Ajankohtaisohjelmassa A-piste TV1:ssä tänään maanantaina 10.4.2006 klo 21.00 - ja uusintana tiistaina 11.4.2006 klo 16.10 - käsitellään jälleen tärkeitä ja kuntalaisille ja kansalaisille kalliita tai ainakin kalliiksi käyviä asioita.
Yleisradionkin ajankohtaisohjelmissa näyttäisi sitten (viimeksi vaan ei vähiten 5.4.2006 A-Talkin puhuvien päitten liturgia-annin) vihdoinkin havahdutun ajattelemaan, että "historiallista peruspalvelu- ja kuntauudistusta toteutetaan puutteellisin tiedoin: missä ovat selvitykset uudistuksen vaikutuksista?"
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/
Rohkenisinpa uskoa, että kannattaa kaiken maailman "kepututkijoiden" ja muidenkin hymiöhemmojen katsoa! Ja kaikkein eniten siis kaikkien niiden, jotka (näilläkin kapisilla saiteilla) kritiikittömästi ovat nielaisseet Vanhasen - Heinäluoman - Kataisen & kumppanien "paras" -syötin ja unohtaneet sen tosiasian, että useimmiten juuri "'paras' on hyvän vihollinen"!!!
Vähintäänkin yhtä lailla asiallinen ihmettelyn aihe lienee A-pisteen toinen osio: "Kallis ja aiheeton EU-huippukokous Suomeen – onko kyseessä vain pääministeri Vanhasen vaalitemppu?"
EU-huippukokous ymv. ASEM -sessioihin upotetaan näet sellainen määrä euroja, että hallituksen vielä toteuttamaton ns. köyhyyspaketti jää kirkkaasti kakkoseksi!
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Olen muutamaan otteeseen näilläkin saiteilla kysellyt sen perään, miten olemattomaan jo olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämiseen perustuukaan se vimma, jolla valtiosihteeri Raimo Sailaan ideoimaa - ja kunnallisen kansanvallan ja palvelujen saatavuuden kannalta peräti petollista - "hyvinvointivaltion rakenteiden pelastamissuunnitelmaa" toteutetaankaan!
Repetitio mater studiorum est!
************************
[ Kotimaa 30.11.2005 3:06:37 / Turun Sanomat ]
Tutkijoiden mukaan valtio valmistellut kuntauudistuksen huonosti
Joukko kuntatutkijoita antaa valtiolle sapiskaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen heikosta valmistelusta. Tutkijat muistuttavat, että koko asia nousi esille äkkiä kesken vaalikauden. Hallitusohjelmassa siitä ei ole mainintaa.
Erikoistutkija Siv Sandberg Åbo Akademin julkishallinnon laitokselta vertaa suomalaista kuntauudistusta Tanskan vastaavan uudistuksen valmisteluun.
- Tanskassa tehtiin heti aluksi yli tuhatsivuinen esiselvitys, jonka pohjalta uudistusta ryhdyttiin miettimään. Suomessa on saatu tähän mennessä aikaan ehkä 150 sivua tekstiä. Selvitysmies Jukka Peltomäenkin esitys kuntamalliksi käsitti kahdeksan sivua power point -kalvoja, vertaili Sandberg KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman päätösseminaarissa Helsingissä tiistaina.
Kymmenvuotisen tutkimuksen aikana selviteltiin kuntapalveluja, taloutta ja demokratian tilaa 47 kunnassa. Tutkijat saivat aikaiseksi 54 eri tutkimusraporttia, joiden sivumäärä nousee yli 7 000:n
Sandberg sai ajatuksilleen tukea kuntataloutta tutkivalta dosentti Heikki Heliniltä, jonka mukaan kuntia syyllistetään nyt turhaan. Hän uskoo, että koko uudistusta ei tarvittaisi, jos valtio olisi vastannut aikoinaan omista velvotteistaan kunnille.
Pienissä kunnissa tyytyväisin väki
Tutkijat epäilevät, etteivät heidän tutkimustuloksensa oikein jaksa kiinnostaa poliitikkoja - ainakaan kuntauudistuksen tässä vaiheessa. Professori Voitto Helander Åbo Akademista kehottaa kuitenkin poliitikkoja kysymään tutkijoiden mielipidettä ennen päätöksiä.
Saman laitoksen tutkija Sari Pikkala muistuttaa, että tutkimustuloksia voidaan tulkita monella tavalla. - Kuntakoko on aina poliittinen päätös. Pienillä ja suurilla kunnilla on omat kannattajansa ja kummallakin osapuolella on omat perustelunsa. Tärkeintä on, että uudistuksessa säilyy yhteistyöhenki, sillä repivät riidat ovat tuhoisia niin päättäjille kuin kuntalaisillekin, hän sanoo.
KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen mukaan alle 3 000 asukkaan kunnissa asuu tyytyväisin väki. Syynä tuntuu olevan se, että pikkukunnissa asiat koetaan läheisiksi ja päättäjät tunnetaan hyvin.
Kuntalaiset ovat selvitysten mukaan varsin yksimielisiä siitä, mitkä palvelut hoituvat parhaiten pienissä kunnissa. Niitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu sekä vanhuspalvelut. Kulttuuripalvelut, joukkoliikenne ja ammatilliset oppilaitokset voisivat jäädä suurempien kuntien huoleksi.
Professori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta muistutti, että vertailu pienten ja suurten kuntien paremmuudesta palvelujen tuottajana on turhaa.
- Pieni ei aina merkitse kallista ja suuri edullista. Tässä on verrattava yksikkökustannuksia. Suuressa kunnassa saattaa olla lukuisia pieniä ja kalliita palveluyksiköitä, jolloin kokonaiskustannukset tietenkin nousevat.
Julkaistu 30.11.2005 3:06:37 / Turun Sanomat /
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-11-30,104:2:343405,1:0:0:0:0:0:
Lue "Suomen suurimmasta kuntatutkimushankkeesta" enemmän:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;89004;90773&voucher=0964CB4A-5535-4247-8CB2-15C0363BE90D
/ - - "KuntaSuomi 2004 –tutkimusohjelma on nyt päätösvaiheessa. Hankeidea syntyi vuonna 1992 murrostilanteessa: ajankohtaisia asioita olivat mm. vapaakuntakokeilu, valtionosuusjärjestelmän uudistus, kuntalain uudistus ja Suomen EU-jäsenyys. Elettiin lamavuosia, mikä heijastui kaikkeen toimintaan.
Tutkimusohjelmaan kuuluu 14 erillistä tutkimusosiota eli tutkimusmoduulia, jotka liittyvät teemallisesti demokratiaan, palveluihin sekä talouteen.
Toteutuksesta ovat vastanneet Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan, Tampereen yliopistosta Työelämän tutkimuskeskus sekä entinen kunnallistieteen laitos eli nykyiset taloustieteiden ja yhdyskuntatieteiden laitokset, Vaasan yliopistosta julkisjohtamisen laitos, Åbo Akademista julkisjohtamisen laitos, sekä Helsingin kaupungin tietokeskus, Suomen Kuntaliitto sekä hankkeen alkuvuosina myös Turun yliopisto Åbo Akademin tiiviinä yhteistyökumppanina.
Hanketta ovat rahoittaneet Kuntaliiton lisäksi hankkeessa mukana olevat 47 tutkimuskuntaa, jotka on valittu edustamaan mahdollisimman hyvin koko kuntakenttää.
- - /
"KuntaSuomi 2004 pähkinänkuoressa
Tutkimuskausi: 1995-2004
Tutkimuskuntia: 47
Tutkimusosioita: 14
Tutkimustahoja: 7
Tutkimusrahoitus yhteensä: n. 2 milj. euroa
Ilmestyneitä tutkimusraportteja: 54
Ilmestyneiden tutkimusraporttien sivumäärä: 7275
Tulossa olevia tutkimusraportteja: 4
Ilmestyneitä KuntaSuomi –tiedotelehtiä (suom.): 20
Lähetettyjä kyselylomakkeita: 154 465
--joista kuntalaiskyselyitä: 76 150
Vastattuja kyselyitä: 91 494
--joista kuntalaiskyselyitä: 42 990
Samoja kuntien yhdyshenkilöitä hankkeen alusta loppuun: 29
Johtoryhmätyöskentelyyn osallistuneita kuntaedustajia: 22
KuntaSuomi johtoryhmän puheenjohtajia: 5"
- -/
************************
Jos tämän kirjoituksen linkit eivät syystä tai toiseta suostu muutoin toimimaan, tarjoilemiini tutkimuksellisiin tiedonhippuihin päässee käsiksi esim. seuraavien linkkien kautta...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015458359
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015459543
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015467468
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015516417
Sillä tutkittua tietoa kuntatalouksien tehokkuuksista kuin myös kategoristen kuntaliitosten vaikutuksista yleensä on jo olemassa yllin kyllin, mistä seuraavassa pari pientä vinkkiä:
http://www.labour.fi/Tiedote/tied1003.htm
"KUNTALIITOKSET EIVÄT PIENENNÄ
KUNTIEN MENOJA
Liitoskuntien kokonaismenot kasvoivat 1970-luvun kuntaliitosten jälkeen nopeammin kuin vertailukuntien menot. Erityisesti opetustoimen ja terveystoimen menot kasvoivat kuntaliitoksen jälkeen. Ainoastaan yleishallinnon menoissa kuntaliitokset aikaansaivat kuntatalouteen tilastollisesti merkitseviä säästöjä. Yleishallinnon asukaskohtaiset menot pienenivät liitoksen vuoksi vuoden 1970 rahassa mitattuna noin kymmenellä markalla. Samaan aikaan muut menot kuitenkin kasvoivat liitoskunnissa asukasta kohti laskettuna noin sata markkaa enemmän kuin vertailukunnissa.
Antti Moision ja Roope Uusitalon 1.10. julkaistussa tutkimuksessa "Kuntien yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin" arvioitiin vuosina 1970 - 1997 tehtyjen kuntaliitosten vaikutusta yleishallinnon, opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen menoihin. Lisäksi selvitettiin, vaikuttiko liitos kuntien veroäyrien määrään, veroprosenttiin tai velkaantumiseen. Tutkimuksen on rahoittanut sisäasiainministeriö.
Tutkimuksessa käytettiin parivertailua, jossa kullekin liitoskuntaparille haettiin asukasluvultaan, verotuloiltaan ja menorakenteeltaan mahdollisimman samanlainen verrokkipari kunnista, joissa liitosta ei ole tehty. Kuntaliitosten vaikutuksia arvioitiin seuraamalla liitoskuntien ja verrokkikuntien menojen muutoksia kymmenen vuoden ajan liitoksen jälkeen.
Tutkimuksen mukaan vuosina 1970- 1982 tapahtuneet kuntien yhdistymiset eivät vähentäneet tutkimuskuntien käyttömenoja. Kuntien kokonaiskäyttömenot kasvoivat liitoskunnissa selvästi nopeammin kuin vertailukunnissa. Käytössä ollut kustannusperusteinen valtionosuusjärjestelmä on tärkeä osaselitys tulokselle, kannustimet menosäästöille olivat tuolloin vähäiset. Tarkastelluista menoluokista ainoastaan yleishallinnossa yhdistyminen vähensi kuntien menoja. Näin saavutettu säästö ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan menojen kasvua muissa tehtävissä. Yhdistymisillä ei havaittu tutkimuksessa olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuntien verotuloihin, veroäyrimäärään eikä pitkäaikaisiin lainoihin.
Vuosina 1989 - 1997 tapahtuneilla kuntien yhdistymisillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuntien menoihin. Tämä johtui ajanjaksolla tapahtuneiden kuntien yhdistymisen vähäisestä lukumäärästä, lyhyestä seuranta-ajanjaksosta ja 1990-luvulla tapahtuneista mm. valtionosuusjärjestelmää koskevista muutoksista. Tutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että 1990 -luvun yhdistymisillä saattaa olla menojen kasvua hillitsevä vaikutus. Yhdistyneiden kuntien menot ovat useassakin menoluokassa ennen yhdistymistä selvästi vertailukuntia ja kaikkien kuntien keskiarvoa korkeammat ja laskevat vertailukuntien tasolle yhdistymisen jälkeen. Tilastollisesti merkitsevää näyttöä menosäästöistä ei kuitenkaan 1990-luvultakaan ole."
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1E52DE3F31803A93C2256DB1004AEA47/$file/kuntienyhdistyminen.pdf
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Kari Leinamo: Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopiston Levón-instituutti, julkaisu no 111.
http://www.kuntalehti.fi/uploaded/template/asp/kl_perus tyyli.asp?version=35586&category=17
http://www.kuntalehti.fi/article.asp?article=8459&category=60
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
"Arto Koski:
Kuntien yhdistyminen - rutiinilla vai taidolla?
