Parhainta on sellainen apu jota ihminen itse haluaa. Minä en ole ollut JT:jiin missään yhteydessä muuta kuin välillisesti, koska isäni on JT. Sielä hänen kotonaan niitä tapaa halusi tai ei. Aion silti edelleen käydä hänen luonaan. Milloin Jt tulee vastaan ja puhuu minulle en missään ilmaise että olen lapsena ollut JT. Olinhan lapsi vielä silloinkin kun pakenin (15v).Jos on vaikea kuunnella ja käsittää heidän lahkoaan on paras tapa olla lukematta siitä tai kuuntelematta. Minäkin näillä muutamilla riveillä yritän auttaa niitä jotka eivät uskalla ajatella omia ajatuksia elämästä ja uskosta. Usko on niin henkilökohtainen asia .Ei toisen päähän takoma missään tilanteessa ole aitoa omaa uskoa. Parhain tapa on luovuttaa ja katsoa rehellisesti haluaako vain miellyttää ja tulla hyväksytyksi tiettyjen riittien kautta vai alkaako elämään ihan vapaana ja omien ajatuksien kanssa oli ne oikeita tai vääriä? Uskonto kunta voi olla mikä tahansa .. niistä jokainen aiheuttaa ahdistusta jos niitä väkisin päähän väännetään. Lähtö kohta on siksi se mitä pystyy ymmärtämään? Vai elääkö vain ihan tätä elämää. Laittelee ruokaa, Katselee luontoa. Ihmettelee kun kevät saapuu ja lumi sulaa. Purot alkaa virrata ja silmut tulla puihin...
Helppo tapa luovuttaa.
Raitis nainen
9564
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 9
Vanhimmat
Tosi aidosti ja inhimillisesti esitetty asia. Hyvää jatkoa sinulle elämässäsi. Siis ihan oikesati, täällä niinkuin muissakin uskonnollisissa foorumeissa esiintyy niin monenlaista mielipidettä.
Kiitos! Sitä samaa toivon sinulle. Kohta lähden ulos ja sielä sataa vettä. Ajattele! Lumi on aikalailla sulanut ja hiekka näkyy paikka paikoin. Kirjoitan siksi, että edes hitusen voisin avata ovea niille jotka haluavat katsoa elämää uusin silmin. En tiedä onnistunko? Näitä konsteja kannattaa kuitenkin kokeilla.. esim. metsään kävelylle ja katsoa miten luonto muuttuu eri vuoden aikoina. Nähdä kaikki mitä siellä on. Niin tai jäätelä annos kahvilassa. Ihana puheensorina ..ihmisiä ympärillä..Ajatella ja jos näkee jonkun tutun voi vapaasti keskustella mistä vaan..Ihanaa.. vapaus liikkua , ajatella, elää!!! Sinulle myös hyvää elämää...jotta niin...
terveisin entinen JT.
..Kiitos samoin. Salaisuus? Toivon, että sinä myös olet saanut rauhallista ja Onnellista elämää. Kevät auringon paistetta poluillesi.. missä kuljetkin...
Normaali elämän kiemurat ovat samat, mutta elämän laatu on parempi. Monta "peikkoa" on pois ja elämän todellinen kuva selvä. Aikaa meni paljon sen selviämiseen, mutta parempi nyt kun ei ollenkaan. Joka kerta kun näen JT tympääntyneitä ilmeitä, niin tuntuu vain elämä vielä paremmlta, missä kuljenkin!!
Hyvää jatkoa kaikille entisille ja tuleville entisille J todistajille.
Niin.. näin se on. Heillä .. elämätön elämä taakkana. Minäkin sain asiat käsiteltyä. Nyt ei ole enää muuta yhteyttä Jt:hin kuin isäni. Onneksi. Hän elää aikansa ja jos elämä pättyy. Minulta tai häneltä on tuo enää vain ohi mennyt tapahtuma jota ei kukaan muista. Itse elän nyt parempaa elämää. Kunnioitan isääni ja annan hänen olla rauhassa. Samoin jätän rauhaan JT.lahkon. Minusta on mukava elää. Sain selvitettyä toisten ihmisten avulla asiat jotka olivat lapsena minua satuttaneet. Hyvä, että sinulla myös niin. Anteeksi anto on vapautus kaikista kahleista. Mikä sinänsä ei ole aina helppoa, kun väärin on toimittu. Hyvä, että sinunkin elämäsi on helpompaa. Mennään ulos ja katsellaan kun kevät tulee kohisten ja aurinko alkaa lämmittää..
en suostu alistumaan ei tervehtimis sääntöön. Se on moukkaimisin osoitus JT järjestö vallasta vielä järjestöstä luopumisen jälkeen.
HÄVETKÄÄ!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!!
Ei tarvitse taistella. Elää vain. Jättää kyseiset ihmiset huomioimatta. Sillä he hakevat väärällä tavalla huomiota itselleen. Ovat kuin pikku lapsia uhma iässä. Kasvamassa hekin. Reppulat. Tietoisesti henkistä väkivaltaa tekeviä en huomioi muuten lainkaan, mutta jos pystyn autan ihmisen tuon väkivallan muodon ääreltä pois. Onnistunko? En tiedä. Tämä on nimittäin heidän tapansa selviytyä elämästä. Kuoleman pelko on nähtävästi suuri, kun elävät tätä elämää ja ajattelevat elävänsä ikuisesti joskus? Haluavatko he todella elää ikuisesti? Ajatelkaa onko se onni ja autuus että ikuisesti eläisi tässä ruumissa? Ettei elämällä olisikaan loppua? Tylsistyisikö ihminen kun päivästä toiseen olisi onnea ja autuutta? Vai tulisiko ihmisestä "lopotomoitu" painos? Elelisi vaan. Ilman huolta ja murhetta. Iloa ja onnea. Yhtä juhlaa koko elämän loputon elämän taival? Sitäkö se pieni ihminen tarvitsee? Loputonta elämää? Vai onko Jumalalla kuitenkin toinen näkemys ihmisen pienuudesta? Minusta tämä elämä on juuri nyt parasta elämää. Ainutkertainen lahja ja kaikesta mitä on. Voi iloita tai surra ja tuntea aitoja tunteita, eikä elää elämätöntä elämää.
ja hyvin!!