Hieno tavoiteohjelma
Taustaa:
Virossa viron kielen asema ja Ruotsissa ruotsin kielen asema on parempi ja vahvempi kuin Suomessa suomen kielen asema.
Tässä on tavoiteohjelman hahmottelua suomen kielen aseman parantamiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa samalle tasolle mikä on viron kielellä Virossa ja ruotsin kielellä Ruotsissa:
1) Enemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. riittää kun lainsäädäntö on enemmistön kielellä)ja valtakunnan virallinen kieli.
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille.
3) Kielivähemmistöt opettelevat valtakunnan enemmistökielen koulussa.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa mikäli haluavat opiskella kotikielellään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä.
Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (asiointitulkki- ja käännöspalvelut vähemmistön käytettävissä). Tämä täyttää myös Euroopan Neuvoston suositukset.
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistökieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan suomalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista.
(Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa. Malli löytyy Ruotsin tilastollisesta vuosikirjasta).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti valtio ottaa vastaan ulkomaalaisia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia. (Ei paluumuuttajia).
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Laki kirjoitetaan enemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Muussa lainsäädännössä voidaan mainita, että maassa puhutaan joitakin nimeltä mainittuja vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (kts. Ruotsin esimerkki ”meänkielestä”).
Esimerkiksi Suomessa puhuttu ruotsia muistuttava kieli nimetään ”vårtspråkiksi” ja sille annetaan kolmessa kunnassa (Luoto,Ristiniemi ja Närpiö) vähemmistökielen asema. (Vrt. Ruotsissa Pajala)
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa vaikkapa maatalousministeriössä (Ruotsin esimerkin mukaisesti)mikäli esim. Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain enemmistön kielellä koko valtakunnassa.
Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiöt yliopistoista ja muista opetuslaitoksista poistetaan. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistot voidaan lakkauttaa, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain enemmistön kielellä (Vrt. Ruotsi, siellä ei tarvita erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella lakkautetaan,yksilön intimiteettisuojan vuoksi.
Valtion ei ole syytä urkkia kansalaisten kieli-identiteettiä. (Vrt. Ruotsi ja Norja)
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään kielletä.
22) Suomessa toimivien puolueiden tulee toimia suomen kielellä.
Tässä olisi aluksi konkreettisia tavoitteita. Niiden toteutuminen parantaisi suomen kielen aseman samalle tasolle mikä ruotsin kielellä on Ruotsissa ja viron kielellä Virossa.
Yksinkertaisuudessaan hieno ohjelma!
Taustaa:
Virossa viron kielen asema ja Ruotsissa ruotsin kielen asema on parempi ja vahvempi kuin Suomessa suomen kielen asema.
Tässä on tavoiteohjelman hahmottelua suomen kielen aseman parantamiseksi ja vahvistamiseksi Suomessa samalle tasolle mikä on viron kielellä Virossa ja ruotsin kielellä Ruotsissa:
1) Enemmistön kieli on valtakunnan julkishallinnon ainoa kieli (mm. riittää kun lainsäädäntö on enemmistön kielellä)ja valtakunnan virallinen kieli.
2) Koulujärjestelmä toimii kielienemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille.
3) Kielivähemmistöt opettelevat valtakunnan enemmistökielen koulussa.
4) Enemmistökieltä puhuvilla ei ole vähemmistökielen opiskelupakkoa.
5) Vähemmistökieliä kotikielenään puhuvat voivat opetella kotikieltään peruskouluissa koulupäivän jälkeen, jos ryhmä on riittävän suuri. Oikeudesta ko. opetukseen päättää kunta, ei lapsen perhe.
6) Vähemmistökieliä puhuvat voivat opiskella yksityiskouluissa mikäli haluavat opiskella kotikielellään. Valtionapu on kuitenkin pienempi niissä kuin kunnan ylläpitämissä kouluissa.
7) Kaikki kunnat toimivat valtakunnan kielienemmistön kielellä paitsi muutama kunta, joissa asukkaat saavat esittää asiansa vähemmistökielellä.
Virkailijoiden ei tarvitse kuitenkaan osata sitä (asiointitulkki- ja käännöspalvelut vähemmistön käytettävissä). Tämä täyttää myös Euroopan Neuvoston suositukset.
