Mitä tarkoittaa kenttäoikeus?

Syyllinen

Sanalla kenttäoikeus löytyy runsaasti linkkejä, mutta en löytänyt mistään selkeää määritelmää mitä kenttäoikeus tarkoittaa.

Onko sellainen edes laillinen?

Vai onko kyseessä jonkun porukan päätös antaa tuomi jostain asiasta ja panna se täytäntöön?

Kenttäoikeuksia istui tiettävästi runsaasti v. 1918 ja v. 1944. Oliko niillä edes teoriassa mitään tekemistä laillisen oikeuden kanssa?

5

703

    Vastaukset

    Anonyymi (Kirjaudu / Rekisteröidy)
    5000
    • ...

      Joku historian ammattilainen voi selittää paremmin, mutta kenttäoikeus-sanaa käytetään käytännössä kahdessa eri merkityksessä.

      -Toinen oli ns. täysin laiton kansalaissodan aikainen, jolloin lähinnä punaisten valkoisille suorittamia teloituksia (terroria, tarkemmin sanoen) on kutsuttu lähinnä kansainomaisesti kenttäoikeudeksi.

      -Toinen on sitten täysin lainalainen systeemi, eli kansalaissodassa valkoisten suorittamat tuomioiden jälkeiset teloitukset olivat kenttäoikeutta ja niillä oli kyllä ihan lainvoima. Vaikkakin tosin äärimmäisen häilyvä...Täällä pohjantähden alla -elokuva on hyvä esimerkki tästä, eli kylmästi tunne/tilannekohtaisesti saatettiin jakaa.

      Jos tiettyä punaista renkiä tarvittiin, niin vaikka olisi syyllistynyt pahempiin tekoihin kuin joku toinen "hyödytön", saatettiin jättää kabinettipäätöksillä henkiin, kun taas toinen teloitettiin. Vihateloituksia pitkälle, mutta tosiaan laki (pitkälti voittajan sanelema) antoi noille oikeutuksen.

      Suursodissa sitten taas kenttäoikeus tarkoitti käytännössä samaa merkitykseltään, mutta kyseessä oli enemmänkin rangaistusmuoto. Jopa upseeristolla oli tiettyyn rajaan saakka oikeus niskuroinnin välttämiseksi ja yleisen kurin säilyttämiseksi teloittaa sotilas, kun meni käytös tietyn rajan yli. Tätä tosin sitten paljon käytettiin "varoittavana esimerkkinä" ja paljonhan sodan jälkeen puitiin olivatko mitkäkin teot oikeutettuja. Pääsääntöisesti katsottiin olevan...

      Sitten taas tilanne, jossa ei upseeri ryhtynyt välittömiin toimiin, saattoi pidätyttää sotilaan ja pian tämän jälkeen tilanteen salliessa istui kenttäoikeus päättämässä rangaistuksesta. Sota-aikana oli usein teloitus...Vähän sama kuin sotaoikeus, mutta istuttiin jossain korsun nurkassa tietyllä kokoonpanolla, joista valtaosa taisivat olla upseereita joilla oli "ylempää" annetut melko vapaat kädet.

      Näitä ei erityisen tarkkaan koskaan ole missään lakikirjoissa lukenutkaan, mutta täytyy muistaa tässä olleen kyse poikkeusoloista ja niiden mukaan aikalailla tilanteen/käytännön sanelemista jutuista. Eli ei siinä ihan täysin menty tietenkään lakikirjan pilkkujen mukaan, mutta pääsääntöisesti sota -ja poikkeusoloja käsittelevien lakien melko väljien tuon aikaisten tulkintojen mukaan toimittiin. Ohjeistukset esim. niskuroivan sotilaan yleiseen esimerkkiin vaikuttavasta pikateloituksesta eivät erityisen tarkkaan säädellyt olleet. Aikalailla annettiin upseeristolle vapaita käsiä, jotka sitten jälkikäteen pitkälti tulkitiin hyväksytyiksi.

      • C.E.

        ..ettei tuo jako ihan tuossa vapausodassakaan kenttäoikeuden laillisuuden suhteen noudattanut rintamalinjoja.

