Edelliseen viestiketjuun ei ilmeisesti (?) pysty enää vastaamaan, joten nostan keskustelut tähän ylös.
UM-käännöksestä (osa II)
Ohdake
221664
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Turvaa tilisi vahvistamalla puhelinnumerosi. Voit silloin palauttaa unohtuneen salasanan tekstiviestillä.
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 22
Vanhimmat
>>Ehkä en ymmärrä! :)
Olen sen verran tyhmä ja yksinkertainan. :)
Monet ovat tätä mieltä. :)>>
Uskoisin että ymmärsit kyllä.
>>Muistatko Raamatusta tämän tapauksen:
*** 13 Kun he nyt näkivät Pietarin ja Johanneksen suorapuheisuuden ja havaitsivat, että he olivat koulunkäymättömiä ja tavallisia ihmisiä, he ihmettelivät, ja he alkoivat tuntea heidät niiksi, jotka olivat olleet Jeesuksen kanssa (Apt. 4:13)>>
Kyllä muistan.
>>Huomasitko, oli ihan tavallisille ihmisille mahdollista ymmärtää Raamatun totuuksia. Ei siihen tarvittu teologiaa tai korkeakouluja. Tarvittiin nöyrä sydän ja halu ymmärtää Jumalan sanaa.>>
Aivan totta.
>>Luulen, että tässä on ongelma teologeilla. He eivät todellisuudessa usko sitä kaikkea, mitä Raamattu kertoo. Esim. evoluutioteoria (korostan sanan osaa "teoria") on teologeille ihan OK, vaikka se on Raamatun vastainen opetus. Samoin teologit kiistelevät homoseksuaalisuudesta ikäänkuin se olisi vain normaali valintakysymys, vaikka Raamattu sen selvästi tuomitsee. Ja onhan näitä esimerkkejä pilvin pimein.>>
Ettet nyt vaan yleistä?
Kun käytät sanaa teologeilla, tarkoitatko kaikilla teologeilla, vai joillakin teologeilla?
Tekstistäsi saa sen kuvan, kuin ongelmia olisi kaikilla.
Ethän siihen tietoisesti pyrkinyt? Vai?
Mitä itse tuumaat lauseesta: Jehovantodistajat ovat suojelleet pedofiileja (versus) jotkut jehovantodistajat ovat suojelleet pedofiileja.
*******
>>Tarvittiinko Jumalan ylistämiseen teologian opetusta tuossa tapauksessa?>>
Jumalan ylistäminen sujuu ilman opetusta. Mutta teologian opetukseen kuuluu paljon muutakin kuin Jumalan ylistäminen.
Olisiko sinun mielestäsi järkevää, että hengellisiin ongelmiin, ahdistukseen, perheongelmiin apua hakemaan tuleville olisi neuvoja jakamassa putkimies ja muurari?
Tai että seurakunnan jäsenen kuollessa omaisia menisi tapaamaan leipuri tai kukkakauppias?
>>Jne. Ymmärsitkö? Tajusitko? Jos et, halusitko ymmärtää?>>
Ymmärsin kyllä. Mutta tiedän, että omassa seurakunnassannekin järjestetään koulutusta, jossa tietääkseni opetetaan jopa miten ihmisille hymyillään kun tehdään ovityötä.
Jos teillä opetusta annetaan "vauvasta vaariin", niin miksi luterilaisen kirkon työntekijöitä ja uskonnonopettajia ei saisi kouluttaa?
Hyväksyisitkö lapsesi matematiikan tai historian opettajaksi ihmisen, joka ei ole saanut koulutusta ei opettamisesta eikä oppiaineesta?
Tiesitkö, että uskonnonopettajatkin valmistuvat teologisesta samoin perheneuvolassa työskentelevät ihmiset.
Pitäisikö ihmisten avioliittoja neuvomaan palkata siivoojia, vai oletatko, että asiaan perehtynyt ja psykologista koulutusta saanut voisi olla hivenen pätevämpi?
Miten on?
>>Mitä itse tuumaat lauseesta: Jehovantodistajat ovat suojelleet pedofiileja (versus) jotkut jehovantodistajat ovat suojelleet pedofiileja.
Kumpikin väärin. Oikein muotoiltu lause on: Vartiotorniseura on suojellut pedofiilejä.
>>Olisiko sinun mielestäsi järkevää, että hengellisiin ongelmiin, ahdistukseen, perheongelmiin apua hakemaan tuleville olisi neuvoja jakamassa putkimies ja muurari?
Tai että seurakunnan jäsenen kuollessa omaisia menisi tapaamaan leipuri tai kukkakauppias?
Tietysti jokaiseen tapaukseen tarvitaan siihen koulutettu ammattimies. Tätähän olen yrittänyt tähdentää esim. silloin, kun jehovantodistajilla on ahdistusta ja masennusta. Ei ole mitään muuta vaihtoehtoa kuin hakea ammattiapua ammattilaisilta. Seurakunnan vanhimmilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä käsitellä ihmisten henkisiä ongelmia, hengellisiin ongelmiin heillä toki voi olla jotain hyvää sanottavaa.
>>Ymmärsin kyllä. Mutta tiedän, että omassa seurakunnassannekin järjestetään koulutusta, jossa tietääkseni opetetaan jopa miten ihmisille hymyillään kun tehdään ovityötä.
Jos teillä opetusta annetaan "vauvasta vaariin", niin miksi luterilaisen kirkon työntekijöitä ja uskonnonopettajia ei saisi kouluttaa?
Tuo keinotekoinen hymy ei ole minun mielestäni hyvä asia, en ollenkaan ymmärrä sitä. Hymyn pitää olla luonnollista. Ehkä tekohymy menee vielä jossain kaupan kassalla, mutta seurakunnassa se on petosta.
Tottakai seurakunnan työntekijöitä saa kouluttaa. En minä sitä vastusta. Mutta tahdoin sanoa edellisessä vastauksessani olevilla sanoilla sen, että PITÄÄKÖ TEOLOGIAN OPETUKSEN ROMUTTAA IHMISTEN USKO RAAMATTUUN? Tuo oli se pointti, jonka halusin sinun ymmärtävän.
>>Hyväksyisitkö lapsesi matematiikan tai historian opettajaksi ihmisen, joka ei ole saanut koulutusta ei opettamisesta eikä oppiaineesta?
Tiesitkö, että uskonnonopettajatkin valmistuvat teologisesta samoin perheneuvolassa työskentelevät ihmiset.
Kyllä ihmisillä täytyy olla myös muodollinen pätevyys, jos he opettavat muita. Eikä se edes riitä, heidän tulee olla itse vakuuttuneita siitä mitä opettavat.
Tiedän, että teologisesta tiedekunnasta valmistuu myös uskonnonopettajia, niinhän siinä Joh. 1:1 -kohdassa kertomani kokemuksen päähenkilöllekin kävi. Hän on nykyisin uskonnon opettaja.
Toisaalta minua säälittää pienet oppilaat, jotka ovat teologisen harhan vallassa olevan opettajan opetettavana. Esim. jos pienille koululaisille opetetaan, että kaikki se, mitä kerrotaan israelilaisten erämaavaelluksesta, ei olekaan totta, niin eikö koko Raamatulta vedetä pohja pois. Ja seuraavaksi biologiassa opetetaan, ettei Jumala todellisuudessa luonutkaan kaikkea.
Tajuatko tämän idean, mitä yritän sinulle tähdentää?
>>Pitäisikö ihmisten avioliittoja neuvomaan palkata siivoojia, vai oletatko, että asiaan perehtynyt ja psykologista koulutusta saanut voisi olla hivenen pätevämpi?
Miten on?
Siivoojalla tuskin olisi mahdollisuutta menestyä psykologin vaativassa toimessa. Mutta miten tähän liittyy teologia?
>>Kumpikin väärin. Oikein muotoiltu lause on: Vartiotorniseura on suojellut pedofiilejä.>>
Eikö kyse ole kuitenkin ihmisyksilöistä, jotka ovat näin toimineet? Vartiotorniseurahan muodostuu elävistä ihmisistä eli jehovantodistajista.
Jos joku on jättänyt pedofiilin ilmiantamatta, kyse on silloin ollut yksilön päätös ts. joku jehovantodistaja on suojellut pedofiiliä.
Uskon kuitenkin, että kyse on vain marginaalisesta ilmiöstä. Silti yksikin kerta on liikaa - tapahtuipa se missä seurakunnassa tai yhteisössä hyvänsä.
*****
>>Seurakunnan vanhimmilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä käsitellä ihmisten henkisiä ongelmia, hengellisiin ongelmiin heillä toki voi olla jotain hyvää sanottavaa.>>
Teologian koulutus tähtää juuri yhdeltä osaltaan antamaan tällaisia edellytyksiä ihmisen kohtaamiseen. Pappi tapaa hyvin usein omaisensa menettäneitä ja surun keskellä olevia ihmisiä, masentuneita, sairaita ja syrjäytyneitä.
