Olen elänyt lapsesta asti Jehovantodistajana. Olen naimisissa Jehovantodistajan kanssa. En ole kuitenkaan enää moneen vuoteen voinut uskoa totuudeksi kutsutuun oppiin. Olen Jehovantodistaja koska vaimoni ja sukunikin ovat, ilman niitä on ikävä elää. Elän henkisessä helvetissä ja pelkään omani sekä läheisteni elämän menevän hukkaan. Tunnen eläväni vankina ja olevani umpikujassa enkä tiedä, mitä pitäisi tehdä. Apua!!!!!!!!
Minä olen Jehovantodistaja
Mr. Somebody
111506
0Äänestä
Muut lukivat myös
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 11
Vanhimmat
Ymmärrän tilanteesi, koska olen ollut lähes samanlaisessa helvetissä useita vuosia itsekin. Perheenjäseniäni on edelleen mukana, ja olen poislähtemiseni seurauksena menettänyt lähes kaiken kontaktin heihin. Silti en ole katunut ratkaisuani. Olen seurannut omaatuntoani. Mitä muuta voisin tehdäkään.
Kun olet vielä mukana, kerro tunteistasi avoimesti. Tämä on tärkeää sillä vielä mukanaollessasi sinuun suhtaudutaan kuin veljeen/sisareen ja sinun kanssasi keskustellaan vaikeistakin kysymyksistä. Kun sitten päätät lähteä pois, läheisesi tietävät, miksi lähdit, eivätkä he ala keksiä ns. omia syitä erollesi seurakunnasta.
Puhu mahdollisimman avoimesti, ja tee selväksi, ettet lähde koska et halua elää moraalisesti korkeatasoista elämää, vaan sen takia, että haluat elää moraalisesti korkeatasoisempaa elämää, sellaista mikä tuntuu sinusta oikealta, tai ainakin oikeammalta kuin JT-elämä.
Kun lähdet, tee se arvokkaasti, ilman, että kenelläkään on mitään syytä sanoa: "Hän lähti, koska ei vain yksinkertaisesti rakasta Jumalaa tai totuutta." Tee selväksi, että nimenomaan rakastat, ja siksi et voi jäädä.
Edessäsi on kovia aikoja. Mutta muista, että toisin kuin Aadam (kertomuksen mukaan), sinun pitää olla antamatta vaimosi puhua sinua ympäri. Olen itse naimisissa hyvin vaikutusvaltaisen naisen kanssa ja tiedän kuinka vaikeaa voi olla tehdä vastoin hänen tahtoaan. Mutta mies on naisen pää, kaikesta huolimatta.
Ja seuraamalla koulutetun omantuntosi ääntä teet palveluksen et vain itsellesi vaan lisäksi niille joita rakastat. Kun he näkevät ja ymmärtävät vaikuttimesi, he seuraavat sinua, jos he ovat itselleen rehellisiä.
Totuus vapauttaa. Olen kokenut sen ja minulla menee paremmin kuin koskaan aiemmin.
Toimi miehekkäästi. Pidä Jeesusta esimerkkinäsi.
Menestystä.
avoimesti JEESUKSELLE!
Hän auttaa sinua pääsemään tuosta JT-ikeestä irti.
Olen kokenut sen ja ainakin minulle JT-sukulaiset ovat säälittäviä kun seuraavat harhaa.
Veikkaisin ainakin jehovantodistajuuteen liittyviin aktiviteetteihin motivoitumisen ottavan koville, joten väliaikainenkin irrottautuminen rutiineista voisi auttaa selvittämään ajatuksia. Ketäänhän ei käsittääkseni voida erottaa epäaktiivisuudesta, joten sitä voi myös mahdollisesti käyttää ainakin tilapäisesti hyväkseen, vaikkapa antamalla muiden nähdä sinut hieman kompuroivana ressukkana, mikä saattaa olla helpompaa, kuin aktiivisen todistajan roolin vetäminen väkisin.