        "Toinen on sitten täysin lainalainen systeemi, eli kansalaissodassa valkoisten suorittamat tuomioiden jälkeiset teloitukset olivat kenttäoikeutta ja niillä oli kyllä ihan lainvoima."
        Pitää muistaa ettei kaikki valkoisten antaman tuomiot olleet "virallisten" eli laillisten kenttätuomioistuimen tuomioita, vaan etenkin rintamalla oli myös laittomia, lähinnä yhden upseerin pikaoikeuksia, joissa varsin summittaisesti jaeltiin kuolemantuomioita. Se ettei näitä upseereita sodan jälkeen pahemmin syytelty, ei tee vielä tuomioista laillisia.

        "Suursodissa sitten taas kenttäoikeus tarkoitti käytännössä samaa merkitykseltään, mutta kyseessä oli enemmänkin rangaistusmuoto."
        Käsittääkseni kenttäoikeus oli kyllä noissa sodissa ihan todellinen oikeusistuin, eikä mikään rangaistusmuoto. Virallisessa systematisoinnissa puhuttaisiin kai sotilasasioita käsittelevästä erikoisoikeudesta, jonka toimivalta erityisesti sotatilan aikana oli varsin laaja. Eikös se ero ollut tavalliseen sotaoikeuteen lähinnä se, että se sijaitsi sotatoimialueella, eikä niiden takana, kuten tavallinen pysyvä sotaoikeus, lisäksi niiden kokoonpano saattoi edellä olevan kertojan kertomuksen mukaisesti vaihdella.

        "Sota-aikana oli usein teloitus..."
        Ei niitä teloituksia kovin usein ollut edes sodan loppuvaiheessa tuomioina, vaan aika poikkeuksellista se oli. Yleensä kai tuomitut joutuivat työ- tai rangaistuspataljooniin taikka vankilaan tai kuritushuoneeseen. Osa pääsi ihan noilla armeijan omilla rangaistuksilla kuten arvonalennuksilla tai määräaikaisesti kovennetulla palvelulla.

        "Ohjeistukset esim. niskuroivan sotilaan yleiseen esimerkkiin vaikuttavasta pikateloituksesta eivät erityisen tarkkaan säädellyt olleet."
        Kun upseeri teloitti vaikkapa taistelutilanteessa karkurin, kyse ei ollut kenttäoikeudesta, vaan toimenpiteestä jossa upseeri käytti upseerin asemaansa liittyvää äärimmäistä kurinpitovaltaa.


      • kerrotaan
        C.E. kirjoitti:

        ..ettei tuo jako ihan tuossa vapausodassakaan kenttäoikeuden laillisuuden suhteen noudattanut rintamalinjoja.

        "Toinen on sitten täysin lainalainen systeemi, eli kansalaissodassa valkoisten suorittamat tuomioiden jälkeiset teloitukset olivat kenttäoikeutta ja niillä oli kyllä ihan lainvoima."
        Pitää muistaa ettei kaikki valkoisten antaman tuomiot olleet "virallisten" eli laillisten kenttätuomioistuimen tuomioita, vaan etenkin rintamalla oli myös laittomia, lähinnä yhden upseerin pikaoikeuksia, joissa varsin summittaisesti jaeltiin kuolemantuomioita. Se ettei näitä upseereita sodan jälkeen pahemmin syytelty, ei tee vielä tuomioista laillisia.

        "Suursodissa sitten taas kenttäoikeus tarkoitti käytännössä samaa merkitykseltään, mutta kyseessä oli enemmänkin rangaistusmuoto."
        Käsittääkseni kenttäoikeus oli kyllä noissa sodissa ihan todellinen oikeusistuin, eikä mikään rangaistusmuoto. Virallisessa systematisoinnissa puhuttaisiin kai sotilasasioita käsittelevästä erikoisoikeudesta, jonka toimivalta erityisesti sotatilan aikana oli varsin laaja. Eikös se ero ollut tavalliseen sotaoikeuteen lähinnä se, että se sijaitsi sotatoimialueella, eikä niiden takana, kuten tavallinen pysyvä sotaoikeus, lisäksi niiden kokoonpano saattoi edellä olevan kertojan kertomuksen mukaisesti vaihdella.

        "Sota-aikana oli usein teloitus..."
        Ei niitä teloituksia kovin usein ollut edes sodan loppuvaiheessa tuomioina, vaan aika poikkeuksellista se oli. Yleensä kai tuomitut joutuivat työ- tai rangaistuspataljooniin taikka vankilaan tai kuritushuoneeseen. Osa pääsi ihan noilla armeijan omilla rangaistuksilla kuten arvonalennuksilla tai määräaikaisesti kovennetulla palvelulla.

