Ajelin kauppaan ja kuulin uutisen, missä kerrottiin Museoviraston myöntäneen avustuksen Henrikin katedraalin ikkunoiden kunnostukseen.
....
http://www.nba.fi/fi/entistamisavustukset2006
Lainaus Museoviraston tiedotteesta:
Suurin avustus 25 000 euroa myönnettiin Helsingissä sijaitsevan katolisen kirkon lasimaalausten konservointiin. Osa ikkunoista on hälyttyvässä kunnossa. Korjausten kokonaiskustannusarvio on yli 100 000 euroa.
....
http://www.nba.fi/fi/entistamisavustukset2006
Lainaus Museoviraston tiedotteesta:
Suurin avustus 25 000 euroa myönnettiin Helsingissä sijaitsevan katolisen kirkon lasimaalausten konservointiin. Osa ikkunoista on hälyttyvässä kunnossa. Korjausten kokonaiskustannusarvio on yli 100 000 euroa.
Vastaukset 23
Vanhimmat
Hienoa, että katedraalia entrataan. Kolehtivarojakin voisi hyvin käyttää oman katedraalin korjauksiin.
Olen syvästi järkyttynyt tästä! Että oikein meidän veronmaksajien rahoja käytetään katolisen kirkon ikkunaremonttiin! Hävytöntä! Katolilaiset pitäkööt itse huolen kirkostansa tai lopettakoon sitten toimintansa varojen puutteessa!
Hiippakunnan taloustilanteen tietäen, en voi muuta kuin kauhulla ajatella, mikä on seuraava katolilaisten kohde, johon mangutaan valtion varoja! Tälle tielle ei olisi pitänyt koskaan lähteä! Suomessa on ennenkin kappeleita ja kirkkoja muutettu toisiin käyttötarkoituksiin. Saman voisi tehdä Henrikille, sillä eihän noin keskeisellä paikalla olevaa rakennusta kehtaa rapistumaankaan päästä!
http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/tuomiokirkko/kirkko_tuomiokirkko.cfm
http://www.helsinginseurakuntayhtyma.fi/cgi-bin/tuomiokirkko/kirkko_vanhakirkko.cfm?idseurakunta=30
http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/helsinki/chush/church_chush_fi.html
http://www.muuka.com/finnishpumpkin/churches/helsinki/chpyhh/church_chpyhh_fi.html
Tuomikirkko, Vanhakirkko, Uspenskin katedraali ja Pyhän Henrikin katedraali ovat vanhimmat Helsingissä toimivat kirkot. Valtiovallan intresseissä on varmasti halu pitää kaikki nämä kirkkorakennukset kunnossa ja esim. Pyhän Henrikin katedraalin lasimaalaukset ovat asiantuntijoiden mukaan mittaamattoman arvokkaat.
tuohon ei pidä käyttää yleisiä verorahoja, vaan tuollaisen marginaaliryhmän tulee rahoittaa korjaukset keräämällä rahaa keskuudessaan ja pyytämällä sitä johtokeskuksistaan. Niin toimivat mormoonit ja jehovantodostajat ja sama menettely kuuluu tällekin muutaman tuhannen hengen vähemmistölle. Kyllä se katolisen kirkon jäsenyys on sellainen itse valittu erikoinen harrastus, että siinä sitten tietenkin sitoutuu itse maksamaan kulut. Ei tuollainen erikoisharrastus kuluineen kuulu kaikkien veronmaksajien maksettavaksi.
Ei P. Henrikin kirkon lasimaalausten suojelu ole mikään katolisen kirkon jäsenten eksentrinen harrastus. Verovaroilla tuetaan lukuisten arvorakennusten kunnossapitoa vuosittain, siitä huolimatta, että läheskään kaikkia näitä rakennuksia ei omista valtio tai kunta eli veronmaksajat.
Piispa Henrikistä alkaa kirkon historia Suomessa.Erikoisharrastukseksi kutsuminen on halventavaa kaikkia suomalaisia kristtittyjä kirkkoja kohtaan.
vähemmistö (eli muutama tuhat henkeä)kuin roomalaiskatolilaiset Suomessa ovat, niin on ihan asiallista sanoa, että se on todella pienen vähemmistön uskonnollinen harrastus ja silloin on myös luonnollista, että samat harrastajat keräävät varat keskuudestaan uskonnollisen harrastuksensa vaatimiin taloudellisiin menoihin. Emmehän me muut joudu tosiaan mormonien ja jehovantodistajienkaan temppelien korjauksia maksamaan, kyllä he rahoittavat ne itse. Sama juttu myös kristillisten vähemmistöryhmien kanssa. Se on reilua peliä ja sitä paitsi Vatikaani on tosi rikas, joten rahaa pitää pyytää sieltä eikä suomalaisilta veronmaksajilta.