8) Valtion virkoihin ei ole vähemmistökielen osaamisvaatimusta, mutta jokaisessa virassa on osattava valtakunnan enemmistökieli.
9) Kaikki kansalaisoikeuden omaavat tilastoidaan suomalaisiksi ilman äidinkielen kirjaamista.
(Ruotsi ja Norja lopettivat kansalaistensa kielen tilastoinnin jo 1930-luvulla. Tilastointi aiheuttaa vain epäsopua, kuten Suomen esimerkki osoittaa. Malli löytyy Ruotsin tilastollisesta vuosikirjasta).
10) Maahanmuuttajien tilastointi: Sellaiset maassa asuvat kansalaiset tilastoidaan ulkomaalaistaustaiseksi, joiden vanhemmista toinen tai molemmat ovat syntyneet ulkomailla. Näin osoitetaan, miten avo- ja vapaamielisesti valtio ottaa vastaan ulkomaalaisia. (Kts. Ruotsin tilastollinen vuosikirja).
11) Entisen Neuvostoliiton alueelta muuttavat/muuttaneet ovat tietenkin ulkomaalaisia maahanmuuttajia. (Ei paluumuuttajia).
12) Vähemmistökieliä ei mainita perustuslaissa. Laki kirjoitetaan enemmistön kielellä tasapuolisesti kaikille. Muussa lainsäädännössä voidaan mainita, että maassa puhutaan joitakin nimeltä mainittuja vähemmistökieliä.
13) Eduskunnan ainoa virallinen kieli (asiakirjat ja keskustelu) on kielienemmistön kieli. Tarvittaessa muunkielinen kansanedustaja saa tulkkaus- ja käännöspalveluita.
14) Valtio voi määritellä vähemmistökieleksi tarvittaessa jonkun kielen murteen (kts. Ruotsin esimerkki ”meänkielestä”).
Esimerkiksi Suomessa puhuttu ruotsia muistuttava kieli nimetään ”vårtspråkiksi” ja sille annetaan kolmessa kunnassa (Luoto,Ristiniemi ja Närpiö) vähemmistökielen asema. (Vrt. Ruotsissa Pajala)
15) Vähemmistöjä koskevat kysymykset käsitellään tarvittaessa vaikkapa maatalousministeriössä (Ruotsin esimerkin mukaisesti)mikäli esim. Euroopan Neuvosto vaatii vähemmistökieliä koskevia selvityksiä.
16) Katukilvet ja tienviitat ovat vain enemmistön kielellä koko valtakunnassa.
Harvinaisena poikkeuksena paikkakuntalaiset voivat anoa erikseen vähemmistökielistä kilpeä enemmistökielisen alapuolelle oikeusistuimelta. (Kts: Bäckesta - Päkkilän tapaus Ruotsin Tornionlaaksossa)
17) Kielikiintiöt yliopistoista ja muista opetuslaitoksista poistetaan. Kaikki opiskelevat tasapuolisesti kielienemmistön kielellä.
18) Vähemmistökieliset yliopistot voidaan lakkauttaa, koska kaikki opiskelevat tasa-arvoisesti valtakunnan kielienemmistön kielellä.
19) Kaikki armeijayksiköt toimivat vain enemmistön kielellä (Vrt. Ruotsi, siellä ei tarvita erillisiä yksikköjä vähemmistökieliä puhuville, ja näin myös saadaan merkittäviä säästöjä)
20) Kansalaisten rekisteröinti kielen perusteella lakkautetaan,yksilön intimiteettisuojan vuoksi.
Valtion ei ole syytä urkkia kansalaisten kieli-identiteettiä. (Vrt. Ruotsi ja Norja)
21) Vähemmistökielen puhumista ei tietenkään kielletä.
22) Suomessa toimivien puolueiden tulee toimia suomen kielellä.
Tässä olisi aluksi konkreettisia tavoitteita. Niiden toteutuminen parantaisi suomen kielen aseman samalle tasolle mikä ruotsin kielellä on Ruotsissa ja viron kielellä Virossa.
Yksinkertaisuudessaan hieno ohjelma!
Vastaukset 1
Vanhimmat
..ihmeellinen kiellellinen yhteys viroon on asetettava sille kuuluvaan arvoonsa. Suomessa opetettava viron kieltä kouluisssa, jo ala-asteella...