>>Tuo keinotekoinen hymy ei ole minun mielestäni hyvä asia, en ollenkaan ymmärrä sitä. Hymyn pitää olla luonnollista. Ehkä tekohymy menee vielä jossain kaupan kassalla, mutta seurakunnassa se on petosta.>>
Samaa mieltä. Ei ole oikein teeskennellä hymyä - eikä mikään muukaan teeskentely mielestäni kuulu uskonnolliseen elämään.
Ei myöskään tekopyhyys.
>>että PITÄÄKÖ TEOLOGIAN OPETUKSEN ROMUTTAA IHMISTEN USKO RAAMATTUUN? Tuo oli se pointti, jonka halusin sinun ymmärtävän.>>
Ei pidä. Miksi pitäisikään? Ei minun uskoni Raamattuun ole mihinkään muuttunut, vaikka olenkin jonkin verran teologiaa opiskellut ja opiskelen yhä.
********
>>Toisaalta minua säälittää pienet oppilaat, jotka ovat teologisen harhan vallassa olevan opettajan opetettavana. Esim. jos pienille koululaisille opetetaan, että kaikki se, mitä kerrotaan israelilaisten erämaavaelluksesta, ei olekaan totta, niin eikö koko Raamatulta vedetä pohja pois.>>
Teologisen harhan?
Ota huomioon että esim. ala-asteella uskontoa voi opettaa kuka tahansa. On minunkin lapsilleni sanottu (uskontotunnilla), ettei Jeesus oikeasti 5000 ihmistä ruokkinut.
>>Ja seuraavaksi biologiassa opetetaan, ettei Jumala todellisuudessa luonutkaan kaikkea.>>
Ei biologiassa Jumalasta puhuta. Jos laitat bilsan kokeeseen, että Jumala loi maailman, niin pisteet jää nollille - se on fakta.
>>Siivoojalla tuskin olisi mahdollisuutta menestyä psykologin vaativassa toimessa. Mutta miten tähän liittyy teologia?>>
Perheneuvolassa on myös töissä teologeja. Liittyy siten, että siihenkin hommaan vaaditaan pätevyys ts. teologinen koulutus - ei siis esim. pelkkä siivoojan ammattitaito (kaikella kunnioituksella) riitä.
Joskin teologit taas eivät ole saaneet koulutusta siivousalalle joten summa summarum ...
kukin työ vaatii oman koulutuksensa ja riittävän perehtymisen asiaan.
Olemmeko tästä samaa mieltä?
>>Eikö kyse ole kuitenkin ihmisyksilöistä, jotka ovat näin toimineet? Vartiotorniseurahan muodostuu elävistä ihmisistä eli jehovantodistajista.
Ehkä olet käsittänyt jotain väärin. Vartiotorniseuraan ei kuulu kuin muutamia satoja ihmisiä, kaikki jehovantodistajia. (Korjatkaa jos olen ihan väärässä). Vartiotorniseura ei tarkoita samaa kuin jehovantodistajat. En tunne henk.koht. yhtään ihmistä, jotka kuuluvat Vartiotorniseuraan.
Vartiotorniseura on se järjestö, joka ohjeistaa Jehovan todistajien seurakuntien toimintaa, näin ollen se on vastuussa ohjeista, joiden mukaan pedofiilit pääsivät kuin koira veräjästä ja uhreja kiellettiin ottamasta viranomaisiin yhteyttä, ettei "maine" huonone. Joten tässä tapauksessa sanoisin mieluummin, että juuri tuo Vartiotorniseura on vastuussa, ja viime kädessä hallintoelin, joka koostuu muutamasta jo hieman "iäkkäämmästä" veljestä.
>>kukin työ vaatii oman koulutuksensa ja riittävän perehtymisen asiaan. Olemmeko tästä samaa mieltä?
Olemme.
>>Eikö kyse ole kuitenkin ihmisyksilöistä, jotka ovat näin toimineet? Vartiotorniseurahan muodostuu elävistä ihmisistä eli jehovantodistajista.
Jos joku on jättänyt pedofiilin ilmiantamatta, kyse on silloin ollut yksilön päätös ts. joku jehovantodistaja on suojellut pedofiiliä.>>
Kyllä. Rikosoikeudellisessa vastuussa ovat yhdistyksen takana olevat luonnolliset henkilöt. Ehkä tässä tarkoitettiin sitä, että henkilöt, jotka tekevät suojelupäätökset istuvat Vartiotorniseuran hallituksessa yms. paikassa, josta ohjeet annetaan. Tosin onhan henkilöllä joka ottaa ohjeen vastaan myös maallisen lain mukaan vastuu siitä, että jos asia on lakia vastaan niin hän tekee lain mukaan. Tämmöisessä asiassa ei mielestäni voida turvautua ohjeeseen että jumalan laki menee maallisen lain yläpuolelle, koska kyseessä on kuitenkin rikos, mikä pitäisi tutkia. Ei uhria saa rankaista. Eikös rikoksesta ilmoittamatta jättäminenkin ole rikos?
"Kumpikin väärin. Oikein muotoiltu lause on: Vartiotorniseura on suojellut pedofiilejä."
Vartiotorniseura on pelkkää paperia, ei se voi suojella ketään. Yksittäiset Jehovan todistajat tähän ovat syyllistyneet.
Sitä paitsi salailua ei ole tapahtunut vain Brooklynissä tai Vartiotorniseuran jäsenten parissa, vaan aivan paikallisseurakunnissa - jos kohta Vartiotorniseuran ohjeistuksen mukaan.
"Seurakunnan vanhimmilla ei ole minkäänlaisia edellytyksiä käsitellä ihmisten henkisiä ongelmia, hengellisiin ongelmiin heillä toki voi olla jotain hyvää sanottavaa."
Etköhän nyt yleistä liikaa? Eivät kaikki vanhimmat sentään näin toivottomia ole, kyllä heidän joukossaan on varmasti sellaisiakin, jotka pystyvät antamaan apua henkisissäkin ongelmissa - vaikkei muuten, niin maalaisjärjellä.
"Tottakai seurakunnan työntekijöitä saa kouluttaa. En minä sitä vastusta. Mutta tahdoin sanoa edellisessä vastauksessani olevilla sanoilla sen, että PITÄÄKÖ TEOLOGIAN OPETUKSEN ROMUTTAA IHMISTEN USKO RAAMATTUUN?"
Teologian opetuksessa täytyy lähteä siitä, mikä on totta. Raamatussa on sisäisiä ristiriitoja, tämä on fakta, joka on saatava sanoa. Raamatussa on historiallisia virheitä, tämäkin on fakta, joka on saatava sanoa. Raamatussa on luonnontieteellisiä virheitä, tämäkin on fakta, joka on voitava sanoa. Ei teologiaa voi eikä saa perustaa valheelle.
Tietenkään teologian tehtävä ei ole romuttaa Raamattua. Raamattua tutkitaan, kuten mitä tahansa historiallista dokumenttia. Eikä Raamatun historiallinen tutkimus vähennä sen hengellistä arvoa. Raamatun hengellinen arvo on muualla kuin siinä, että sen kaikki yksityiskohdat ovat virheettömiä.
"Toisaalta minua säälittää pienet oppilaat, jotka ovat teologisen harhan vallassa olevan opettajan opetettavana. Esim. jos pienille koululaisille opetetaan, että kaikki se, mitä kerrotaan israelilaisten erämaavaelluksesta, ei olekaan totta, niin eikö koko Raamatulta vedetä pohja pois."
Ei viedä.
"Ja seuraavaksi biologiassa opetetaan, ettei Jumala todellisuudessa luonutkaan kaikkea."
Tietysti. Biologia on luonnontiedettä. Jumalan olemassaolo ei kuulu biologian piiriin.
En ymmärrä noita uskotoivon ajatuksia. Eikai yliopistoissa voi opettaa mitään huuhaata ja tulkintoja vaan on lähdettävä tosiasioista ja perustelluista tiedoista. Muunlainen opetus kuuluu uskonlahoille ja niille koulutuksille jotka sivuttavat tosiasiat.Yliopistoon tälläistä "koulutusta" ei tule missään nimessä päästää.
>>En ymmärrä noita uskotoivon ajatuksia.
No ei sinun tarvitsekaan ymmärtää minun ajatuksiani. Se on aivan vapaaehtoista. Aika harvat ymmärtävät minun ajatuksiani, ja niistäkin "ymmärtäjistä" valtaosa ymmärtää ne väärin. Mutta mitäs pienistä.
Haluaisin hieman kommentoida tekstiäsi, joka tosin oli sen verran lyhyt, että en täysin varmasti tiedä, mitä tarkoitat. Mutta ei se mitään. Kommentoin kuitenkin. Älä nyt loukkaannu sanoistani, sanon seuraavat asiat voimakkaasti karrikoiden, jotta asia tulisi selväksi.
Jos ajattelet, että esim. luomiskertomus on "huuhaata", miksi Jumalan Poika Jeesus Kristus piti sitä totena? Hänhän sanoi, että Jumala "loi heidät, teki heidät alusta pitäen mieheksi ja naiseksi" (Matteus 19:4) Luuletko, että Jeesus erehtyi?