Keskustelu kuntaliitoksista ja kuntajaotuksesta on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen vilkasta. Siihen on varmasti osaltaan vaikuttanut hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Arviot siitä, kuinka suuria hyötyjä kuntaliitoksilla on saatu ja voidaan saavuttaa, vaihtelevat suuresti. Tätä arviointia vaikeuttaa omalta osaltaan se, että tutkijatkaan eivät ole kyenneet esittämään tähän kysymykseen tyhjentäviä vastauksia.
Haasteellinen tutkittava
Antti Moisio ja Roope Uusitalo tekivät vuoden 2003 syksyllä paljon julkisuutta saaneen tutkimuksen "Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin". Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1971-1997 toteutuneet 50 kuntaliitosta. Tutkijoiden mukaan liitokset eivät vähentäneet liitoskuntien keskimääräisiä asukaskohtaisia käyttömenoja ja 1970-luvun liitoksissa näiden kuntien menot kasvoivat jopa nopeammin kuin vertailukuntien menot. Moisio ja Uusitalo arvioivat, että 1990-luvulla tapahtuneet kuntien yhdistymiset ovat ehkä pienentäneet kuntien menoja. Väitteet kuntien yhdistymisestä koituvista merkittävistä säästöistä eivät kuitenkaan saaneet empiiristä tukea myöskään 1990-luvun aineistossa.
Kari Leinamo teki vuoden 2004 keväällä tutkimuksen "Kuntaliitoksen jälkeen, kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta". Kun Moisio ja Uusitalo tutkivat kuntaliitosten säästöjä eli tarkastelivat liitoksia tehokkuustavoitteen näkökulmasta, lähestyi Leinamo asiaa tasaisuustavoitteen näkökulmasta eli kuinka hyvin palvelut ja eräät muut toiminnot säilyivät liitoksen jälkeen tuon liittyvän kunnan alueella. Kari Leinamon arvio oli melko kriittinen. Tosin hän totesi, että sekä itse kuntaliitosratkaisut että niiden seuraukset näyttävät varsin yksilöllisiltä ja että kuntaliitosten monimuotoisuuden johdosta ei ole helppo esittää selvää näkemystä liitosten hyödyistä tai haitoista (Leinamo 2004: 131).
Arto Haveri ja Juri Nieminen totesivat omassa tutkimuksessaan vuonna 2003, että kuntaliitoksen vaikutukset eivät synny ainakaan lyhyellä tähtäyksellä erillään itse liitosprosessista, vaan prosessiin liittyvät tekijät voivat vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti siihen, millaiseksi kuntien yhdistymisen vaikutukset muodostuvat (Haveri & Nieminen 2003: 9).
Haveriin ja Niemiseen tukeutuen voisikin esittää väitteen, että yritys kiteyttää kuntaliitosten vaikutukset ikään kuin keskiarvoiksi vie liian etäälle asiaan vaikuttavien prosessien analysoinnista.
Yhdistymisen perusedellytykset
Oma näkemykseni kuntaliitoskeskustelun hyöty- ja haittakeskusteluun on yksinkertainen - ehkä liiankin - kun väitän, että kuntien yhdistymisen tulokset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka taitavasti, tarmokkaasti ja strategisesti viisaasti kuntien yhdistyminen kyetään toteuttamaan. Sen lisäksi yhdistymisen lopputulokseen vaikuttaa myös se, millaiset ovat näiden kyseisten kuntien yhdistymisen perusedellytykset.
Hahmottelin omassa keskusteluraportissani kuntien yhdistymistulosten mallin, jossa vaikuttavat yhdistymisen perusedellytykset ja yhdistymisen toteuttaminen (Koski 2004: 30). Kuntien yhdistymisen perusedellytyksiin vaikuttavat muun muassa kuntien sijainti toisiinsa nähden, kuntien pinta-alat ja kuntien toiminnallinen suuntautuneisuus. Myös yhdistymisen ajankohdalla on oma vaikutuksensa yhdistymisen perusedellytyksiin. Esimerkiksi Tohmajärven ja Värtsilän kunnan yhdistymisestä vuoden 2005 alussa on esitetty arvio, että yhdistyminen oli strategisena ratkaisuna joitakin vuosia myöhässä (Koski 2003: 6). Kun tiedetään kuntien yhdistymiseen liittyvä päätöksenteon yleinen vaikeus, ei ole sinänsä mikään ihme, että kuntien yhdistymisellä on taipumus olla ennemminkin myöhässä kuin etuajassa.
Rutiiniyhdistymisen tunnuspiirteitä
Kuntien yhdistymisen toteuttamisen voi yksinkertaisimmillaan jakaa kahteen kategoriaan, rutiiniyhdistymiseen ja taitavaan yhdistymiseen (Koski 2004: 14). Taitavan yhdistymisen synonyymeiksi voidaan nimetä tarmokas yhdistyminen ja strateginen yhdistyminen. Käytin rutiiniyhdistymisen ja strategisen yhdistymisen käsitteitä Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan kuntajakoselvityksessä keväällä 2004. Päädyin sellaiseen arviointiin, että Rovaniemien tapauksessa rutiiniyhdistymisen vaihtoehto jäi vasta kolmannelle sijalle strategisen yhdistymisen vaihtoehdon ja yhteistyön tehostamisen vaihtoehdon jälkeen (Koski 2004: 56). Pelkästään kaupungin ja maalaiskunnan suuret henkilöstömäärät, yhteensä noin 3 200 työntekijää, tekivät rutiiniyhdistymisestä Rovaniemien tapauksessa hyvin heikosti soveltuvan toimintavaihtoehdon.
Mitä rutiiniyhdistyminen pitää sisällään? Sen tunnuspiirteiksi voidaan kirjata ainakin seuraavat kahdeksan ominaisuutta:
1. Tulevaisuuden haasteet jätetään liian vähälle huomiolle. Katse on tässä päivässä eikä tiedosteta riittävästi sitä, että yhdistyminen on strateginen ratkaisu vastata tulevaisuuden haasteisiin.
2. Yhdistymisen edut ja haitat oletetaan automaateiksi, eikä sen vuoksi etujen hyödyntämiseen ja haittojen eliminoimiseen osoiteta riittävästi resursseja.
3. Yhdistymisen tarjoama hyvä mahdollisuus uudistaa ja kehittää toimintoja unohdetaan ja uuden kunnan käytännöt omaksutaan suoraan suuremmalta kunnalta.
4. Talouden suunnittelussa unohdetaan tarkan taloudenhoidon vaatimus ja yritetään laittaa "kerralla" kaikki palvelut kuntoon.
5. Henkilöstöhallintoon ei panosteta riittävästi. Ei tiedosteta, että yhdistymisprosessin onnistumisessa on henkilöstön sopeutumisella muutokseen hyvin tärkeä merkitys.
6. Muutoksen johtamiseen ei varata tarpeeksi resursseja. Muutosjohtajilla ei ole mahdollisuuksia olla aktiivisia johtajia ja johtamisen vastuut ja aikataulut hämärtyvät.
7. Tiedottaminen jää liian vähäiseksi sekä kuntien työntekijöille, luottamushenkilöille että asukkaille ja sen vuoksi uutta kuntaa hahmotetaan liiaksi vanhojen kuntayksiköiden kautta.
8. Luottamushenkilöhallinnon tärkeää merkitystä yhdistymisprosessissa ei tiedosteta. Valtaa keskitetään pienelle luottamushenkilöjoukolle ja uuden kunnan toiminta-ajatus jää suurelle osalle päättäjiä vieraaksi.
VANHA KYSYMYS: - Onko naapurikuntien yhdistymisestä hyötyä vai ei?
UUDET KYSYMYKSET: - Millaiset ovat naapurikuntien yhdistymisen perusedellytykset? - Kuinka taitavasti naapurikunnat kykenevät toteuttamaan yhdistymisen?
Kuntien hyvät yhdistymisen perusedellytykset yhdistettynä taitavaan yhdistymiseen antavat parhaan yhdistymisen lopputuloksen. Taitavan yhdistymisen toteuttaminen on vaativa ja työläs prosessi. Tutkijoilla tulee olemaan mielenkiintoinen tilaisuus seurata, millaisia tuloksia esimerkiksi Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta tulevat saamaan omasta strategisesta yhdistymisestään vuonna 2006. Tietämys kuntien yhdistymisen toteutuksesta on lisääntynyt, joten nyt on entisaikoja paremmat mahdollisuudet toteuttaa taitava yhdistyminen.
Lähteet: Haveri, Arto & Juri Nieminen (2003). Mitä hyötyä on kuntien yhdistymisestä? Kuntien yhdistymisen vaikutukset luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kokemana Heinolassa, Lohjalla ja Porvoossa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2003, s. 7-21. Koski, Arto (2004). Kuntien rutiiniyhdistyminen ja taitava yhdistyminen. Sisäasiainministeriön julkaisusarja, Kunnat 55/2004. Koski, Arto (2003). Tohmajärven ja Värtsilän kuntajakoselvitys. Leinamo, Kari (2004). Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutus liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopisto, Levon-instituutin julkaisu No 111. Moisio Antti & Roope Uusitalo (2003). Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin. Sisäasiainministeriö, Kuntaosaston julkaisu 4/2003. Filosofian tohtori Arto Koski on sisäasiainministeriön kuntaosaston neuvotteleva virkamies.
Päivitetty 18.7.2005
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_2_2005_kuntaliitokset.html
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Ja vuoteen 2009 mennessä olisi luvassa ja saatavilla huomattavasti enemmän niin palvelujen kuin kuntienkin rakenteisiin liittyvää tutkittua tietoa, kuin mitä on tarjolla esim. valtiovarainministeri Eero "Don" Heinäluoman "pari pierua ihmisen suuntaan" -ajattelutavalla...
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
"KAKS käynnisti suurhankkeen: 2 milj. euroa kuntien kilpailuttamistutkimukseen
Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) käynnistää laajan tutkimuskokonaisuuden aiheesta ”Kilpailuajattelun ja kilpailun vaikutukset kuntiin”. Säätiö rahoittaa neljän vuoden aikana kokonaisuuteen kuuluvia tutkimuksia ja selvityksiä 2 miljoonalla eurolla.
Tutkimuskokonaisuuden tieteellisenä johtajana on professori Tuomo Martikainen Helsingin yliopistosta. Muut tieteellisen johtoryhmän jäsenet ovat professori Pentti Arajärvi Joensuun yliopistosta, dosentti Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulusta ja professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta.
”Kilpailu, kilpailuttaminen ja markkinat ovat viime vuosikymmenen alun laman jälkeen nousseet keskeiseen asemaan kunnallispolitiikan ja -talouden ratkaisuissa. Taustalla on vaatimus keventää julkista sektoria, vapauttaa markkinavoimia sekä tuoda markkinatalouden käsitteitä ja toimintatapoja myös julkisten organisaatioiden arvioimisen ja kehittämisen välineiksi” toteaa Tuomo Martikainen.
”Tällä hetkellä uuden kilpailullisen toimintakulttuurin omaksuminen on edennyt sekä määrällisesti että sisällöllisesti varsin epätasaisesti. Kehityksen epätasaisuus on omiaan luomaan epävakautta kuntajärjestelmään ja mahdollisuuksia hyvin eri suuntiin lähteviin ja vaikeasti ennustettaviin ja vaikeasti kenties hallittaviinkin kuntatalouden kehityskulkuihin. Tämän lisäksi kuntajärjestelmään kehittynyt uusi toimintakulttuuri muokkaa ainakin jossain määrin ennakoimattomalla tavalla myös kuntatason vakiintunutta poliittishallinnollista järjestelmää ja sen valtarakenteita”, sanoo Martikainen.
”Kilpailuttamisesta puhutaan kunnissa paljon, mutta sitä koskevaa tutkimustietoa on vähän. Mm. peruskäsitteistä, tulkintatavoista ja vaikutuksista ei ole tutkittua empiiristä tietoa”, perustelee hanketta asiamies Lasse Ristikartano Kunnallisalan kehittämissäätiöstä.
Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on selvittää: miten kilpailuajattelu ja kilpailu on tullut kuntiin, miten se siellä toimii ja mitkä ovat tulevaisuuden suunnat. Tutkijat ja tutkijayhteisöt voivat esittää hankkeeseen erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Hakijoina voi olla mm. monitieteisiä tutkijaryhmiä.
