Äsken ilmestyneessä Tampereen ylioppilaslehti Aviisissa on juttu satanismista, aiheesta tehtyyn väitöskirjaan liittyen.
Siinä on mukana myös sellaisen henkilön haastattelu, joka ei itseään halua luokitella pelkästään satanistiksi, mutta joka kuitenkin kokee monet satanismin ajatukset omikseen. Huomasin että monet hänen mielipiteensä olivat hyvin järkeviä ja kunnioitettavia.
Haastateltu sanoi satanismin olevan "rehellisempi ateismin muoto". Hmm. Itse käsittäisin asian nimenomaan toisin päin. Tähän yhteyteen ei toki saa sotkea saatananpalvontaa, satanismille paholainen on yhtä merkityksetön kuin muutkin taruolennot.
Eikä kyseinen tyyppi vaikuttanut erityisen 'pahalta'. Sanoi myös antavansa esim. katusoittajille almuja, koska siitä tulee hyvä olo sekä itselle että toiselle. Hän sanoo aitoa pyyteettömyyttä mahdottomaksi, mikä kieltämättä kuulostaa varsin rehelliseltä.
Itse ymmärrän osan satanismin teeseistä ja osaa taas en allekirjoita lainkaan. Kaikenlainen vetoaminen ihmisen "luonnolliseen" petomaisuuteen voi olla vain yksi tapa perustella rappeutunutta ja moraalitonta käytöstä. Samoin itsekkyyden korostaminen kuulostaa negatiiviselta, sillä mielestäni yksilö ja yhteisö rakentuvat nimenomaan toisten yksilöiden avunannon ja joustavuuden tuloksena.
Mielestäni satanistiksi julistautuminen sinänsä on jo varsin ongelmallista, koska tuon S-alkuisen nimen esiityminen aatteen nimessä aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä ja vaikutelman "pahuuden" palvonnasta.
Ajattelevia ja kriittisiä satanisteja kunnioitan helposti enemmän kuin epäselviä hihhuleita. Toisaalta ajatus satanismista itsekkäiden, rappeutuneden äijien huumekokeilukerhona edustaa juuri sellaista sontaa mihin uskonnot sisäsiittoisimmillaan johtavat.
Minkäslaisia ajatuksia ja havaintoja muilla on satanimista? Ja jos saan pyytää: ei käännytystä, ja sen hokemista että kaikki ateistit ovat jo Pahkeisen vallassa.
Siinä on mukana myös sellaisen henkilön haastattelu, joka ei itseään halua luokitella pelkästään satanistiksi, mutta joka kuitenkin kokee monet satanismin ajatukset omikseen. Huomasin että monet hänen mielipiteensä olivat hyvin järkeviä ja kunnioitettavia.
Haastateltu sanoi satanismin olevan "rehellisempi ateismin muoto". Hmm. Itse käsittäisin asian nimenomaan toisin päin. Tähän yhteyteen ei toki saa sotkea saatananpalvontaa, satanismille paholainen on yhtä merkityksetön kuin muutkin taruolennot.
Eikä kyseinen tyyppi vaikuttanut erityisen 'pahalta'. Sanoi myös antavansa esim. katusoittajille almuja, koska siitä tulee hyvä olo sekä itselle että toiselle. Hän sanoo aitoa pyyteettömyyttä mahdottomaksi, mikä kieltämättä kuulostaa varsin rehelliseltä.
Itse ymmärrän osan satanismin teeseistä ja osaa taas en allekirjoita lainkaan. Kaikenlainen vetoaminen ihmisen "luonnolliseen" petomaisuuteen voi olla vain yksi tapa perustella rappeutunutta ja moraalitonta käytöstä. Samoin itsekkyyden korostaminen kuulostaa negatiiviselta, sillä mielestäni yksilö ja yhteisö rakentuvat nimenomaan toisten yksilöiden avunannon ja joustavuuden tuloksena.
Mielestäni satanistiksi julistautuminen sinänsä on jo varsin ongelmallista, koska tuon S-alkuisen nimen esiityminen aatteen nimessä aiheuttaa helposti väärinkäsityksiä ja vaikutelman "pahuuden" palvonnasta.
Ajattelevia ja kriittisiä satanisteja kunnioitan helposti enemmän kuin epäselviä hihhuleita. Toisaalta ajatus satanismista itsekkäiden, rappeutuneden äijien huumekokeilukerhona edustaa juuri sellaista sontaa mihin uskonnot sisäsiittoisimmillaan johtavat.