Ajatteletko, että esim. israelilaisten erämaavaellus on "huuhaata", jos tutkijat eivät vielä olekaan löytäneet hiekan alta pitäviä todisteita? Miksi tuo erämaavaellus on Raamattuun kirjoitettu niin tarkasti, jos se olikin täysin fiktiivinen juttu jonkun päässä.
Jos em. pari asiaa olisivat "huuhaata", voisit antaa teologien repiä kaikki Mooseksen kirjat Raamatusta pois. Mitäs niitä lukemaan, jos ne ovat "huuhaata".
Ajatteletko, että koko Raamattu ei olekaan Jumalan sanaa? Muista, mitä Paavali sanoi:
*** 16 Koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen opettamiseen, ojentamiseen, oikaisemiseen, kurittamiseen vanhurskaudessa, 17 jotta Jumalan ihminen olisi täysin pätevä, täydelleen varustautunut kaikkeen hyvään työhön. (2. Tim. 3:16,17)
Oliko Paavalikin väärässä? Jos oli, voit antaa teologeille luvan repiä myös kaikki Paavalin kirjeet Raamatusta. Eihän sellaisen miehen kirjeitä tarvita, jos hän on väärässä ihan perustavaa laatua olevassa kysymyksessä?
No niin, Raamattu olisi nyt paljon ohuempi kirja, mahtuisi paremmin kirjahyllyynkin pölyttymään.
Ja saman kaavan mukaan ilmeisesti kaikki profeetalliset kirjat joutaisivat paperinkeräykseen, vai mitä?
Mahtaisiko lopputulos olla tällä metodilla se, että Raamattu sisältäisi yhden ainoan kirjan, Laulujen laulun? Sehän on hienoa rakkausrunoutta, joka ehkä kelpaisi jopa nirsoille teologeille.
Jos ohjeidesi mukaan lähes kaikki asiat Raamatusta julistettaisiin "huuhaaksi", Raamattu olisi taskukokoisena todella kätevä, se mahtuisi jokaisen taskuun ja olisi aina mukana.
Mutta tarvittaisiinko silloin enään Raamattua ensinkään, onhan rakkausrunoja saatavana muutenkin todella runsaasti; esim. Tommi Tabermannin runokokoelmat täyttäisivät koko tämän tarpeen, mikä ihmisillä luonnostaan on. Jos itse ei osaa muodostaa rakjaalleen rakkauden sanoja, on hyvä, että edes voi niitä valmiina lukea.
Jos teologit haluavat tyrmätä Raamatun, se heille suotakoon, mutta älkööt he sitten enää puhuko mitään Jumalasta todelisena Luojana tai Jeesuksesta historiallisena henkilöna ja Jumalan Poikana. Ateismi ja usko ovat kaksi eri asiaa. Jompi kumpi on valittava. Tämä valinta koskee meitä kaikkia, jopa teologeja.
Minusta on aika eriskummallista, että teologian opiskeluun kuuluu nykyään vain muutaman prosentin verran raamatun tutkimista. Jo se, että pari vuotta sitten kirkolliskokouksessa käsiteltiin neljä päivää sitä, että voidaanko hyväksyä adoptio homopareille, on todella hämmentävää... Ihminen joka tuntee vähänkin raamattua tietää Jumalan suhtautumisen koko homouteen.
>>>>Teologian koulutus tähtää juuri yhdeltä osaltaan antamaan tällaisia edellytyksiä ihmisen kohtaamiseen. Pappi tapaa hyvin usein omaisensa menettäneitä ja surun keskellä olevia ihmisiä, masentuneita, sairaita ja syrjäytyneitä.
Aivan loistavia esimerkkejä tästä muistuu mieleeni parikin kappaletta...
Toinen oli konginkankaan bussiturman jälkeen käydyssä televisiokeskustelussa kun lapsensa menettänyt äiti kysyy itku kurkussa kirkonmieheltä, että miksi tällaista tapahtuu. Kirkonmies levittelee käsiään ja sanoo: "En minä vaan tiedä!" Ei mainannut juontaja saada sanaa suustaan sen jälkeen....
Täysin samanlaisia vastauksia tuli tusinakaupalla tsunamionnettomuuden jälkeen..
nyt väsyttää... ja harmittaa kun ei ole enempää aikaa osallistua keskusteluun...
jatketaan....
Mitä sen kirkonmiehen sitten olisi pitänyt vastata? Olisiko pitänyt vastata niinkuin asia oli, onnettomuus oli monen tekijän yhteissumma, kuljettajan huolimattomuudesta/väsymyksestä/ huonosta tilannearvioinnista jne... johtuvaa tms. Vai olisiko hänen pitänyt vastata että kaikella on suurempi merkitys ja tarkoitus jonka vain Jumala tietää ja johon ihmisen on tyydyttävä... Mikä vastaus olisi lohduttanut lapsensa menettänyttä äitiä? Veikkaan että sillä hetkellä ei mikään.
Jo pelkkä kysymys "miksi tällaista tapahtuu" on suoraan sanoen "sieltä".
Kun ihminen voi huonosti ja kärsii, ei selitykset auta, se auttaa että joku on tukemassa tai sitten se että osaa pysyä loitolla silloin kun toinen haluaa niin, kaikki eivät kaipaa lässyttäjiä ja ymmärtäjiä ympärilleen surun hetkellä. Nykyään on joku kriisiryhmä heti paikalla tukemassa korttelin asukkaita kun jonkun kissa jää auton alle ja elinikäisiä traumoja tuntuu syntyvän siitä kun ei saakkaan niitä mieleisiään kenkiä tai tukka ei olekaan hyvin, tai on finni aamulla nenänpäässä... ihmisten kyky kestää vastoinkäymisiä ja normaalia elämää on (kai?) laskenut hälyttävän alas.
Tsunamionnettomuudessa oli kyse luonnonmullistuksesta, niitä tapahtuu sille ei voi mitään. Minua etoi median sosiaaliporno ihmisten kärsimyksellä, koko asialle olisi viitattu kintaalla ellei uhrien joukossa olisi ollut niin paljon länsimaalaisia ihmisiä.
>>> koko asialle olisi viitattu kintaalla ellei uhrien joukossa olisi ollut niin paljon länsimaalaisia ihmisiä.
Ei siis liity varsinaisesti yo. kommenttiisi, vaan siihen edelliseen, täyteen tulleeseen ketjuun:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000015424886
Enhän minä sinua tyhmänä pidä. Onhan sellainenkin mahdollisuus, että en aina ilmaise asioita ihan selkeästi. Mutta älykkyydestä ei ole paljoa apua hengellisten asioiden ymmärtämisessä. Jos peite on silmillä, ei sitä ainakaan ihmisen järkeilyllä pois oteta.
Jeesus sanoi "ilmoittaneensa" Isänsä nimen ja "tehneen sen tunnetuksi". Seura näkee tämän nimenomaan erisnimen "Jehova" painottamisena. (Oikeampaa muotoa "Jahve" ei käytetä perinteen vuoksi.) Lainauksesikin mukaan Jumalan nimeen "liittyy myös tuon nimen edustaman persoonan tunteminen ja tuohon nimeen kytkeytyvien tarkoitusten mukaan eläminen". Tämä kaikki sisältyy Jeesukseen:
Jeesus vastasi:
"Minä olen tie, totuus ja elämä.
Ei kukaan tule Isän luo muuten kuin minun kauttani.
Jos te tunnette minut,
opitte tuntemaan myös minun Isäni.
Tästä lähtien te tunnette hänet
ja olette myös nähneet hänet."
Filippus sanoi hänelle:
"Herra, näytä meille I s ä,
niin me tyydymme siihen."
Jeesus sanoi hänelle:
"Niin kauan aikaa minä olen ollut teidän kanssanne,
etkä sinä tunne m i n u a, Filippus!
Joka on nähnyt minut, on nähnyt Isän.
Kuinka sinä voit sanoa 'Näytä meille Isä'?
Etkö usko, että minä olen Isässä ja Isä on minussa?
Niitä sanoja, joita minä puhun teille,
en puhu omasta aloitteestani.
Isä a s u u m i n u s s a
ja ne teot ovat
H ä n e n t e k o j a a n.
Uskokaa minua, että minä olen Isässä ja Isä on minussa,
mutta jos ette usko, uskokaa itse tekojen tähden.
Totisesti, totisesti minä sanon teille:
joka uskoo minuun, myös hän tekee niitä tekoja,
joita minä teen, ja suurempiakin kuin ne,
sillä minä menen Isän luo." (Joh.14:9-12)
Kaikki on Jumalasta, joka
Kristuksen kautta on sovittanut meidät itsensä kanssa
ja antanut meille sovituksen viran.
Sillä Jumala oli Kristuksessa
ja sovitti maailman itsensä kanssa
eikä lukenut heille heidän rikkomuksiaan,
ja hän uskoi meille sovituksen sanan. (2Kor.5:19)
Oletko tullut ajatelleeksi, että Jumalan itsestään käyttämä nimi on minä-muodossa, kun taas meidän käytettäväksemme annettu on hän-muodossa? Joidenkin tietojen mukaan merkitykset ovat muuten samat. En osaa sanoa mitään käännöksen "minä osoittaudun" mahdollisesta virheellisyydestä. Ilmeisen tarkoitushakuinen se ainakin on. Septuaginta kääntää tuohon kohtaan sanat "ego eimi". Muistat kai miten ne vaikuttivat Jeesuksen suusta kuultuina?
