Jos hieman kärjistää, niin näyttäisi siltä, että kepu ja SDP ovat nousemassa kumpikin omille barrikaadeilleen kuntauudistuksen suhteen.
Kepu linnoittautuu vapaaehtoisten kuntaliitosten, ostopalvelujen vapaan käytön ja monimuotoisten yhteistyömallien taakse ja ampuu heti, jos puhutaan kuntien minimikoosta, pakkoliitoksista, aikarajoista...
SDP puolestaan pitää kilpenään 20 000 asukkaan kunnan miminikokoa, määräaikaa vapaaehtoisuudelle ja sen jälkeen pakkoa, sekä samanaikaista verouudistusta, jossa kunna keräisivät pääsääntöisesti itse kuluihinsa tarvittavat verot.
Ja jos jossain kajahtaa sana vapaaehtoinen yhteistyö tai varsinki kunnallisten palvelujenj yksityistäminen, niin heti kajahtelevat demareiden tykinlaukaukset, jopa ulkoministeriöstä Sitran suuntaan, joka ei muka enää olekaan eduskunnan, vaan EVA:n laitos, kun Esko Aho uskaltaa puhua yksityistämisestä ilman SDP:n lupaa.
Tässä sitä on pääministeri Matti Vanhaselle urakkaa, kun hänen pitäisi taluttaa osapuolet valkoisen lipun alle neuvottelemaan rauhasta, jonka perusteella molempien osapuolten keinovalikoimista tehtäisi järkevä yhdistelmä, ilman asioiden turhaa puolue- ja /tai valtapoliittista politisointia.
Mikään muu nimittäin ei ole tärkeää kuin se, että julkisten palvelujen kustannusten 5% vuotuinen kasvu saadaan painettua alle 4%, mieluummin 3% tuntumaan.
Tämä nimittäin on pakko tehdä, ja se on nyt Matti Vanhasen vastuulla.
Kepu linnoittautuu vapaaehtoisten kuntaliitosten, ostopalvelujen vapaan käytön ja monimuotoisten yhteistyömallien taakse ja ampuu heti, jos puhutaan kuntien minimikoosta, pakkoliitoksista, aikarajoista...
SDP puolestaan pitää kilpenään 20 000 asukkaan kunnan miminikokoa, määräaikaa vapaaehtoisuudelle ja sen jälkeen pakkoa, sekä samanaikaista verouudistusta, jossa kunna keräisivät pääsääntöisesti itse kuluihinsa tarvittavat verot.
Ja jos jossain kajahtaa sana vapaaehtoinen yhteistyö tai varsinki kunnallisten palvelujenj yksityistäminen, niin heti kajahtelevat demareiden tykinlaukaukset, jopa ulkoministeriöstä Sitran suuntaan, joka ei muka enää olekaan eduskunnan, vaan EVA:n laitos, kun Esko Aho uskaltaa puhua yksityistämisestä ilman SDP:n lupaa.
Tässä sitä on pääministeri Matti Vanhaselle urakkaa, kun hänen pitäisi taluttaa osapuolet valkoisen lipun alle neuvottelemaan rauhasta, jonka perusteella molempien osapuolten keinovalikoimista tehtäisi järkevä yhdistelmä, ilman asioiden turhaa puolue- ja /tai valtapoliittista politisointia.
Mikään muu nimittäin ei ole tärkeää kuin se, että julkisten palvelujen kustannusten 5% vuotuinen kasvu saadaan painettua alle 4%, mieluummin 3% tuntumaan.
Tämä nimittäin on pakko tehdä, ja se on nyt Matti Vanhasen vastuulla.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Matti hoitaa kuntauudistuksen kun kokoomus ei välissä sählää.
Kokoomuksen linja on tasan ja tarkkaan taistelevien hallituspuolueiden välissä.
Jos siis Vanhanen saa aikaan keskustan ja SDP:n kompromissin, niin se on tarkalleen sama kuin kokoomuksen linja.
Jos Vanhanen käyttää ennakoivaa tekstinkirjoitusta, niin voi olla, että hän kerkiää miettimään moisiakin asioita?
Mihin Heinäluoma nämä liittäisi?:
Kaksikieliset kunnat, joissa enemmistökieli on ruotsi (23 kuntaa):
Dragsfjärd
Houtskär – Houtskari
Ingå – Inkoo
Iniö
Karis – Karjaa
Kimito – Kemiö
Korpo – Korppoo
Kristinestad – Kristiinankaupunki
Kronoby – Kruunupyy
Liljendal
Malax – Maalahti
Maxmo – Maksamaa
Korsholm – Mustasaari
Nagu – Nauvo
Oravais – Oravainen
Pargas – Parainen
Pernå – Pernaja
Jakobstad – Pietarsaari
Pedersöre – Pedersören kunta
Ekenäs – Tammisaari
Nykarleby – Uusikaarlepyy
Västanfjärd
Vörå – Vöyri
Se on tainnut ulla selväksi, ettei pakkoliittäminen ole mikään itsetarkoitus, jos kunta on saaressa tai yksinään ruotsinkielisenä suomenkielisten keskellä.