Minkäslaisia ajatuksia ja havaintoja muilla on satanimista? Ja jos saan pyytää: ei käännytystä, ja sen hokemista että kaikki ateistit ovat jo Pahkeisen vallassa.
Vastaukset 16
Vanhimmat
näissä aiemmin keskustelluissa asioissa olisi virikettä uuteen mielenkiintoiseen ajatusten vaihtoon..? :)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000257&posting=22000000010816128#22000000010816128
Kiinnostavan kuuloinen juttu,pitänee yrittää kaivaa/hankkia jostain.Satutko muuten tietämään mihin väitöskirjaan artikkeli perustui?Voisi olla kiinnostavaa lukemista.
Itse satanismista en ala tässä paasaamaan.Se vain sattuu olemaan minulle sopiva maailmankatsomus.Totta puhut siitä,ettei aina kannata julistautua äänekkäästi satanistiksi.Kun minulta intissä kysyttiin uskontokuntaa vastasin vain ateistin.Sekin tuntui saavan ylilutissa reaktiota.Kuvitella sitten mitä satanismin julkituominen olisi aiheuttanut.
Luin saman jutun aviisista viime viikolla. Väitöskirja taidetaan väitellä tällä viikolla.
Itse näen satanismin samanlaisena pelleilynä kuin muutkin uskonnot. rituaalia ja magiaa, ei voi muuta sanoa kuin haha.
satanismihan alunperin tehtiin täysin kristinuskon vastakohdaksi, se kertoo sen jo jotakin sen "rehellisyydestä". Muutenkin filosofia on kopioitu muualta, nyt vaan samassa paketissa 666-wannabeille sopivana.
"Itse näen satanismin samanlaisena pelleilynä kuin muutkin uskonnot. rituaalia ja magiaa, ei voi muuta sanoa kuin haha."
Rituaaleja ja magiaa harjoittavat vain osa satanisteista, ja näiden riittien tarkoitus on toimia tavallaan "seremonioina" niille, jotka haluavat kutsua satanismia uskonnoksi, pelkän filosofian sijasta. Uskonnon määritteisiinhän kuuluu rituaalien olemassaolo.
"satanismihan alunperin tehtiin täysin kristinuskon vastakohdaksi, se kertoo sen jo jotakin sen "rehellisyydestä". "
Mitä rehellisyydellä on tekemistä asian kanssa? Vastalause nurinkurisina pidetyille arvoille.
"Muutenkin filosofia on kopioitu muualta, nyt vaan samassa paketissa 666-wannabeille sopivana."
Ja tässä todistit lopullisen ymmärtämättömyytesi asiasta. Kopioitu muualta, toki, kuten kaikki muukin (et kai kuvittele esim. kristittyjen keksineen neitseellistä syntymää, naisen luomista miehestä jne.). Wannabe 666-teineillä ei ole asian kanssa mitään tekemistä. Jokaisen uskontokunnan parista löytyy näitä ihmisiä, jotka eivät ymmärrä oppia itseään. Mutta sehän ei tee uskonnosta itsestään vähääkään huonompaa.
Tästä samasta tutkimuksesta?
http://www.turunsanomat.fi/sunnuntai/?ts=1,3:1012:0:0,4:12:0:1:2006-04-02,104:12:369457,1:0:0:0:0:0:
Kyllä. Väitöskirja vaikuttaa ihan asialliselta tutkimukselta eikä ihan sellaiselta sormen heristelyltä mitä papilta voisi odottaa. En toki itse ole koko väitöskirjaa lukenut.
Minä en ole lukenut muutakuin ko kirjoituksen ja siitä jäi hyvä kuva tutkimuksesta. Varsin asiallista tekstiä ilman sosiaalipornoa.
Erään ateistiksi itseään kutsuvan kirjoittajan kommentti on kuin suoraan tuosta tutkimuksesta. Tässä kommentti tutkimuksesta:
"- Nuoret uskoivat, että saatana ja henkivoimat kykenivät suoraan vaikuttamaan todellisuuteen. Jumalan he selittivät olevan paha ja piittaamaton, oman poikansakin tappanut tyranni."
Kumpaankohan ryhmään ko. kirjoittaja kuuluu? Onko hän ateisti vai saatananpalvoja? Kuinka moni täällä kirjoittaja on ateisti todellisuudessa? Useiden ateistien kirjoitukset ovat hyvin paljon sävyltään ym. kommentin tyyppisiä. Nimimerkkejä en lähde tässä luettelemaan. Toki yhdestä kommentista yhdessä tutkimuksessa olisi vaarallista lähteä tekemään johtopäätöksiä, mutta kysymys herää silti. Kuinka moni kirjoittaja on lopultakin ateisti?
