Lukaise läpi, niin ymmärrät ehkä paremmin keskustalaisen ajatusmaailman.
Kokoomuksen Jyrki Katainen hyvin huomasi A-talkissa tämän demokratia aspektin, jota juontaja Päivärinta ei huomannut lainkaan ottaa keskusteluun.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015350181#22000000015350181
Kokoomuksen Jyrki Katainen hyvin huomasi A-talkissa tämän demokratia aspektin, jota juontaja Päivärinta ei huomannut lainkaan ottaa keskusteluun.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015350181#22000000015350181
Vastaukset 2
Vanhimmat
Niin seutukunta kuin työssäkäyntialuekin ovat pelkkiä byrokratiatermejä, joista ei ole ainakaan sellaisen kuntahallinnon pohjaksi, jolla saavutettaisiin taloudellisia säästöjä.
Seutukunta: 1990-luvun alussa luotu käsite EU-tukien hakemista ja jakamista varten. Samaan seutukuntaan kuuluvia kuntia yhdistää yhteinen intressi tukien hakemisessa, kuten samankaltainen elinkeino- ja väestörakenne, suomeksi sanottuna varallisuus tai köyhyys. Kuntauudistuksen perustaminen seutukuntapohjalle merkitsisi, ettei ristiriitaa köyhien ja rikkaiden kuntien välillä kyetä ratkaisemaan.
Työssäkäyntialue: talousmaantieteellinen käsite, joka on syntynyt, kun tutkijat ovat havainnollistaneet karttaan graafisella esityksellä, kuinka laajalta alueelta tiettyihin teollisuus- ja hallintokeskuksiin käydään töissä ja vastaavasti kuinka heikko työpaikkaomavaraisuus monilla suurillakin alueilla on.
Noita karttoja tarkemmin tutkimalla huomataan, että miksikään valtakunnallisen kuntauudistuksen pohjaksi tuosta ei ole, koska suuri osa Suomen kuntia ei kuulu mihinkään yhteiseen työssäkäyntialueeseen tai jos sellainen on pakko nimetä, työpaikkakeskus on maakuntakeskus. Pitäisi siis hyväksyä keskustan ajama maakuntamalli uudistuksen pohjaksi.
A-talk ohjelmassa Heinäluoma kertoi, että kun joku yritys valitsee sijaintipaikkaansa, tämän valinnan taustalla olisi kunnan palvelujen tarjontakyky.
Todellisuudessa yritys valitsee sijaintipaikkansa aivan toisin perustein. Lähinnä logistiikan ja suuremmat yritykset valtion avustusten perusteella. Lisäksi vaikuttavat erilaiset EU:n tuet ja esimerkiksi kuljetustuet.
On suorastaan lapsellista väittää, että kunnan pitäisi virittää itsensä kuin "katuhuoran tällinkiin, jotta kelpaisi röhnäkapitalistille ilopaikaksi".
Mitä taas tulee pienempiin yrityksiin, kuntalaisia ei pitäisi laittaa "kunnanhallin firmojen" vuokrien ja konkurssien maksajaksi. Näissä on kunnan johdon toimittava kylmäpäisesti, vaikka konsulttifirma tulee esittelemään kokoukseen mahtavia hotellihankkeita yms. On syytä kysyä, miksi niin hyvä bisnes sitten tarvitsee tukea? Menköön pankkiin tai hankkikoon osakkaita ja osakepääomaa.
Niin. En ala tässä kaikkea tietenkään kertomaan, mutta käsitykseni Heinäluoman ja SDP:n tavasta ajatella kuntauudistusta "termiitin" mainitsemilla työssäkäyntialueilla on täysin mielivaltaista ja ylhäältä johdettua käskytystä.
Kuntalaisten kannalta päättäjien tunteminen on erittäin tärkeää. Siihen perustuu pitkälti myös keskustalainen ajatusmaailma. Suurissa kaupungeissa päättäjät tahtovat vieraantua kuntalaisista ja kun ei ole kosketuspintaa - ei ole myöskään toimivaa hallintoa.