja ylöspäin organisaatiossa.
Siksi uskon siihen, ettei kuntien ongelmia ratkaista pakkoliitoksilla, vaan antamalla pienien kuntien etsiä itselleen yhteyksien, yhteistyön ja muun kannalta parhaiten toimivat mallit joko yhdistymisien tai yhteisen palvelutuotannon muodossa.
Kuntien omalla verotusoikeudella ei ratkaista ongelmia, koska ongelmissa olevat kunnat useinmiten kouluttavat työntekijöitä taloudellisesti aktiivisille kunnille ja koulutettu kuntalainen yleensä siirtyy työpaikkansa perässä.
Samalla lailla ongelmissa oleviin kuntiin palaavat eläkepäiviään viettämään tulevat, jotka useinmiten myöskin kuormittavat kunnan terveyspalveluita enemmän kuin työssäkäyvät kuntalaiset.
Tällä tavalla taloudellisesti aktiiviset kunnat saavat enemmän koulutettua työvoimaa kuin itse kouluttavat ja eläkkeelle jäävistä osa palaa kotikuntaansa keventäen tälläkin tavalla taloudellisesti aktiivisen kunnan palvelutaakkaa.
Monissa kunnissa myöskään kesämökkien omistajat eivät osallistu lomapaikkakunnan palvelutuotannon tai muunkaan infrastruktuurin rahoittamiseen verojen maksun kautta, vaan osittain tämä tapahtuu kuntien tasausjärjestelmän kautta, jos tapahtuu..
Kyllä näissä kunta-asioissa on monia huomioonotettavia asioita.
Pakkoliitokset eivät ratkaise kuntien ongelmia.
Valtio on sälyttänyt kunnille monia velvollisuuksia ja valtio on määritellyt minimitasoja monille näistä velvollisuuksista.
Valtion on helppo istua kuntien perseellä tuleen !
Jaban kanssa olen siinä suhteessa samaa mieltä, että kuntien on saatava järjestää palvelutuotantonsa itse haluamallaan tavalla, ostamalla, itse tuottamalla tai toisten kuntien kanssa yhdessä tuottamalla.
Kunnille voi tehdä suosituksia erilaisista minimiväkimääristä, mutta ei pakkoliittymisiä.
Erilaiset suositukset tietyn palvelun suhteen minimiväestöpohjasta on syytä kyllä määritellä valtion toimesta, erityisesti erikoissairaanhoidon ja yhteiskunnallisesti merkittävien palveluiden suhteen.
Kuntien kannustaminen liitoksiin vapaaehtoisesti on paras tapa synnyttää järkeviä liitoksia, mutta kuten Manninen sanoi, porkkanaraha on turhan suuri tällä hetkellä. On aivan turha teetätyttää konsulteilla kiiretyönä selvityksiä asioista, jonka kuntien aktiiviset päättäjät voivat itsekin huomata tiivistämällä yhteistyötä naapurikuntien kanssa. Ei ongelmia ratkota viivoja piirtelemällä, vaan arvioimalla, keskustelemalla riittävän monta kertaa, kunnes kunnat itse löytävät järkeviä malleja kuntaliitoksien pohjaksi.
Verotuksen siirtäminen valtiolta kunnille ei ole kovin järkevä asia. Kunnat joutuisivat rakentamaan, ostamaan tai vuokraamaan tarvittavan hallinto ja tietojenkäsittelyinfrastruktuurin, ja Suomen verolakien keskeneräisyys aiheuttaisi täydellisen kaaoksen ja kansalaisten eriarvoisen kohtelun verotuksen suhteen.
Lisäksi kunnat jakaantuisivat jyviin ja akanoihin.
Heikot kunnat joutuisivat ongelmiin ja hyvin pärjäävät kunnat houkuttelisivät heikosti pärjäävistä kunnista väkeä ajaen heikkoja kuntia syvemmälle suohon..
Ei kuulosta kovin hyvältä. Kauniainen on hyvä esimerkki kunnasta, jossa taloudenpito on ollut tiukkaa, asukkaat käyvät muualla töissä ja tuovat verotulonsa asuinpaikkaansa. Kauniainen on hoitanut asiansa maltillisesti ja onnistunut myös siinä.
Pääkaupunkiseudulta jo löytyy myös toisenlaisiakin esimerkkejä kunnasta, joissa korruptio rehottaa johtotasolla ja poliittinen ajatusvamma aiheuttaa fiksujen ihmisten muuttamista pois paikkakunnalta ja kenellekään ei todellakaan ole senttiäkään kiinni..mitä ei saada irti ja varastettua, särjetään tai hakataan palasiksi..
Liian nopea kasvukaan ei ole hyväksi. Esimerkiksi Kirkkonummella väestön lisays aiheuttaa ongelmia. Verotulot kasvavat, mutta väestönlisäys aiheuttaa ensin kuitenkin suuret laskut infrastruktuurin rakentamise tarpeen vuoksi. Pitemmällä aikavälillä Kirkkonummi saa hyviä veronmaksajia, mutta nopean kasvun hallinta aiheuttaa ylimääräisiä kustannuksia lyhyellä aikavälillä.
