Kysymys siitä mitä kristinusko on, ei ole aivan itsestään selvä, koska asiaa katsotaan niin monelta puolelta. Usein kristinuskoa pyritään määrittelemään ulkopuolelta, vaikka sen sisältö ei silloin tule lainkaan esiin. Yritän tarjota tällä kirjoituksella pienen ikkunan siihen, miten kristinusko näyttäytyy sisältä päin katsottuna ihan perustasta siihen henkilökohtaiseen kokemuksellisuuteen saakka, joka uskoon liittyy.
Perusta löytyy siitä, miten kristinusko alkoi, joten siitä lyhyt huomio. Evankeliumi on ilosanoma, joka on koko kristinuskon perustus ja jonka päälle kaikki muu rakentuu, kaikkien osien tullessa omille, niille sopiville paikoilleen. Evankeliumin sisältö on siinä, että Jeesus on ylösnoussut, tätä viestiä tapahtuman todistajat lähtivät viemään vaivaa säästämättä kaikkeen maailmaan, koska sillä asialla on syvä hengellinen merkitys.
Jeesus oli kertonut kokevansa kuoleman, mutta ei vasten tahtoaan, vaan omalla suostumuksellaan. Hän itse antaisi henkensä ja hänellä olisi valta ottaa se takaisin. Ei ihme, että monet kuulijat pitivät Jeesuksen väitettä mielettömänä, eihän sellaista ollut tapahtunut aikaisemmin, eikä sen jälkeenkään. Kysymykseen siitä millä valtuuksilla Jeesus väitti itseään Messiaaksi, miksi hän puheissaan teki itsensä Jumalan vertaiseksi, Jeesus vastasi todistavansa valtuutensa osoittamalla hänellä olevan valta kuolemansa ja elämänsä suhteen. Vaikka hän suostuisi kuolemaan, niin hän tulisi nousemaan kuolleista, koska hänessä itsessään oli elämä, joka oli hänen omaa olemustaan, eikä sitä voida häneltä riistää.
Kristinuskolla on niin sanotusti kaikki munat samassa korissa, koska sen ainoa perustus, kulmakivi, jonka päälle kaikki muu rakentuu, on Jeesuksen ylösnousemus. Se on ainoa syy, miksi alettiin saarnaamaan syntien anteeksisaamista ja vapautusta Jeesuksen nimessä. Kristinusko ei ole filosofia tai oppirakennelma, vaan sanoma Jumalasta, joka lupasi syntien anteeksisaamisen ja todistuksena siitä Jeesus nousi kuolleista. Ihminen mielellään käsittelee asioita vain opin kautta ja opista voi olla apua asioiden hahmottamisessa, mutta ne eivät ole sisältö, vaan muoto.
Ihmisen ongelma tässä maailmassa ei ole siinä, millainen Jumala on, vaan siinä millainen ihminen, millaisia me olemme. Syntisyytemme paljastuu teoissamme, joista on nähtävissä itsekkyyttä ja monenlaista vääryyttä toisia kohtaan. Siitä aiheutuvat sodat, toisen loukkaaminen ja nälänhädät, ei siitä että ruokaa olisi liian vähän, vaan siitä että sitä ei anneta kaikille vaikka eletään ylellisyydessä monien ihmisten mittapuulla mitattuna. Maailmassa esiintyvän pahuuden selitys ei ole ainoastaan näin yksinkertainen, mutta selkeyden vuoksi esitän sen tällä syyllä, johon monet ongelmat on johdettavissa ja joka paljastaa meidän syntisyytemme todellisuuden.
Maailmassa jo on nähtävissä osittain syyn ja seurauksen lakia, jossa väärät teot voivat kostautua, mutta eivät aina jos ne osataan salata. Toisilta ihmisiltä niitä on mahdollista salata, mutta ei Jumalalta, joka näkee suoraan ihmisen sisimpään ja havaitsee kaikki väärät teot ja asenteet. Niinpä ei ole erikoista, että ihmiskunnalla on ollut kautta aikojen huoli siitä, miten meidän käy, kun kohtaamme Jumalamme. Sanoma syntien anteeksisaamisesta on todellinen ilosanoma, todellinen vapautuksen sanoma.
Siinä missä Jumalan laki paljastaa meille meidän syntisyytemme suuruuden, siinä samassa kuuluu armon sanoma, joka kertoo sinun kelpaavan Jeesukselle sellaisena kuin olet. Kristinusko usein yhdistetään moraalisääntöihin, joita sanellaan korkealta muiden yläpuolelta tuomion hengessä. On totta, että joskus tarvitaan herättelyä oman syntisyyden havaitsemiseen. Synteihin paatuneena ei välttämättä enää erota oikeaa väärästä ja pitää monia itsekkäitä ja elämää tuhoavia toimia ihan riittävän hyvinä. Kuitenkin varsinainen sanoma ei ole tuomio, vaan että synteihin on olemassa sovitus, jonka perusteella ne saadaan anteeksi.