Ensimmäinen haku hankkeeseen on vuoden 2006 alussa. Tutkimuskokonaisuus on valmis vuonna 2009."
http://www.kaks.fi/tiedotteet/kaks-kaynnisti-suurhankkeen.aspx
http://www.kaks.fi/tiedotteet/suurhanke-kayntiin-kuntien.aspx
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Kunnallisalan kehittämissäätiön eli KAKSin tutkimuksista kenen tahansa luettavissa ovat jo mm. seuraavat selvitykset:
http://www.kaks.fi/tiedotteet/ktt-samuli-skurnik.aspx
[KTT Samuli Skurnik: "Osuustoiminnasta oppia? Kuntapalvelut uudessa talousmallissa." ]
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
[Kuntataloustieteen prof. Heikki A. Loikkanen - Ilkka Susiluoto: "Paljonko verorahoilla saa?" ]
http://www.kaks.fi/tiedotteet/kaks-tutki-kuntien2.aspx
Ja tuosta saa silmiensä eteen tiivistelmän kuntatalouksien tehokkuuksista Loikkasen - Susiluodon tutkimuksen mukaan:
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/liiteet_tutkimusNro50.pdf
Ja eikun odottamaan maanantai-illan A-pistettä!!!
Yleisradionkin ajankohtaisohjelmissa näyttäisi sitten (viimeksi vaan ei vähiten 5.4.2006 A-Talkin puhuvien päitten liturgia-annin) vihdoinkin havahdutun ajattelemaan, että "historiallista peruspalvelu- ja kuntauudistusta toteutetaan puutteellisin tiedoin: missä ovat selvitykset uudistuksen vaikutuksista?"
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/
Rohkenisinpa uskoa, että kannattaa kaiken maailman "kepututkijoiden" ja muidenkin hymiöhemmojen katsoa! Ja kaikkein eniten siis kaikkien niiden, jotka (näilläkin kapisilla saiteilla) kritiikittömästi ovat nielaisseet Vanhasen - Heinäluoman - Kataisen & kumppanien "paras" -syötin ja unohtaneet sen tosiasian, että useimmiten juuri "'paras' on hyvän vihollinen"!!!
Vähintäänkin yhtä lailla asiallinen ihmettelyn aihe lienee A-pisteen toinen osio: "Kallis ja aiheeton EU-huippukokous Suomeen – onko kyseessä vain pääministeri Vanhasen vaalitemppu?"
EU-huippukokous ymv. ASEM -sessioihin upotetaan näet sellainen määrä euroja, että hallituksen vielä toteuttamaton ns. köyhyyspaketti jää kirkkaasti kakkoseksi!
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Olen muutamaan otteeseen näilläkin saiteilla kysellyt sen perään, miten olemattomaan jo olemassa olevan tutkimustiedon hyödyntämiseen perustuukaan se vimma, jolla valtiosihteeri Raimo Sailaan ideoimaa - ja kunnallisen kansanvallan ja palvelujen saatavuuden kannalta peräti petollista - "hyvinvointivaltion rakenteiden pelastamissuunnitelmaa" toteutetaankaan!
Repetitio mater studiorum est!
************************
[ Kotimaa 30.11.2005 3:06:37 / Turun Sanomat ]
Tutkijoiden mukaan valtio valmistellut kuntauudistuksen huonosti
Joukko kuntatutkijoita antaa valtiolle sapiskaa kunta- ja palvelurakenneuudistuksen heikosta valmistelusta. Tutkijat muistuttavat, että koko asia nousi esille äkkiä kesken vaalikauden. Hallitusohjelmassa siitä ei ole mainintaa.
Erikoistutkija Siv Sandberg Åbo Akademin julkishallinnon laitokselta vertaa suomalaista kuntauudistusta Tanskan vastaavan uudistuksen valmisteluun.
- Tanskassa tehtiin heti aluksi yli tuhatsivuinen esiselvitys, jonka pohjalta uudistusta ryhdyttiin miettimään. Suomessa on saatu tähän mennessä aikaan ehkä 150 sivua tekstiä. Selvitysmies Jukka Peltomäenkin esitys kuntamalliksi käsitti kahdeksan sivua power point -kalvoja, vertaili Sandberg KuntaSuomi 2004 -tutkimusohjelman päätösseminaarissa Helsingissä tiistaina.
Kymmenvuotisen tutkimuksen aikana selviteltiin kuntapalveluja, taloutta ja demokratian tilaa 47 kunnassa. Tutkijat saivat aikaiseksi 54 eri tutkimusraporttia, joiden sivumäärä nousee yli 7 000:n
Sandberg sai ajatuksilleen tukea kuntataloutta tutkivalta dosentti Heikki Heliniltä, jonka mukaan kuntia syyllistetään nyt turhaan. Hän uskoo, että koko uudistusta ei tarvittaisi, jos valtio olisi vastannut aikoinaan omista velvotteistaan kunnille.
Pienissä kunnissa tyytyväisin väki
Tutkijat epäilevät, etteivät heidän tutkimustuloksensa oikein jaksa kiinnostaa poliitikkoja - ainakaan kuntauudistuksen tässä vaiheessa. Professori Voitto Helander Åbo Akademista kehottaa kuitenkin poliitikkoja kysymään tutkijoiden mielipidettä ennen päätöksiä.
Saman laitoksen tutkija Sari Pikkala muistuttaa, että tutkimustuloksia voidaan tulkita monella tavalla. - Kuntakoko on aina poliittinen päätös. Pienillä ja suurilla kunnilla on omat kannattajansa ja kummallakin osapuolella on omat perustelunsa. Tärkeintä on, että uudistuksessa säilyy yhteistyöhenki, sillä repivät riidat ovat tuhoisia niin päättäjille kuin kuntalaisillekin, hän sanoo.
KuntaSuomi 2004 -tutkimuksen mukaan alle 3 000 asukkaan kunnissa asuu tyytyväisin väki. Syynä tuntuu olevan se, että pikkukunnissa asiat koetaan läheisiksi ja päättäjät tunnetaan hyvin.
Kuntalaiset ovat selvitysten mukaan varsin yksimielisiä siitä, mitkä palvelut hoituvat parhaiten pienissä kunnissa. Niitä ovat esimerkiksi päivähoito, peruskoulu sekä vanhuspalvelut. Kulttuuripalvelut, joukkoliikenne ja ammatilliset oppilaitokset voisivat jäädä suurempien kuntien huoleksi.
Professori Pentti Meklin Tampereen yliopistosta muistutti, että vertailu pienten ja suurten kuntien paremmuudesta palvelujen tuottajana on turhaa.
- Pieni ei aina merkitse kallista ja suuri edullista. Tässä on verrattava yksikkökustannuksia. Suuressa kunnassa saattaa olla lukuisia pieniä ja kalliita palveluyksiköitä, jolloin kokonaiskustannukset tietenkin nousevat.
Julkaistu 30.11.2005 3:06:37 / Turun Sanomat /
http://www.turunsanomat.fi/kotimaa/?ts=1,3:1002:0:0,4:2:0:1:2005-11-30,104:2:343405,1:0:0:0:0:0:
Lue "Suomen suurimmasta kuntatutkimushankkeesta" enemmän:
http://www.kunnat.net/k_perussivu.asp?path=1;29;60;498;75030;89004;90773&voucher=0964CB4A-5535-4247-8CB2-15C0363BE90D
/ - - "KuntaSuomi 2004 –tutkimusohjelma on nyt päätösvaiheessa. Hankeidea syntyi vuonna 1992 murrostilanteessa: ajankohtaisia asioita olivat mm. vapaakuntakokeilu, valtionosuusjärjestelmän uudistus, kuntalain uudistus ja Suomen EU-jäsenyys. Elettiin lamavuosia, mikä heijastui kaikkeen toimintaan.
Tutkimusohjelmaan kuuluu 14 erillistä tutkimusosiota eli tutkimusmoduulia, jotka liittyvät teemallisesti demokratiaan, palveluihin sekä talouteen.
Toteutuksesta ovat vastanneet Helsingin yliopisto, Svenska social- och kommunalhögskolan, Tampereen yliopistosta Työelämän tutkimuskeskus sekä entinen kunnallistieteen laitos eli nykyiset taloustieteiden ja yhdyskuntatieteiden laitokset, Vaasan yliopistosta julkisjohtamisen laitos, Åbo Akademista julkisjohtamisen laitos, sekä Helsingin kaupungin tietokeskus, Suomen Kuntaliitto sekä hankkeen alkuvuosina myös Turun yliopisto Åbo Akademin tiiviinä yhteistyökumppanina.
Hanketta ovat rahoittaneet Kuntaliiton lisäksi hankkeessa mukana olevat 47 tutkimuskuntaa, jotka on valittu edustamaan mahdollisimman hyvin koko kuntakenttää.
- - /
"KuntaSuomi 2004 pähkinänkuoressa
Tutkimuskausi: 1995-2004
Tutkimuskuntia: 47
Tutkimusosioita: 14
Tutkimustahoja: 7
Tutkimusrahoitus yhteensä: n. 2 milj. euroa
Ilmestyneitä tutkimusraportteja: 54
Ilmestyneiden tutkimusraporttien sivumäärä: 7275
Tulossa olevia tutkimusraportteja: 4
Ilmestyneitä KuntaSuomi –tiedotelehtiä (suom.): 20
Lähetettyjä kyselylomakkeita: 154 465
--joista kuntalaiskyselyitä: 76 150
Vastattuja kyselyitä: 91 494
--joista kuntalaiskyselyitä: 42 990
Samoja kuntien yhdyshenkilöitä hankkeen alusta loppuun: 29
Johtoryhmätyöskentelyyn osallistuneita kuntaedustajia: 22
KuntaSuomi johtoryhmän puheenjohtajia: 5"
- -/
************************
Jos tämän kirjoituksen linkit eivät syystä tai toiseta suostu muutoin toimimaan, tarjoilemiini tutkimuksellisiin tiedonhippuihin päässee käsiksi esim. seuraavien linkkien kautta...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015458359
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015459543
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015467468
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015516417
Sillä tutkittua tietoa kuntatalouksien tehokkuuksista kuin myös kategoristen kuntaliitosten vaikutuksista yleensä on jo olemassa yllin kyllin, mistä seuraavassa pari pientä vinkkiä:
http://www.labour.fi/Tiedote/tied1003.htm
"KUNTALIITOKSET EIVÄT PIENENNÄ
KUNTIEN MENOJA
Liitoskuntien kokonaismenot kasvoivat 1970-luvun kuntaliitosten jälkeen nopeammin kuin vertailukuntien menot. Erityisesti opetustoimen ja terveystoimen menot kasvoivat kuntaliitoksen jälkeen. Ainoastaan yleishallinnon menoissa kuntaliitokset aikaansaivat kuntatalouteen tilastollisesti merkitseviä säästöjä. Yleishallinnon asukaskohtaiset menot pienenivät liitoksen vuoksi vuoden 1970 rahassa mitattuna noin kymmenellä markalla. Samaan aikaan muut menot kuitenkin kasvoivat liitoskunnissa asukasta kohti laskettuna noin sata markkaa enemmän kuin vertailukunnissa.
Antti Moision ja Roope Uusitalon 1.10. julkaistussa tutkimuksessa "Kuntien yhdistymisten vaikutukset kuntien menoihin" arvioitiin vuosina 1970 - 1997 tehtyjen kuntaliitosten vaikutusta yleishallinnon, opetustoimen, sosiaalitoimen ja terveystoimen menoihin. Lisäksi selvitettiin, vaikuttiko liitos kuntien veroäyrien määrään, veroprosenttiin tai velkaantumiseen. Tutkimuksen on rahoittanut sisäasiainministeriö.
Tutkimuksessa käytettiin parivertailua, jossa kullekin liitoskuntaparille haettiin asukasluvultaan, verotuloiltaan ja menorakenteeltaan mahdollisimman samanlainen verrokkipari kunnista, joissa liitosta ei ole tehty. Kuntaliitosten vaikutuksia arvioitiin seuraamalla liitoskuntien ja verrokkikuntien menojen muutoksia kymmenen vuoden ajan liitoksen jälkeen.
Tutkimuksen mukaan vuosina 1970- 1982 tapahtuneet kuntien yhdistymiset eivät vähentäneet tutkimuskuntien käyttömenoja. Kuntien kokonaiskäyttömenot kasvoivat liitoskunnissa selvästi nopeammin kuin vertailukunnissa. Käytössä ollut kustannusperusteinen valtionosuusjärjestelmä on tärkeä osaselitys tulokselle, kannustimet menosäästöille olivat tuolloin vähäiset. Tarkastelluista menoluokista ainoastaan yleishallinnossa yhdistyminen vähensi kuntien menoja. Näin saavutettu säästö ei kuitenkaan riittänyt kompensoimaan menojen kasvua muissa tehtävissä. Yhdistymisillä ei havaittu tutkimuksessa olevan tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuntien verotuloihin, veroäyrimäärään eikä pitkäaikaisiin lainoihin.