Lainauksesi osoitti, miten tärkeitä ja sanomaa alleviivaavia Raamatun nimien merkitykset useinkin ovat. Jumalan nimen merkitys on siten tärkeämpi, kuin se erisnimi, jolla se ilmaistaan - muutenhan tämä nimi olisi juuri tuo mainittu "pelkkä nimilappu". Jumalan olemusta ei paljoakaan valota Hänen nimensä kertominen. Nimen merkityksen tietäminenkään ei vielä oleellisesti lisää Jumalan tuntemusta. Hänet oppii tuntemaan vasta Jeesuksen kautta. Jumalan tuntemiseen ei ole muuta tietä. Jeesus on Tie.
Entä, jos vartiotorniseuran bravuuri, "Jumalan nimen kunniaan saattaminen", onkin sijaistoimintaa ja harhautusta? Jumalan tuntemus onkin pelkkää "tuntemuksen hankkimista", seuran kirjallisuuden pänttäystä, Jumalan jäädessä tuntemeattomaksi, seuran ohjesääntöjä noudattaen palvottavaksi nimilapuksi. Jos tästä asioiden tärkeysjärjestyksestä huomauttaa, se katsotaan ilmeiseksi osoitukseksi salaliitosta Jumalan nimen tuntemusta vastaan.
>>>>Mitä sen kirkonmiehen sitten olisi pitänyt vastata?
Ihan mitä muuta tahansa kuin mitä hän vastasi... ja pahinta oli se, millä äänen painolla se tuli... ja lainkaan miettimättä.
Kyllä tuollaisen henkilön, jonka pitäisi olla se ihmiseten hengellinen turva, pitäisi jotain siihen osata sanoa.
>>>>Jo pelkkä kysymys "miksi tällaista tapahtuu" on suoraan sanoen "sieltä".
Ei ole huonoja kysymyksiä... on vain surkeita vastauksia!
Asiayhteydystä se verran, että siinä vaiheessa keskusteltiin Jumalan osuudesta asiaan. Joten oletettavasti kirkonmiehellä olisi pitänyt olla jotain sanottavaa kun hän kerran asiantuntija on!
>>>>ihmisten kyky kestää vastoinkäymisiä ja normaalia elämää on (kai?) laskenut hälyttävän alas.
Tässä olet aivan oikeassa... me olemme pullamössösukupolvi!
>>>>>Tsunamionnettomuudessa oli kyse luonnonmullistuksesta, niitä tapahtuu sille ei voi mitään. Minua etoi median sosiaaliporno ihmisten kärsimyksellä, koko asialle olisi viitattu kintaalla ellei uhrien joukossa olisi ollut niin paljon länsimaalaisia ihmisiä.
Olen täsmälleen samaa mieltä!
Kirkonmies saattoi olla itsekin järkyttynyt ja poissa tolaltaan, koulutus ei sitä estä, mutta oikeassa olet, mikäli menee lohduttamaan "viran puolesta" niin jotain parempaa antia pitäisi olla.
Huonoja kysymyksiä ei ole, sekin pitää paikkansa osittain, tämä kysymys "miksi tällaista tapahtuu" on vain mielestäni huono siksi että siitä jää aina yksi sana pois eli oikeasti se kuuluu "miksi tällaista tapahtuu minulle", " miksi Jumala antaa tällaista tapahtua minulle"... silloin kun tapahtuu jollekin muille se ei pahemmin liikuta, itsekkäitä kun olemme.
>>>Niin kuin Jumalan tekeminen valtaistuimeksi
Voisihan tässä linkkikin olla.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000015435512
Kai täällä on lupa ottaa esille KR92-käännöstä koskevia asioita, kun kerran käännöksiä on lähdetty vertailemaan?
Tuom. 11:
37 Hän jatkoi: "Yhtä asiaa haluaisin sinulta kuitenkin pyytää: suo minulle vielä kaksi kuukautta aikaa. Haluaisin mennä ystävättärieni kanssa vuorille suremaan sitä, että minun on kuoltava näin nuorena."
Tuosta saa sen käsityksen, että Jefta tappoi tyttärensä uhriksi Jumalalle. Näin siis kirkon viisaat oppineet ovat nähneet hyväksi kyseisen raamatunpaikan kääntää.
Alkuperäinen ajatus lienee ollut "neitsyyden itkeminen".
>>Kai täällä on lupa ottaa esille KR92-käännöstä koskevia asioita, kun kerran käännöksiä on lähdetty vertailemaan?>>
Toki. Asia on vain niin, että KR92 käännöstä ei ole edes tehty sanatarkaksi, joten siltä ei siis voi sanatarkkuutta vaatia.
Omasta mielestäni KR92 on enemmän väännös kuin käännös ja käytän edelleen KR38 käännöstä, vaikka se vanhahtavaa tekstiä onkin (eikä täydellinen sekään).
"Kiitoksia kommenteistasi. Olisi paljonkin sanottavaa asiaan, mutta en oikein jaksa, eikä tässä sitäpaitsi näytä oikein yhteistä säveltäkään löytyvän."
Tätä sopii toden totta epäillä.
"Jossain vaiheessa sen sijaan tekisi mieli palata aiheeseen, jota taannoin kävimme muistaakseni Jobin kirjan tiimoilta 'kiroa Jumala ja kuole / siunaa Jumala ja kuole'. Mielestäni löysin siitä jotain ajattelemisen aihetta."
Nyt on pakko tunnustaa, etten enää muista kyseistä debattia. Toki voimme jatkaa, jahka olen virkistänyt muistiani - tai ehkä sinä virkistät sitä?
"Voisin kuitenkin kommentoida ihan vähän kysymystäsi, että luulenko minä, että kaikista UT:n käsikirjoituksista olisi voitu juuria tetragrammi pois, mikäli se siellä olisi muka joskus ollut (tai vastaava ajatus)?
Aikanaan luultiin, että Jeesuksen päivinä Septuagintassa luki kyrios, ja ettei tetragrammia ainakaan enää tuolloin sen jäljennöksiin laitettu. Nykyään tiedetään, että tämä poistaminen on tapahtunut ns. Kristillisellä aikakaudella suhteellisen pian Jeesuksen kuoleman jälkeen."
Mistä tämä tiedetään?
"Eli jos se kerran oli mahdollista melkoisen kattavana toteuttaa septuagintaan, niin mikä erikoisen haastava ongelma se olisi ollut sitten UT:hen toteuttaa samojen 'tekstin jäljentäjien' toimesta?"
Mistä tiedetään, että Septuagintassa ylipäänsä on ollut tetragrammaton? Siitä, että on löydetty käsikirjoituksia, joissa on tetragrammaton. Uudesta testamentista ei ole löydetty yhden yhtä tuollaista käsikirjoitusta.
"Meillä ei ole kovinkaan paljon varhaisia käsikirjoitusjäljennöksiä, joista tämän asian voisi aukottomasti todentaa ja kiistää sitä, että tetragrammi olisi ollut UT:ssä."
Tällä logiikalla 'alkuperäiseen uuteen testamenttiin' voisi sijoittaa ihan mitä vain. Voihan yhtä lailla selittää, että alkuperäisessä Uudessa testamentissa oli Athanasioksen uskontunnustus Jeesuksen itsensä lausumana ja Paavalin pitämä homoseksuaalisuutta puoltava esitys, mutta niitä ei vain ole yhdessäkään säilyneessä käsikirjoituksessa. Et sinä näitäkään väitteitä pysty vääräksi osoittamaan, jos suhtaudut olemassa oleviin käsikirjoituksiin näin epäilevästi.
>>>
Mainitsemasi kohta kuuluu niihin, jotka identifioivat Jeesuksen Jahveksi.
...edellisen viestiketjun kirjoitustasi ja joku juhaniP vastasi etteivät nuo pidä paikkaansa, sillä "joku" oli kuulema ihan sanakirjasta tarkistanut asian! Hänellä on ollut siinätapauksessa todella huono sanakirja tai sitten hän on suorastaan valehdellut tälle nimim, juhaniP,ille. Tai on tietysti vielä yksi vaihtoehto, se on se ettei tuo henkilö ole laisinkaan ymmärtänyt asiasta yhtään mitään, vaan on ollut ymmärtävonään!
Tutkin asiaa, eli otan samat jakeet esille mitä jo olit kirjoittanut->
>>>Hepr.1:5
"-- minusta on tänään tullut sinun isäsi--"UM
"-- tänä päivänä minä sinut synnytin --"KR38
Alkukielessä verbi on 'gennao' = 'siittää, synnyttää, syntyä'. Muuttamalla synnyttämisen isäksi tuloksi, voidaan kyseinen kohta tulkita siten, että Jeesus onkin luotu - ei syntynyt.
Gennao verbi ei kuitenkaan käännettynä merkitse missään yhteydessä luomista - vaan syntymää.
