Mikä on tämä maa, jossa koko ajan ollaan jonkun kimpussa? Milloin kyseessä on Anneli Jäätteenmäki, milloin Tanja Karpela, milloin Matti Vanhanen.
Ennen nimet olivat toisia, viime aikoina kolmen kärki on ollut tämä.
Meille suomalaisille - tai siis ennen kaikkea suomalaiselle medialle - on ollut tyypillistä etsiä kynsiinsä aina joku, jota nälviä ja kalvaa julkisesti viikosta, kuukaudesta jopa vuodesta toiseen; rahankiilto silmissä ja levikkinumerot pontimena. Moraalista tai hyvästä journalistisesta tavasta juurikaan piittaamatta.
Ja; ihmiset ostavat innosta täristen näitä roskalehtiä ja ahmivat tunkkaisia, ilkeämielisiä ja usein tarkoitushakuisiakin "sontajuttuja" sisuksiinsa. Tuntuuko hyvältä, kun jotakin oikein olan takaa lyödään? Ilmeisesti, ei kai kukaan itseään kunnioittava ihminen muuten tällaisia juttuja lukea edes voisi!
Nyt hampaissa on ollut pääministeri Matti Vanhanen - henkilökohtaistakin henkilökohtaisimmilla tekstiviesteillään. Median tämän asian ympärille synnyttämää kohua on ollut todella ikävä seurata.
Roskamedian edustajat selittelevät tärkeydestä täristen, posket punasta rusottaen "merkittävää" toimintaansa. Toimittajat näyttävät haastattelevan toisia toimittajia, ja kaikki pyörittelevät yksissä tuumin viisaita päitään ja heristelevät varoittelevia sormiaan kansakunnan suurimman tohelon ja syntipukin suuntaan.
Ollaan tuomittu ja toimittu kuin keskiajalla!
Hokema on kuulunut, että on oikeus - melkeinpä velvollisuuskin - kertoa. Onhan kyseessä koko kansakunnan kannalta keskeistä, lähes elintärkeää tietoa. Tökeröä tekstiviestiuutisointia on perusteltu myös sillä, että lukijoille tarjotaan sitä, mitä lukijat vaativat.
Väite on iso valhe; media on - jälleen kerran - sortunut julkaisemaan kyseenalaista, tarpeetonta roskaa eikä suinkaan lukijoiden, vaan yksinomaan omista itsekkäistä ja ahneista tarpeistaan lähtien.
Koska tällaiselle toiminnalle tulee loppu? Kuka puhaltaisi tämän maassamme nykyään vallitsevan röyhkeän ja alhaisen mediapelin poikki?
Olisiko nyt aika arvioida median toimintaa uudessa, kriittisessä valossa? Jossakin täytyy olla julkisuuden ja yksityisyyden raja. Ihmisen yksityiselämä ei "julkkisstatuksesta" huolimatta saa olla julkista riistaa. Media ei saa eikä voi tekoineen ja virheliikkeineen piiloutua enää yhtään pidempään tämän oivaksi suojakilvekseen valitsemansa, kovasti ontuvan perustelunsa taakse.
Ennen nimet olivat toisia, viime aikoina kolmen kärki on ollut tämä.
Meille suomalaisille - tai siis ennen kaikkea suomalaiselle medialle - on ollut tyypillistä etsiä kynsiinsä aina joku, jota nälviä ja kalvaa julkisesti viikosta, kuukaudesta jopa vuodesta toiseen; rahankiilto silmissä ja levikkinumerot pontimena. Moraalista tai hyvästä journalistisesta tavasta juurikaan piittaamatta.
Ja; ihmiset ostavat innosta täristen näitä roskalehtiä ja ahmivat tunkkaisia, ilkeämielisiä ja usein tarkoitushakuisiakin "sontajuttuja" sisuksiinsa. Tuntuuko hyvältä, kun jotakin oikein olan takaa lyödään? Ilmeisesti, ei kai kukaan itseään kunnioittava ihminen muuten tällaisia juttuja lukea edes voisi!
Nyt hampaissa on ollut pääministeri Matti Vanhanen - henkilökohtaistakin henkilökohtaisimmilla tekstiviesteillään. Median tämän asian ympärille synnyttämää kohua on ollut todella ikävä seurata.
Roskamedian edustajat selittelevät tärkeydestä täristen, posket punasta rusottaen "merkittävää" toimintaansa. Toimittajat näyttävät haastattelevan toisia toimittajia, ja kaikki pyörittelevät yksissä tuumin viisaita päitään ja heristelevät varoittelevia sormiaan kansakunnan suurimman tohelon ja syntipukin suuntaan.
Ollaan tuomittu ja toimittu kuin keskiajalla!
Hokema on kuulunut, että on oikeus - melkeinpä velvollisuuskin - kertoa. Onhan kyseessä koko kansakunnan kannalta keskeistä, lähes elintärkeää tietoa. Tökeröä tekstiviestiuutisointia on perusteltu myös sillä, että lukijoille tarjotaan sitä, mitä lukijat vaativat.