pienen katolisen kirkon maalausten sun muun kunnostaminen on siinä kirkossa kulkevien jäsenten asia eikä tavallisten luterilaisten veron- ja kirkollisveronmaksajien! Ei verorahoilla makseta mormonien temppelienkään kunnostuksia, joten sama juttu tämän minimaalisen erikoisryhmän kanssa: itse pitää keskuudesta rahat kerätä. Luulisi maksuhalukkaita löytyvän, jos katolinen uskominen, kirkonmenot ja ikkunalasit ovat tosiaan heille tärkeät. Tavallisten ihmisten verorahoja ei pidä tuollaiseen käyttää. Sanoit itse oikein hyvin, sillä todellakin on kysymys nimenomaan pienen vähemmistön eksentrinen harrastus ja siksi maksaminen kuuluu heille, joita asia koskettaa. Ehdotonta enemmistöä meistä suomalaisista veronmaksajista asia ei kosketa millään tavalla. Nyt jäitä hattuun ja keräys pystyyn!
Kuinkahan monta vuosikymmentä Katolinen kirkko Suomessa on maksanut luterilaiselle kirkolle yhteisöveroa kiinteistöistä? Eivät ole olleet pieniä summia.Tosin myönnän, etten ole verotuksen asiantuntija, joten nimikkeett saattavat olla väärät, mutta veroa on kyllä maksettu!
Lainaus aloituskirjoituksessa olevasta linkistä.
Espoo, Kiinteistöyhtymä Huviretkitie 2 (Norrkulla), asuinrakennus, Somer Timo & Pekka: saumapeltikatteen kunnostamiseen ja maalaamiseen 3 500 €.
Espoo, Bastvikin kartanon päärakennus, Winterhalter Kati ja Bonsdorff Mikko: ulkovuorauksen kunnostamiseen ja maalaamiseen pellavaöljymaalilla 12 000 €.
Ovatko nämä sitten mielestäsi kukkarollesi paremmin sopivia kunnostuksen kohteita? Näiden rahoitus tulee samasta budjetista kuin kaikille avoinna olevan Pyhän Henrikin katedraalin arvokkaiden lasimaalausten kunnostus.
Kirkon (minkään) jäsenyys tuskin on sen kummemmin "harrastus" saati "itse valittu erikoinen harrastus". Tuskin kukaan uskova sanoo seurakuntaansa tai kirkkoansa "harrastukseksi".
Katolinen kirkko sattuu muuten olemaan hyvin suuri, ihan lisäkommenttina.
Katolinen kirkko on maailmalla suuri, vaan ei Suomessa. Ja tässä kontekstissa nimenomaan Suomi on se merkittävä tekijä. Muistan omilta aktivistiajoiltani, että ikkunaremonttia (samoin kuin aitaa) puuhattiin vuosia, vuosia ilman että mitään konkreettista saatiin aikaan. No, kyllähän siinä tietysti ruoste raiskais ja paikat rapistui...Pointti on se, että asiaa tuumattiin ja suunniteltiin niin hirveän kauan, että kaikkinainen remontti maksaa sitten ihan hirveitä, kun vihdoin päästään asiaan.
Akkunoiden suhteen olisi voinut jotain oppia aidasta! Koko lysti olisi tullut paljon halvemmaksi, kun reagointi olisi ollut asianmukaista. Tietenkin köyhälle kaikki on aina kallista, mutta on ollut vastuutonta päästää paikat tuohon kuntoon. Siksipä kulunkin pitäisi kärsiä omissa nahoissaan. Katolilaiset siis maksakoovat ja jätetään valtion kukkaro parempiin tarkoituksiin.
on muutamia tuhansia jäseniä. Sittenhän onkin hyvä pyytää Suomeenkin apua siitä isommasta katolisesta kirkosta, kun se on niin suuri. Suomessa ei ole, alle 10 000 henkeä kattava uskonnollinen yhteisö ei ole tässä maassa suuri, vaan marginaalinen. Ihan näin objektiivisesti mitaten näin on pakko sanoa.
Onko näiden kohteiden korjaaminen oikeampaa kuin kirkkorakennuksen?
---
Kotka, Yht'Hyvä, ylämökki, Laukkanen Mirja: hirsirungon korjaamiseen ja vesikatteen uusimiseen kolmiorinahuopakatteena 4 000 €.
Kristiinankaupunki, Rantakatu 35, päärakennus, Kari Mirjami: saumapeltikatteen tekemiseen 9 000 €.