        "Ohjeistukset esim. niskuroivan sotilaan yleiseen esimerkkiin vaikuttavasta pikateloituksesta eivät erityisen tarkkaan säädellyt olleet."
        Kun upseeri teloitti vaikkapa taistelutilanteessa karkurin, kyse ei ollut kenttäoikeudesta, vaan toimenpiteestä jossa upseeri käytti upseerin asemaansa liittyvää äärimmäistä kurinpitovaltaa.

        upseereita ammutun hyökkäystilanteessa.
        Selittääkö tämä suuren kuolleisuuden joukkueen-
        johtajissa ja komppanianpäälliköissä ?
        Ksittääkseni karkuri voitiin ampua, joko sotämiehen tai upseerin toimesta. Kenttäoikeus oli erikseen toimeenpantu oikeusistuin.


      • Moku
        kerrotaan kirjoitti:

        upseereita ammutun hyökkäystilanteessa.
        Selittääkö tämä suuren kuolleisuuden joukkueen-
        johtajissa ja komppanianpäälliköissä ?
        Ksittääkseni karkuri voitiin ampua, joko sotämiehen tai upseerin toimesta. Kenttäoikeus oli erikseen toimeenpantu oikeusistuin.

        "Selittääkö tämä suuren kuolleisuuden joukkueen-
        johtajissa ja komppanianpäälliköissä ? "

        Sodassa mukanaolleitten kertoman mukaan ensimmäiseksi pyrittiin eliminoimaan johtajat, mikä on varsin loogista. Luulisin, että tämä on parempi selitys johtajien suurelle kuolleisuudelle.


    • venkula

      Mars kirjastoon ja lainaa Paavo Alkion "Sotatuomarin päiväkirja".

      Todella hyvä sotatuomari Alkion päiväkirjoihin perustuva kuvaus kenttäoikeudesta ja sota-ajan oloista yleensäkin.

      Aivan ainutlaatuista lienee sekin, että Alkio kritisoi upseereiden toimintaa melkoisen raskaasti.

    Ketjusta on poistettu 0 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Olet toisen kanssa

      ...ja minä yhä vain sinua kaipaan. Tiedän ettet ole onnellinen siellä. Älä hukkaa aitoa onnea ja rakkautta hukkaan vain
      Ikävä
      224
      1546
    2. Näytit taas lihoneen.

      Tynnyri se vaan kasvaa.
      Ikävä
      29
      1393
    3. Kuka teistä on paras nainen

      A-nainen? J-nainen? K-nainen? M-nainen? S-nainen? Vai kenties joku muu...? 😊
      Ikävä
      61
      1269
    4. Immu otti pataan

      Olen pettynyt, hänen piti viedä Stagalaa kuin litran mittaa - mutta kuinka kävikään? Voi hemmetti sentään.... Ääääääh!
      Kotimaiset julkkisjuorut
      69
      1217
    5. Onko jotain mistä

      Olet huolissasi kaivattusi suhteen?
      Ikävä
      78
      1194
    6. Osaako joku selittää tätä

      Että miksi mulle on joka toinen ventovieras ihminen tyly ainakin ilmeillään ja eleillään?
      Ikävä
      75
      1172
    7. Jos me joskus nähtäisiin

      niin ei kai sen vielä tarvitsisi merkitä sen enempää? Ja voihan olla ettei kumpikaan enää siinä vaiheessa edes haluaisi
      Ikävä
      103
      1163
    8. Koska vietät

      Yhteisen yön kaivattusi kanssa?
      Ikävä
      54
      998
    9. Lesken uusi

      Onko totta että puolangan kunnalla töissä ollut mies joka kuoli niin sen vaimolla jo uusi lohduttaja. Pitäneekö paikkans
      Puolanka
      18
      952
    10. Persun suusta:"Köyhät on luusereita ja ansaitsevat köyhyyden"

      Ministeri Juuston apulainen näin uhoaa. Mitäs siinä. Kyllä on jo tiedetty muutaman vuoden hallitustyön pohjalta että per
      Lieksa
      175
      855
    Aihe