Mikäli voit puhua perheesi kanssa asioista niiden oikeilla nimillä, niin tärkeintä on pysyä rauhallisena, mikä kuitenkin voi olla vaikeaa, koska hyljätyksi jäämisen pelko saattaa olla hyvinkin voimakas. Keskustellessa omista näkemyksistään saattaa olla vaikea löytää heti oikeita perusteluja, sillä omille näkemyksilleenhän ei vastausta löydy "Puhu perustellen kirjasta", mutta kirjoittamalla asiat ylös niihin voidaan palata myöhemmin ja samalla pitää keskustelun kulusta kirjaa. Mikäli perheesi ehdottaa että keskustelet asioista vanhimpien kanssa, niin vastaat ettet halua keskustella vanhimpien kanssa vaan ihmisten jotka ovat sinulle tärkeitä. Älä kuitenkaan pakota perhettäsi keskustelemaan uskon asioista, sillä se voi myös kaydä piinaavaksi. Tilanteen kiusallisuutta lisää se että on tuskallista salata asioita, mutta niistä keskusteleminenkin saattaa olla tuskallista. Mikäli asian esittää hiukan vulgaaristi, niin pierun pidättämisestä seuraa parhaimmassakin tapauksessa pahat ilmavaivat.
Oikeita neuvoja ja menettelytapoja ei ole olemassakaan, sillä se mikä sopii toiselle ei välttämättä sovi toiselle, mutta keskustelemalla voi kuitenkin herätä uusia näkökulmia.
Et kertonut, onko sinulla vahvaa sisäistä tarvetta vaihtaa uskontoa. Ymmärsin ettei ole, vaan olet lähinnä huolissasi siitä, että elämä menee hukkaan. Toisaalta haluaisit pitää suhteet kunnossa vaimoon ja sukuun.
Tuohon on ratkaisu: kulttuuri-JT:ksi ryhtyminen.
Ei muodollista eroamista, mutta vain minimaalinen määrä järjestösuorituksia (kokoukset, kentät) jos lainkaan. Kulissit jotenkuten pystyssä, ja niiden takana päähuomio niihin asioihin, jotka ovat oikeasti sinulle tärkeitä.
Kulttuuri JT on toimiva ratkaisu jos vaan kykenee psyykkisesti tilanteeseen adaptoitumaan. Haittapuolena on se, että omat lapset kärsivät ja saattavat saada henkisiä vaurioita.
Varhaislapsuudessaan lapset olettavat vanhempiensa olevan aikuisia.
tärkeämpi kuin se mihin järjestöön tai organi-
saatioon kuulut ja jos et näe enää jeh-tod:ien oppia totuutena niin mikä estää sinua tekemästä itsenäistä päätöstä,mahdollisesti eroamista.Minun
omatuntoni on sen verran valveutunut että jos tiedän jonkun asian olevan väärin tai jonkun järjestön opettavan valhetta,pyrin kaikin keinoin
tekemään välimatkaa tuohon järjestöön ja sen op-
peihin ja ajattelemaan itsenäisesti ja tekemään itsenäiset päätökset huolimatta ihmisten mielipi-
teistä tai näkökannoista.
Tutustu toisten todistajien kokemuksiin. Heillä on jokaisella omanlaisensa selviytymistarina. Irtiotto voi olla tuskallinen, mutta parhaassa tapauksessa koko perhe lähtee samalla kertaa. Huonoimmassa tapauksessa jäät totaalisen yksin, jollet petaa kaveruussuhteita "maailmasta" jo ennen lähtöäsi.
http://medlem.spray.se/aaac/kokemuksia.html
suomeksi:
http://medlem.spray.se/aaac/kokemuksiaFI.html
Itselleni on ollut suunnaton ahaa-elämys oivaltaa, että elämänsuuntaa voi aina vaihtaa. Jehovantodistat on vain yksi totalitaarisista järjestelmistä jotka mielenhallinnan avulla yrittävät estää joukosta irtipääsemisen. Hanki ensin itsellesi riittävän laaja turvaverkko muualta niin irrottautuminen tapahtuu helpommin.
Elän täysin samanlaisessa tilanteessa kuin sinä. Olen itsekkin ollut mukana muksusta saakka ja monen vuoden ajan olen ollut vakuuttunut siitä että Jt uskolla ei ole mitään totuuspohjaa. Itse olen valinnut hitaan poisluisumisen, koska lapsesta saakka mukana olleena kaikki 'ystävät' ovat Jt:tä ja nopea lähtö olisi tiputtanut minut täysin tyhjän päälle. Hidasta lähtöä pidän omassa tapauksessani parhaana ratkaisuna ennen kaikkea siksi että näin minulla on paremmat mahdollisuudet säilyttää suhteet lapsiini ja sukulaisenikin saavat aikaa 'sopeutua' tilanteeseen. Minulla on jo nyt joitakin 'mailmallisia' ystäviä joten pikku hiljaa olen saanut rakennettua itselleni 'uuden' elämän jonka jälkeen lopullinen lähtö tulee todennäköisesti helpommaksi. Se hitaassa lähdössä on ainakin minun kohdallani ollut hyvää että on saanut rauhassa pohdiskella omaa suhdettani 'totuuteen' ja olen voinut totulla ajatukseen että minäkin olen vain tavallinen kuolevainen. Olisi mukava vaihtaa ajatuksia mailitse joten jos kiinostaa kirjoitella niin pistä osoite näkyviin.
