Minun on taas tänä keväänä palattava samaan asiaan kuin viime vuonna - mikään ei ole muuttunut (lisäksi tiedot on päivitetty):
Yliopistoon pyrittäessä ruotsinkielinen voi keskittyä PÄÄSYKOEAINEEN lukemiseen ja suomenkielinen joutuu pänttäämään RUOTSIA – onko tämä tasapuolista?
Helsingin yliopiston (ja vastaavasti muiden Suomen yliopistojen) ruotsinkieliseen opetukseen pyrkivillä suomenkielisillä täytyy olla joko valtion tutkintolautakunnan todistus TÄYDELLISESTÄ ruotsinkielen taidosta tai hakijan täytyy osallistua tiedekunnan järjestämään vaativaan ruotsinkielen kielikokeeseen.
RUOTSINKIELISELTÄ EI VAADITA MITÄÄN SUOMENKIELEN KOETTA, kun hän hakee suomenkieliseen opetukseen Helsingin yliopistoon tai mihin tahansa muuhun suomenkieliseen oppilaitokseen.
http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/erityishakijaryhmat.html
Kuinka tilanne voi olla näin epätasa-arvoinen eri kieliryhmien nuorille?
Kun ruotsinkielinen pyrkijä voi keskittyä lukemaan sitä ainetta, minkä opiskeluun hän on pyrkimässä, pänttää suomenkielinen ylioppilas samaan aikaan RUOTSINKIELTÄ, että pärjäisi kielikokeessa.
Molemmat edellä mainitut kielikokeet ovat hyvin vaativia - varsinkin valtion tutkintolautakunnan todistuksen saamiseen TÄYDELLISESTÄ ruotsinkielen taidosta pystyy ani harva Suomessa. Lisäksi se on kallis (maksaa 86-100 euroa). Kaiken huippu on se, että kielikoe vie kaksi kokonaista päivää aamusta iltaan.
Toisaalta valtion tutkintolautakunnan todistusta ei ehdi saada, koska uusi ylioppilas pyrkii haluamaansa jatko-opetukseen joko valmistumiskeväänä tai –kesänä, ja valtion kielikoe järjestetään myöhään syksyllä.
Varattomille tai vähävaraisille opiskelijoille 86 - 100 euron kielikoemaksu tuntuu kohtuuttomalle.
Entä, mikä tilanne on Ahvenanmaalla?
Ahvenanmaan itsehallintolaki 16.8.1991/1144/ 41 §
Maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitämään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavaa suomen kielen taitoa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144
Suomessa kun ei ole kuin kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
Suomalaiset ovat onnistuneet luomaan järjestelmän jossa aivan legitiimisti syrjitään suomenkielisiä.
Entä, mikä tilanne on Ruotsissa?
Mielenkiintoinen poikkeus kielitaidon osoittamisvaatimuksissa on se, että suomenkielinen ylioppilas saa lähes poikkeuksetta hakea ruotsalaisiin yliopistoihin ilman ruotsinkielen koetta. Ruotsinkielen kirjoittaminen Suomen ylioppilastutkinnossa riittää. Sen sijaan kotimaassaan oleviin yliopistoihin hakiessaan suomenkielisen pitää todistaa kielitaitonsa.
Yliopistoon pyrittäessä ruotsinkielinen voi keskittyä PÄÄSYKOEAINEEN lukemiseen ja suomenkielinen joutuu pänttäämään RUOTSIA – onko tämä tasapuolista?
Helsingin yliopiston (ja vastaavasti muiden Suomen yliopistojen) ruotsinkieliseen opetukseen pyrkivillä suomenkielisillä täytyy olla joko valtion tutkintolautakunnan todistus TÄYDELLISESTÄ ruotsinkielen taidosta tai hakijan täytyy osallistua tiedekunnan järjestämään vaativaan ruotsinkielen kielikokeeseen.
RUOTSINKIELISELTÄ EI VAADITA MITÄÄN SUOMENKIELEN KOETTA, kun hän hakee suomenkieliseen opetukseen Helsingin yliopistoon tai mihin tahansa muuhun suomenkieliseen oppilaitokseen.
http://www.helsinki.fi/opiskelijaksi/erityishakijaryhmat.html
Kuinka tilanne voi olla näin epätasa-arvoinen eri kieliryhmien nuorille?
Kun ruotsinkielinen pyrkijä voi keskittyä lukemaan sitä ainetta, minkä opiskeluun hän on pyrkimässä, pänttää suomenkielinen ylioppilas samaan aikaan RUOTSINKIELTÄ, että pärjäisi kielikokeessa.
Molemmat edellä mainitut kielikokeet ovat hyvin vaativia - varsinkin valtion tutkintolautakunnan todistuksen saamiseen TÄYDELLISESTÄ ruotsinkielen taidosta pystyy ani harva Suomessa. Lisäksi se on kallis (maksaa 86-100 euroa). Kaiken huippu on se, että kielikoe vie kaksi kokonaista päivää aamusta iltaan.
