Näkemys parhaasta talousjärjestelmästä on pitkälti yhteinen liberalismissa ja maalaisliittolaisuudessa. Kumpikin vannoo pohjimmiltaan sosiaalisen markkinatalouden nimiin. Keskustaliberalismi on leimallisesti sivistys- ja sosiaaliliberalismia, joka parhaiten on kiteytyy John Stuart Millin ja John Rawlsin teksteihin. Näin keskustaliberalismi eroaakin Reaganin ja Thatcherin puhtaaksiviljellystä taloudellisesta liberalismista.
Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan sisältyy kolme periaatetta, jotka muodostavat liberaalin yhteiskunnan perustuslain. Ensinnäkin ihmisellä on oikeus suurimpaan mahdolliseen vapauteen, joka ei loukkaa muiden vapautta. Toiseksi epätasa-arvoisuudet voidaan hyväksyä vain, jos ne ovat suurimmaksi hyödyksi vähäosaisille tai seurausta yhtäläisistä mahdollisuuksista. Kolmanneksi resursseja ei pidä siirtää tulevien sukupolvien käytöstä ja tulevaisuuden ongelmien ratkaisusta nykyisten ongelmien ratkomiseen.
Käytännön politiikassa nämä periaatteet näkyvät esimerkiksi keskustan perusturva-ajattelussa, jonka seuraava askel on kansalaisen perustulo. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, koskien sekä kansantaloutta että ekologiaa, nojautuu myös näihin periaatteisiin. Samoin ihmisen luovien voimien vapauttaminen pienyrittäjyyteen ja omatoimisuuteen.
Keskittävää kapitalismia keskustaliberaalit ovat aina vastustaneet. Markkinataloudelle on luotava pelisäännöt, lainsäädännölliset puitteet, joita ilman markkinatalous johtaa pääomien keskittymiseen, sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja ympäristön tuhoutumiseen. "Kapitalismi on markkinatalouden rappeutunut muoto", sanoo Johannes Virolainen kirjassaan Maaseutuhenkinen elämänkatsomus (1949). Virolaisen kirjan tärkein vaikuttaja oli saksalais-sveitsiläinen taloustieteilijä Wilhelm Röpke, yksi Liberaalisen Internationaalin kahdestatoista perustajajäsenestä vuonna 1947.
Rawlsin oikeudenmukaisuusteoriaan sisältyy kolme periaatetta, jotka muodostavat liberaalin yhteiskunnan perustuslain. Ensinnäkin ihmisellä on oikeus suurimpaan mahdolliseen vapauteen, joka ei loukkaa muiden vapautta. Toiseksi epätasa-arvoisuudet voidaan hyväksyä vain, jos ne ovat suurimmaksi hyödyksi vähäosaisille tai seurausta yhtäläisistä mahdollisuuksista. Kolmanneksi resursseja ei pidä siirtää tulevien sukupolvien käytöstä ja tulevaisuuden ongelmien ratkaisusta nykyisten ongelmien ratkomiseen.
Käytännön politiikassa nämä periaatteet näkyvät esimerkiksi keskustan perusturva-ajattelussa, jonka seuraava askel on kansalaisen perustulo. Sukupolvien välinen oikeudenmukaisuus, koskien sekä kansantaloutta että ekologiaa, nojautuu myös näihin periaatteisiin. Samoin ihmisen luovien voimien vapauttaminen pienyrittäjyyteen ja omatoimisuuteen.
Keskittävää kapitalismia keskustaliberaalit ovat aina vastustaneet. Markkinataloudelle on luotava pelisäännöt, lainsäädännölliset puitteet, joita ilman markkinatalous johtaa pääomien keskittymiseen, sosiaaliseen eriarvoisuuteen ja ympäristön tuhoutumiseen. "Kapitalismi on markkinatalouden rappeutunut muoto", sanoo Johannes Virolainen kirjassaan Maaseutuhenkinen elämänkatsomus (1949). Virolaisen kirjan tärkein vaikuttaja oli saksalais-sveitsiläinen taloustieteilijä Wilhelm Röpke, yksi Liberaalisen Internationaalin kahdestatoista perustajajäsenestä vuonna 1947.
Vastaukset 4
Vanhimmat
Eivätkö maataloustuet "sinänsä" tue vallitsevaa hallintomentaliteettia?
Suomalaisen maatalouden tukeminen on kuin henkivakuutus. Pitäähän elämäämme yllä syöminen. Syötäväksi tarvitsemme elintarvikkeita joita maataloustuottajat tuottavat.
Oiotaampa typeriä väitteitä maatalouden kalleudesta ym. että veronmaksajien rahoilla tms.
Tiedättekö millä rahoilla suomí maksaa kevyesti niin kansalliset- kuin EU:n kautta maksettavat tuet??
Nämä varat kerätään elintarvikkeiden arvonlisäverolla. Suomen valtio ottaa elintarvikkeiden ALV:lla, joka on 17%, aika tarkalleen saman summan rahaa mitä kansalliset- ja EU-tuet ovat yhteensä, eli 1,9mrd €.
Eli kuluttajat, jotka ostavat ruokatuotteita kaupasta, maksavat tukea. Ei teidän henk. koht. verotus muuttuisi yhtään minnekään, vaikka tukien maksaminen loppuisi.
Tämä on Fakta. Joten on aika typerää väittää maanviljelijöiden työtä tuottamattomaksi. He tuottavat kokonaan jokapäiväisen ruokamme. Suomen korkeat palkkakulut nostavat valmiiden tuotteiden hinnan aika korkeaksi.
Mutta Suomessa ruoka on halpaa kun verrataan yleistä palkkatasoa. Täällä keskimääräinen kuukausipalkka on jossain 2.500€, kun Virossa on 400€.
Kehitysmaissa rahat riittävät juuri ruokaan, ei mihinkään muuhun.
Miten kävisi kehitysmaiden omalle kansalle, jos rikkaat länsimaat ostaisivat ruokansa sieltä?? Ruoan hinta nousisi siellä--->köyhälle kansalle lisää ongelmia kun rahat ei riitä ruokaan.
Meillä asiat ovat todella hyvässä jamassa, joten on lähinnä typerää väitellä kalliista ruoasta.
Jos suomeen pitäisi ruoka tuoda ulkomailta halvalla, niin samoin pitäisi tuoda halpa työvoima tekemään kaikki muukin työ.
Mitä ruokakori maksaa Suomessa verrattuna perinteisiin EU- maihin ja minkä tyyppiset ulkomaalaiset erityisesti haluavat tulla työskentelemään Suomeen?
Itselläni on se käsitys, että kepupolitiikan seurauksena Suomi on kallis elintarvikemaa ja ulkomaalaiset vieroksuvat Suomea sen maantieteellisen sijainnin takia?
Ruokakorin hinta on sivuseikka kunhan se vain on täynnä suomalaisia elintarvikkeita - nam.
Ulkomaalaiset, kuten emme me suomalaisetkaan voi ilmastolle ja säälle muuta kuin seurata sen oikkuja voimattomana sivussa. Olkaamme onnellisia siitä, ettei ilmastomme ole kilpailukykyisempi. Se on toisaalta hyvä asia.