Kristiinankaupunki / Kristinestad, Felénska huset, Stiftelsen Lebellska Köpmansgården i Kristinestad: för iståndsättning och målning av fasaden och fönster 5 000 €.
Kristiinankaupunki, Kruununvouti Starcken talo, leivintupa, Pro Kirkkokatu 1 B: ulkovuorauksen ja ikkunoiden kunnostamiseen ja maalamiseen pellavaöljymaalilla 6 000 €.
Kristiinankaupunki, Rautatiekatu 1, vanha rautatieasema, Lahtinen Timo: uunien ja sisäpintojen kunnostamiseen 5 000 €.
Kuortane, Mäki-Hallila, päärakennus, Mäki-Hallila Hanna ja Karsikas Petri: lattioiden kunnostamiseen 4 000 €.
Kuru, Ristaniemen tila, navetta, Koskinen Kyllikki: kiviseinien ja kattorakenteiden kunnostamiseen 5 000 € ja savusaunan perustusten ja hirsirungon kunnostamiseen 3 500 €.
suomalainen mieluummin tue noiden suomalaisten kansallisesti arvokkaiden suojelukohteiden korjaamista. Minusta se on aivan ymmärettävää ja jopa oikea arvojärjestys.
hakea Saksan valtiolta tukea kaikkiin avustettaviin protestanttisiin tai luterilaisiin (kuinka vain)kirkollisiin kohteisiin Suomessa.
Sieltä alkoi Lutherin uskonpuhdistuksen maailmanvalloitus ja Saksan valtio on maailman rikkaimmasta päästä. Hakemuksia vetämään...
ovat toisella tapaa itsenäisiä ja kansallisia kuin ylikansallisen konsernin tapaan hallittava roomalaiskatolinen kirkko, joten rinnastuksesi ei toimi.
Veronmaksajana tuen mieluummin Pyhän Henrikin katedraalin ikkunalasien konservointia kuin jonkun yksityisen henkilön omistaman asuinrakennuksen katon kunnostusta. En kuulu katoliseen kirkkoon, mutta sen perusteella, mitä minulle on kerrottu, Vatikaani ei tue yksittäisiä hiippakuntia taloudellisesti. Vahingoniloisena voisi tietysti todeta, että sitä saa, mitä tilaa eli tällä palstalla on kirjoitettu maksuboikotista hiippakunnassa ja tämän perusteella tähän maksuboikottiin osallistuvat ovat syyllisiä siihen, että rahaa on jouduttu anomaan valtiolta ikkunoiden konservointiin. Lähellä asuvana veronmaksajana olen kuitenkin valmis maksamillani verorahoilla tukemaan nimenomaan tätä kohdetta.
taas samalla suunnalla asuvana valitsen toisin enkä halua rahaani käytettävän hanrikinkirkon oviin, aitoihin, ikkunoihin tai muihinkaan osasiin. Enkä neokatekumenaalien kirkon rakentamiseen Tikkurilaan.
ovat suomen kansalaisia. Kyllä suomen katolilaisia koskee samat oikeudet kuin teitä ei katolilaisia suomalaisia.
Nyt on vuorossa Henrikin Katetraalin lasimaalaus ikkunoiden entisöinti. Kuorin takana olevat maalaukset ovat sentään 1800-luvun lopulta peräisin.Jätetään järjestysveikkaukset avustuskohteissa ja arvioinnit museoviraston asiantuntijoille.
Tervetuloa tutustumaan kauniiseen Pyhän Henrikin katetraaliin.
ulos pääsi. Olet oikeassa. Harmitti vaan Suomen katolisen kirkon rinnastus esim. jehovan todistajiin, mormoneihin ym. tuolla ketjussa ylempänä.
Ei olisi kannattanut siihen leikkiin alentua.
Katolisen kirkon pitää toimia melko omavaraisesti Suomessa ja rahoittaa toimintansa omin varoin. Toki saamme jonkun verran avustuksia esim. Saksasta mutta se ei kata kaikkea. Melko vähävaraisia olemme, se on tosiasia.
Pahoittelut sinulle!
Henrikin seurakunta omista Henrikin kirkon? Ei omistaja ainakaan ylikansallinen ole.
Tänään ilmestyneessä Helsingin Uutisissa on sivuilla 3 ja 4 isä Marino Trevisin haastattelu lasimaalauksista ja niiden pikaisesta konservointitarpeesta. Korjausten kokonaiskustannukset voivat kohota jopa 150 000 euroon, joten avustuksella päästään vain alkumetreille, toteaa Marino Trevisi.