Esimerkkejä on moneen suuntaan.
Kuitenkin harvaan asutuilla alueilla pitäisi kunta-organisaatio pitää matalana. Kuntalaisten pitäisi aktiivisesti itse osallistua kuntansa toimintaan ja tehdä esityötä haluamiensa palvelujen suhteen.
Suurissa asukaskeskittymissä taas pakostakin joudutaan luomaan myös pystysuunnassa useita hallintotasoja, mikä nostaa kustannuksia.
Suomessa ei ole järkevää pyrkiä luomaan megapoleja niiden itsensä takia.
Ei pääkaupunkiseutu saa minkaalaista etua siitä, että kuntaorganisaatiot paisuvat ja kustannuksia peitetään laskemalla (anteeksi, optimoimalla) palvelun laatua..
Kuntien osalta on kuitenkin niin, että pitkät etäisyydet, luonto ja hiljaisuus ovat etuja, jotka kompensoivat omalla tavallaan kunnan heikkojakin palveluita.
Taas suurissa asukaskeskittymissä meteli, ruuhkat ja ahtaus tulevat kaupanpäällisinä muka paremmille kuntapalveluille.
Ei näitä voida ajatella aivan suoraviivaisesti.
Kuntauudistus on toteutettava järkevästi pitkän aikavälin linjauksella, kuten kuntaministeri Manninen asian ilmaisi.
Suhdanteet ja ajat muuttuvat. Paras tulos saavutetan järkevällä kohtuullisilla askeleilla harkitusti ja muutoksia arvioden.
Kyllähän kaikki sen tietävät miten Heinäluomakin alkunsa sai...kiireessä kun ei tule muuta kuin kusipäitä kakaroita...
Maltti on valttia. Heinäluoma SAK:n strategina haluaa nopeasti läpimurron, josta saisi ujutettua taas hiukkasen lisää sosialismiä kuntakoneistoon.
Kaipaisin kuitenkin nyt sitä presidentivaalien aikanakin useaan kertaa esiin nostettua maaseuden puolestapuhumista, sitä pellolta pöytää höpötystä..
Vai onko niin, että presidentinlinnan ikkunoista ei näe kuin etelään, ja siellä afrikkalaiset näkevät nälkää odotellaas kehitysavun saapumista..
Niin, Heinäluoma haluaa nopean ratkaisun vaalitaisteluun, mutta eihän Raatteen tielläkään hetkessä ongelmia ratkaistu. Ensin pitää asiaa kypsyttää ja sitten odottaa, että sormet katkeilevat liipasimelle..
Keskustassa ei hätkähdetä aivan pienestä.
Jos Heinäluomalla tulee aivan pakonomainen tarve jakaa valtion budjetista pimitettyjä miljardeja vastoin hallituksen yhteistä tahtoa, puhutaan sitten vaan vaikka ensi syksyyn niistä Matti Vanhasen tekstiviesteistä.
Saavatpahan demarit koko rahalla Pietilältä palveluksia, niin eivät ihan tyhjän takia Iltasanomia laittaneet asialle.
Maltilla tämä kuntauudistus ratkaistaan
suomalaisten kannalta järkevällä tavalla.
Luin perinpohjaisen juttusi kokonaan. Monessa olen samaa mieltä, vaikka uskoni alkaa vahvistua pariin selkeään linjaukseen uuden puitelain suhteen:
Tavoitteeksi tulee selkeä kuntien lukumäärän vähentäminen ja kuntakoon kasvattaminen ja myös verotuksen painopisteen siirtäminen valtiolta näille uusille kunnille. Kunnat itsenäistyvät taloudellisesti ja niiden oma päätösvalta kunnan sisäisissä asioissa kasvaa.
Tämä näyttäisi olevan yksi trendi, joka itsestäni tuntuu todennäköiseltä niiden tietojen pohjalta, joita tähän saakka on julkisuuteen tihkunut.
Toinen trendi on se, että pakkoliitoksia vältetään ja vapaaehtoisuutta kannustetaan, eri osissa maata löydetään erilaisia hyviä ratkaisuja palvelutuotannon hoitamiseksi; rakenneuudistus ei toteudu jäykästi yhden ja saman kaavan mukaan.
Ja kolmanneksi: palvelujen ostaminen yksityiseltä sektorilta lisääntyy ja julkisten palvelujen tyuottamisesta tulee erittäin keskeinen toimiala, joka kehittyy niin hyväksi, että toimialalla toimivat yritykset lähtevät myös vientimarkkinoille tuottamaan peruspalveluja muihin EU-maihin.
Keskusta ja SDP näyttävät toki toistaiseksi olevan aika kaukana toisistaan, niin kuin sinunkin kirjoituksestasi saattoi huomata, mutta aivan varmasti lähentymistä tapahtuu, missä auttaa varmasti se, ettei oppositio ole tässä asiassa hallitusta vastaan, kun opposition kanta on hallituspuolueiden kantojen välimaastossa.
Matti Vanhasen kannattaisi käyttää tätä hyväkseen.