Väite on iso valhe; media on - jälleen kerran - sortunut julkaisemaan kyseenalaista, tarpeetonta roskaa eikä suinkaan lukijoiden, vaan yksinomaan omista itsekkäistä ja ahneista tarpeistaan lähtien.
Koska tällaiselle toiminnalle tulee loppu? Kuka puhaltaisi tämän maassamme nykyään vallitsevan röyhkeän ja alhaisen mediapelin poikki?
Olisiko nyt aika arvioida median toimintaa uudessa, kriittisessä valossa? Jossakin täytyy olla julkisuuden ja yksityisyyden raja. Ihmisen yksityiselämä ei "julkkisstatuksesta" huolimatta saa olla julkista riistaa. Media ei saa eikä voi tekoineen ja virheliikkeineen piiloutua enää yhtään pidempään tämän oivaksi suojakilvekseen valitsemansa, kovasti ontuvan perustelunsa taakse.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Roskalehdistön yleisön päässä on pelkkää paskaa.
mainitsemasi henkilöt olivat kaikki keskustalaisia. Oletko koskaan ollut huolissasi Halosesta, kuinka häntä on kohdeltu?
Olet ehdottoman oikeassa!
Kirjoitukseni koskee kaikkia, puolueesta tai asemasta huolimatta.
En ole kepun kannattaja enkä koskaan edes äänestänyt puoluetta. Puhun muista lähtökohdista.
oikeassa ja myönnän ko henkilöitä on kaltoin kohdeltu. Aikoinaan oli P.Väyrynen riepoteltavana.
jotta todelliset asiat eivät saisi liiallista huomiota.
toisaalta kyseiset henkilöt ovat itse omat mokansa tehneet, tietäen olevansa julkisuuden henkilöitä, joten sen mukaan heitä on kohdeltavakin. lievää on kuitenkin median riepottelu, verrattuna, vaikkapa netissä tapahtuvaan.
http://www.iltalehti.fi/2006/04/07/200604064357799_uu.shtml
"Ei me mitään olla tehty. Kyllähän me sitä rusikoitiin urakalla ja kivaa oli, mut ei me tarkotettu murhatuomioita saada. Ja oltiinhan me kännissäkin. Se pyhittää kaiken, eiks joo?"
somaleita ei tuomita misään vastaavasta koska ovat syyntakeettonta porukkaa, raukat!
Poliitikkojen on kestettävä myös se ikävä julkisuus.
Poliitikothan haluavat ja tarvitsevat julkisuutta,
että voivat sitten pyrkiä toisenkin kerran eduskuntaan. Totuushan on se, että kyllä julkisuus silloin kelpaa, kun vaalit ovat edessaä.
Mutta kun vaalit ovat ohi, ei sitten enää kiinnostaisi olla valokiilassa.
Onneksi lehdistö seuraa ja kertoo meille tavallisille ihmisille vallan käytön kiemuroista.
On todettu, että "likaiset" uutiset myyvät keskimäärin enemmän kuin "tavalliset". Näin yksinkertainen on totuus. Mistähän johtuu, että Suomessakin on useita "juoru/skandaali"lehtiä? Siinä ei yksittäisen ihmisen mielipide/boikotti paina, kun puhutaan kymmenistä- ja sadoistatuhansista, jotka lukevat(ja uskovat) mitä vaan. M.O.T. Ja osa näistä on äänioikeuskin..
On niitä juttuja kirjoitettu Anne Ch muistakin politiikoista. Joten älä vaivu synkkyyteen.
laiska tai et ymmärrä lukemaasi!!!! Olisit lukenut, edes hänen 1:n kommettinsa, kun muuta ei kommentoinut.
Toisella kerralla vasta sisäistin henkilöt jutusta.
juuri tämänkaltaisia kirjoituksia ei oikein ymmärretä tällä palstalla. Loistavaa.
Sehän on vaan vaalitaistelua et sossut voittais hinnalla millä hyvänsä.
Kerrankin aloitus joka on täyttä asiaa!
Kuvaavaa on kuitenkin se, että joidenkin aloitusviestiin vastanneiden mielestä ko. retostelu on oikeutettua ja mitä ilmeisemmin nautittavaa luettavaa.
Tekisin kuitenkin eron "milläkeinolla tahansa -julkkisten" ja työtään tekevien ministereiden välillä.
"Milläkeinolla tahansa- julkkikset" tyrkyttävät kilvan roskamedialle yksityisasioitaan ja kömmähdyksiään.
He hyötyvät roskalehdistön puffauksesta. Tyhmältä kansalta saadaan rahat roskamedian kirstuun ja "milläkeinolla tahansa- julkkikselle" työtä ja tärkeyden tunnetta.
Ministerit sen sijaan hoitavat työtään. Jos työ on julkinen, se ei merkitse sitä, että jokaisen kansalaisen olisi tärkeää tietää esim. millaista unta ko.ministeri viime yönä näki.
Ministerit eivät ole tyrkyttäneet itseään yksityisasioiden muodossa julkisuuteen, vaan hoitaneet ja ajaneet asioita.
Mutta jos on tarpeeksi typerä maksaakseen roskajutuista niin on liian typerä tajuaamaan tätäkään eroa.