Vankeuteen tuomittua ei armahdeta siksi, että hän saisi mahdollisuuden tehdä jotain vielä pahempaa kuin se, mistä hänet on tuomittu. Hänet voidaan armahtaa siksi, että hän saisi uuden mahdollisuuden, uuden elämän jossa voisi järjestää asiansa aivan toisin ja elää hyvää elämää toisia kunnioittaen. Usein ihminen tarvitsee siihen apua ulkopuolelta, ensin apua ymmärtääkseen, että se mitä hän on tehnyt on väärin ja aiheuttanut ongelmia toisille, sen jälkeen apua siihen, että voisi muuttaa asenteitaan voidakseen elää toisia kunnioittaen.
Huonoja taipumuksia omaava ihminen harvoin voi muuttaa itseään, koska jo omien taipumustensa havaitseminen on joskus mahdotonta ilman ulkopuolisen apua. Synti kysymyksessä ihminen ei koskaan voi muuttaa itseään synnittömäksi, vaan voi ainoastaan saada syntinsä anteeksi, tulla armahdetuksi ja saada tukea uuteen elämään. Siksi me kelpaamme Jeesukselle tällaisena kuin olemme, hän armahtaa ja auttaa. Jumala muuttaa ihmistä todellisesti, sisäisesti, jos ihminen antaa siihen luvan.
Jos me suoraselkäisesti tunnustamme Jumalalle olevamme syntisiä ja avaamme hänelle sydämemme, niin hän puhdistaa meidät synneistämme, armahtaa niistä ja antaa uuden Hengen sisimpäämme. Hengen, jonka vaikutuksesta huumeita käyttänyt ei enää niitä halua tai toisia ihmisiä halveksinut häpeää aikaisempia toimiaan pyrkien parempaan, Jumalan sydäntä hoitavan Hengen johdatuksessa. Ihmisellä on mahdollisuus viitata kintaalla koko Jumalalle ja pysyä siinä elämässä jota elää, mutta ketään ei armahdeta elämään synnissä, se ei ole armon tarkoitus eikä päämäärä.
Jumala loi maailman, jossa rakkaus on vapaaehtoista. Yhtä hyvin oman sydämensä voi avata vihalle ja katkeruudelle antaen niiden olla elämänsä kantavina voimina. Rakkauden suhteenkin me olemme taipuvaisia itsepetokseen, kuvitelmaan omasta rakkaudellisuudestamme ja siksi tarvitaan Jumalan laki, joka osoittaa synnin synniksi. Se on kuin peili, jonka edessä omat väärät tekomme, ajatuksemme, sanamme ja laiminlyöntimme paljastuvat. Laki on armoton, mutta armo on mittaamaton sille, joka suostuu näkemään itsensä lain edessä syntisenä ja armoa tarvitsevana. Sellaiselle armo on todellinen ilosanoma ja elämän voiman lähde.
Jeesus lupasi kuolla meidän syntiemme puolesta, meidän puolestamme, että sen kautta meille olisi tarjolla anteeksianto ja elämä siinä ilossa. Hän lupasi nousta kuolleista ja sen tapahduttua kaikki tämän havainneet julistivat tuota vapautuksen sanomaa, evankeliumia. Hän lupasi tulla takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja sen lupauksen täyttymisen todistajia mekin tulemme olemaan, joku nopeammin, jotkut hieman pitemmän ajan kuluttua.
Ihminen helposti vihaa Jumalaa, koska Jumala on asettanut rajoja sille, kuinka tulee elää. Kuitenkin Jumalan tahto on oikeamielinen ja hän itse armollinen sen myöntäville. Kun Jerusalemin muurien ulkopuolella oli pari tuhatta vuotta sitten kolme ristiä, joissa tuomitut roikkuivat, niin keskimmäisellä niistä roikkui henkihieverissä, verille piestynä ja muodottomaksi turvonneena Jumala. Se kertoo siitä, kuinka suuri ihmisten viha Jumalaa kohtaan on ja siitä, kuinka paljon Jumala rakastaa ihmisiä suostumalla tuohon.
