Mikä mahtaa olla Halosen

http://www.google.fi/search?q=Halonen globalisaatio&start=0&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official

puutteessa?

kaverien kirjoitti:

puutteessa?

tiedonjanoinen. Vai onko sekin kiellettyä????

Joku muukin voi olla kirjoitti:

tiedonjanoinen. Vai onko sekin kiellettyä????

Halonen kertoo tyytyväisenä komission nostavan työllisyyden voimakkaasti talouskasvun rinnalle samalla tavoin kuin EU ja myös Suomen viimeaikaiset hallitukset ovat ohjelmissaan tehneet.

– Ja kun hyvää työtä tavoitellaan, ay-liike nousee temppelin harjalle. Liike on globaalisti keskeisessä asemassa vahvistettaessa ay-toiminnan periaatteita ja järjestäytymisvapautta.

– Toivon kovasti, että ay-liike ottaisi raporttimme omakseen, jos ei kokonaan, niin pureskelemalla sen haukkapaloiksi ja pohtimalla sen hyviä ja huonoja puolia.

Globalisaatioon voidaan vaikuttaa

Tämän päivän uhkakuvaksi mielletään usein globalisaatio. Presidentti Tarja Halosen mielestä kansalaiset ovat omaksuneet termin varsin hyvin – nopeammin kuin tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmat, jotka punaisella alleviivaavat sanan. Vaikeaksi globalisaatio mielletään ehkä siksi, että maailmanlaajuisesti toimivan yrityksen menestystä ei voi seurata samalla tavalla kuin Suomen oloissa.

– Yrityksellä menee kuulemma hyvin, mutta se katoaa jonnekin ja sen vaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa. On kuitenkin hyvä, että ihminen oppii hahmottamaan maailmaa vähän laajemmin. Ei globalisaatio mikään luonnonilmiö ole. Se on ihmisten tekemä ja siihen voi vaikuttaa.

Presidentti Halosen uuden vuoden puheessaan vuonna 2004 lanseeraama Suomen globalisaatiostrategia on onnistunut hyvin. Suomi on neljä kertaa viiden vuoden aikana ollut maailman kilpailukykyisin maa. Presidentti on tästä iloinen mutta puhuu myös globalisaation toisesta puolesta.

– Globalisaatio ei ole nykymuodossaan kovin reilu. Kehitysmaiden asemaa on parannettava, maailma on saatava turvallisemmaksi ja köyhien maiden velkojen anteeksiantamista jatkettava.

uhkakuva globalisaatio kirjoitti:

Globalisaatioon voidaan vaikuttaa

Tämän päivän uhkakuvaksi mielletään usein globalisaatio. Presidentti Tarja Halosen mielestä kansalaiset ovat omaksuneet termin varsin hyvin – nopeammin kuin tietokoneen tekstinkäsittelyohjelmat, jotka punaisella alleviivaavat sanan. Vaikeaksi globalisaatio mielletään ehkä siksi, että maailmanlaajuisesti toimivan yrityksen menestystä ei voi seurata samalla tavalla kuin Suomen oloissa.

– Yrityksellä menee kuulemma hyvin, mutta se katoaa jonnekin ja sen vaikutuksista ei ole tarkkaa tietoa. On kuitenkin hyvä, että ihminen oppii hahmottamaan maailmaa vähän laajemmin. Ei globalisaatio mikään luonnonilmiö ole. Se on ihmisten tekemä ja siihen voi vaikuttaa.

Presidentti Halosen uuden vuoden puheessaan vuonna 2004 lanseeraama Suomen globalisaatiostrategia on onnistunut hyvin. Suomi on neljä kertaa viiden vuoden aikana ollut maailman kilpailukykyisin maa. Presidentti on tästä iloinen mutta puhuu myös globalisaation toisesta puolesta.

– Globalisaatio ei ole nykymuodossaan kovin reilu. Kehitysmaiden asemaa on parannettava, maailma on saatava turvallisemmaksi ja köyhien maiden velkojen anteeksiantamista jatkettava.

http://www.google.fi/search?q=Suomen globaalistrategia&start=0&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official

globaalistrategiasta kirjoitti:

http://www.google.fi/search?q=Suomen globaalistrategia&start=0&ie=utf-8&oe=utf-8&client=firefox-a&rls=org.mozilla:fi-FI:official

Teollisuus Suomessa ei ole iltaruskon ala

On Suomen kannalta uhkapeliä sellainen ajattelu, että teollisuus olisi jonkinlainen iltaruskon ala ja että teolliset työpaikat vähin erin katoavat. Toki maailmanlaajuinen investointien ja työpaikkojen uusjako tulee johtamaan siihen, että myös Suomesta teollista työtä häviää rajojen yli. Jos vientiteollisuutemme selkäranka katkeaisi, menisi samalla myös pohja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta. Siksi sekä kotimaassa että EU:n päätöksenteossa on pidettävä huolta siitä, ettei huononneta suomalaisen tai eurooppalaisen työn menestysedellytyksiä suhteessa aasialaisiin tai amerikkalaisiin kilpailijoihin.