Toisaalta valtion tutkintolautakunnan todistusta ei ehdi saada, koska uusi ylioppilas pyrkii haluamaansa jatko-opetukseen joko valmistumiskeväänä tai –kesänä, ja valtion kielikoe järjestetään myöhään syksyllä.
Varattomille tai vähävaraisille opiskelijoille 86 - 100 euron kielikoemaksu tuntuu kohtuuttomalle.
Entä, mikä tilanne on Ahvenanmaalla?
Ahvenanmaan itsehallintolaki 16.8.1991/1144/ 41 §
Maakunnassa toimivassa oppilaitoksessa tutkinnon suorittanut voi, siten kuin asetuksessa tarkemmin säädetään, päästä valtion ylläpitämään tai valtionapua saavaan ruotsinkieliseen tai kaksikieliseen oppilaitokseen sekä suorittaa tutkinnon siinä, vaikkei hänellä ole sisäänpääsyä ja tutkinnon suorittamista varten vaadittavaa suomen kielen taitoa.
http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1991/19911144
Suomessa kun ei ole kuin kaksikielisiä ja ruotsinkielisiä oppilaitoksia.
Suomalaiset ovat onnistuneet luomaan järjestelmän jossa aivan legitiimisti syrjitään suomenkielisiä.
Entä, mikä tilanne on Ruotsissa?
Mielenkiintoinen poikkeus kielitaidon osoittamisvaatimuksissa on se, että suomenkielinen ylioppilas saa lähes poikkeuksetta hakea ruotsalaisiin yliopistoihin ilman ruotsinkielen koetta. Ruotsinkielen kirjoittaminen Suomen ylioppilastutkinnossa riittää. Sen sijaan kotimaassaan oleviin yliopistoihin hakiessaan suomenkielisen pitää todistaa kielitaitonsa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Tuommoisen vesipään idiotismista saa kärsiä koko kansa: Pariisin mellakat olkoon tavoitteemme!
Jos mielestäsi ruotsinkielen pänttääminen on liian vaikeita niin sulla ei ole mitään tekemistä tohon kouluun. voin kyllä kertoa että jos et osaa etkä opi perusruotsia niin on aivan turha edes yrittää mihinkään yliopistoon! tolla asennevammalla keskeyttäisit jo ensimmäisellä vuodella.
"Jos mielestäsi ruotsinkielen pänttääminen on liian vaikeita niin sulla ei ole mitään tekemistä tohon kouluun."
Ongelmana ei liene se, mistä kirjoitat. Olen suorittanut ylemmän korkeakoulututkinnon ruotsinkielellä - ei siis aihetta huoleen.
Poliiseilla ongelmia kielikokeen kanssa:
Kyselin vuosi sitte eräältä ruotsinopettajalta yksityisopetuksesta ja se meinasi että noin vuoden verran kaksi - kolme iltaa viikossa ja rahassa noin 10 000 euroa. Toinen vaihtoehto on kansalaisopisto jossa menee vuorotyöläiseltä varmaan pari vuotta. Mieli tekis Vantaalle töihin mutta tuntuu järjettömältä opiskella kun ei sitä ruotsia sitte työssä kuitenkaan tarvii.
Toivottavasti pakkoruotsittajat kärsii vaalitappion ensi vuonna ja kielilaki kumotaan. Se poistas meinaan monelta kaikki ongelmat uralla etenemisestä tai työpaikan vaihtamisesta.
http://www.poliisiopisto.net/showthread.php?t=1755
Tämä on pari vuotta vanha pääkirjoitus mutta sopii edelleen tähän päivään.
"Olkoonpa Suomessa minkälainen hallituspohja tahansa, kuuluu hallitukseen aina yksi ikuisiksi ajoiksi läänitetty erioikeus. Ruotsalaiselle kansanpuolueelle kuuluu ministerinpaikka tai kaksi riippumatta siitä, mitä muita puolueita hallituksessa on. Tätä läänitystään puolue myös aina käyttää."
"Ruotsalainen kansanpuoluehan ei pohjimmiltaan ole puolue lainkaan. Sillä ei ole lainkaan poliittista aatetta, vaan sen suojiin mahtuvat aatemaailmastaan riippumatta kaikki.”Puolueen” siipien suojaan mahtuvat yhtälailla patamustat konservatiivit, vapaamieliset liberaalit, sosialidemokraatit sekä Närpiön tomaatinviljelijät. Siksi RKP onkin enemmänkin kieli- ja aluepoliittinen etujärjestö kuin poliittinen liike. ”Pakkoruotsi” on sille tärkeä kysymys, mutta sitä on vaikea perustella ideologisesti."
http://www.verkkouutiset.fi/arkistojuttu.php?id=51326&hakusanat=pakkoruotsi