Kyllä liitoksissa järkeä käytetään, Heinäluomankin järkeä.
kunnassa on enemmistönä suomenkielisiä keskustalaisia...pakkoliitoksen kautta he jäisivät vähemmistöksi...
Kaikkia suomen kansalaisia tulee kohdella samalla tavalla. Mitään kansanryhmää ei tule sorsia tai suosia.
Jos halutaan isoja kuntia, kunnista on tehtävä yhtä isoja myös rannikolla ja saaristossa. Tämä tullaan kertomaan myös Heinäluomalle.
Uskoisin, ettei sellaisia kuntia tarvitse liittää mihinkään, joiden talous pelaa, eikä isoja kuntiakaan ole tarkoitus mitenkään suosia.
Ei tässä ole kyse itsetarkoituksellisista kuntaliitoksista, vaan siitä, että etsitään keinoja palvelujen tuotantokustannusten kasvun hillitsemisseksi.
3% kasvava kansantalous ei kestä 5% kasvavia palvelukustannuksia.
kuntakoosta. Ihme juttu, eivätkö huomaa, että ruotsinkieliset rannikkokunnat nostetaan taatusti esille.
Nyt pitäisi Heinäluoman olla järkevä.
Olin demareiden kokousuutisista lukevinani (tai kuulin tv-haastattelusta), että Heinäluoma ja demarit ovat valmiit laittamaan puitelakiin kuntien minimikoon poikkeukset, kun niihin on perusteita, esim. saaristossa, ruotsinkielisillä alueilla ja muuallakin, missä jäykästä yhdistämisestä ei ole vastaavaa hyötyä.
Ahvenanmaan asukasluku on 26 000 ja se jakautuu 16 kuntaan. MITÄH!! Sehän tekee keskimäärin 1625 asukasta per kunta.
Onko manner-Suomella varaa maksaa moisesta tehottomuudesta? Olletikkin, että Ahvenanmaa on Suomen hyvinvoivin ja tervein maakunta.
Entäs muut ruotsinkieliset alueet, mihin perustuu niiden kaavailtu erityiskohtelu? Nyt mättää jossakin!
Antaa ahvenanmaalaisten hoitaa omat asiansa, rkp:kin varmaan ajaa ruotsinkieliset kunnat ojennukseen, kun ei hosuta.
Tavoite on tärkein, keinot - kuntaliitokset - toissijaisia, jos kunnan palvelumenojen kasvu pysyy tavoitteen puitteissa.
Ahvenanmaa on loistava esimerkki itsehallinnon ylivoimaisuudesta. Annetaan muullekin Suomelle sama mahdollisuus hallita itse itseään. Sitähän mahdollisuutta Keskusta on tarjonnut. Miksi Kokoomus vastustaa?
Ei okoomus muuta taida vastustaa kuin ylimääräistä hallintoporrasta kuntien ja valtion väliin.
Sillä ei palvelukustannusten nousua katkaista, ei missään nimessä.
todistaa sen hallintomallin olevan ylivoimainen mannersuomen keskushallintoalisteiseen malliin verrattuna.
26 000 asukkaan maakunta on jaettu 16 kuntaan. Hallintoportaat toimivat saumattomasti maakunnan yhteisen edun hyväksi. Keskushallinto ei kykene hyväksi koettuja ratkaisuja jarruttamaan. Alueilla tiedetään parhaiten miten asiat pitää hoitaa.
Olisiko SDP:n ja Kokoomuksen oudon itsehallinnon pelon takana huoli pääkaupunkiseudun riistokyvyn menetyksestä? Onko "käenpoika" todellisuudessa pääkaupunkiseutu?
Minusta tuntuu, että toimivia malleja kannattaa soveltaa laajemminkin. Kun pääkaupunkiseutu epäilemättä yhdistyy jossain vaiheessa, täälläkin tarvitaan jokin ratkaisu aluedemokratian vahvistamiseen, koska ei Helsinginkään malli toimi, kun elinkeinoelämä ja työssäkäyntirajat sekä mm. kulttuuripalvelujen käyttö, ei ole noudattanut kuntarajoja enää vuosikymmeniin, mutta esim. Vuosaaren ja Vallilan kokoiset kaupunginosat tarvitsisivat ruohonjuuritason kuulemista monissa asioissa, tällä erää mm. kaavaratkaisuissa ja Vallilassa erityisesti koulu- ja päivähoitokysymyksissä, kun kaupunginosa kasvaa rakentamisen ansiosta.