Vuosina 1989 - 1997 tapahtuneilla kuntien yhdistymisillä ei ollut tilastollisesti merkitsevää vaikutusta kuntien menoihin. Tämä johtui ajanjaksolla tapahtuneiden kuntien yhdistymisen vähäisestä lukumäärästä, lyhyestä seuranta-ajanjaksosta ja 1990-luvulla tapahtuneista mm. valtionosuusjärjestelmää koskevista muutoksista. Tutkimuksen valossa näyttää kuitenkin siltä, että 1990 -luvun yhdistymisillä saattaa olla menojen kasvua hillitsevä vaikutus. Yhdistyneiden kuntien menot ovat useassakin menoluokassa ennen yhdistymistä selvästi vertailukuntia ja kaikkien kuntien keskiarvoa korkeammat ja laskevat vertailukuntien tasolle yhdistymisen jälkeen. Tilastollisesti merkitsevää näyttöä menosäästöistä ei kuitenkaan 1990-luvultakaan ole."
http://www.intermin.fi/intermin/biblio.nsf/1E52DE3F31803A93C2256DB1004AEA47/$file/kuntienyhdistyminen.pdf
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Kari Leinamo: Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopiston Levón-instituutti, julkaisu no 111.
http://www.kuntalehti.fi/uploaded/template/asp/kl_perus tyyli.asp?version=35586&category=17
http://www.kuntalehti.fi/article.asp?article=8459&category=60
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
"Arto Koski:
Kuntien yhdistyminen - rutiinilla vai taidolla?
Keskustelu kuntaliitoksista ja kuntajaotuksesta on ollut tänä vuonna poikkeuksellisen vilkasta. Siihen on varmasti osaltaan vaikuttanut hallituksen käynnistämä kunta- ja palvelurakenneuudistus. Arviot siitä, kuinka suuria hyötyjä kuntaliitoksilla on saatu ja voidaan saavuttaa, vaihtelevat suuresti. Tätä arviointia vaikeuttaa omalta osaltaan se, että tutkijatkaan eivät ole kyenneet esittämään tähän kysymykseen tyhjentäviä vastauksia.
Haasteellinen tutkittava
Antti Moisio ja Roope Uusitalo tekivät vuoden 2003 syksyllä paljon julkisuutta saaneen tutkimuksen "Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin". Tutkimuksessa olivat mukana kaikki vuosina 1971-1997 toteutuneet 50 kuntaliitosta. Tutkijoiden mukaan liitokset eivät vähentäneet liitoskuntien keskimääräisiä asukaskohtaisia käyttömenoja ja 1970-luvun liitoksissa näiden kuntien menot kasvoivat jopa nopeammin kuin vertailukuntien menot. Moisio ja Uusitalo arvioivat, että 1990-luvulla tapahtuneet kuntien yhdistymiset ovat ehkä pienentäneet kuntien menoja. Väitteet kuntien yhdistymisestä koituvista merkittävistä säästöistä eivät kuitenkaan saaneet empiiristä tukea myöskään 1990-luvun aineistossa.
Kari Leinamo teki vuoden 2004 keväällä tutkimuksen "Kuntaliitoksen jälkeen, kuntien yhdistymisen vaikutukset liitosalueiden näkökulmasta". Kun Moisio ja Uusitalo tutkivat kuntaliitosten säästöjä eli tarkastelivat liitoksia tehokkuustavoitteen näkökulmasta, lähestyi Leinamo asiaa tasaisuustavoitteen näkökulmasta eli kuinka hyvin palvelut ja eräät muut toiminnot säilyivät liitoksen jälkeen tuon liittyvän kunnan alueella. Kari Leinamon arvio oli melko kriittinen. Tosin hän totesi, että sekä itse kuntaliitosratkaisut että niiden seuraukset näyttävät varsin yksilöllisiltä ja että kuntaliitosten monimuotoisuuden johdosta ei ole helppo esittää selvää näkemystä liitosten hyödyistä tai haitoista (Leinamo 2004: 131).
Arto Haveri ja Juri Nieminen totesivat omassa tutkimuksessaan vuonna 2003, että kuntaliitoksen vaikutukset eivät synny ainakaan lyhyellä tähtäyksellä erillään itse liitosprosessista, vaan prosessiin liittyvät tekijät voivat vaikuttaa hyvinkin voimakkaasti siihen, millaiseksi kuntien yhdistymisen vaikutukset muodostuvat (Haveri & Nieminen 2003: 9).
Haveriin ja Niemiseen tukeutuen voisikin esittää väitteen, että yritys kiteyttää kuntaliitosten vaikutukset ikään kuin keskiarvoiksi vie liian etäälle asiaan vaikuttavien prosessien analysoinnista.
Yhdistymisen perusedellytykset
Oma näkemykseni kuntaliitoskeskustelun hyöty- ja haittakeskusteluun on yksinkertainen - ehkä liiankin - kun väitän, että kuntien yhdistymisen tulokset riippuvat olennaisesti siitä, kuinka taitavasti, tarmokkaasti ja strategisesti viisaasti kuntien yhdistyminen kyetään toteuttamaan. Sen lisäksi yhdistymisen lopputulokseen vaikuttaa myös se, millaiset ovat näiden kyseisten kuntien yhdistymisen perusedellytykset.
Hahmottelin omassa keskusteluraportissani kuntien yhdistymistulosten mallin, jossa vaikuttavat yhdistymisen perusedellytykset ja yhdistymisen toteuttaminen (Koski 2004: 30). Kuntien yhdistymisen perusedellytyksiin vaikuttavat muun muassa kuntien sijainti toisiinsa nähden, kuntien pinta-alat ja kuntien toiminnallinen suuntautuneisuus. Myös yhdistymisen ajankohdalla on oma vaikutuksensa yhdistymisen perusedellytyksiin. Esimerkiksi Tohmajärven ja Värtsilän kunnan yhdistymisestä vuoden 2005 alussa on esitetty arvio, että yhdistyminen oli strategisena ratkaisuna joitakin vuosia myöhässä (Koski 2003: 6). Kun tiedetään kuntien yhdistymiseen liittyvä päätöksenteon yleinen vaikeus, ei ole sinänsä mikään ihme, että kuntien yhdistymisellä on taipumus olla ennemminkin myöhässä kuin etuajassa.
Rutiiniyhdistymisen tunnuspiirteitä
Kuntien yhdistymisen toteuttamisen voi yksinkertaisimmillaan jakaa kahteen kategoriaan, rutiiniyhdistymiseen ja taitavaan yhdistymiseen (Koski 2004: 14). Taitavan yhdistymisen synonyymeiksi voidaan nimetä tarmokas yhdistyminen ja strateginen yhdistyminen. Käytin rutiiniyhdistymisen ja strategisen yhdistymisen käsitteitä Rovaniemen kaupungin ja Rovaniemen maalaiskunnan kuntajakoselvityksessä keväällä 2004. Päädyin sellaiseen arviointiin, että Rovaniemien tapauksessa rutiiniyhdistymisen vaihtoehto jäi vasta kolmannelle sijalle strategisen yhdistymisen vaihtoehdon ja yhteistyön tehostamisen vaihtoehdon jälkeen (Koski 2004: 56). Pelkästään kaupungin ja maalaiskunnan suuret henkilöstömäärät, yhteensä noin 3 200 työntekijää, tekivät rutiiniyhdistymisestä Rovaniemien tapauksessa hyvin heikosti soveltuvan toimintavaihtoehdon.
Mitä rutiiniyhdistyminen pitää sisällään? Sen tunnuspiirteiksi voidaan kirjata ainakin seuraavat kahdeksan ominaisuutta:
1. Tulevaisuuden haasteet jätetään liian vähälle huomiolle. Katse on tässä päivässä eikä tiedosteta riittävästi sitä, että yhdistyminen on strateginen ratkaisu vastata tulevaisuuden haasteisiin.
2. Yhdistymisen edut ja haitat oletetaan automaateiksi, eikä sen vuoksi etujen hyödyntämiseen ja haittojen eliminoimiseen osoiteta riittävästi resursseja.
3. Yhdistymisen tarjoama hyvä mahdollisuus uudistaa ja kehittää toimintoja unohdetaan ja uuden kunnan käytännöt omaksutaan suoraan suuremmalta kunnalta.
4. Talouden suunnittelussa unohdetaan tarkan taloudenhoidon vaatimus ja yritetään laittaa "kerralla" kaikki palvelut kuntoon.
5. Henkilöstöhallintoon ei panosteta riittävästi. Ei tiedosteta, että yhdistymisprosessin onnistumisessa on henkilöstön sopeutumisella muutokseen hyvin tärkeä merkitys.
6. Muutoksen johtamiseen ei varata tarpeeksi resursseja. Muutosjohtajilla ei ole mahdollisuuksia olla aktiivisia johtajia ja johtamisen vastuut ja aikataulut hämärtyvät.
7. Tiedottaminen jää liian vähäiseksi sekä kuntien työntekijöille, luottamushenkilöille että asukkaille ja sen vuoksi uutta kuntaa hahmotetaan liiaksi vanhojen kuntayksiköiden kautta.
8. Luottamushenkilöhallinnon tärkeää merkitystä yhdistymisprosessissa ei tiedosteta. Valtaa keskitetään pienelle luottamushenkilöjoukolle ja uuden kunnan toiminta-ajatus jää suurelle osalle päättäjiä vieraaksi.
VANHA KYSYMYS: - Onko naapurikuntien yhdistymisestä hyötyä vai ei?
UUDET KYSYMYKSET: - Millaiset ovat naapurikuntien yhdistymisen perusedellytykset? - Kuinka taitavasti naapurikunnat kykenevät toteuttamaan yhdistymisen?
Kuntien hyvät yhdistymisen perusedellytykset yhdistettynä taitavaan yhdistymiseen antavat parhaan yhdistymisen lopputuloksen. Taitavan yhdistymisen toteuttaminen on vaativa ja työläs prosessi. Tutkijoilla tulee olemaan mielenkiintoinen tilaisuus seurata, millaisia tuloksia esimerkiksi Rovaniemen kaupunki ja Rovaniemen maalaiskunta tulevat saamaan omasta strategisesta yhdistymisestään vuonna 2006. Tietämys kuntien yhdistymisen toteutuksesta on lisääntynyt, joten nyt on entisaikoja paremmat mahdollisuudet toteuttaa taitava yhdistyminen.
Lähteet: Haveri, Arto & Juri Nieminen (2003). Mitä hyötyä on kuntien yhdistymisestä? Kuntien yhdistymisen vaikutukset luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden kokemana Heinolassa, Lohjalla ja Porvoossa. Kunnallistieteellinen aikakauskirja 1/2003, s. 7-21. Koski, Arto (2004). Kuntien rutiiniyhdistyminen ja taitava yhdistyminen. Sisäasiainministeriön julkaisusarja, Kunnat 55/2004. Koski, Arto (2003). Tohmajärven ja Värtsilän kuntajakoselvitys. Leinamo, Kari (2004). Kuntaliitoksen jälkeen. Kuntien yhdistymisen vaikutus liitosalueiden näkökulmasta. Vaasan yliopisto, Levon-instituutin julkaisu No 111. Moisio Antti & Roope Uusitalo (2003). Kuntien yhdistymisen vaikutukset kuntien menoihin. Sisäasiainministeriö, Kuntaosaston julkaisu 4/2003. Filosofian tohtori Arto Koski on sisäasiainministeriön kuntaosaston neuvotteleva virkamies.
Päivitetty 18.7.2005
http://www.stat.fi/tup/kuntapuntari/kuntap_2_2005_kuntaliitokset.html
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Ja vuoteen 2009 mennessä olisi luvassa ja saatavilla huomattavasti enemmän niin palvelujen kuin kuntienkin rakenteisiin liittyvää tutkittua tietoa, kuin mitä on tarjolla esim. valtiovarainministeri Eero "Don" Heinäluoman "pari pierua ihmisen suuntaan" -ajattelutavalla...
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
"KAKS käynnisti suurhankkeen: 2 milj. euroa kuntien kilpailuttamistutkimukseen
Kunnallisalan kehittämissäätiö (KAKS) käynnistää laajan tutkimuskokonaisuuden aiheesta ”Kilpailuajattelun ja kilpailun vaikutukset kuntiin”. Säätiö rahoittaa neljän vuoden aikana kokonaisuuteen kuuluvia tutkimuksia ja selvityksiä 2 miljoonalla eurolla.
Tutkimuskokonaisuuden tieteellisenä johtajana on professori Tuomo Martikainen Helsingin yliopistosta. Muut tieteellisen johtoryhmän jäsenet ovat professori Pentti Arajärvi Joensuun yliopistosta, dosentti Jarna Heinonen Turun kauppakorkeakoulusta ja professori Vuokko Niiranen Kuopion yliopistosta.
”Kilpailu, kilpailuttaminen ja markkinat ovat viime vuosikymmenen alun laman jälkeen nousseet keskeiseen asemaan kunnallispolitiikan ja -talouden ratkaisuissa. Taustalla on vaatimus keventää julkista sektoria, vapauttaa markkinavoimia sekä tuoda markkinatalouden käsitteitä ja toimintatapoja myös julkisten organisaatioiden arvioimisen ja kehittämisen välineiksi” toteaa Tuomo Martikainen.