On ikävää ajatella, että maapallolla elää ihmiskunta, joka vihaa Luojaansa, mutta ilahduttavaa huomata, että monet ottavat vastaan hänen rauhan tarjouksensa. Olemme kuin pahaiset kakarat Isän silmien edessä toisiamme riistäen, koska kaikki mitä itsekkyytemme suo meille, on aina joltain pois. Kuitenkaan ei ole yhtään syntiä, jota ei saisi anteeksi silloin kun kääntyy vääriltä teiltään Jumalan puoleen ja pyytää anteeksi. Ainoa keino jäädä armon ulkopuolelle on paaduttaa itsensä ja olla välittämättä Jumalan armon tarjouksesta. Jumala ei odota meiltä täydellisyyttä, vaan tahtoo ohjata ja kasvattaa ymmärtämään rakkauden merkitystä. Se ei tapahdu hetkessä, mutta se on hyvä tie, jota on ilo kulkea.
Jeesuksen lupaus on jokaiselle avoin, niin sinulle, kuin minulle. Hän kertoo tästä monin tavoin ja on hyvä, että nämä sanat on tallennettu ja ne on helposti saatavissa samoissa kansissa Raamatussa. Kuten sanoin, niin tämä on pieni ikkuna kristinuskon sisälle. Paljon tässä ei tule asiaa, mutta toivon tämän muistuttavan keskeisistä asioista ja ennen kaikkea kristinuskon todellisesta sisällöstä. Se löytyy Jeesuksen sanoissa: ”sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.”
Tämän saa jokainen niin tahtova havaita todeksi.
Perusta löytyy siitä, miten kristinusko alkoi, joten siitä lyhyt huomio. Evankeliumi on ilosanoma, joka on koko kristinuskon perustus ja jonka päälle kaikki muu rakentuu, kaikkien osien tullessa omille, niille sopiville paikoilleen. Evankeliumin sisältö on siinä, että Jeesus on ylösnoussut, tätä viestiä tapahtuman todistajat lähtivät viemään vaivaa säästämättä kaikkeen maailmaan, koska sillä asialla on syvä hengellinen merkitys.
Jeesus oli kertonut kokevansa kuoleman, mutta ei vasten tahtoaan, vaan omalla suostumuksellaan. Hän itse antaisi henkensä ja hänellä olisi valta ottaa se takaisin. Ei ihme, että monet kuulijat pitivät Jeesuksen väitettä mielettömänä, eihän sellaista ollut tapahtunut aikaisemmin, eikä sen jälkeenkään. Kysymykseen siitä millä valtuuksilla Jeesus väitti itseään Messiaaksi, miksi hän puheissaan teki itsensä Jumalan vertaiseksi, Jeesus vastasi todistavansa valtuutensa osoittamalla hänellä olevan valta kuolemansa ja elämänsä suhteen. Vaikka hän suostuisi kuolemaan, niin hän tulisi nousemaan kuolleista, koska hänessä itsessään oli elämä, joka oli hänen omaa olemustaan, eikä sitä voida häneltä riistää.
Kristinuskolla on niin sanotusti kaikki munat samassa korissa, koska sen ainoa perustus, kulmakivi, jonka päälle kaikki muu rakentuu, on Jeesuksen ylösnousemus. Se on ainoa syy, miksi alettiin saarnaamaan syntien anteeksisaamista ja vapautusta Jeesuksen nimessä. Kristinusko ei ole filosofia tai oppirakennelma, vaan sanoma Jumalasta, joka lupasi syntien anteeksisaamisen ja todistuksena siitä Jeesus nousi kuolleista. Ihminen mielellään käsittelee asioita vain opin kautta ja opista voi olla apua asioiden hahmottamisessa, mutta ne eivät ole sisältö, vaan muoto.
Ihmisen ongelma tässä maailmassa ei ole siinä, millainen Jumala on, vaan siinä millainen ihminen, millaisia me olemme. Syntisyytemme paljastuu teoissamme, joista on nähtävissä itsekkyyttä ja monenlaista vääryyttä toisia kohtaan. Siitä aiheutuvat sodat, toisen loukkaaminen ja nälänhädät, ei siitä että ruokaa olisi liian vähän, vaan siitä että sitä ei anneta kaikille vaikka eletään ylellisyydessä monien ihmisten mittapuulla mitattuna. Maailmassa esiintyvän pahuuden selitys ei ole ainoastaan näin yksinkertainen, mutta selkeyden vuoksi esitän sen tällä syyllä, johon monet ongelmat on johdettavissa ja joka paljastaa meidän syntisyytemme todellisuuden.
Maailmassa jo on nähtävissä osittain syyn ja seurauksen lakia, jossa väärät teot voivat kostautua, mutta eivät aina jos ne osataan salata. Toisilta ihmisiltä niitä on mahdollista salata, mutta ei Jumalalta, joka näkee suoraan ihmisen sisimpään ja havaitsee kaikki väärät teot ja asenteet. Niinpä ei ole erikoista, että ihmiskunnalla on ollut kautta aikojen huoli siitä, miten meidän käy, kun kohtaamme Jumalamme. Sanoma syntien anteeksisaamisesta on todellinen ilosanoma, todellinen vapautuksen sanoma.