Aluedemokratia toimimaan.
Joo. Kepun "virallisen totuuden" mukaan heillä on vahva visio maakuntakeskuksista, mihin kuntauudistus pohjautuu.
Kuitenkin samaan aikaan yli sadalla kunnalla on käynnissä yhdistymisneuvottelut naapureittensa kanssa. Siis: ei ne kunnat enää odota vanhasen visioita - ne neuvottelevat ja yhdistyvät jo. Ja kuntien toiminta näyttää juuri johtavan siihen, että kuntien määrä vähenee ja asukasluku kasvaa (ehkä kohti tuota esitettyä 20 000 henkeä). Tässäkin mennään siis SDP:n mallin mukaan.
Kepu on aluemallillaan pahasti myöhässä. Aluemallia pitäisi ottaa jo kovaa kyytiä käyttöön, jos siitä aiottaisiin jotain tehdä. Luuletko, että SDP tai Kokoomus innostuisi aluemalliin menoon, jos pikkukunnat ovat jo yhdistyneet keskenään?
Huvittavinta on se, että Hannes Manninen ilmoitti selkeästi, että "aloitettua kuntauudistusta ei saa muuttaa, jos hallituspohja vaihtuu". Siis: Hannes haluaa, että kuntauudistus tullaan viemään läpi nykyisen (lue: SDP:n) sapluunan mukaan.
Oletteko te kepulaiset noin sokeita ettette näe mitä tapahtuu?
Wiljami
Vanhanen johtaa keskustan ja SDP:n kompromissiin kuntauudistuksessa. Se on hänen tehtävänsä pääministerinä.
Mihin tietolähteeseen perustuu tuo julkisten palvelujen 5 %:n kasvu? Sen lisäksi on olennaista tietää, mistä tuo kasvu on aiheutunut, jos se on ollut 5 %.
Julkisten palvelujen kasvun suuruuden määrittäminen on myös kuntakohtaista. Jos kunnan tulotalous kasvaa samaan tahtiin menojen kanssa ilman, että esim. veroäyriin tarvitsee puuttua eikä kunta velkaannu, ongelmaa ei välttämättä ole.
Kuntakohtaisesti ongelma saattaa olla siinä, että tietyt kustannuserät kuten terveydenhoitomenot kasvavat hallitsemattomasti. Tämä taas voi johtua siitä, että kunnan huoltosuhde muuttuu koko ajan epätasapainoisemmaksi niin, että verotettava tulo vähenee menojen kasvaessa. Tällaiessa tilanteessa ongelmanratkaisu ei välttämättä ole mikään yksitäistäminen, jos kerran kunnan palveluissa ei ole kustannustehottomuutta kunnan sisällä. Kuntien rakenteet voivat sen sijaan olla niin herkkiä pienillekin muutoksille, että se aiheuttaa heti kustannuspaineita, jos muutama sata ukkoa jää tänäkin vuonna jossain kunnassa eläkkeelle tai työttömiksi.
Oikeudenmukainen ratkaisumalli olisi sellainen, missä valtiovalta kantaisi vastuun lakisääteisistä kustannuksista sen mukaan kuin asioita tehokkaimmin hoitavissa kunnissa kyetään asukasta kohti tekemään ja loppu jäisi sitten kunkin kunnan vastuulle. Veikkaisin, että tällainen malli osoittaisi sen, että haja-asutus on kaikkein eniten kustannuksia aiheuttava tekijä.
"Oikeudenmukainen ratkaisumalli olisi sellainen, missä valtiovalta kantaisi vastuun lakisääteisistä kustannuksista sen mukaan kuin asioita tehokkaimmin hoitavissa kunnissa kyetään asukasta kohti tekemään ja loppu jäisi sitten kunkin kunnan vastuulle."
Mitä sinä oikein haluat muuttaa nykysysteemistä? Näinhän se on nykyäänkin, ei mitään "tehottomuusbonuksia" lähtökohtaisesti saa. Harkinnanvarainen tuki tietysti on talousvaikeuksissa oleville kunnille, mutta se on poikkeusluonteinen. "Ongelmakohtaisesti" (työttömät, vammaiset, vanhukset, terveydenhuolto ymym) valtio tukee kuntia palveluiden tuottamisessa. Jos tuottaa palvelut tehokkaasti, voi rahaa käyttää muuhun.