”Tällä hetkellä uuden kilpailullisen toimintakulttuurin omaksuminen on edennyt sekä määrällisesti että sisällöllisesti varsin epätasaisesti. Kehityksen epätasaisuus on omiaan luomaan epävakautta kuntajärjestelmään ja mahdollisuuksia hyvin eri suuntiin lähteviin ja vaikeasti ennustettaviin ja vaikeasti kenties hallittaviinkin kuntatalouden kehityskulkuihin. Tämän lisäksi kuntajärjestelmään kehittynyt uusi toimintakulttuuri muokkaa ainakin jossain määrin ennakoimattomalla tavalla myös kuntatason vakiintunutta poliittishallinnollista järjestelmää ja sen valtarakenteita”, sanoo Martikainen.
”Kilpailuttamisesta puhutaan kunnissa paljon, mutta sitä koskevaa tutkimustietoa on vähän. Mm. peruskäsitteistä, tulkintatavoista ja vaikutuksista ei ole tutkittua empiiristä tietoa”, perustelee hanketta asiamies Lasse Ristikartano Kunnallisalan kehittämissäätiöstä.
Tutkimuskokonaisuuden tavoitteena on selvittää: miten kilpailuajattelu ja kilpailu on tullut kuntiin, miten se siellä toimii ja mitkä ovat tulevaisuuden suunnat. Tutkijat ja tutkijayhteisöt voivat esittää hankkeeseen erilaisia tutkimuksia ja selvityksiä. Hakijoina voi olla mm. monitieteisiä tutkijaryhmiä.
Ensimmäinen haku hankkeeseen on vuoden 2006 alussa. Tutkimuskokonaisuus on valmis vuonna 2009."
http://www.kaks.fi/tiedotteet/kaks-kaynnisti-suurhankkeen.aspx
http://www.kaks.fi/tiedotteet/suurhanke-kayntiin-kuntien.aspx
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
Kunnallisalan kehittämissäätiön eli KAKSin tutkimuksista kenen tahansa luettavissa ovat jo mm. seuraavat selvitykset:
http://www.kaks.fi/tiedotteet/ktt-samuli-skurnik.aspx
[KTT Samuli Skurnik: "Osuustoiminnasta oppia? Kuntapalvelut uudessa talousmallissa." ]
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/Tutkimus50.pdf
[Kuntataloustieteen prof. Heikki A. Loikkanen - Ilkka Susiluoto: "Paljonko verorahoilla saa?" ]
http://www.kaks.fi/tiedotteet/kaks-tutki-kuntien2.aspx
Ja tuosta saa silmiensä eteen tiivistelmän kuntatalouksien tehokkuuksista Loikkasen - Susiluodon tutkimuksen mukaan:
http://www.polemiikki.fi/files/library/attachments/liiteet_tutkimusNro50.pdf
Ja eikun odottamaan maanantai-illan A-pistettä!!!
Vastaukset 22
Vanhimmat
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015462882
Näillä kapisilla saiteillahan kaikki kysymykset ovat "avoimia", toiset vain aika lailla myös tyhjiä ja tyhjänpäiväisiä!
Tokko seuraavan kaltaiset kommentit näet ansaitsevat juuri minkäänlaisia vastauksia:
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011577443
Etenkään, jos eli kun moisia näkemyksiä on tämän tästä esitetty kohtuullisen vakavasti esitettyihin keskustelukirjoituksiin?
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011571028
Keskusteluahan on moneenkin otteeseen yritetty käydä näillä kapisilla saiteilla myös terrorismista, sen syistä ja seurauksista...
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005210903#22000000005210903
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005223359
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004596015
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005802301
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005808162#22000000005808162
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000004653360
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000005120071
>>>>>>>>>>>>>>>>>>>>
...
Ristimäen mallin mukaan kannattaa siis pilkkoa suuret kunnat 3000 asukkaan pikkukunniksi. Niissähän esitetyn tutkimuksen mukaan ihmiset ovat tyytyväisiä ja palvelut maksavat vähemmän kuin isommissa yksiköissä.
Pääkaupunkiseudulle saadaan siis noin 300 pikkukuntaa nykyisen neljän suuren tilalle. Siinä sitä säästöä syntyy. Jokaiseen tehdään oma terveysasema, kirjasto ja peruskoulu. Jokaiseen tulee ikioma kunnanjohtaja ja lauma virkamiehiä.
Ristimäen siteeraamien tutkimusten mukaan myös jo tehdyt kuntaliitokset tulee purkaa koska ne ovat johtaneet vain kustannusten nousuun.
Ristimäeltä on tainnut jäädä ymmärtämättä kustannusten syntymisen todellinen vaikutin, valtionosuusjärjestelmä. Sehän suosii pieniä tehottomia yksiköitä. Kepulaiseen tyyliin Ristimäki ei kerro että valtionosuudetkin tulevat veronaksajien pussista, ellei sitten oteta velkaa.
Kas kun "kepututkija" yrittää heittäytyä humoristiseksi, mutta onnistuu olemaan ainoastaan naurettava!
Ristimäki ei näet esittele minkäänlaisia "omia" malleja, vaan ainoastaan kyselee kaikkien tarjolla Mannisen - Peltomäen kupru-työstön pohjalta olevien keskimääräisesti ottaen kolmensorttisten mallien järkevyyden ja toimivuuden perään.
Malleja eivät esittele myöskään sen enempää tutkijat Antti Moisio ja k:nit, Kari Leinamo, Arto Koski, Heikki A. Loikkanen & Ilkka Susiluoto ja/tai Pentti Meklin ja k:nit, joiden tuottamia tutkimustuloksia olen ystävällisesti yrittänyt tarjoilla mietintämyssyteltäväksi. Kategorinen kuntakoko-agitaatio kun vaikuttaa tutkimustulosten valossa sangen köykäiseltä argumentaatiolta?
Kukaan sen enempää esim. edellä mainituista tutkijoista kuin minä itsekään niitä vain esitellessäni ei ole esittänyt mitään 300 uutta pikkukuntaa yhtään mihinkään eikä siten myöskään aiempien kuntaliitosten purkamista. Esille on nostettu ainoastaan tutkittua faktaa siitä, ettei esim. kunnallishallinnossa ja kuntataloudessa välttämättä toimi ns. suuruuden ekonomia alkuunkaan yksiviivaisesti saati -selitteisesti. Pikemminkin esim. monien suurimpien kaupunkikuntien sosiaali- ja terveyspalvelujen tason ja hintatason osalta pikemminkin aivan päinvastoin! HUS, hus sentään - ja Koukkuniemessäkö tavataan?!
Ristimäeltä ei ole tainnut jäädä ymmärtämättä minkäänmoisia "vaikuttimia", ei siten myöskään valtionosuusjärjestelmä, josta siitäkin - ja sen toimimattomuudesta tai sangen tarkoituksellisesta toimivuudesta paitsi Paavo Lipposen hallitusten myös esim. Vanhasen - Heinäluoman regimen kansanvastaisissa käsissä! - olen toisaalla muutamissa kirjoituksissani antanut pientä vihiä.
Ja annettakoon vielä pikkiriikkisen lisää:
" - - hyvinvoinnin murusia
Helsinkiläisten sokkihoito alkoi viime syksynä, kun kaupunki ilmoitti, ettei kaikkia sairaita ole enää varaa hoitaa. Sen jälkeen kaupunki on päättänyt supisitaa kirjastojen toimintoja, karsia koulujen opetuksesta ja sulkea 40 päiväkotia sekä 7 nuorisotilaa. Terveyslautakunta aikoo vähentää muun muassa pitkäaikaissairaiden vuodepaikkoja.
Paljon ennen Helsinkiä monet muut kunnat ovat joutuneet palvelujen karsimiskierteeseen. Veroäyrejä on nostettu sietokyvyn äärirajalle, ja palveluja on rahoitettu pahimmillaan myymällä kunnan omaisuutta.
Kunnat vastaavat suurimmasta osasta hyvinvointipalveluja. Kuntien ja kuntayhtymien menot ovat vuoden 2003 talousarvioiden mukaan yhteensä 27 miljardia euroa. Menoista puolet katetaan verotuloilla, joista yhteisöveron osuus on tänä vuonna enää 4 prosenttia. Valtionosuudet kattavat 16 prosenttia ja toimintatulot 26 prosenttia. Näistä tuloista merkittävä osa tulee sähkö- ja vesilaitoksilta. Lainalla katetaan 4 prosenttia menoista ja loput 4 prosenttia muilla tuloilla.
Vuonna 1993 toteutettiin kuntien valtionosuusjärjestelmän uudistus. Uudistus antaa valtiolle tarvittaessa mahdollisuuden leikata kuntien tukea.
"Ahon hallituksen aikaan kuntien valtionosuuksia leikattiin, ja kuntien veropohjaan tehtiin muutoksia, joiden takia kuntien tulot olivat vuonna 1995 noin 11,5 miljardia markkaa pienemmät kuin ilman näitä leikkauksia", sanoo tutkija Teuvo Junka Valtion taloudellisesta tutkimuskeskuksesta (VATT).
Lipposen hallitukset jatkoivat samalla linjalla, kuntien tuloja vähennettiin lisää noin 17,5 miljardilla markalla. Kunnat menettivät 1990-luvulla tuloistaan vuositasolla noin viisi miljardia euroa. Samaan aikaan kunnat ovat joutuneet lisäämään palveluja pystyäkseen hoitamaan lakisääteiset velvoitteensa. Myös väestön ikääntyminen on vaatinut palvelujen laajentamista.
"Kuntien verotulojen ja valtionosuuksien yhteismäärä oli Kuntaliiton laskelmien mukaan vuonna 2002 vuoden 1990 tasolla", Junka toteaa.
Osa valtionosuuksien leikkauksista korvattiin yhteisöverojen tuotoilla. Näillä parannettiin erityisesti köyhien kuntien taloutta. Junkan mukaan kuntien osuutta yhteisöveron tuotosta on kuitenkin pienennetty pikku hiljaa. Vuonna 1993 kunnat saivat siitä 44,8 prosenttia, viime vuonna enää 23,2 prosenttia. Vuonna 2002 kunnat saivat yhteisövero-osuutta miljardi euroa vähemmän kuin vuotta aiemmin.
Uuden hallitusohjelman mukaan valtion menot saavat kasvaa vain kolme prosenttia neljässä vuodessa, menot kasvavat siis inflaatiota vähemmän. Hallitus on päättänyt nostaa kuntien valtionosuuksia 550 miljoonalla eurolla. Summa on pieni, kun se jaetaan kaikkien kuntien kesken.
Marjaliisa Siira"
Lähdelinkki: http://www.voima.fi/content/view/full/219?PHPSESSID=
"kepututkijallekin" tekisi hyvää paneutua edes hiukan avarakatseisemmin siihen, mistä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa parhaimmillaan voisi olla kysymys.
Asiaa käsiteltiin mm. teemalla "Pääomapako ja hallinnon kyky palvella demokratiaa" tuolla, missä
kansantaloustieteen professori Markus Jäntti piti puheenvuoron "Julkinen taloudenpito, julkishallinto ja demokratia". Jäntti kysyi onko moderni julkinen hallinto ja taloudenpito sopusoinnussa demokratian kanssa?
Jollei, niin tulisiko meidän muuttaa demokratiaa vai tulisiko meidän muuttaa hallintoa? Demokratian vahvistaminen on toki tärkeätä, mutta vähintään yhtä tärkeä poliittinen tavoite on arvioida miten
julkishallintoa voidaan muuttaa siten, että ne paremmin vastaisivat demokraattisen yhteiskunnan tarpeita, eikä päinvastoin.
http://www.attac.fi/press/vuosikok06
Samaa olen yrittänyt ja yritän edelleenkin omalta osaltani kysellä itsekin.
Sillä "veronmaksajien pussista" toki löytynee aika paljon "kultamunia". Kysymyshän on vain siitä, mistä niitä kultamunaisia veronmaksajia oikein haetaan - ja miten heitä kohdellaan, esimerkiksi suhteessa tavalliseen kansaan, rahvaaseen...
http://www.mol.fi/mol/fi/99_pdf/fi/06_tyoministerio/06_julkaisut/aikakausi/tak/TAK_2003_2_9.pdf
...
Revi nyt vaikka niistä "suhteellista" huumoria, jos et esim. tuon kummemmin enää kykene "dialogia" jatkamaan.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000011577443
PS1. Muuten: Ruokaa laitetaan, kaikki muu pannaan! Paitsi korvan taakse ja mieleen, jopa olut...
PS2. Hyvä, että sentään laskutaito on kutakuinkin tallella...