>>>Hepr.3:12
"Varokaa veljet, ettei kenessäkään teistä koskaan kehittyisi pahaa, epäuskoista sydäntä elävästä Jumalasta pois vetäytymällä." UM
"Katsokaa, veljet, ettei vain kenelläkään teistä ole paha, epäuskoinen sydän, niin että hän luopuu elävästä Jumalasta" KR38
Alkukielessä on selkeästi 'mepote'-'ettei vain', 'estai'-'ole'. Kyse on nykyisestä aikamuodosta. UM-käännös antaa ymmärtää, että Jumalasta vetäytyminen kehittää pahan sydämen, vaikka alkukielinen ilmaus sanoo pahan sydämen omaavan luopuvan Jumalasta.
Täysin eri tulkinta kuin alkukielen ilmaus.
Tällä tuetaan hyvin sitä vt-seuran tulkintaa, että pois lähtevästä TULEE paha.>> Hepr.3:14
"Sillä todellisuudessa me tulemme osallisiksi Kristuksesta vain, jos pidämme otteemme siihen luottamukseen, joka meillä alussa oli, lujana loppuun saakka." UM
"Sillä me olemme tulleet osallisiksi Kristuksesta, kunhan vain pysymme luottamuksessa, joka meillä alussa oli, vahvoina loppuun saakka."KR38
Alkutekstissä ei esiinny sanaa 'todellisuudessa' -kenen todellisuudesta mahtaakaan olla kyse?
Alkutekstissä verbimuoto 'gegonamen' tarkoittaa olemme tulleet, joten UM-käännöksen 'tulemme osallisiksi vain' on harhaanjohtava.
Uuden Maailman käännöksen esipuhe kannattaa ehkä lainata tähän pitkän keskusteluketjun liitteeksi. Raamatun sivulla 5 on seuraava selittävä teksti:
*** Pyhä Raamattu — Uuden maailman käännös
Käännetty vuoden 1984 englanninkielisestä tarkistetusta laitoksesta huolellisesti vertailemalla heprealaiseen, aramealaiseen ja kreikkalaiseen pohjatekstiin (1995)
”Suvereeni Herra Jehova [הוהי, JHWH] on sanonut näin: ’– – Katso, minä luon uudet taivaat ja uuden maan; ja entisiä ei enää palauteta mieleen, eivätkä ne nouse sydämeen.’ ” (Jesaja 65:13, 17; katso myös 2. Pietarin kirje 3:13.)
Koko Uuden maailman käännös on julkaistu seuraavilla kielillä: englanti (myös pistekirjoituksella), espanja, hollanti, italia, japani, portugali (myös pistekirjoituksella), ranska, ruotsi, saksa, slovakki, suomi, tanska ja tšekki; Raamatun kreikkalaiset kirjoitukset on julkaistu myös seuraavilla kielillä: afrikaans, cebuano, iloko, indonesia, joruba, kiina, korea, kreikka, norja, puola, tagalog ja zulu
Esipuhe
PYHÄN RAAMATUN kääntäminen sen alkukielistä, hepreasta, arameasta ja kreikasta, nykykielelle on hyvin vastuunalainen tehtävä. Se merkitsee Jehova Jumalan ajatusten ja lausuntojen kääntämistä toiselle kielelle, hänen joka on niiden 66 kirjan taivaallinen Tekijä, jotka pyhät miehet kauan sitten henkeytettiin kirjoittamaan pyhäksi kirjastoksi meidän hyödyksemme nykyään.
Se on hyvin vakavoittava ajatus. Tämän teoksen kääntäjät, jotka pelkäävät ja rakastavat Pyhän Raamatun jumalallista Tekijää, tuntevat olevansa hänelle erikoisvastuussa siitä, että he välittävät hänen ajatuksensa ja ilmoituksensa niin tarkoin kuin mahdollista. He tuntevat olevansa myös vastuussa niitä etsiviä lukijoita kohtaan, joiden ikuinen pelastus on riippuvainen Korkeimman Jumalan henkeytetyn Sanan käännöksestä.
Tällaista vakavaa vastuuta tuntien vihkiytyneiden miesten komitea valmisti useiden vuosien kuluessa käännöksen nimeltä New World Translation of the Holy Scriptures. Koko teos julkaistiin alun perin kuutena osana vuosina 1950–1960. Kääntäjät halusivat alusta pitäen, että nämä kaikki osat yhdistettäisiin lopulta yhdeksi kirjaksi, koska Pyhä Raamattu on todellisuudessa yhden Tekijän yksi kirja. Vuonna 1961 julkaistiinkin tarkistettu yksiosainen laitos, joka tosin ei sisältänyt alkuperäisten osien ala- eikä reunaviitteitä. Toinen tarkistettu laitos julkaistiin vuonna 1970, ja kolmas, alaviitteineen, seurasi vuonna 1971. Vuonna 1969 komitea julkaisi teoksen The Kingdom Interlinear Translation of the Greek Scriptures, jossa Westcottin ja Hortin tarkistaman (vuoden 1948 uusintapainoksen) kreikkalaisen tekstin alla oli kirjaimellinen sanasanainen käännös englanniksi. Kuluneiden 45 vuoden aikana New World Translation on käännetty kokonaan tai osittain 24 muulle kielelle, ja näiden käännösten yhteinen painosmäärä ja levikki on yli 81 miljoonaa kappaletta.
Tämä vuoden 1984 laitos ei sisällä ainoastaan käännetyn tekstin tarkistusta aikaisempien tarkistusten lisäksi, vaan siihen on lisätty tarkistettuina myös kaikki alkuperäisten englanninkielisten vuosina 1950–1960 julkaistujen osien reuna- eli rinnakkaispaikkaviitteet.
Olemme luovuttaneet tämän tarkistetun laitoksen Pennsylvaniassa rekisteröidylle seuralle nimeltä Watch Tower Bible and Tract Society of Pennsylvania, jotta sitä voitaisiin painaa, kääntää muille kielille ja levittää. Annamme sen täten käytettäväksi tuntien syvää kiitollisuutta Pyhän Raamatun jumalallista Tekijää kohtaan, joka on antanut meille niin suuren edun ja jonka henkeen me olemme luottaneet valmistaessamme tätä tarkistettua laitosta. Rukoilemme hänen siunaustaan niille, jotka käyttävät tätä käännöstä hengelliseksi edistymisekseen.
New World Bible Translation Committee
Suomenkielinen laitos julkaistiin vuonna 1975, ja se sisälsi ainoastaan Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten 27 kirjaa. Tämä uusi suomenkielinen laitos käsittää Raamatun heprealais-aramealaiset kirjoitukset sekä edellä mainitun Kreikkalaisten kirjoitusten tarkistetun laitoksen, ja se pohjautuu yllä mainittuun vuoden 1984 englanninkieliseen tarkistettuun laitokseen. Se sisältää myös yli 125 000 rinnakkaispaikkaviitettä.
Keskustelun tässä vaiheessa on kiinnostavaa lainata "viralliset" selitykset UM-käännökselle. Seuraavassa lainauksessa on suomi24-palstan lukijoille ehkä uusiakin tietoja. UM-käännöshän nostaa aina suuria tunteita pintaan, sekä puolesta että vastaan. Varmasti tässäkin käännöksessä on paljon ansiokasta, jos sitten on myös joitakin virheitäkin (ehkä), kuten kaikissa käännöksissä. Ihannehan olisi se, jos me kaikki voisimme lukea suoraan Raamatun alkuperäisiä tekstejä. Nyt meidän on kuitenkin tyydyttävä käännöksiin, jotka kaikki ovat omalla tavallaan hyviä ja välittävät Jumalan sanaa nöyrille ihmisille.
Seuraava lainaus on otettu vuonna 1991 julkaistusta kirjasta "Koko Raamattu" sivuilta 327 - 321:
*** 8. tutkielma: ”Uuden maailman käännöksen” etuja
Käännöksen nykyaikaisen kielen, yhdenmukaisuuden, huolellisten verbikäännösten ja Jumalan henkeytetyn sanan dynaamisen ilmaisutavan tarkastelua.
VIIME vuosina on julkaistu monia nykyaikaisia raamatunkäännöksiä, jotka ovat suuresti auttaneet Jumalan sanaa rakastavia tajuamaan nopeasti alkuperäisten kirjoitusten merkityksen. Monissa käännöksissä ei ole kuitenkaan käytetty pyhissä kirjoituksissa olevaa Jumalan nimeä. Uuden maailman käännöksessä sitä vastoin korotetaan Korkeimman Jumalan arvokas nimi ja kunnioitetaan sitä palauttamalla se oikealle paikalleen tekstiin. Nimi esiintyy nyt 6 973 kohdassa Heprealaisissa kirjoituksissa sekä 237 kohdassa Kreikkalaisissa kirjoituksissa eli yhteensä 7 210 kohdassa. Heprean kielen tutkijat pitävät yleensä muotoa Jahve parempana, mutta varmaa lausumistapaa ei nykyään voida tietää. Sen vuoksi edelleen käytetään latinaistettua muotoa Jehova, koska se on ollut käytössä satoja vuosia ja on monissa kielissä yleisin käännös tetragrammista eli heprealaisesta nelikirjaimisesta nimestä הוהי. Heprean kielen tutkija R. H. Pfeiffer huomautti: ”Sanotaanpa ’Jehovan’ kyseenalaisesta alkuperästä mitä tahansa, se on ja sen tulisi olla Jahven oikea englanninkielinen vastine.”