Ehkä tässä nyt onkin vain näennäisnäpertelystä kyse demarien taholta, kun on koko vaalikausi vain vastustettu keskustan esittämiä muutoksia, niin jossain pitää profiloitua tekijäpuolueeksikin.
On epäoleellista, mikä taho kerää varat tai mitä kautta ne kiertävät, kunhan verotus on halpaa, syrjimätöntä, tehokasta jne prinsiippien mukaista. Palvelujen pitää olla lainmukaisella tasolla kaikilla kansalaisilla asuinpaikasta riippumatta.
5% palvelujen tuotantokustannusten keskimääräinen kasvu on ollut monessakin paikassa esillä, viimeksi sen nosti esiin Vanhanen pääministerin haastattelutunnilla viime lauantaina.
Kun kunnat yhdistyvät, niin oletettavasti kuntakohtaiset erot tasaantuvat jonkin verran, eli kulujen muutosprosentit lähenevät toisiaan. Kysehän on kuitenkin valtakunnan keskiarvosta, joka pitäisi painaa 3% tuntumaan, eli on täysin luonnollista, että palvelukulut kasvavat muuttovoittokunnissa, mutta alenevat vastaavasti muuttotappiokunnissa.
Lakisääteisten palvelujen osalta olen kuvitellut, että kunnille tulee vapaammat kädet päättää millä tavalla ne tuotetaan. Niinpä on oikeudenmukaisempaa, että kuntien verotusoikeutta lisätään ja tavoitteeksi asetetaan, että keskivertokunta ei tarvitse mitään valtionapuja, vaan päättää itsenäisesti palvelutuotannostaan sekä tuloistaan ja menoistaan. Muuttovoittokuntien kasvavista verotuotoista tietenkin tasataan tuloja muuttotappiokunnille, mutta ei tämä minusta tee verotusmallia käyttökelvottomaksi.
Jos itse olisin kunnallispolitiikassa, niin haluaisin toimia mahdollisimman itsenäisesti: päättää omista palveluista ja kerätä niihin myös tulot.
Ja tilittäköön ne sitten kunnille. Kunnalle valtiolta tulevan rahan nimi voi sitten olla mikä tahansa, vaikka kunnallisvero tms. Miksikö näin? Keskitetysti valtion voimin hoidettu verotus on kustannustehokkaampaa, varmempaa ja vähemmän riskialtista epäpätevyyden osalta. Kunnille ei pitäisi sälyttää enää mitään ylimääräisiä velvotteita. Tämä on sellainen asia, että sitä ei yksinkertaisesti ole järkevää hoitaa kuntatasolla.
Tässä keskustelussa ei aina oikein tunnuta tajuavan, kuinka hirvittäviä eroja kuntien välillä on kuntalaisten kunnallisveron maksukyvyn suhteen. Hienoja lauseita kuten "kuntalaisten on maksettava omat palvelunsa" ym heitellään pahemmin ajattelematta seurauksia. Kunnallisverojen maksukyvyn eroja ei esim. Kainuun ja pääkaupunkiseudun kesken tasoiteta lainkaan riittävästi kuntarajoja poistelemalla. Tämä johtuu pääosin väestön ikärakenteesta, kuten olen koettanut tolkuttaa. Jos tasausjärjestelmä ajettaisiin alas, eivät uudet "mummokunnat" mitenkään voisi selviytyä julkisen vallan itselleen sälyttämistä palveluvelvoitteista, kun taas voittajayksiköillä ei olisi juurikaan porkkanaa toimia tehokkaasti, kun rahaa olisi yhtäkkiä ehkä vuosittain kymmeniä miljoonia yli oman tarpeen. Toisaalla palvelut heikkenisivät alle laillisen tason ja toisaalla tehottomuus lisääntyisi, kuten myös muut rahan kertymisen aiheuttamat lieveilmiöt. Ei sellainen ainakaan voi olla Kokoomuksen tavoite.
Minusta nyt on tilaisuus käydä avoin keskustelu, johon asiantuntijatkin varmaan osallistuvat. Molemmilla systeemeillä nimittäin on puolensa.
Jos valtio kerää verot, mutta kunnat ne kuluttavat, niin se johtaa ainaiseen riitelyyn siitä, kuka rahat saa. Selvempää olisi lähsetyä sellaista tilannetta, jossa mahdollisimman moni kunta vastaisi itse sekä menopuolensa että tulopuolensa hoitamisesta. Poikkeukset sitten ratkaistaisi kunnallisveron tasauksella ja valtion mukaantulolla.
Itseäni tämä malli viehättää, koska se tuo menopuolelle enemmän vastuunottoa kuin se, että rahaa pyydetään valtiolta niin paljon kuin poliitikkojen sielu sietää.