PS3. Tämän keskusteluketjun avaus toki käsitteli vakavaa asiaa eli kunta- ja palvelurakenneuudistusta, johon keskusteluun mm. KTT Samuli Skurnikilta löytyy tuommoista asiallista avitusta...
"KTT Samuli Skurnik: Rakenne ei ratkaise kuntatalouden kokonaiskustannuksia
Kuntarakenteella ei ole ratkaisevaa vaikutusta kunnallistalouden kokonaiskustannusten kehittymiseen. Jos kuntarakenne olisi merkittävä kustannuksia lisäävä tekijä, niin eron pitäisi näkyä Suomen ja Ruotsin verorasituksen erilaisena kehityksenä. Suomessa ja Ruotsissa kun on erilaiset alue- ja paikallishallintorakenteet.
Näin kirjoittaa kauppatieteiden tohtori Samuli Skurnik kirjassaan: Osuustoiminnasta oppia? Kuntapalvelut uudessa talousmallissa. Skurnik analysoi ja pohtii kirjassaan ajatusta siitä, että kunnissa otettaisiinkin oppia osuustoiminnasta: opittaisiin siitä, miten osuuskaupat laittoivat palvelujärjestelmänsä uusiksi.
Kirja julkistettiin Helsingissä 14.3.2005 Kunnallisalan kehittämissäätiön (KAKS) Polemia –sarjassa, tilattavissa: [email protected] ,09 – 6226 570.
Jos nykyistä suurempi kuntakoko merkitsisi parempaa tehokkuutta, sen olisi pitänyt näkyä kuntarakenteensa suurkuntapohjalle muuttaneessa Ruotsissa jo 1970-luvun alkupuolelta lähtien verorasituksen hitaampana kehityksenä kuin Suomessa. Näin ei ole kuitenkaan käynyt vaan paikallistason verorasitus on kehittynyt viime vuosikymmenet Suomessa ja Ruotsissa jokseenkin samassa tahdissa. – Skurnikin mukaan kuntareformissa on unohdettu vanha liiketaloustieteen perustotuus: strategia määrää rakenteen.
Keskustelussa olisi syytä panna jäitä hattuun.Kunnilla on palvelupaletissaan niin monenlaisia erilaisia toimintoja, ettei asioita pystytä ratkaisemaan pelkällä yksisuuntaisella mittakaavan suurentamisella, sillä erilaiset toiminnat tarvitsevat erilaisia mittakaavoja.
Maksimaalinen ahneus vai kohtuullisuus
Skurnik kysyy kirjassaan: pitäisikö osuustoiminnasta ottaa kunnissa oppia vai pitäisikö osuustoiminnan peräti tulla kuntien palvelutuotannon avuksi?
Ongelma on kunnista puuttuva riittävä kilpailutusosaaminen. Tässä suhteessa osuustoiminta voisi olla mielenkiintoinen partneri, sillä osuustoiminnan yleinen ajattelu ei lähde maksimaalisesta ahneudesta vaan kohtuullisuudesta.
Kun osuustoiminta vielä tuottaa hyvin pitkälle juuri omille jäsenilleen palveluja, sen osuustoimintaperiaatteille rakentuva ´reilun pelin’ organisointimalli olisi tarkoituksenmukainen ja tehokas tapa hoitaa toimintoja, joista kuntien olisi viisasta luopua.
Osuustoiminta on perinteisesti toiminut verkostomallilla. Siinä yhdistetään läheisyyttä jäseniin ja asiakkaisiin, mutta saadaan myös suurilla ketjutoiminnoilla rakentuvia valtakunnallisia mittakaavaetuja ja erityisosaamista. Kun kunnat tuottavat samantyyppisiä palveluita jäsenilleen eri puolilla maata, voitaisiinko kuntien kehittämisessä ottaa oppia osuuskunnista ja esimerkiksi S-ryhmän tyyppisestä verkostomallista.
S- ryhmästä mallia kuntaremonttiin
Tässä tilanteessa kunnissa tapahtuvassa taloudellisen toiminnan uudistamisessa ei voi Skurnikin mukaan olla kysymys vain kuntarakenteiden uudistamisesta vaan haasteena on kuntien toiminnan strategisen vision ja sitä tukevien palvelustrategioiden ja -rakenteiden ”talousmallisopeuttaminen”.
Erityisen haasteen kuntien palvelurakenteiden kehittämisessä muodostaa se, että toiminnan mittakaavaedut vaihtelevat eri palvelutoimintojen välillä. Tältä osin mielenkiintoisen vertailukohdan ja hyödyllistä kokemustietoa kuntien kehittämiselle voisi Skurnikin mukaan tarjota nykyaikainen palvelusektorin osuustoiminta.
Esimerkiksi S-ryhmän verkostotalouteen perustuvan toimintamallin ydinajatus on yhdistää alueellisesti hajautetun perusrakenteen (= alueosuuskaupat) kautta toiminnan läheisyys ja palvelun laatu valtakunnallisella tasolla yhdessä hoidetulla ketju- ja asiantuntijatoiminnoilla (= SOK-yhtymä) saavutettaviin erityisosaamiseen ja tehokkuusetuihin.- - "
http://www.kaks.fi/tiedotteet/ktt-samuli-skurnik.aspx
No niin, pääsihän se Ristimäki esittämään lopuksi oman mallinsakin. Ja yllätys yllätys, sehän on: lisää veroja. Yritysten voitot valtiolle vaikka palkkojen nousun ja niiden verotuksen kautta. Lisää tulonsiirtoja isoilta kunnilta pienille. Rikkaille haittavero. Ja kepukunnille vapaus tuhlata niin pirusti kuin lystää. Kyllä kansa maksaa. Mutta kuinka kauan kansalla on ilo olla töissä ja maksaa veroja Ristimäen mallilla. Taitaisi Globalisaatio nielaista loputkin yritykset Suomesta.
Ristimäki ei hyväksy minkäänlaista muutosta kuntarakenteeseen tai hallintomalleihin. Ei mitää mikä varmistaisi kuntien menojen pitämisen herkkyysrajaksi todetun 3,5 % alapuolella. Tuon rajan on muuten määrittänyt kuntaliitto. Nythän prosentti on 4,8%
On erittäin helppoa kyseenalaistaa kaikki mallit esittämättä omaa, sitä kutsutaan älylliseksi epärehellisyydeksi. Tuo älyllinen epärehellisyys on se jarruttava voima joka estää tarttumisen itse ongelmaan, liian monelle kunnalle mahdottomaksi käyvän palvelujen rahoittamisen.
http://www.iltasanomat.fi/uutiset/sahkeet/Veronmaksajain Keskusliitto vaati tuloveroja alas/1155888
Nyt ja nykymenolla "kyllä kansa maksaa"...
Ja kyllähän sen myös jo - nahoissaan - "kansa tietää"! Joten Voik(k)aa vaan hyvin. Tai vieläkin paremmin, onhan valtion kukkaronnyöreissä kiinni todellisia "köyhien kuntien" ystäviä!
"On erittäin helppoa kyseenalaistaa kaikki mallit esittämättä omaa, sitä kutsutaan älylliseksi epärehellisyydeksi", tykittää "kepututkija" - kyseenalaistamatta ainuttakaan asiakohtaa Sailaan uusoikeistolaisesta ainoan vaihtoehdon politiikasta.
Siinä sitä kepututkija esittää "rehellisyyttä" kaiketi kylliksi - eli varsinaisen älyllisen mullin mallin.
Ristimäki kyllä pitää vastaisuudessakin huolen siitä, että hän ilmoittaa ihan itse sen, minkälaisia muutoksia hän haluaa tai ei halua. Joten esim. virkkeen "Ristimäki ei hyväksy minkäänlaista muutosta kuntarakenteeseen tai hallintomalleihin" kepututkija voi kaataa itselleen.
Onko tuo niin kovin vaikeata - "herkkyysrajakin" kun tuntuu kepututkijalla olevan hallinnassa! - kyetä kyseenalaistamaan esim. omaa sangen rajoittunutta talouspoliittista ajatteluaan?
Vaan kaiketi sitten keskustelussa riittää herkistelyä - ja jatkossakin yhtä jos toistakin kuntaa mallillaan...
Tässä yksi selkeä kriteeri joka voidaan asettaa kuntien pakkoliitoksen ehdoksi.
Jos kunnan saamat valtionosuudet ylittävät kunnallisveron tuoton kunta on lakkautettava ja liitettävä sellaiseen kuntaan tai kuntajoukkoon joka kykenee tuon ehdon täyttämään.
Siinähän toteutuu se terve perusperiaate jossa suurin maksaja päättää miten rahoja käytetään. Jos oman kunnan asukkaat maksaa kunnan menoista vähemmän kuin muilta siirretään, voidaan päätösvaltakin siirtää muille. Sehän on sitä demokratiaa, eikö vaan.
... jakavat jatkuvasti niin hymiöitsevä hemmo, joka ei tunnu alkuunkaan tajuavan, että Veronmaksajain Keskusliitto ry ei ole mikään keskiverotveronmaksajai edustava organisaatio, kuin myös "kepututkija", jonka demokratiakäsitys on todella kummallinen - edes minkäänmoisen kuntamallin malliksi.
Kumpaisellekin tarjoan hieman jäntimpää asiaa sen tiimoilta, minkä puutteesta he tuntuvat ruikuttavan. Ja jälleenkään ei ole kyse järjestä, jota kaikille tuntuu siunaantuneen yllin kyllin...
"Kriittisiä mielipiteitä siedettävä
Professori Markus Jäntti pysyy kannassaan: ”Verojen alentaminen ei ole ainut, saati tehokkain keino vähentää työttömyyttä.” Markus Jäntti on tätä mieltä vaikka valtiovarainministeriön jotkut virkamiehet tai Veronmaksajain Keskusliitto toitottaisivat aivan muuta: ”Hyvät mediasuhteet ja tunnustettu asema ohittavat liian usein tosiasiat. Kriittisiä ja erilaisia mielipiteitä olisi siedettävä paremmin.”
Tässä kirjoituksessa puhutaan paljon yli 200 000 jäsenen Veronmaksajain Keskusliitosta, ja myös sen verotutkimuksesta joka osoittautui perättömäksi.
Professori Markus Jäntti korostaa: ”Järjestö tarjoaa jäsenilleen monia hyviä palveluita, mutta ennen kaikkea se on kansalais- ja edunvalvontajärjestö, joka ei missään tapauksessa ole puolueeton asiantuntija, vaan ajaa erilaisia veronalennuksia erityisesti keski- ja hyvätuloisille.”
”Veronmaksajat on esimerkki järjestöstä, joka on pystynyt muuntumaan tiedotusvälineitten silmissä edunvalvojasta asiantuntijaksi. Täytyy onnitella Veronmaksajia onnistumisesta.”
Valheita veroalen ihanuudesta
”Runsas vuosi sitten Veronmaksajain Keskusliitto toi suurella äänellä julkisuuteen tutkimuksen, jossa osoitettiin, että verojen alentaminen lisää hyvinvointia, lisää työpaikkoja, tuo melkeinpä enemmän verotuloja kuin ovat menetykset. Kymmenet tutkimussivut osoittivat, että suomalainen hyvinvointi ja kasvu on vaarassa, jollei veroja alenneta merkittävästi.”
”Kritisoin tutkimusta jo heti julkistettaessa. Kun tutkimustulos viime keväänä osoitettiin täysin vääräksi, asiasta kerrottiin kuin pakosta. Oli vain laskettu ja verrattu väärin”, Markus Jäntti ottaa kantaa kirjoittajan aloitteesta.
”En minäkään usko, että tutkimus tehtiin tahallisesti vääräksi. Mutta sekin on selvää, että kun Veronmaksajain Keskusliiton lähtökohta ja ihannetoive on laskea veroja, sitä korostetaan aina, niin totta kai se vaikuttaa kaikkeen toimintaan, kaikkeen mitä painotetaan ja korostetaan.”
”Kysymys ei ole pelkästään tuosta tutkimuksesta, vaan miten Veronmaksajissa suhtaudutaan niihin, jotka ovat järjestön kanssa eri mieltä. Kannattaa tutustua järjestön lehteen ja kannanottoihin, sieltä löytyy aika karua ja yksipuolista luettavaa. ”, professori Markus Jäntti Åbo Akademista sanoo.
Veronalennusten tehottomat tekosyyt
Markus Jäntti päätyi viitisen vuotta sitten nimeltä Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen haukuttavaksi, kun uskalsi olla eri mieltä valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. Silloinkin oli listojen ykkösenä suosikkisävel ”veronalennukset pelastavat kaiken”.
”Olisi reilumpaa, jos halutaan alentaa veroja niin kerrottaisiin, että halutaan alentaa veroja. Eikä aina keksittäisi työllisyys, ostovoima ym. verukkeita veronalennuksille. Kyllähän veronalennuksilla noihinkin asioihin vaikutetaan, mutta sittenkin melko vähän uhrattuun rahamäärän nähden, kysymys on ensisijaisesti tulonsiirroista.”