Siinä missä Jumalan laki paljastaa meille meidän syntisyytemme suuruuden, siinä samassa kuuluu armon sanoma, joka kertoo sinun kelpaavan Jeesukselle sellaisena kuin olet. Kristinusko usein yhdistetään moraalisääntöihin, joita sanellaan korkealta muiden yläpuolelta tuomion hengessä. On totta, että joskus tarvitaan herättelyä oman syntisyyden havaitsemiseen. Synteihin paatuneena ei välttämättä enää erota oikeaa väärästä ja pitää monia itsekkäitä ja elämää tuhoavia toimia ihan riittävän hyvinä. Kuitenkin varsinainen sanoma ei ole tuomio, vaan että synteihin on olemassa sovitus, jonka perusteella ne saadaan anteeksi.
Vankeuteen tuomittua ei armahdeta siksi, että hän saisi mahdollisuuden tehdä jotain vielä pahempaa kuin se, mistä hänet on tuomittu. Hänet voidaan armahtaa siksi, että hän saisi uuden mahdollisuuden, uuden elämän jossa voisi järjestää asiansa aivan toisin ja elää hyvää elämää toisia kunnioittaen. Usein ihminen tarvitsee siihen apua ulkopuolelta, ensin apua ymmärtääkseen, että se mitä hän on tehnyt on väärin ja aiheuttanut ongelmia toisille, sen jälkeen apua siihen, että voisi muuttaa asenteitaan voidakseen elää toisia kunnioittaen.
Huonoja taipumuksia omaava ihminen harvoin voi muuttaa itseään, koska jo omien taipumustensa havaitseminen on joskus mahdotonta ilman ulkopuolisen apua. Synti kysymyksessä ihminen ei koskaan voi muuttaa itseään synnittömäksi, vaan voi ainoastaan saada syntinsä anteeksi, tulla armahdetuksi ja saada tukea uuteen elämään. Siksi me kelpaamme Jeesukselle tällaisena kuin olemme, hän armahtaa ja auttaa. Jumala muuttaa ihmistä todellisesti, sisäisesti, jos ihminen antaa siihen luvan.
Jos me suoraselkäisesti tunnustamme Jumalalle olevamme syntisiä ja avaamme hänelle sydämemme, niin hän puhdistaa meidät synneistämme, armahtaa niistä ja antaa uuden Hengen sisimpäämme. Hengen, jonka vaikutuksesta huumeita käyttänyt ei enää niitä halua tai toisia ihmisiä halveksinut häpeää aikaisempia toimiaan pyrkien parempaan, Jumalan sydäntä hoitavan Hengen johdatuksessa. Ihmisellä on mahdollisuus viitata kintaalla koko Jumalalle ja pysyä siinä elämässä jota elää, mutta ketään ei armahdeta elämään synnissä, se ei ole armon tarkoitus eikä päämäärä.
Jumala loi maailman, jossa rakkaus on vapaaehtoista. Yhtä hyvin oman sydämensä voi avata vihalle ja katkeruudelle antaen niiden olla elämänsä kantavina voimina. Rakkauden suhteenkin me olemme taipuvaisia itsepetokseen, kuvitelmaan omasta rakkaudellisuudestamme ja siksi tarvitaan Jumalan laki, joka osoittaa synnin synniksi. Se on kuin peili, jonka edessä omat väärät tekomme, ajatuksemme, sanamme ja laiminlyöntimme paljastuvat. Laki on armoton, mutta armo on mittaamaton sille, joka suostuu näkemään itsensä lain edessä syntisenä ja armoa tarvitsevana. Sellaiselle armo on todellinen ilosanoma ja elämän voiman lähde.
Jeesus lupasi kuolla meidän syntiemme puolesta, meidän puolestamme, että sen kautta meille olisi tarjolla anteeksianto ja elämä siinä ilossa. Hän lupasi nousta kuolleista ja sen tapahduttua kaikki tämän havainneet julistivat tuota vapautuksen sanomaa, evankeliumia. Hän lupasi tulla takaisin tuomitsemaan eläviä ja kuolleita ja sen lupauksen täyttymisen todistajia mekin tulemme olemaan, joku nopeammin, jotkut hieman pitemmän ajan kuluttua.