2 Uuden maailman käännös ei ole ollut ensimmäisenä palauttamassa Jumalan nimeä Raamatun kreikkalaisiin kirjoituksiin. Ainakin 1300-luvulta lähtien monet kääntäjät ovat olleet sitä mieltä, että heidän täytyy palauttaa Jumalan nimi tekstiin, varsinkin niihin paikkoihin, joissa Kreikkalaisten kirjoitusten kirjoittajat lainaavat sellaisia Heprealaisten kirjoitusten kohtia, joissa on Jumalan nimi. Monissa lähetyssaarnaajien laatimissa nykykielisissä käännöksissä, muun muassa Afrikassa, Aasiassa, Amerikassa ja Tyynenmeren saarilla käytettävissä Kreikkalaisten kirjoitusten käännöksissä, käytetään nimeä Jehova runsaasti, samoin kuin joissakin eurooppalaisten kielten käännöksissä. Kun Jumalan nimi ilmaistaan, ei ole enää mitään epäilystä siitä, ketä ”herraa” tarkoitetaan. Kyseessä on taivaan ja maan Herra, Jehova, jonka nimi pyhitetään siten, että se pidetään Uuden maailman käännöksessä ainutlaatuisena ja selvästi erottuvana.
3 Uuden maailman käännöksessä pyhitetään Jehovan nimi myös siten, että hänen henkeytetty Raamattunsa esitetään selvällä ja ymmärrettävällä kielellä, niin että lukija helposti käsittää tarkoitetun ajatuksen. Tuon käännöksen kieli on yksinkertaista ja nykyaikaista, sen käännökset ovat mahdollisimman yhdenmukaisia, ja heprealaisten ja kreikkalaisten verbien ilmaisema tekeminen tai tila välitetään täsmällisesti. Näillä ja muilla tavoilla Uuden maailman käännöksessä tuodaan nykykielellä mahdollisimman hyvin esiin alkuperäisten kirjoitusten voima, kauneus ja merkitys.
KÄÄNNETTY NYKYKIELELLE
4 Vanhoissa raamatunkäännöksissä on monia vanhahtavia 1500- ja 1600-luvun sanoja. Vaikka niitä ei ymmärretäkään nykyään, silloin ne ymmärrettiin ilman muuta. Esimerkiksi William Tyndalen, joka työskenteli ahkerasti käyttääkseen selkeitä sanoja englantilaisessa Raamatussa, kerrotaan sanoneen yhdelle uskonnollisista vastustajistaan: ’Jos Jumala säästää henkeni, niin ennen kuin montakaan vuotta on kulunut, panen kyntöpojan tuntemaan Raamattua paremmin kuin te tunnette.’ Tyndalen käännös Kreikkalaisista kirjoituksista oli riittävän helppotajuinen hänen aikansa kyntöpojalle. Monet hänen käyttämistään sanoista ovat kuitenkin tulleet nyt vanhentuneiksi, niin että ’kyntöpoika’ ei enää käsitä selvästi monien sellaisten sanojen merkitystä, joita käytetään englantilaisessa Kuningas Jaakon käännöksessä ja muissa vanhoissa raamatunkäännöksissä. Siksi on ollut tarpeellista poistaa asiaa hämärtävät vanhentuneet ilmaisut ja palauttaa Raamattu tavallisen ihmisen kielelle.
5 Henkeytetty Raamattu kirjoitettiin tavallisen ihmisen kielellä. Apostolit ja muut varhaiskristityt eivät käyttäneet klassista kreikkaa, jolla Platonin kaltaiset filosofit kirjoittivat, vaan he käyttivät jokapäiväistä kreikan kieltä, koinee- eli yleiskreikkaa. Kreikkalaiset kirjoitukset samoin kuin aikaisemmat Heprealaiset kirjoituksetkin kirjoitettiin siksi kansan kielellä. Sen vuoksi on erittäin tärkeää, että alkuperäisen Raamatun käännöksetkin laaditaan kansan kielellä, jotta niitä olisi helppo ymmärtää. Siitä syystä Uuden maailman käännöksessä ei käytetä kolmen- tai neljänsadan vuoden takaista vanhentunutta kieltä, vaan selvää, ilmeikästä nykykieltä, niin että lukijat saavat todella tietää, mitä Raamatussa sanotaan.
6 Ymmärtääksesi, missä määrin suomen kieli on muuttunut jo 40 vuodessa, puhumattakaan pitemmästä ajasta, pane merkille seuraavat suomalaisen Kirkkoraamatun (1938) ja Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöksen (1975) välillä tehdyt vertailut. Kirkkoraamatun ”isota” on Uuden maailman käännöksessä ”tuntea nälkää” (Matt. 5:6), ”nisu” on ”vehnä” (Matt. 13:25), ”paula-anturat” on ”sandaalit” (Mark. 6:9), ”kaarneet” on ”korpit” (Luuk. 12:24), ”edeskäypä” on ”pitojen ohjaaja” (Joh. 2:8, 9), ”ylkä” on ”sulhanen” (Joh. 3:29), ”kanssaperilliset” on ”perijätoverit” (Room. 8:17), ”Hispania” on ”Espanja” (Room. 15:24, 28), ”unhottaa” on ”unohtaa” (Fil. 3:13), ”peso” on ”pesu” (Tiit. 3:5), ”valhetella” on ”valehdella” (Hepr. 6:18) ja niin edelleen. Tästä voidaan ymmärtää, miten arvokas ominaisuus Uuden maailman käännöksessä on se, että siinä käytetään nykyaikaisia sanoja vanhentuneiden sanojen tilalla.
KÄÄNNÖSTEN YHDENMUKAISUUS
7 Uuden maailman käännöksessä teksti pyritään kääntämään mahdollisimman yhtenäisesti. Jonkin heprealaisen tai kreikkalaisen sanan vastineeksi on otettu yksi kohdekielen sana, ja sitä on käytetty kauttaaltaan, jos ilmaus tai tekstiyhteys sen suinkin sallivat, niin että asia tulisi täysin ymmärrettäväksi kohdekielellä. Esimerkiksi heprealainen sana ne′feš käännetään suomeksi johdonmukaisesti sanalla ”sielu”. Vastaava kreikkalainen sana psy·khē′ käännetään ”sieluksi” joka kohdassa.
8 Joissakin tapauksissa homografien kääntäminen on ongelmallista. Ne ovat alkukielen sanoja, jotka kirjoitetaan samalla tavalla, mutta joilla on erilainen perusmerkitys. Käännettäessä on siksi haasteena antaa sanalle oikea merkitys. Suomen kielessä homografeja ovat esimerkiksi ”kuusi” (lukusana 6) ja ”kuusi” (puunnimi) sekä ”voi” (verbimuoto) ja ”voi” (ruoka-aine), jotka kirjoitetaan samalla tavalla, mutta jotka ovat selvästi eri sanoja. Raamatullinen esimerkki tällaisesta sanasta on heprean kielen sana rav, jolla on monia eri merkityksiä, ja sen vuoksi nämä käännetään Uuden maailman käännöksessä eri tavoilla. Rav merkitsee useimmiten ’paljon’, kuten 2. Mooseksen kirjan 5:5:ssä (UM). Arvonimissä, esimerkiksi 2. Kuninkaiden kirjan 18:17:ssä (UM) esiintyvässä sanassa ”rabsake” (hepr. rav-ša·qeh′), sana rav merkitsee kuitenkin ’pää-’; niinpä esimerkiksi Danielin 1:3:ssa (UM) se esiintyy sanassa ”päähovivirkailijansa”. (Ks. myös Jeremia 39:3, UM, viitelaitos [engl.], alaviite.) Mutta sana rav merkitsee myös ’jousiampujaa’, ja näin se on käännetty Jeremian 50:29:ssä (UM). Kääntäjät ovat pitäneet sana-asiantuntijoita, esimerkiksi L. Koehleria ja W. Baumgartneria, auktoriteetteina tällaisten samoin kirjoitettavien sanojen erottelemisessa.
9 Pane merkille, mitä heprean ja kreikan kielen kommentoija Alexander Thomson sanoi tästä yhdenmukaisuudesta tarkastellessaan englanninkielistä Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännöstä: ”Käännös on selvästi taitavien ja älykkäiden oppineiden työtä, jotka ovat koettaneet tuoda kreikkalaisen tekstin todellisesta merkityksestä esiin niin paljon kuin englannin kielellä kyetään ilmaisemaan. Käännös pyrkii säilyttämään yhden englanninkielisen merkityksen kullekin kreikkalaiselle pääsanalle ja olemaan mahdollisimman kirjaimellinen. – – Sana, jonka vastineena tavallisesti on ’justify’ [vanhurskauttaa], on yleensä käännetty aivan oikein sanoilla ’declare righteous’ [julistaa vanhurskaaksi]. – – Ristiä vastaava sana on käännetty ’kidutuspaaluksi’, mikä sekin on parannus. – – Luukkaan 23:43 on käännetty hyvin: ’Totisesti minä sanon sinulle tänään: sinä tulet olemaan minun kanssani paratiisissa.’ Tämä on suuri edistys useimpien käännösten tulkintaan.” Heprealaisten kirjoitusten käännöksestä sama arvostelija lausui seuraavaa: ”Uuden maailman käännös kannattaa todella hankkia. Se on eloisa ja realistinen, ja se saa lukijan ajattelemaan ja tutkimaan. Se ei ole raamatunkriitikkojen, vaan sellaisten oppineiden työtä, jotka kunnioittavat Jumalaa ja hänen Sanaansa.” – The Differentiator, huhtikuu 1952, s. 52–57; kesäkuu 1954, s. 136.