Markus Jäntin äänessä on hitusen ironiaa: ”Toisaalta, mitä joku professori tietää ja on verrattuna valtiovarainministeriön virkamiehiin, jotka ovat yhteiskunnan sykkeessä mukana, tietävät... Mutta mitä he tietävät ja kenen asialla ovat, siitä kannattaisi keskustella. Monta kertaa se miten asioita myydään, esimerkiksi veronalennuksia on aika kaukana todellisuudesta. Toki virkamiehiäkin ohjaa heidän omat arvostuksensa ja arvottamisensa, poliitikkojen vastuuta unohtamatta.”
Toimittajat toistavat toisiaan
”Tämä on ihan minun omaa mielipidettäni, en ole mikään mediatutkija, mutta kyllä aika erikoiselta näyttää. Eri radio- ja tv-kanavien uutiset ja myös lehtien uutisointi on usein varsin samankaltaista, kuin toimittajat toistaisivat toisiaan. Analyysit, syventyminen, ja syventävien ja kriittisten kysymysten esittäminen puuttuu melkein kokonaan. Hyväksytään annettu tieto, jos se tulee yritykseltä, valtiolta, kunnilta tai puolueettomiksi koetuilta kansalais- ja etujärjestöiltä.”
Markus Jäntin mielestä toimittajien pitäisi herätä edes silloin kun kysymys on kiistanalaisista asioista, vaikkapa poliisien valtuuksista tai verotuksesta: ”Ei kuitenkaan, usein riittää, että tiedotusliuskat ja -paketit ovat hyvin laadittuja, että kaikki on valmiina, ettei tarvitse itse miettiä eikä pohtia. On aika ikävää, kun joidenkin yritysten ja järjestöjen tiedotteita pidetään ”puolueettomina”, vaikka sellaisesta ei ole kyse, eikä kukaan ole sellaista edes väittänytkään”, professori Markus Jäntti sanoo.
Keskivertoa joka paikassa
Paperiteollisuuden lakon aikana muun muassa julkisuudessa monasti korostettiin, että ulkoistamista ja alihankintaa on jo monilla aloilla, miksei paperiteollisuudessa? Asian kääntöpuoli, että esimerkiksi siivoojien palkat paperiteollisuuden ulkopuolella ovat vähintään 30 prosenttia alemmat, kolmanneksen palkanalennus, kuka siihen suostuisi, jäi vähemmälle? Miksei asian tätä puolta korosteta?
”Ei tässä ole mitään uutta. Suomen kieli antaa loistavia mahdollisuuksia ohittaa kovat kysymykset hämärillä lausekäsitteillä, näin on ollut aina. Se on kuitenkin nähtävissä, että suomalainen yhteiskunta, niin toimittajat, professorit kuin kaikki muutkin on keskiluokkaistunut, keskivertoa joka paikkaan. Joku voisi sanoa, ettei mitään oikeastaan paljon mihinkään, mutta ei asia nyt niinkään huono ole.”
”Mutta kyllä jonkinlainen auktoriteettiusko esimerkiksi yritysten ja pankkien suuntaan on olemassa, joku pieni siivooja pienine ongelmineen jää helposti ’tärkeämpien arvojen’ alle”, professori Markus Jäntti ironisoi. ”Politiikkoja arvostellaan melko herkästikin, vaikka toki vielä hyvin asiallisesti, talousvaikuttajat saavat olla melko rauhassa, mutta toki poikkeuksiakin löytyy.”
Pentti Vartia pääsi iltapäivälehtikansipojaksi
Professori Markus Jäntti ottaa esimerkiksi ETLA:n johtajan Pentti Vartian: ”Iltapäivälehti uutisoi, kuinka Pentti Vartia vaati, että olisi harkittava äänioikeuden poisottamista eläkeläisiltä. Muut tiedotusvälineet seurasivat perässä. Yleisöltä kysyttiin onko Pentti Vartia oikeassa, kun haluaa etteivät eläkeläiset saisi äänestää. Todellisuudessa Pentti Vartia ei ollut tällaista vaadetta esittänyt. Tänä päivänä talouselämän johtajakin kelpaa iltapäivälehden kanteen, jos hänen sanojaan voidaan ymmärtää ja kääntää väärinpäin. Se on vain huolestuttavaa, että muut tiedotusvälineet käyttivät väärää iltapäivälehtitietoa lähdeaineistonaan. Eikä Pentti Vartia ole ainut joka on joutunut kertomaani kohteluun.”
”Tänä päivänä tuntuu riittävän aivan liian usein, että kohua syntyy, huomenna uutta uutista, ei väljä vaikka aineisto ei olisikaan niin tarkkaa. Tämä on vaarallista myös monimutkaista asiajournalismia ajatellen.”
Työntekijän etu ja työnantajan etu
Professori Markus Jäntti ei halua valittaa, mutta vastaa kun kysytään: ”Meiltä puuttuu kokonaan tutkimus- yhteiskunta- ja journalismikritiikki. Jos on eri mieltä kuin muut, tutkijat, professorit tai asiantuntijat ja sanoo sen julkisuudessa voi saada todella ikävää palautetta, monet pitävät melkein petturina.”
”Kuitenkin, nimenomaan rikkautta on se, että tuodaan esiin vasta-argumentteja, siitä syntyy todellista keskustelua ja myös useasti parempaa yhteiskuntaa. Kriittiset mielipiteet toisivat myös uutta sisältöä ja laajuutta moniin keskusteluihin”, professori Markus Jäntti sanoo.
Onko suomalainen yhteiskunta yhtä keskiluokkaa, ei toki, mutta suunta on selvä, tiedotusvälineet ja valtaväestö arvottaa: ”Vaikka Suomessa on vahva ay-liike, niin julkisuudessa, tiedotusvälineissä, aivan yleisesti on rakennettu asetelma, jossa esimerkiksi työmarkkinaneuvottelutilanteessa työntekijä puolustaa ’omia ja saavutettuja etuja’ ja taasen työnantaja ’yhteiskunnan’ etuja. Ja kuitenkin erilaiset työntekijät ovat tämä maa, kansan valtaosa, eivät yrittäjät, vaikka tärkeitä ovatkin. Kelpaahan ay-liikekin silloin kun pitkä tupo on tehty, heti kun tulee ensimmäinen lakko alkaa valittelu ay-liikkeen ylivallasta”, professori Markus Jäntti sanoo.
”Sama pätee köyhyyskeskustelun vähäisyyteen ja hiljaisuuteen. Niiden ääni kuuluu, joiden ääntä halutaan kuulla, köyhät, sairaat ja pienipalkkaiset jäävät jopa keskiverron alle, saati muitten. On parempia ihmisiä niin kuin myös parempia järjestöjä.”
Teksti Jarmo Boberg
Lähdelinkki: http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2005/9/muut/haastattelu.html
§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§§
22 MOTIIVI
”Meillähän talous on kasvanut
ihan hyvin, toisten mielestä isosta
julkisesta sektorista huolimatta, toisten
mielestä sen ansiosta.
1990-luvun lama nosti julkisen
sektorin osuutta kansantaloudessa,
koska muu talous supistui rajusti ja
samalla työttömyys- ja valtion korkomenot
kasvoivat. Julkinen sektorikin
joutui rajuun säästökuuriin.
– Se saatiin niin hyvin tasapainoon,
että talouden alkaessa kasvaa
veroja kyettiin laskemaan mukavasti.
Nyt alennusvara on käytetty.
Huono laatu ei ole tuottavuutta
Mutta Kangasharjukin miettii enemmän
tulevaisuutta. Hyvinvointipalveluja
ja koko julkista sektoria pitäisi
pystyä pyörittämään nykyistä pienemmällä
väkimäärällä, kun väestö
ikääntyy ja työvoima vähenee. Eli
tuottavuutta pitäisi nostaa.
Kangasharjun mielestä esimerkiksi
tietotekniikka antaa mahdollisuuksia
monissa asioissa, kunhan
sitä opitaan kunnolla hyödyntämään.
Mutta jossakin tulevat senkin
hyötyjen rajat vastaan.
– Miten lisätään tuottavuutta
esimerkiksi erittäin työvoimavaltaisessa
päivähoidossa tai koulutuksessa
ilman, että laatu alkaa kärsiä? Jos
tuottavuutta koetetaan nostaa laatua
heikentämällä, se ei ole todellista
tuottavuuden nousua.
Usein tulokset näkyvät vasta pitkän
ajan päästä. Eivätkä hyvän tai
huonon laadun syyt ole yksinkertaisia.
– Esimerkiksi päivähoidon tai
peruskoulun toiminnan tuloksethan
näkyvät vasta sitten, kun niillä lapsilla
on oma nokka tuulta kohti ja
nähdään, kuinka he pärjäävät. Eikä
se ole pelkästään koulusta kiinni.
"Asiat voisi kääntää päälaelleen"
Valtion taloudellisessa
tutkimuskeskuksessa
hyvinvointivaltion
palvelurakenteen ja
aluekehityksen tutkimusta
vetävä Aki Kangasharju
ei ole huolissaan Suomen
julkisen sektorin nykyisestä
koosta.
– Avuksi on otettu välillisiä mittareita
kuten ryhmä- tai luokkakokoja.
Sitten on vain luotettava, että
ne kuvaavat sitä laatua tarpeeksi
hyvin.
Seurauksia on kallista hoitaa
Taloustieteilijän mielessä pyörii, että
jospa nykyinen tuottavuusajattelu
pitäisi kääntää päälaelleen.
– Nyt me tuijotamme panoksia
ja rahan käyttöä, että mistä me säästetään.
Pitäisikö pyyhkiä se kokonaan
pöydältä ja ruveta miettimään,
mikä meille on oikeasti tärkeätä.
Esimerkiksi terveys on kaikille ensisijaista.
Kangasharju viittaa siihen,
miten Suomessa kuolee miehiä
ennenaikaisesti huomattavan paljon
muihin maihin verrattuna. Lisäksi
liikalihavuus on tuomassa suuria
kuluja. Usein ennenaikaista kuolemaa
edeltää kalliit sairaalahoidot
eikä työkykykään ole välttämättä
ollut paras mahdollinen.
– Pitäisi keskittyä siihen, miten
sairastaminen saadaan ennalta
ehkäistyä eikä siihen, miten huonoista
elämäntavoista aiheutuvat
sairaudet voitaisiin mahdollisimman
halvalla hoitaa. Kun hoidettaisiin
syitä eikä seurauksia, niin päästäisiin
varmasti nykyistä halvemmalla.
Kangasharju kuitenkin epäilee,
että tähän ei päästä ihan heti.
– Eläköitymisbuumi on kuitenkin
hoidettava.
■ TEEMANA JULKINEN RAHA
Tutkimusjohtaja
Aki Kangasharju
VATT:sta muistuttaa,
että erilaisia
tuottavuusmittareita
tuijotettaessa
pitää muistaa
lopullinen tavoite.
MOTIV06_18_23 5.10.2005 12:09 Sivu 22
23 MOTIIVI
”On täyttä roskaa sanoa, että
rahaa ei ole. Varojen niukkuus johtuu
siitä, että kaikki ajavat veronalennuksia,
Jäntti sanoo.
Hän uskoo, että kansainvälinen
verokilpailu johtaa sietämättömään
tilanteeseen: palvelut ajetaan alas ja
tuloerot kasvavat.
– Valtioiden välisen verokilpailun
myötä kaikki joutuvat supistamaan
julkista sektoriaan, Jäntti sanoo.
Jos kunnille annetaan valtiovarainministeri
Eero Heinäluoman
mallin mukaisesti täysi verotusoikeus,
verokilpailu siirtyy kuntatasolle.
– EU:ssa on aika paljon vähemmän
valtioita kuin Suomessa kuntia.
Kuntien verokilpailu voi muodostua
todelliseksi ongelmaksi, Jäntti maalailee.
Hän heittää pallon valtiovarainministeriölle.
– Olisin kovin kiinnostunut kuulemaan,
miten Heinäluoma aikoo
ratkaista verokilpailun synnyttämät
ongelmat kuntatasolla.
Verokilpailu voi aiheuttaa alueellisia
eroja ja syventää köyhtyvien
kuntien ahdinkoa. Kriisikunnat
menettäisivät parhaat veronmaksajansa
veroparatiisikuntiin.
Edes tasausjärjestelmät eivät
välttämättä eriarvoistumista voisi
pysäyttää.
Palvelut ajetaan alas
Tutkija korostaa, että väitteet julkisen
sektorin tehottomuudesta eivät
ole totta.
– Julkispalveluiden tehottomuus
on syvään juurtunut käsitys. Kun
asiaa riittävän paljon toistavat ne, jotka Suomessa julkista keskustelua
dominoivat, väitettä ei enää kukaan
kyseenalaista.
