TANSSIMINEN AUTTAA SURUSSA

Kristiina Elstelä on päättänyt hukuttaa surunsa tanssiin. Onko tanssiminen ja huumori oikea tapa kohdata suru? Käsitteleekö jokainen kuolemankin niin eri tavalla?
6899
Äänestä

Muut lukivat myös

Vastaukset 6

Vanhimmat

jokainen ihminen on oma yksilönsä, hän itse on paras asiantuntija. Jokaisella oma selviytymis keino kuinka jaksaa eteenpäin ja kohdata seuraava päivä ja jne.

Äänestä

NIIN, se on että tansiminen on "apukeino" mutta jos ajattee sen osaksi elämää ja tapaa jakaa toisen kanssa olemista ja elämistä sekä olla lähellä ja tuntea luottamusta, turvaa, rohkeutta, ihastusta, liikuttuneisuutta, vihastusta, ym ym aika ja elämä kulkee jakamalla ja se on "hoitamista" itseään ja toista.

Minusta sen suoio piäisikin olla ja perustua tämän avoimen elämän kannalta tärkeän asian tunnustamiseen koska nykyään eletään aivan liian itsekeskeistä elämää ja yksilökeskeistä. Vain minä oikeuksin!!

Myös omistaminen on liian hallitsevaa ja täten ihmisetkin "omistetaan" . TAnssi opettaisi jakamaan niin tunteet kuin ihmisetkin ja arjen.

Surukin mahtuu tansinkautta tulevaan jakamisen kehään.

Äänestä

Eiköhän ktse lienee siitä, että kun tanssii, niin ei ehdi/pysty ajattelemaan muuta kuin tanssimista. Saa siis toisin sanoen etäisyyttä asioihin. Näin minulla ainakin.

Äänestä

tanssiminen tai joku muu semmonen kyl auttaa pääsemään surunsa yli! :)
vaikka onkin tod. tärkeä ihminen mut sitä pitää surra mut kyl se muukin asia pitää hoitaa!

Äänestä

että tunteet siirtyy ulos liikkeen välityksellä, niin silloin toimii. Riskipeli Suomessa, kyllä.

Äänestä
  • Rohkeus tanssiin tarvitaan aina. Nyt suruh hetkillä sen "purkukeinon" tukahduttaa ns: yleinenmielipide ja arvostelu.
    Jo aikojen alusta asti on surut kansoissa ja heimoissa tanssittu pois ja uuteen muotoon kun sisäinen ystätvä tai rakas henkilöhierargia järkyy on tunelatautuman ja uudelleen järjestelyn välttämätön osa tulla ulos siitä minkä on sen menetyksen kautta kokenut.

    Tanssiminen tosiaan voi tuoda sen ja niin on aina tehty. Eri heimot tanssii kaikki tunne tilat riitit ja rituaalit muuttuu..

    Äänestä

Kommentoi aloitusta


kysyvä. kirjoitti:

Kristiina Elstelä on päättänyt hukuttaa surunsa tanssiin. Onko tanssiminen ja huumori oikea tapa kohdata suru? Käsitteleekö jokainen kuolemankin niin eri tavalla?

Anonyymi
5000

Ilmoita asiaton sisältö

  • Sisältää materiaalia, joka on loukkaavaa, herjaavaa, rasistista, uhkailevaa tai ahdistelevaa.

  • Materiaali sisältää nimiä, yhteystietoja tai muita henkilökohtaisia tietoja. Julkisuuden henkilöistä, julkisissa viroissa toimivista ihmisistä sekä yritysten vastuuhenkilöistä saa keskustella työhön liittyen. Myös yksityiselämään liittyvistä asioista voi keskustella siltä osin, kuin niistä on julkisesti kerrottu.

  • Sisältää lapsille haitallista tai heiltä kiellettyä materiaalia. Seksuaalinen sisältö on sallittua aiheeseen tarkoitetuilla palstoilla, joiden ikäraja on 18 vuotta.

  • Lainvastaista sisältöä voi olla mm. yksityiselämää loukkaavan tiedon levitys, kiihottaminen kansanryhmää vastaan, laiton uhkaaminen, alaikäisiin liittyvä seksuaalinen sisältö/grooming, petokset, identiteettivarkaudet, kunnianloukkaukset ja tekijänoikeusrikkomukset.

  • Sisältö ei liity palstan tai keskusteluketjun aiheeseen.

  • Viesti ei ole suomea tai ruotsia (pl. International Forums), se sisältää mainontaa, se sisältää tekijänoikeuksin suojattua materiaalia, se on massapostitus tai jokin muu syy.

Jaa keskustelu