10 Uuden maailman käännöksen johdonmukaisuuden ansiosta on voitettu monia kentällä käytyjä raamatullisia keskusteluja. Esimerkiksi joitakin vuosia sitten eräs newyorkilainen vapaa-ajattelijoiden yhdistys pyysi Vartiotorni-seuraa lähettämään kaksi luennoijaa puhumaan heidän ryhmälleen raamatullisista aiheista, ja pyyntöön suostuttiin. Ryhmän oppineet miehet pitivät kiinni latinankielisestä säännöstä falsum in uno falsum in toto, joka merkitsee sitä, että yhdessä kohdassa vääräksi osoitettu todistelu on kauttaaltaan väärä. Keskustelun aikana eräs mies esitti Jehovan todistajille haasteen Raamatun luotettavuudesta. Hän pyysi lukemaan kuulijakunnalle 1. Mooseksen kirjan 1:3:n, joka luettiinkin Uuden maailman käännöksestä: ”Sitten Jumala sanoi: ’Tulkoon valoa.’ Ja valoa tuli.” Itsevarmana hän pyysi seuraavaksi lukemaan 1. Mooseksen kirjan 1:14:n, ja sekin luettiin Uuden maailman käännöksestä: ”Ja Jumala sanoi edelleen: ’Tulkoon valaisijoita taivaan laajuuteen.’ ” ”Seis”, hän sanoi, ”mitä te luette? Minun Raamatussani sanotaan Jumalan tehneen valon ensimmäisenä päivänä ja jälleen neljäntenä päivänä, ja se on epäjohdonmukaista.” Vaikka hän väitti osaavansa hepreaa, hänelle piti osoittaa, että jakeessa 3 ”valoksi” käännetty heprealainen sana oli ’ōr, kun taas jakeessa 14 oli eri sana, nimittäin ma·’ōr′, joka tarkoittaa valaisijaa eli valonlähdettä. Tuo oppinut mies istuutui tappion kärsineenä. Uuden maailman käännöksen uskollinen johdonmukaisuus oli vienyt voiton ja vahvistanut Raamatun luotettavaksi ja hyödylliseksi.
HUOLELLISIA VERBIKÄÄNNÖKSIÄ
11 Uuden maailman käännöksessä kiinnitetään erityishuomiota kreikan ja heprean kielen verbien tekemisen luonteen ilmaisemiseen. Tällä tavalla Uuden maailman käännöksessä pyritään säilyttämään alkukielisten kirjoitusten erikoinen viehättävyys, yksinkertaisuus, voima ja ilmaisutapa. Sen vuoksi apuverbien käyttö on ollut kohdekielissä välttämätöntä, jotta tekemisen todellinen tila voitaisiin välittää huolellisesti. Alkuperäinen Raamattu on juuri verbiensä voiman takia niin dynaaminen ja tekeminen saadaan siinä niin hyvin ilmaistua.
12 Heprean kielen verbeillä ei ole ”aikaluokkia” siinä merkityksessä, jossa sanaa ”aikaluokka” käytetään useimmissa läntisissä kielissä. Suomen kielessä verbejä tarkastellaan erityisesti ajan näkökulmasta: ne ilmaisevat mennyttä, nykyistä tai tulevaa aikaa. Heprean kielen verbi sen sijaan ilmaisee pohjimmiltaan tekemisen tilaa (aspektia), toisin sanoen tekemisen katsotaan olevan joko päättynyttä (perfektiivinen tila) tai päättymätöntä (imperfektiivinen tila). Näitä heprean verbin tiloja voidaan käyttää puhuttaessa menneisyydessä tai tulevaisuudessa tapahtuvasta tekemisestä, jolloin ajankohta selviää tekstiyhteydestä. Esimerkiksi verbin perfektiivistä eli tekemisen päättyneeksi ilmaisevaa tilaa käytetään luonnollisesti menneistä tapahtumista, mutta sitä käytetään myös puhuttaessa tulevasta tapahtumasta, ikään kuin se olisi jo toteutunut ja olisi ohitse, mikä osoittaa sen tapahtuvan varmasti tai pakosti.
13 Heprean kielen verbin tilan välittäminen täsmällisesti kohdekieleen on erittäin tärkeää, sillä muutoin merkitys voi vääristyä ja ajatus saattaa olla täysin erilainen. Tarkastelkaamme esimerkkinä 1. Mooseksen kirjan 2:2, 3:n verbimuotoja. Puhuttaessa Jumalan lepäämisestä seitsemäntenä päivänä monissa käännöksissä käytetään sellaisia ilmauksia kuin ”hän – – lepäsi”, ”hän lakkasi”, ”hän oli lakannut”, ”sitten hän lepäsi”, ”Jumala lepäsi” ja ”hän oli levännyt”. Näistä sanontatavoista voitaisiin päätellä, että Jumalan lepääminen seitsemäntenä päivänä päättyi menneisyydessä. Pane kuitenkin merkille, miten Uuden maailman käännöksessä tuodaan esiin tässä 1. Mooseksen kirjan 2:2, 3:ssa käytettyjen verbien merkitys: ”Ja seitsemänteen päivään mennessä Jumala sai tekemänsä työn valmiiksi, ja hän ryhtyi lepäämään seitsemäntenä päivänä kaikesta työstään, jonka hän oli tehnyt. Ja Jumala ryhtyi siunaamaan seitsemättä päivää ja pyhittämään sitä, sillä sinä päivänä Jumala on levännyt kaikesta työstään, jonka hän sen tekemistä silmällä pitäen on luonut.” Jakeen 2 ilmaus ”hän ryhtyi lepäämään” on heprean kielen imperfektiivisessä tilassa oleva verbi, ja se ilmaisee siksi ajatuksen päättymättömästä eli jatkuvasta tekemisestä. Käännös ”hän ryhtyi lepäämään” on sopusoinnussa sen kanssa, mitä sanotaan Heprealaiskirjeen 4:4–7:ssä. Toisaalta 1. Mooseksen kirjan 2:3:ssa oleva verbi on perfektiivisessä tilassa ”on levännyt”, mutta partitiivimuoto ”sinä päivänä” saattaa koko ilmauksen sopusointuun 2. jakeen ja Heprealaiskirjeen 4:4–7:n kanssa.
14 Yhtenä syynä heprean verbimuotojen epätarkkaan kääntämiseen on kieliopillinen teoria, josta käytetään nimeä konsekutiivinen waw (waw consecutivum). Waw (ו) on heprean kielen konjunktio, joka merkitsee pohjimmiltaan ’ja’. Se ei esiinny koskaan yksinään, vaan aina johonkin toiseen sanaan, usein heprean verbiin, liittyneenä, niin että se muodostaa sen kanssa yhden sanan. On väitetty ja edelleenkin väitetään, että tällainen suhde pystyy muuttamaan verbin tilan toiseksi, toisin sanoen imperfektiivisen perfektiiviseksi (niin kuin on tehty monissa käännöksissä, myös nykykäännöksissä, 1. Mooseksen kirjan 2:2, 3:ssa) tai perfektiivisen imperfektiiviseksi. Tätä vaikutusta on kuvattu myös termillä waw conversivum (kääntävä waw). Tämä verbimuodon väärä sovellutus on johtanut suureen sekaannukseen ja heprealaisen tekstin virheelliseen kääntämiseen. Uuden maailman käännöksessä ei katsota, että waw-kirjain pystyisi muuttamaan verbin tilan. Sen sijaan siinä yritetään tuoda esiin heprean kielen verbin oikea ja selvästi erottuva sisältö ja näin säilyttää alkuperäinen merkitys tarkasti.
15 Kreikan kielen verbit on käännetty yhtä huolellisesti. Kreikan kielessä verbin aikaluokat eivät ilmaise vain tekemisen tai tilan aikaa, vaan myös tekemisen laatua, sitä onko se hetkellistä, alkavaa, jatkuvaa, toistuvaa vai päättynyttä. Kun kiinnitetään huomiota kreikan kielen verbimuotojen merkitykseen, käännöksestä tulee tarkka ja kuvaillun tekemisen koko sisältö saadaan esiin. Jos esimerkiksi kreikkalaiseen verbiin sisältyy ajatus jatkuvasta tekemisestä, sen ilmaiseminen tuo esiin tilanteen todellisen sävyn ja tekee myös kehotuksesta ja neuvoista painokkaampia. Esimerkiksi fariseusten ja saddukeusten jatkuva epäusko käy ilmi Jeesuksen sanoista: ”Paha ja avion rikkonut sukupolvi etsiskelee tunnusmerkkiä.” Ja jatkuvan oikein tekemisen tarpeellisuus ilmaistaan hyvin Jeesuksen sanoissa: ”Rakastakaa jatkuvasti vihollisianne.” ”Näin ollen etsikää jatkuvasti ensin Jumalan valtakuntaa.” ”Pyytäkää jatkuvasti, niin teille annetaan; etsikää herkeämättä, niin te löydätte; kolkuttakaa lakkaamatta, niin teille avataan.” – Matt. 16:4; 5:44; 6:33; 7:7.