Ihminen helposti vihaa Jumalaa, koska Jumala on asettanut rajoja sille, kuinka tulee elää. Kuitenkin Jumalan tahto on oikeamielinen ja hän itse armollinen sen myöntäville. Kun Jerusalemin muurien ulkopuolella oli pari tuhatta vuotta sitten kolme ristiä, joissa tuomitut roikkuivat, niin keskimmäisellä niistä roikkui henkihieverissä, verille piestynä ja muodottomaksi turvonneena Jumala. Se kertoo siitä, kuinka suuri ihmisten viha Jumalaa kohtaan on ja siitä, kuinka paljon Jumala rakastaa ihmisiä suostumalla tuohon.
On ikävää ajatella, että maapallolla elää ihmiskunta, joka vihaa Luojaansa, mutta ilahduttavaa huomata, että monet ottavat vastaan hänen rauhan tarjouksensa. Olemme kuin pahaiset kakarat Isän silmien edessä toisiamme riistäen, koska kaikki mitä itsekkyytemme suo meille, on aina joltain pois. Kuitenkaan ei ole yhtään syntiä, jota ei saisi anteeksi silloin kun kääntyy vääriltä teiltään Jumalan puoleen ja pyytää anteeksi. Ainoa keino jäädä armon ulkopuolelle on paaduttaa itsensä ja olla välittämättä Jumalan armon tarjouksesta. Jumala ei odota meiltä täydellisyyttä, vaan tahtoo ohjata ja kasvattaa ymmärtämään rakkauden merkitystä. Se ei tapahdu hetkessä, mutta se on hyvä tie, jota on ilo kulkea.
Jeesuksen lupaus on jokaiselle avoin, niin sinulle, kuin minulle. Hän kertoo tästä monin tavoin ja on hyvä, että nämä sanat on tallennettu ja ne on helposti saatavissa samoissa kansissa Raamatussa. Kuten sanoin, niin tämä on pieni ikkuna kristinuskon sisälle. Paljon tässä ei tule asiaa, mutta toivon tämän muistuttavan keskeisistä asioista ja ennen kaikkea kristinuskon todellisesta sisällöstä. Se löytyy Jeesuksen sanoissa: ”sitä, joka luokseni tulee, minä en aja pois.”
Tämän saa jokainen niin tahtova havaita todeksi.
Vastaukset 24
Vanhimmat
"Jeesus oli kertonut kokevansa kuoleman, mutta ei vasten tahtoaan, vaan omalla suostumuksellaan."
Sinäkin olet ymmärtänyt tuon että Juudas toimi pelkästään Jeesuksen käskystä, eikä oma-aloitteisesti.
Juudaan usko oli suurin opetuslasten joukossa.
Jeesus sanoi Juudaalle, mene ja tee se mikä sinun pitää tekemän ja Juudas teki mitä Jeesus oli määrännyt.
ymmärtänyt tuon, ettei Jeesuksen olisi ollut pakko suostua Juudaksen kavaltamaksi. Jeesushan tarjosi Juudakselle ystävyyttään vielä viimeisellä aterialla, vaikka oli jo aikaisemmin kertonut:
""Enkö minä ole valinnut teitä, te kaksitoista? Ja yksi teistä on perkele." Mutta sen hän sanoi Juudaasta, Simon Iskariotin pojasta; sillä tämä oli hänet kavaltava ja oli yksi niistä kahdestatoista."
Ei Luojan, taivaallisen Isän perimmäinen tahto Jeesuksen ylösnousemisesta tule selville, ja eikä ne uudet sydämet lihasta synny ihmisten rintaan sanomalla jotakin ylösnousemisesta, vaan ne syntyvät taivaallisen Isän tahdon mukaan, nekin, ja vain ja ainoastaan Hänen tekoina. Varsinainen ilo-sanoma on;
"taivastenvaltakunta on lähellä, se on jo täällä"
Taivastenvaltakunta on täällä-Puhdassydämmis.
Taivas (taivaitten,taivaitten,taivas)
Jonne matkaamme iloiten ja siinä yksin on
sovitus ja Jeesuksen ylösnousemus kalliohaudastaan.
(kaik antaa omansa)maa,meri..ym...
Oikeen ilosanoman voi kertoo, kun kertoo
Jeesuksesta-sovituksestamme ja Jeesuksen ylösnousemuksesta.
Kristus itse sanoo, julistaa ihmisille, jotta näiden täytyy henkilökohtaisesti toteuttaa elämässään vain taivaallisen Isän tahtoa, voidakseen olla oikea uskova ja saadakseen kutsua itseään uskovaksi, joten eipä tuokaan tule selville, jos ei itsekukin tutustu Kristuksen antamiin opetuksiin omatoimisesti!
Ihan luulisi, että olet tullut uskoon jos ei sinua tuntisi.