ja päätöksen tehtyäni aloitin uuden elämän turvaverkon rakentelun ja pikkuhiljaa liukenemisen pois JT systeemista. Meni varmaan pari- kolme vuotta, kun sitten otin eron, Perhe on kasassa ja kaikki on muuten paremmin kuin ennen.
Lapsesta asti mukana olleena homma ei ollut helppo, mutta kannattava. Miksi painia asioiden kanssa, jotka ei johda minnekkään??
Onnea- mitä sitten teetkin.
Jos kysyttävää- vastaan!!
Minäpä en kestänyt .. lapsesta asti vanhempani minuakin kokouksiin kuljettivat. En kestänyt henkisesti. Repäisin itseni ns. pois. Otin mallia juovasta veljestäni ja menin äärilaidasta toisen. Alkoholisoiduin.Tapa sekin. En suosittele. Aika useat vain alkoholilla yrittävät helpottaa oloansa. Se on valhetta. Asiat vain pahenivat.Henkinen tuska vain kasvoi. Sinä olet aikuinen. Olet kestänyt tähän asti. Kävele hiljaa pois ja rupea käymään kirjastossa ja uimahallissa. Sellaisissa paikoissa joissa tapaat ihmisiä. Tutustut heihin.Kenellekkään et ole tilivelvollinen. Ainoastaan jos uskoa Jumalaan ja Jeesukseen Kristukseen kaipaat niin suosittelen tutustumaan sitten vaikka netin kautta uskovien ihmisten ajatuksiin ja kokemuksiin. Jokaisessa uskontokunnassa on ihmisiä jotka kärsivät jos eivät usko niinkuin heille opetetaan. Täytyy siis löytää oma ymmärrys miten kokee ja näkee Jumalan armon omassa elämässä.Ei siis ole toisten ihmisten johdateltavissa, vaan turvaa Jumalaan ja uskoo että hän ei hylkää etsijää. Ihmiset voivat hylätä, mutta silloin he toimivat jo Raamatun opetusta vastaan. Heidän puolestaan voi rukoilla. Minun siskoni lähti JT:stä yksinkertaisesti pois. Hän opiskeli ja löysi sitä kautta uusia ihmissuhteita. Hänen miehensä ev.lut.srk:n jäsentä JT:T ei hyväksyneet. Siskoni Rakasti kuitenkin miestään. Yksinkertaisesti käveli pois, eikä sen jälkeen ole käynyt JT kokouksissa. Häntä ei ole koskaan eroitettu. Heidän mielestään hän on toimeton ei siis luopio. Uskomattomia sanontoja ihmisestä ja ihmisen halventamista! Hän kuitenkin on toiminut elämässään. Tehnyt työtä ja huolehtinut perhestään ja läheisistä jotka heidän elämäänsä liittyvät. Toimii siis niinkuin sydämmessään tuntee. Minäkin elän toisin ja huolehdin itsestäni ja pidän yhteyttä ystäviin ja perheenjäseniin. En juo enää. Katselen elämää toisin ja annan vanhempani elää omaa elämää. Itsehän he sen valitsivat. Eivät vain ymmärtäneet antaa minulle omaa valinnan vapautta. Nyt olen aikuinen ja otan vastuun tästä valinnastani ja en siltikään usko heidän opetuksiinsa. Ajatukseni on siis pysyneet samana kaiken ilon ja surun jälkeen lapsesta asti tähän päivään. Jumala rakastaa minua tällaisena kuin olen ja minun ei tarvitse ihmisten "väärään muottiin" kasvaa vaan saan elää juuri nyt. Omine hyvine ja huonoin puolineni. Hyvää kevättä siis sinulle ja elä nyt!!