16 Kreikan kielessä on erikoinen aoristiksi kutsuttu aikaluokka, jolla viitataan hetkelliseen tekemiseen. Aoristimuodossa olevat verbit voidaan kääntää monilla eri tavoilla niiden tekstiyhteyden mukaan. Sitä käytetään muun muassa ilmaisemaan yhtä tekoa tai tapausta, joka ei kuitenkaan ole sidoksissa mihinkään nimenomaiseen ajankohtaan. Esimerkki tällaisesta löytyy 1. Johanneksen kirjeen 2:1:stä, jossa ’synnin tekemistä’ vastaava verbi käännetään monissa käännöksissä siten, että se voi tarkoittaa jatkuvaa synnin tekemistä, kun taas Uuden maailman käännöksessä sanotaan ”tekeekin synnin”, toisin sanoen jonkin yksittäisen synnin. Näin välittyy se oikea merkitys, että vaikka kristitty tekisikin jonkin synnin, hänellä on taivaallisen Isän luona Jeesus Kristus, joka toimii puolustajana eli auttajana. 1. Johanneksen kirjeen 2:1 ei siis millään tavalla ole ristiriidassa sen kanssa, että ’synnin harjoittaminen’ tuomitaan 1. Johanneksen kirjeen 3:6–8:ssa ja 5:18:ssa, vaan on vain sen vastakohta.
17 Imperfektiaikaluokka voi kreikan kielessä ilmaista paitsi jatkuvaa tekemistä, myös yritystä tehdä jotakin saattamatta sitä päätökseen. Huomaa, miten Heprealaiskirjeen 11:17 kuuluu Kirkkoraamatun mukaan: ”Uskon kautta uhrasi Aabraham, koetukselle pantuna, Iisakin, uhrasi ainoan poikansa, hän, joka oli lupaukset vastaanottanut.” Verbin ”uhrasi” muoto on kreikan kielessä erilainen näissä kahdessa esiintymiskohdassaan. Ensimmäisessä kohdassa se on perfektiaikaluokassa (joka ilmaisee päättynyttä tekemistä), kun taas toisessa kohdassa se on imperfektimuodossa (joka ilmaisee mennyttä, jatkuvaa tekemistä). Uuden maailman käännöksessä otetaan huomioon nämä eri aikaluokat, ja siinä sanotaan, että Abraham, ”kun hänet koeteltiin, ikään kuin uhrasi Iisakin, niin, hän – – yritti uhrata ainosyntyisen poikansa”. Ensimmäisen verbin päättyneen tekemisen merkitys siis säilytetään, samalla kun toisen verbin imperfektimuoto ilmaisee, että tekeminen oli aiottua tai että sitä yritettiin mutta ei saatettu päätökseen. – 1. Moos. 22:9–14.
18 Huolellisen huomion kiinnittäminen muihinkin sanaluokkiin, esimerkiksi substantiivien sijamuotoihin, on johtanut näennäisten ristiriitaisuuksien selviämiseen. Esimerkiksi Apostolien tekojen 9:7:ssä, jossa kerrotaan Sauluksen ainutlaatuisesta kokemuksesta Damaskokseen johtavalla tiellä, monissa käännöksissä sanotaan, että hänen matkatoverinsa ’kuulivat äänen’, mutta eivät nähneet ketään. Sitten Apostolien tekojen 22:9:ssä, jossa Paavali kertoo tästä tapauksesta, noissa samoissa käännöksissä sanotaan, että vaikka he näkivät valon, ’he eivät kuulleet ääntä’. Ensimmäisessä kohdassa ”ääntä” vastaava kreikkalainen sana on kuitenkin genetiivissä, mutta toisessa kohdassa akkusatiivissa, niin kuin Apostolien tekojen 9:4:ssäkin. Mistä tuo eroavuus johtuu? Edellä mainituissa käännöksissä ei tule esille mitään eroa, mutta kreikan kielessä sijamuodon muutos on merkkinä erosta. Miehet kuulivat kirjaimellisesti ”ääntä”, mutta eivät siten kuin Paavali, toisin sanoen eivät kuulleet sanoja ja ymmärtäneet niitä. Uuden maailman käännöksessä pannaan siksi merkille genetiivin käyttö Apostolien tekojen 9:7:ssä, ja sanotaan, että hänen kanssaan olleet miehet ”kuulivat tosin ääntä, mutta eivät nähneet ketään”.
UUDEN MAAILMAN KÄÄNNÖS MUILLA KIELILLÄ
19 Vuonna 1961 ilmoitettiin, että Vartiotorni-seura oli ryhtynyt kääntämään Uuden maailman käännöstä kuudelle muulle laajalti käytetylle kielelle, nimittäin espanjaksi, hollanniksi, italiaksi, portugaliksi, ranskaksi ja saksaksi. Tämä käännöstyö uskottiin taitaville ja vihkiytyneille kääntäjille, jotka työskentelivät kaikki yhdessä Vartiotorni-seuran päätoimistossa Brooklynissa New Yorkissa. He toimivat suurena kansainvälisenä komiteana, joka työskenteli pätevän johdon alaisuudessa. Tämän käännöstyön ensi hedelmät saatiin käyttöön heinäkuussa 1963 pidetyssä Jehovan todistajien ”Iankaikkisen hyvän uutisen” konventissa Milwaukeessa Wisconsinin osavaltiossa Yhdysvalloissa, kun Raamatun kreikkalaisten kirjoitusten Uuden maailman käännös julkaistiin samanaikaisesti edellä mainituilla kuudella kielellä. Tällöin muutkin kuin englantia puhuvat maapallon asukkaat saattoivat alkaa nauttia tämän nykyaikaisen käännöksen eduista. Käännöstyö on sen jälkeen jatkunut, niin että vuoteen 1989 mennessä ”Pyhän Raamatun Uuden maailman käännöstä” oli ilmestynyt 11 kielellä ja sitä oli painettu yli 56 miljoonaa kappaletta.
KIITOLLISUUS TÄTÄ TEHOKASTA VÄLINETTÄ KOHTAAN
20 Uuden maailman käännös on tosiaan tehokas väline sen osoittamiseksi, että ”koko Raamattu on Jumalan henkeyttämä ja hyödyllinen”. Tässä tutkielmassa tarkasteltujen piirteiden perusteella voimme ymmärtää, että se on täsmällinen ja luotettava ja että se voi tarjota aitoa tyydytystä niille, jotka haluavat kuulla Jumalan puhuvan ihmisille innostavasti nykyaikaisella, elävällä kielellä. Uuden maailman käännöksen kieli on hengellisesti piristävää, ja se virittää lukijan nopeasti alkuperäisen henkeytetyn Raamatun dynaamisen ilmaisun aaltopituudelle. Enää ei tarvitse lukea samoja jakeita yhä uudelleen ymmärtääkseen epäselviä lauseita. Heti ensi lukemalla voi havaita, että asiat esitetään voimakkaasti ja selvästi.
21 ”Pyhän Raamatun Uuden maailman käännös” on Jumalan sanan, ”hengen miekan”, luotettava käännös. Sen vuoksi se on todella tehokas ase kristittyjen hengellisessä sodankäynnissä, ja sen avulla voimme ’kukistaa linnoituksen kaltaiset väärät opetukset ja järkeilyt, jotka kohotetaan Jumalan tuntemusta vastaan’. Miten hyvin se auttaakaan meitä julistamaan paremmin ymmärtäen kaikkia hyödyllisiä ja rakentavia asioita, Jumalan vanhurskaaseen valtakuntaan liittyviä loistoisia asioita – todellakin ”Jumalan suurenmoisuuksia”! – Ef. 6:17; 2. Kor. 10:4, 5; Apt. 2:11.
[Alaviitteet]
Robert H. Pfeiffer, Introduction to the Old Testament (Johdanto Vanhaan testamenttiin), 1952, s. 94.
Kingdom Interlinear Translation, vuoden 1985 painos, s. 1133–1138.
Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 528.
UM, viitelaitos (engl.), liite 3C, ”Jatkuvaa tai progressiivista tekemistä ilmaisevat heprean kielen verbit”.
Insight on the Scriptures, 1. osa, s. 1008.
Koko Raamattu on julkaistu englanniksi, espanjaksi, hollanniksi, italiaksi, japaniksi, portugaliksi, ranskaksi, saksaksi ja tanskaksi sekä Kreikkalaiset kirjoitukset ruotsiksi ja suomeksi.