Ehkäpä olenkin vain etsijä, joka koettelee teorioitaan tällä palstalla?
Siitäkin lähtökohdasta ajateltuna joutuisin pitämään esittämääni näkemystä tiedollisesti oikeutettuna ja kestävänä lähtökohtana Jumalaan tutustuttaessa, ehkä jopa ainoana sellaisena..
"Siitäkin lähtökohdasta ajateltuna joutuisin pitämään esittämääni näkemystä tiedollisesti oikeutettuna ja kestävänä lähtökohtana Jumalaan tutustuttaessa, ehkä jopa ainoana sellaisena.."
Lähdet ajatuksesta että olisi olemassa jumala ja vain yksi sellainen jumala, joka sattuisi olemaan nimenomaan krisseleiden jumala.
Toinen ongelma on se että oletat jumalasi olevan "oikeudenmukainen", "armahtava" yms. tai ylipäätään kiinnostunut ihmisten toiminnasta millään lailla.
Inhimillistä tuo kaikki, mutta mitä sen perusteella voidaan päätellä Jumalasta?
Aivan oikein, ihminen loi Jumalan.
Vaikka lähtisin leikittelemään ajatuksella, etten olisi uskova vielä, niin joutuisin viimeistään tässä vaiheessa toteamaan kristinuskon tarjoavan kaikkein selitysvoimaisimman mallin ajatellen ympäröivää todellisuutta. Kyllä teidän ateistien pitäisi vähän skarpata ja tuoda jokin oman ajattelun mukainen malli, jokin vaihtooehto. Nihil ei riitä perusteeksi.
ettet ole kovinkaan paljon muihin uskontoihin perehtynyt.
Toisaalta, monelle uskonnollisuuden tärkeintä antia on juuri johonkin ryhmään samaistuminen, kuuluminen yhteisöön.
Tuo yhteisöllisyys ylittää uskonnon sisällön, siitä hyvänä esimerkkin ev-lut lahko, jonka jäsenistä valtaosa ei usko kirkkonsa oppien mukaisesti.
Joten vapautta ja tilaa on sinullekin kääntyä krisseliksi ja toimia kuten muutkin, luoda oma uskomusjärjestelmäsi, mittatilauksena sinulle sopivaksi ja käsitystesi mukaan ristiriidattomaksi.
Kuten ilemisesti olet jo krisselismiä ruvennut muokkaamaan.
Minulla oli ateistiaikoinani sellainen etsikkoaika, jolloin halusin selvittää uskontojen luonnetta. Tuolloin oletin, että buddhalaisuus tai hindulaisuus tai niiden länsimaiset muodot new agen kautta voisivat olla jotenkin perusteltujakin ja siksi tutustuin niihin. Yritin ihan vakavasti löytää niiden pointin, sen perustellun syyn, miksi pitäisi uskoa niiden tavoittavan todellisuutta tavalla, jota ei materian tutukimus tavoita. Siihen kului etsikkoaikani, jonka jälkeen olin entistä vakuuttuneempi uskon subjektiivisesta luonteesta ja psykologian kyvystä selittää usko paremmin kuin uskonnot itse. Kristinuskoon en silloin tutustunutkaan, koska olin sitä mieltä, että olin jo rippikoulun takia joutunut kuuntelemaan ihan liian monta liturgiaa ja tiesin niiden olevan pelkkää sanahelinää.
ystävä hyvä, mihin unohdit Noituuden ja magian, eikös se ollut "sukuvikaa" teillä?
entinen "tutkija" on muuttunut etsijäksi?
No, etsii etsii ja soisi löytävänsä, sen oikeankin tiedon.
Nyt ainakin väität tietäväsi suvustani jotain sellaista, josta en itse ole koskaan kuullut. Kerro toki lisää..
Olette niin monta kertaa tahtoneet viedä keskustelua tällaiseen ajanvietekeskustelun suuntaan, että päätin lähteä mukaan tähän spekulointileikkiin. Ehkä minullekin selviää, onko sen takana yleensä mitään muuta kuin kääntää puheenaihe pois varsinaisista uskoon liittyvistä kysymyksistä.
>> Kerro toki lisää..
Kysyn vaan. Onko ateisteilla tuo vainoharhainen käyttäytyminen aina asiaan kuuluvaa? Itsehän sinä ortodoksina olet myös noituuden pauloissa, joten miksi lipeät nyt taas valitusta roolistasi?
>>Kysyn vaan. Onko ateisteilla tuo vainoharhainen käyttäytyminen aina asiaan kuuluvaa? Itsehän sinä ortodoksina olet myös noituuden pauloissa, joten miksi lipeät nyt taas valitusta roolistasi?
