Keskustellessani ja lukiessani artikkeleita eri uskonsuuntia edustavien ihmsten kanssa huomaan selvästi aikamoista kuhinaa ja kuohuntaa.
Pikkuhiljaa alkaa paljastumaan monenmoisia räikeitä ja törkeitä asioita joita on ihmisille uskoteltu ja syötetty oikean opin ja uskon varjolla.
Itse asun uskonnollisella vyöhykkeellä ja tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä jehovantodistajista, lestadiolaisista, babtisteista, hellareista, luterilaisista, ym.
Oli uskonlahko mikä hyvänsä niin jokaista joka on tiukan fundakasvatuksen saanut yhdistää eräs tekijä, masentuneisuus, alakulo, passiivisuus...
Yhdistävä tekijä on myös se että lähes jokainen on lopettanut uskontouhunsa, eronnut uskonsuunnasta ja useimmiten inhoaa uskontoja.
Mistä on kysymys?
Eiköhän isojen ikäpolvien olisi jo aika tajuta että he edustavat alistavaa ja pakottavaa uskontoonpakottamista joka ei nykyaikaan kuulu.
Pikkuhiljaa alkaa paljastumaan monenmoisia räikeitä ja törkeitä asioita joita on ihmisille uskoteltu ja syötetty oikean opin ja uskon varjolla.
Itse asun uskonnollisella vyöhykkeellä ja tuttavapiiriini kuuluu ihmisiä jehovantodistajista, lestadiolaisista, babtisteista, hellareista, luterilaisista, ym.
Oli uskonlahko mikä hyvänsä niin jokaista joka on tiukan fundakasvatuksen saanut yhdistää eräs tekijä, masentuneisuus, alakulo, passiivisuus...
Yhdistävä tekijä on myös se että lähes jokainen on lopettanut uskontouhunsa, eronnut uskonsuunnasta ja useimmiten inhoaa uskontoja.
Mistä on kysymys?
Eiköhän isojen ikäpolvien olisi jo aika tajuta että he edustavat alistavaa ja pakottavaa uskontoonpakottamista joka ei nykyaikaan kuulu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
vaikka tänne pk-seurulle muutamiin seurakuntiin niin näät toisenlaisen menon. Voi olla, että sun kaveripiiris on vaan ehkä jokseenkin toisenlaista kuin valtaosa vaikka kuuluisivat mihin.
sielläpäin on?
Tämä raamattuvyöhyke on uskosta ahdistuneiden seutua.
Tässä olis mun ajatuksia uskosta:
Miksi vanhemmat ovat saaneet kokea herätyksen ja "uskoontulon" mutta heidän lapset joutuvat kasvamaan noihin?
Yleensä se usko mikä on jouduttu pakosta omaksumaan on iso pino kieltoja maailman "riennoista".
Miksi uskovaisten lapsilla ei ole vapaus valita?
Miksi usko on niin ahdistava asia?
Miksi kaikki mikä on "hauskaa" on syntiä?
Hauskalla en tarkoita viinaa, vapaata seksiä jne. vaan tavallisia elämän mukavuuksia kuten rockmusiikkia sekä musiikkia yleensä, elokuvia, huumoria, sisustamista, meikkaamista, muotia, tyttö ja poikakavereita ilman että pitäis heti mennä naimisiin, hauskoja illanistujaisia, viiniä, saunaolutta, taidetta, kirjallisuutta, filosofiaa... miksi uskossa kaikki pitää olla aina niin vakavamielistä ja masentavaa?
"Hauskalla en tarkoita viinaa, vapaata seksiä jne. vaan tavallisia elämän mukavuuksia kuten rockmusiikkia sekä musiikkia yleensä, elokuvia, huumoria, sisustamista, meikkaamista, muotia, tyttö ja poikakavereita ilman että pitäis heti mennä naimisiin, hauskoja illanistujaisia, viiniä, saunaolutta, taidetta, kirjallisuutta, filosofiaa... miksi uskossa kaikki pitää olla aina niin vakavamielistä ja masentavaa?"
Lähes näitä kaikkia minä harrastan. Musiikki makuni on ehkä rajoittunut. En pidä humpahtavasta tai tangomaisista lauluista (oli ne hengellistä tai maallista musiikkia), virretkään eivät kuulu kuunneltavaan musiikkiini. Enemmänkin gospel musiikki laidasta laitaan, räppi myös. Elokuvia katselen mielelläni, kun ehdin, tosin harvoin ehdin katsella. Sen sijaan dekkarit on mukavia. Huumoria on Jumalalla yllin kyllin. Luepa Raamatusta, kuinka Jumala luovii meitä eteenpäin. Minun kanssani tosikon on vaikea olla, koska hän ei tiedä, "milloin puhun totta ja milloin höystän puheeni huumorilla". Tai minun tosikon kanssa, kun yritän savolaisuuteni pitää kurissa. Sisutaminen on mulle vaikeaa. Jumala unohti sen taidon minulta. Meillä meikataan, eikä sitä ole kielletty, paitsi ala-asteella kouluun meikkaamisen kielsin. Pitää jotain jättää ylä-asteellekin. Tukat on tässä talossa milloin minkäkin värisiä. Vanhin tytär seurusteli kaksi vuotta, ennen kuin meni pojan kanssa naimisiin. Kumpikin heistä on uskossa ja seurustelu oli sen mukaista. Muotitietoisiakin ollaan. Illanistujaisiakin osataan pitää ilman alkoholia. (meille alkoholi on ongelma, joten pyrimme jättämään sen pois) Pelaan netissä, kirjoitan tänne, harrastan koirien kanssa ja käymme näyttelyissä. Olenko siis uskossa? Olen! Rakastan sitä vapautta, joka meillä on. Suuri sosiaalinen verkosto antaa minulle paljon mahdollisuuksia ja uskoani en ole piilotellut. Joka on minun kanssani tietää myös, että uskon. En tyrkytä sitä, mutta useasti keskustelemme srk:n eroista, määritellään uskon olemusta ja minulta kysellään ongelmatilanteissa neuvoja. esim. käykö hellarit kirkossa. No, voihan ne käydä, ei sitä ole kielletty. Paitsi ehtoolliselle - kuulemma - ei voi mennä.
ikäiseni kaverini ovat joutuneet tekemään oman ratkaisunsa uskostaan. Minut mukaanlukien olemme useat olleet useita vuosia pois uskosta ilman mitään seurakuntayhteyttä. Lähes kaikki meistä olemme elelleet niinkuin kuka tahansa muu ei-kristitty. Elikkä voisin kuvitella että siellä ollaan erityisen paljon kahleissa taikka tarkemmin sun ystäväpiirissäs. Taikka sitten juttua on vain reilusti maustettu.
eikä kaksikaan vielä metsää tee !
Nuo kultalusikka suussa kasvaneet riistäjät.
Jotka jauhavat asioista joista eivät tiedä mitään koska korvansa kaikelta ovat sulkeneet.
He jotka omastamielestään oikein ovat toimineet ja nyt vailla vastuuta hymyilevät sanoen; "eikä kaksikaan vielä metsää tee !"
sillä kaksijakoinen maailmankuva tekee ihmisistä sisimmältään pyöveleitä. Hurskastelu kuuluu
olennaisena osana sen peittelemiseen. Uskontogeenejä perimätön näkee kaiken läpi
kun raamattua syytetään ihmisten pahuudesta.
En minä tuomitse vaan Jumala tuomitsee on jo
klisee.