Sen sijaan, että pohdimme vain Kiina-ilmiötä Suomen kannattaisi keskittyä Suomen mahdollisuuksiin ripeässä talouskasvussa olevan naapurimme Venäjän suuntaan niin teollisuuden kuin palvelujenkin viennin ja sijoittumisen kannalta. Venäjän kasvava talous ja kansalaisten ostovoiman nousu on Suomelle mahdollisuus, jos osaamme siihen tarttua. Suomi tarvitsee uuden Venäjä-strategian, jotta emme jää Venäjän ja EU:n välisessä taloussuhteessa sivuraiteille. Yksi konkreettinen hanke olisikin Helsingin ja Pietarin välisen ratayhteyden parantaminen.
Palvelujen merkitys työllistäjänä korostuu

Palvelut ovat jatkossa se toimiala, jolle voidaan luoda uusia työpaikkoja. Silmiin pistävää on myös se, että palvelujen vienti Suomesta on paljon vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsista. Tarvittavien uusien työpaikkojen synnyttäminen palveluelinkeinoihin edellyttää panostusta - teollisuuden tavoin - tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Monien mielestä työllisyyttä tulisi parantaa siten, että luodaan alhaisemman tuottavuuden ja työpaikkojen markkinat palvelusektorille. Näin ajattelevien tavoitteena olisi luoda palvelusektorille - lähinnä naisille - myös palkallisesti toisen luokan työmarkkinat. Tällainen linja ei vastaa ay-liikkeen käsityksiä kestävästä työllistämisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Päinvastoin palvelusektorillakin kannattaisi keskittyä pohtimaan sitä, miten aloilla pärjätään kilpailtaessa tulevina vuosina osaavasta työvoimasta. Haaste on yhteinen niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin palvelualoille. Palvelujen arvonlisäveron alentaminen mm. ravintolapalveluiden ja henkilöstöruokailun osalta olisi työllisyyssyistäkin perustelua. En vierastaisi myöskään sitä ajatusta, että kotitalousvähennystä kehitetään ja sitä kautta luodaan virallisille markkinoille uutta työtä palvelualalla. Tutkimusten mukaan kotitalousvähennystä käyttävät eniten lapsiperheet, joissa molemmat vanhemmat ovat iältään 30 vuoden molemmin puolin.

Hyvät toverit,
Uusi perustuslaki EU:lle on tarpeen

Viime valtuustokokouksemme jälkeen EU:n kehittämisessä on tehty tärkeitä ratkaisuja. Valmisteilla oleva uusi perustuslaki, joka toivon mukaan saadaan mahdollisimman nopeasti yhteisön tasolla ratkaisuun - on tärkeä merkkipaalu EU-kehitykselle. Se määrittää EU:n yhteiset arvot, tavoitteet, EU:n ja kansallisvaltioiden työnjaon sekä eri EU-instituutioiden väliset suhteet. Meidän lähtökohtamme on, että vakaa talous ei voi kehittyä ilman sosiaalista turvallisuutta. Markkinatalous on hyvä kasvun ja kehityksen moottori, mutta se vaatii vankkaa demokraattista ohjausta ja kansalliset rajat ylittävää poliittista yhteistyötä synnyttääkseen oikeudenmukaisuutta. EU:ta on kehitettävä kansalaisten luottamus säilyttäen.

Ay-liikkeelle on tärkeää, että uudessa EU:n perustuslaissa vahvistetaan unionin tason sosiaalisen vuoropuhelun, eli työmarkkinajärjestöjen Eurooppa-tasoisen sopimisen edellytyksiä. Ay-liikkeen tulevaisuuden tavoitteena on, että EU:ssa tunnustetaan työntekijöille kansalliset rajat ylittävät neuvottelu-, sopimus- ja tarvittaessa työtaisteluoikeudet. Tämä linjaus ei sisälly nyt valmisteltuun perustuslaki-uudistukseen.

14.5.2004 kirjoitti:

Teollisuus Suomessa ei ole iltaruskon ala

On Suomen kannalta uhkapeliä sellainen ajattelu, että teollisuus olisi jonkinlainen iltaruskon ala ja että teolliset työpaikat vähin erin katoavat. Toki maailmanlaajuinen investointien ja työpaikkojen uusjako tulee johtamaan siihen, että myös Suomesta teollista työtä häviää rajojen yli. Jos vientiteollisuutemme selkäranka katkeaisi, menisi samalla myös pohja hyvinvointiyhteiskuntamme rahoitukselta. Siksi sekä kotimaassa että EU:n päätöksenteossa on pidettävä huolta siitä, ettei huononneta suomalaisen tai eurooppalaisen työn menestysedellytyksiä suhteessa aasialaisiin tai amerikkalaisiin kilpailijoihin.