>>Olette niin monta kertaa tahtoneet viedä keskustelua tällaiseen ajanvietekeskustelun suuntaan, että päätin lähteä mukaan tähän spekulointileikkiin. Ehkä minullekin selviää, onko sen takana yleensä mitään muuta kuin kääntää puheenaihe pois varsinaisista uskoon liittyvistä kysymyksistä.>Kysymys siitä mitä kristinusko on, ei ole aivan itsestään selvä, koska asiaa katsotaan niin monelta puolelta.>Usein kristinuskoa pyritään määrittelemään ulkopuolelta, vaikka sen sisältö ei silloin tule lainkaan esiin. >Yritän tarjota tällä kirjoituksella pienen ikkunan siihen, miten kristinusko näyttäytyy sisältä päin katsottuna ihan perustasta siihen henkilökohtaiseen kokemuksellisuuteen saakka, joka uskoon liittyy. >Perusta löytyy siitä, miten kristinusko alkoi, joten siitä lyhyt huomio. Evankeliumi on ilosanoma, joka on koko kristinuskon perustus ja jonka päälle kaikki muu rakentuu, kaikkien osien tullessa omille, niille sopiville paikoilleen.Samalla kun apostolit julistivat sanomaa Jeesuksesta, toiset Jeesuksen seuraajat jatkoivat Jeesuksen sanoman julistamista. Näistä Jeesuksen seuraajista on tutkimuksessa käytetty nimitystä Palestiinan ja Syyrian Jeesus-liike. Myös tämän liikkeen julistuksessa Jumalan valtakunnan tulolla ja siihen liittyneellä kehotuksella kääntymykseen oli keskeinen sija. Ylösnousemususkolla sen sijaan ei ilmeisesti ollut Jeesus-liikkeelle yhtä suurta merkitystä.>Varhaiskristilliset profeetat saivat ilmestyksiä, joissa ylösnoussut Jeesus välitti heille tietoa Jumalan tahdosta. Osa Uuden testamentin meille välittämistä Jeesuksen sanoista palautuu historiallisen Jeesuksen opetukseen, osa taas varhaiskristillisten profeettojen julistukseen. Aikanaan kumpaakin tietolähdettä pidettiin hyvin arvovaltaisena.>Jeesus oli kertonut kokevansa kuoleman, mutta ei vasten tahtoaan, vaan omalla suostumuksellaan.> Hän itse antaisi henkensä ja hänellä olisi valta ottaa se takaisin. >Ei ihme, että monet kuulijat pitivät Jeesuksen väitettä mielettömänä, eihän sellaista ollut tapahtunut aikaisemmin, eikä sen jälkeenkään.>Kysymykseen siitä millä valtuuksilla Jeesus väitti itseään Messiaaksi, miksi hän puheissaan teki itsensä Jumalan vertaiseksi, Jeesus vastasi todistavansa valtuutensa osoittamalla hänellä olevan valta kuolemansa ja elämänsä suhteen. > Vaikka hän suostuisi kuolemaan, niin hän tulisi nousemaan kuolleista, koska hänessä itsessään oli elämä, joka oli hänen omaa olemustaan, eikä sitä voida häneltä riistää. >Kristinuskolla on niin sanotusti kaikki munat samassa korissa, koska sen ainoa perustus, kulmakivi, jonka päälle kaikki muu rakentuu, on Jeesuksen ylösnousemus.Kristinusko ei ole filosofia tai oppirakennelma, vaan sanoma Jumalasta, joka lupasi syntien anteeksisaamisen ja todistuksena siitä Jeesus nousi kuolleista.Siitä aiheutuvat sodat, toisen loukkaaminen ja nälänhädät, ei siitä että ruokaa olisi liian vähän, vaan siitä että sitä ei anneta kaikille vaikka eletään ylellisyydessä monien ihmisten mittapuulla mitattuna.>Maailmassa esiintyvän pahuuden selitys ei ole ainoastaan näin yksinkertainen, mutta selkeyden vuoksi esitän sen tällä syyllä, johon monet ongelmat on johdettavissa ja joka paljastaa meidän syntisyytemme todellisuuden. >Maailmassa jo on nähtävissä osittain syyn ja seurauksen lakia, jossa väärät teot voivat kostautua, mutta eivät aina jos ne osataan salata. Toisilta ihmisiltä niitä on mahdollista salata, mutta ei Jumalalta, joka näkee suoraan ihmisen sisimpään ja havaitsee kaikki väärät teot ja asenteet. >Niinpä ei ole erikoista, että ihmiskunnalla on ollut kautta aikojen huoli siitä, miten meidän käy, kun kohtaamme Jumalamme. Sanoma syntien anteeksisaamisesta on todellinen ilosanoma, todellinen vapautuksen sanoma. >Siinä missä Jumalan laki paljastaa meille meidän syntisyytemme suuruuden, siinä samassa kuuluu armon sanoma, joka kertoo sinun kelpaavan Jeesukselle sellaisena kuin olet.