On kuitenkin useimmille vain osa maailmankuvaa tai arvomaailmaa. Ateismilla ei ole mitään oppijärjestelmää tai kirjaa josta haetaan käytösmalleja tai ennustuksia tulevaisuudesta.
>>>"- Nuoret uskoivat, että saatana ja henkivoimat kykenivät suoraan vaikuttamaan todellisuuteen. Jumalan he selittivät olevan paha ja piittaamaton, oman poikansakin tappanut tyranni."
""- Nuoret uskoivat, että saatana ja henkivoimat kykenivät suoraan vaikuttamaan todellisuuteen. Jumalan he selittivät olevan paha ja piittaamaton, oman poikansakin tappanut tyranni."
Joku surullinen tapaus, epätasapainoinen saatananpalvoja - tai sellaiseksi pyrkivä.
Mitenkähän tuollaisille käy myöhemmin? Osa varmaan rupeaa kiihkeiksi uskovaisiksi - 'mustien voimien vallassa' kieriskely on ollut vain alkusoittoa valon ritareihin liittymiselle. Suurin osa kuitenkin siirtyneen agnostikoiksi tai ateisteiksi.
"Mitenkähän tuollaisille käy myöhemmin? Osa varmaan rupeaa kiihkeiksi uskovaisiksi - 'mustien voimien vallassa' kieriskely on ollut vain alkusoittoa valon ritareihin liittymiselle. Suurin osa kuitenkin siirtyneen agnostikoiksi tai ateisteiksi."
Haastatelluista ei enää elä. Se kai se epätoivottavin loppuratkaisu on.
Juu, aika itsetuhoista hommaa on usein moinen.
Siteeraamasi sitaatti oli nk. "sitaatin sitaatti" toisin sanoen siinä sanoja ei kertonut omia näkemyksiään vaan lainasi toista - peräti sellaista, jonka näkemystä ei itse jakanut sanojan kanssa. Ateisti siinä kuvasi saatananpalvojaa.
Kuinka moni kirjoittaja on lopultakin ateisti? En tiedä. Omasta mielestäni minä olen. Ei näillä uskon vähäisillä eväillä minusta ainakaan uskista tule.
Itse tunnen entisiä satanisteja lukuisasti. Kaikki ovat ruvenneet satanisteiksi erilaisten traumaattisten kokemusten kautta, esim. huonosta perheestä monet. Kumminkin kaikilla satanisteilla on kaipuu oikeaan kristilliseen elämään ja he voivat eheytyä pahuuden vankilasta.
Tunnen lukuisia entisä kristittyjä jotka ovat eronneet kirkosta ja seurakunnasta ja pitävät sitä elämänsä parhaana ratkaisuna. Osa heistä on joutunut hakemaan tukea Uskonnon Uhrit Ry:täkin.
Kyllä, monet - etenkin nuoret - voivat ryhtyä osallisiksi johonkin äärimmäiseen ryhmittymään kuten skinit, saatananpalvojat, ekoterroristit, radikaalit uskovaiset yms. Itsenäisen ajattelun ja filosofisen pohdinnan suhteen tällainen toiminta on usein varsin ohutta. Kysymys on tarpeesta kuulua ryhmään.
Tuota hieman ihmettelen:
"kaikilla satanisteilla on kaipuu oikeaan kristilliseen elämään"
Mitäköhän on oikea kristillinen elämä? Ja eiköhän satanisteilla ja muillakin ole kaipuu turvalliseen (ja kuitenkin sopivua riskejä tarjoavaan), rakkaudelliseen ja vapaaseen elämään. Uskonnollisesta kehyksestä riippumatta.
Eheytyä? Hmm. Mielestäni ihminen ei koskaan ole eheä. Ihminen on aina uudelleen rakentuva ja uusia nimiä rajoilleen määrittävä olento. Eheä ihminen olisi kuollut. Yleensä eheytyä-termiä käytetään fasistiseen tyyliin, jotta tietynlaiset ihmiset saataisiin määriteltyä eriarvoisiksi. Samalla kielletään oman psyyken monitahoisuus, muodostuminen yhä uusissa kommunikaation tilanteissa, joissa ei voida erottaa mikä osa itsestä on "aitoa" ja mikä tilanteen mukaan uutta ja keksittyä.