Sen sijaan, että pohdimme vain Kiina-ilmiötä Suomen kannattaisi keskittyä Suomen mahdollisuuksiin ripeässä talouskasvussa olevan naapurimme Venäjän suuntaan niin teollisuuden kuin palvelujenkin viennin ja sijoittumisen kannalta. Venäjän kasvava talous ja kansalaisten ostovoiman nousu on Suomelle mahdollisuus, jos osaamme siihen tarttua. Suomi tarvitsee uuden Venäjä-strategian, jotta emme jää Venäjän ja EU:n välisessä taloussuhteessa sivuraiteille. Yksi konkreettinen hanke olisikin Helsingin ja Pietarin välisen ratayhteyden parantaminen.
Palvelujen merkitys työllistäjänä korostuu

Palvelut ovat jatkossa se toimiala, jolle voidaan luoda uusia työpaikkoja. Silmiin pistävää on myös se, että palvelujen vienti Suomesta on paljon vähäisempää kuin esimerkiksi Ruotsista. Tarvittavien uusien työpaikkojen synnyttäminen palveluelinkeinoihin edellyttää panostusta - teollisuuden tavoin - tutkimukseen ja tuotekehitykseen. Monien mielestä työllisyyttä tulisi parantaa siten, että luodaan alhaisemman tuottavuuden ja työpaikkojen markkinat palvelusektorille. Näin ajattelevien tavoitteena olisi luoda palvelusektorille - lähinnä naisille - myös palkallisesti toisen luokan työmarkkinat. Tällainen linja ei vastaa ay-liikkeen käsityksiä kestävästä työllistämisestä ja oikeudenmukaisuudesta. Päinvastoin palvelusektorillakin kannattaisi keskittyä pohtimaan sitä, miten aloilla pärjätään kilpailtaessa tulevina vuosina osaavasta työvoimasta. Haaste on yhteinen niin yksityisen kuin julkisenkin sektorin palvelualoille. Palvelujen arvonlisäveron alentaminen mm. ravintolapalveluiden ja henkilöstöruokailun osalta olisi työllisyyssyistäkin perustelua. En vierastaisi myöskään sitä ajatusta, että kotitalousvähennystä kehitetään ja sitä kautta luodaan virallisille markkinoille uutta työtä palvelualalla. Tutkimusten mukaan kotitalousvähennystä käyttävät eniten lapsiperheet, joissa molemmat vanhemmat ovat iältään 30 vuoden molemmin puolin.

Hyvät toverit,
Uusi perustuslaki EU:lle on tarpeen

Viime valtuustokokouksemme jälkeen EU:n kehittämisessä on tehty tärkeitä ratkaisuja. Valmisteilla oleva uusi perustuslaki, joka toivon mukaan saadaan mahdollisimman nopeasti yhteisön tasolla ratkaisuun - on tärkeä merkkipaalu EU-kehitykselle. Se määrittää EU:n yhteiset arvot, tavoitteet, EU:n ja kansallisvaltioiden työnjaon sekä eri EU-instituutioiden väliset suhteet. Meidän lähtökohtamme on, että vakaa talous ei voi kehittyä ilman sosiaalista turvallisuutta. Markkinatalous on hyvä kasvun ja kehityksen moottori, mutta se vaatii vankkaa demokraattista ohjausta ja kansalliset rajat ylittävää poliittista yhteistyötä synnyttääkseen oikeudenmukaisuutta. EU:ta on kehitettävä kansalaisten luottamus säilyttäen.

Ay-liikkeelle on tärkeää, että uudessa EU:n perustuslaissa vahvistetaan unionin tason sosiaalisen vuoropuhelun, eli työmarkkinajärjestöjen Eurooppa-tasoisen sopimisen edellytyksiä. Ay-liikkeen tulevaisuuden tavoitteena on, että EU:ssa tunnustetaan työntekijöille kansalliset rajat ylittävät neuvottelu-, sopimus- ja tarvittaessa työtaisteluoikeudet. Tämä linjaus ei sisälly nyt valmisteltuun perustuslaki-uudistukseen.

http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=40919

12.9.2005 kirjoitti:

http://www.presidentti.fi/netcomm/news/showarticle.asp?intNWSAID=40919

Sisällöstä kaivettava sanoma ja ajatukset. Ehkä asiaan vihkiytyneet ymmärtävät tai puheen aikana miettivät uusien perhojen sidontaa hekin.