>Kristinusko usein yhdistetään moraalisääntöihin, joita sanellaan korkealta muiden yläpuolelta tuomion hengessä.>On totta, että joskus tarvitaan herättelyä oman syntisyyden havaitsemiseen. Synteihin paatuneena ei välttämättä enää erota oikeaa väärästä ja pitää monia itsekkäitä ja elämää tuhoavia toimia ihan riittävän hyvinä. >Kuitenkin varsinainen sanoma ei ole tuomio, vaan että synteihin on olemassa sovitus, jonka perusteella ne saadaan anteeksi. >Vankeuteen tuomittua ei armahdeta siksi, että hän saisi mahdollisuuden tehdä jotain vielä pahempaa kuin se, mistä hänet on tuomittu. Hänet voidaan armahtaa siksi, että hän saisi uuden mahdollisuuden, uuden elämän jossa voisi järjestää asiansa aivan toisin ja elää hyvää elämää toisia kunnioittaen. Usein ihminen tarvitsee siihen apua ulkopuolelta, ensin apua ymmärtääkseen, että se mitä hän on tehnyt on väärin ja aiheuttanut ongelmia toisille, sen jälkeen apua siihen, että voisi muuttaa asenteitaan voidakseen elää toisia kunnioittaen.>Huonoja taipumuksia omaava ihminen harvoin voi muuttaa itseään, koska jo omien taipumustensa havaitseminen on joskus mahdotonta ilman ulkopuolisen apua.>
>>
Kerro miksi lähtisin vastaamaan kysymyksiisi? Teet hyvin selväksi, ettei sinulla ole kiinnostusta keskustella asiasta. Kyselet olenko jokin kristinuskon asiantuntija, kun kerron yksinkertaisia asioita, jotka voit lukea vaikka tietosanakirjasta, koshdasta kristinusko. Mikä siis oli se asia, josta halusit keskustella?
>>Kerro miksi lähtisin vastaamaan kysymyksiisi? Teet hyvin selväksi, ettei sinulla ole kiinnostusta keskustella asiasta.>Mikä siis oli se asia, josta halusit keskustella?
Kristinusko ei ole uskonto. Uskonto on ihmisen keksimää, kaavoihin kangistunutta valhetta. Jeesus on tie, totuus ja elämä. Uskonto tappaa, Jeesus pelastaa. Ainoastaan Jeesus on tie Jumalan luo, ei Muhammed, ei Buddha, ei Gaia tai mikään uskonto, yksin Jeesus. Herra itse sanoo: "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei yksikään pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.", ja "Minä olen ylösnousemus ja elämä". Hän kehottaa myös olemaan pelkäämättä: "Älä pelkää. Minä olen ensimmäinen ja viimeinen, alku ja loppu. Minä olin kuollut, mutta nyt minä elän, elän aina ja ikuisesti." Herra Jeesus sanoo myös nimensä: "ellette te usko, että MINÄ OLEN SE JOKA MINÄ OLEN...".
Tule Herra Jeesus, tule pian.
Kirjoitat kuin weijo Turusta ja sama tyyppi kai oletkin.
Haluat siis uskontotunnit pois kouluista.
Haluat raamattukoulut lopetettaviksi.
Haluat saarnat jo saarnatuiksi ja romukoppaan.
Haluat kaiket puheet ja kirjoitukset kristinuskosta lopetettaviksi.
Et halua kristinuskoa opetettavan, siitä puhuttavan tai kirjoitettavan koska väität sen olevan osa ihmistä, sisältäpäin tulevaa.
Koska se sinulle on sitä niin silloin sinun on täytynyt se tajuta jo aivan pienenä ja itse olet siinä halunnut olla muille hyvänä esimerkkinä jo aivan lapsesta lähtien, etkä ole ikinä avannut Raamattua tai mitään muutakaan kristinuskosta kertovaa tai siitä opettavaa kirjaa tai lehteä.
Raamatun tarinatkin olet saanut syntymässäsi geeneissä ja sinä vain tiedät ne sanantarkasti, ilman että sinun on tarvinnut niitä lukea tai kuulla kenenkään kertomana.
Olet ihme mies!
Etköhän nyt kuitenkin puhu pelkkää paskaa?!
Taidat kai olla saatanan palvoja?!
>< "Minä olen tie, totuus ja elämä. Ei yksikään pääse Isän luo muuten kuin minun kauttani.",