Täysin erilaisista terveydenhuoltojärjestelmistä
riippumatta
kustannukset ja
tuloksetkin voivat olla
samanlaiset eri maissa.
"Julkisen sektorin
rahapula on myytti"
Taloudessa menee jatkuvasti
paremmin. Tästä huolimatta
julkisella sektorilla
säästökuuri jatkuu.
Åbo Akademin taloustieteen
professori Markus Jäntti
väittää, että valtion ja kuntien
rahoitusvaje on myytti.
Hän muistuttaa, että anglosaksisissa
maissa käytävässä keskustelussa
pohjoismaista mallia on alettu
pitää toimivana keinona järjestää
kansalaisten peruspalvelut. Jopa
vapaan markkinatalouden sanansaattaja,
brittiläinen The Economist
–lehti on kehottanut ottamaan mallia
pohjoismaista.
Jäntin mielestä on kummallista,
että Suomi on jatkuvasti jälkijunassa.
Tänne halutaan palvelujärjestelmä,
joka on muualla todettu
huonoksi.
Ulkoistakaa itsenne!
Yhden totuuden maassa kritiikin
äänet on vaimennettu. Jäntin kaltaisia
toisinajattelijoita ei kuunnella.
Hänen mielestään valtiovarainministeriössä
taloudelliset ja taloustieteelliset
perustelut sekoittuvat liiaksi
keskenään.
– Ne ovat kaksi eri asiaa. Valtiovarainministeriön
touhuilla on varsin
vähän tekemistä kansantaloustieteen
kanssa.
– Esimerkiksi väite siitä, että
ulkoistamisessa säästöt saadaan hallintokuluista,
on satusetien höpinää.
Haluaisin nähdä jotain todistusaineistoa.
Jäntin mielestä valtionhallinnon
virkamiehet ovat jäävejä puhumaan
ulkoistamisesta. Heidän pitäisi ensin
ulkoistaa itsensä.
– On ironista, että innokkaimmat
yksityistäjät nauttivat valtion
palkkaa.
UP/Aleksi Vienonen
Kuva: Esko Keski-Oja
– Viimeisen kymmenen
vuoden
aikana ainoa
poliittinen projekti
on ollut verojen
alennus. Siitä johtuu
julkisen sektorin
rahaongelmat,
sanoo professori
Markus Jäntti.
Lähdelinkki löytyy tuolta:
PDF] "Asiat voisikääntää päälaelleen"Tiedostomuoto: PDF/Adobe Acrobat - HTML-versio
professori Markus Jäntti. väittää, että valtion ja kun-. tien rahoitusvaje on myytti. jotka Suomessa julkista keskustelua ...
www.ktv.fi/fi/dokumentit/ 2746/MOTss22-23 Julkinen raha 1b.pdf
MOTIV06_18_23 5.10.2005 12:09 Sivu 23
ettei jokainen aina ja jatkuvasti, niin kuin sinä, jaksa seurata näitä hyviä asiaohjelmia.
Elämässä on muutakin hauskaa!
Timo ei kerkeä pitäämään hauskaa. Koko ajan täytyy vastustaa EU:ta, Natoa, Kuntauudistusta, Vanhasta, Lipposta, USA:ta, Irakin sotaa ja niin edelleen ja niin edelleen.
aina vastavirtaan. Viisaus perustuu jälkiviisauteen ja toisten kirjoitusten lainaamiseen.
Onhan Timo joskus 70 luvulla kirjoittanut johonkin ylioppilaslehteen ihan omankin jutun. Ja muistanut kopioida sen tänne, useasti.
Vai olikohan sekin lainattua tekstiä?
Olihan se mukava huomata että Timo on huolissaan meidän Kruunuhaan mummojen terveysasemasta. Joutuvat raukat peräti Viiskulmaan. Köyhiäkin kun ovat. Miten lie varaa maksaa edes ratikkalippua. Miljoonalukaalien ylläpito kun nielee sen viidentuhannen eläkkeen
ilmankos Kruunuhaka onkin sitä kepun ydinaluetta.
Parahin "Simo T" ja "Reino R Vastamäki" ym!
Eihän tuo nyt niin iso ihme, että "Timo on huolissaan meidän Kruunuhaan mummojen terveysasemasta", Timo on ollut läpi elämänsä huolissaan yhteiskunnallisesta epäoikeudenmukaista ja tasa-arvon puutteesta, ilmenee sitä sitten vaikka Espoon Keilaniemen kerroksissa tai vaikkapa Kuusaan kulmilla tai vieläkin syrjemmillä seuduilla!
Mutta eiköpä ollut piristävää, että valtioneuvos Harri Holkerista (kok.) on vuosien saatossa sukeutunut varsin kelpo kansalaisoikeustaistelija, joka rohkenee - ja asiansa vielä varsin asiallisesti perustellen - kritikoida paitsi erityisesti varsin hyväosaisen Helsingin kaupungin kokoomuslaista(kin) komentoa myös yleensä kunta- ja palvelurakenneuudistuksen yhteydessä nähtävillä olevaa "huonoa hallintoa"!
Kiitos, että aivan uudetkin nimimerkit jaksavat olla huolissanne "muistamisistani".
Kyllä minä muistan! Ja muistanpa muistuttaa, että tänään tiistaina 11.4.2006 klo 16.10 eilisiltainan A-piste tulee uusintana. Kannattaa niidenkin katsoa, joilta ehti eilen mennä ohi.
Markku Lehtolan ja Renny Jokelinin kupru-raportit rikkaasta Helsingistä ja vähemmän rikkaasta Haukivuoresta olivat oivallista ajankohtaisdokumentaatiota, niin kuva- kuin muutenkin kerronnallisesti. Rysän päältä avuttomine argumentteineen jäivät kiinni niin Suzan Ikävalko (vihr.) stadista, kuntaministeri Hannes Manninen (kesk.) Vanhasen - Heinäluoman regimestä kuin muudan henkilöpuolinen Haukivuoren kunnanvaltuuston (keskustalainen) puheenjohtajakin, jonka loppuilmeissä oli havaittavissa hivenen vissin Juudaksen tunteita ja tunnelmia?
Nimimerkille "Simo T" tiedoksi! Minusta on ainoastaan ilo ja onni ja auvo, että tässäkin tasavallassa tuotetaan sangen paljon sellaistakin tekstiä, jota kannattaa siteerata. Poikkeuksetta julkistan aina myös - usein autenttisuuden vuoksi myös linkittäen - lähteeni, mistä siitäkään eivät kaikki tunnu pitävän. "Simo T:" ja "Reino R. Vastamäen" teksteistä ei ole juuri siteerattavissa kuin varmaan tosi kauan kehitellyt nimimerkit?
Kun "Simo T" tuntuu hukanneen tuntuman "omiin juttuihini", tarjottakoon hänellekin hätäänsä avitusta. Esimerkiksi tuosta linkistä saattaa huonommillakin hoksottimilla havaita kohtuullisen helposti jokusen...
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&start=0&q=TimoTARistim%E4ki
... tuosta toisesta halulliselle sielulle etsintöihin kulunee enemmän aikaa...
http://keskustelu.suomi24.fi/servlets/search?start=0&q=Timo+Ristim%E4ki
Kriittiset mielipiteet ja kirjoitukset jäävät usein - eli useimmiten - näillä kapisilla saiteilla huomiotta, joten tarjoanpa vielä kertaalleen kansantaloustieteen professori Markus Jäntin jämäkkää arviota niin Veronmaksajain Keskusliitosta kuin valtamediastakin:
/ " - - Valheita veroalen ihanuudesta
”Runsas vuosi sitten Veronmaksajain Keskusliitto toi suurella äänellä julkisuuteen tutkimuksen, jossa osoitettiin, että verojen alentaminen lisää hyvinvointia, lisää työpaikkoja, tuo melkeinpä enemmän verotuloja kuin ovat menetykset. Kymmenet tutkimussivut osoittivat, että suomalainen hyvinvointi ja kasvu on vaarassa, jollei veroja alenneta merkittävästi.”
”Kritisoin tutkimusta jo heti julkistettaessa. Kun tutkimustulos viime keväänä osoitettiin täysin vääräksi, asiasta kerrottiin kuin pakosta. Oli vain laskettu ja verrattu väärin”, Markus Jäntti ottaa kantaa kirjoittajan aloitteesta.
”En minäkään usko, että tutkimus tehtiin tahallisesti vääräksi. Mutta sekin on selvää, että kun Veronmaksajain Keskusliiton lähtökohta ja ihannetoive on laskea veroja, sitä korostetaan aina, niin totta kai se vaikuttaa kaikkeen toimintaan, kaikkeen mitä painotetaan ja korostetaan.”
”Kysymys ei ole pelkästään tuosta tutkimuksesta, vaan miten Veronmaksajissa suhtaudutaan niihin, jotka ovat järjestön kanssa eri mieltä. Kannattaa tutustua järjestön lehteen ja kannanottoihin, sieltä löytyy aika karua ja yksipuolista luettavaa. ”, professori Markus Jäntti Åbo Akademista sanoo.
Veronalennusten tehottomat tekosyyt
Markus Jäntti päätyi viitisen vuotta sitten nimeltä Helsingin Sanomien pääkirjoitukseen haukuttavaksi, kun uskalsi olla eri mieltä valtiovarainministeriön virkamiesten kanssa. Silloinkin oli listojen ykkösenä suosikkisävel ”veronalennukset pelastavat kaiken”.
”Olisi reilumpaa, jos halutaan alentaa veroja niin kerrottaisiin, että halutaan alentaa veroja. Eikä aina keksittäisi työllisyys, ostovoima ym. verukkeita veronalennuksille. Kyllähän veronalennuksilla noihinkin asioihin vaikutetaan, mutta sittenkin melko vähän uhrattuun rahamäärän nähden, kysymys on ensisijaisesti tulonsiirroista.”
Markus Jäntin äänessä on hitusen ironiaa: ”Toisaalta, mitä joku professori tietää ja on verrattuna valtiovarainministeriön virkamiehiin, jotka ovat yhteiskunnan sykkeessä mukana, tietävät... Mutta mitä he tietävät ja kenen asialla ovat, siitä kannattaisi keskustella. Monta kertaa se miten asioita myydään, esimerkiksi veronalennuksia on aika kaukana todellisuudesta. Toki virkamiehiäkin ohjaa heidän omat arvostuksensa ja arvottamisensa, poliitikkojen vastuuta unohtamatta.” - -
- - Työntekijän etu ja työnantajan etu
Professori Markus Jäntti ei halua valittaa, mutta vastaa kun kysytään: ”Meiltä puuttuu kokonaan tutkimus- yhteiskunta- ja journalismikritiikki. Jos on eri mieltä kuin muut, tutkijat, professorit tai asiantuntijat ja sanoo sen julkisuudessa voi saada todella ikävää palautetta, monet pitävät melkein petturina.”
”Kuitenkin, nimenomaan rikkautta on se, että tuodaan esiin vasta-argumentteja, siitä syntyy todellista keskustelua ja myös useasti parempaa yhteiskuntaa. Kriittiset mielipiteet toisivat myös uutta sisältöä ja laajuutta moniin keskusteluihin”, professori Markus Jäntti sanoo.
Onko suomalainen yhteiskunta yhtä keskiluokkaa, ei toki, mutta suunta on selvä, tiedotusvälineet ja valtaväestö arvottaa: ”Vaikka Suomessa on vahva ay-liike, niin julkisuudessa, tiedotusvälineissä, aivan yleisesti on rakennettu asetelma, jossa esimerkiksi työmarkkinaneuvottelutilanteessa työntekijä puolustaa ’omia ja saavutettuja etuja’ ja taasen työnantaja ’yhteiskunnan’ etuja. Ja kuitenkin erilaiset työntekijät ovat tämä maa, kansan valtaosa, eivät yrittäjät, vaikka tärkeitä ovatkin. Kelpaahan ay-liikekin silloin kun pitkä tupo on tehty, heti kun tulee ensimmäinen lakko alkaa valittelu ay-liikkeen ylivallasta”, professori Markus Jäntti sanoo.
”Sama pätee köyhyyskeskustelun vähäisyyteen ja hiljaisuuteen. Niiden ääni kuuluu, joiden ääntä halutaan kuulla, köyhät, sairaat ja pienipalkkaiset jäävät jopa keskiverron alle, saati muitten. On parempia ihmisiä niin kuin myös parempia järjestöjä.” --/
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2005/9/muut/haastattelu.html
PS. Ja eikun taas pahoittamaan mieltään, kun iltapäivällä klo 16.10 A-pisteessä "valtaa pitävä harvainvalta" saa journalistisesti kestävää ja erinomaisen hyvin ansaitsemaansa kritiikkiä epäoikeudenmukaisesta ja huonosta hallinnosta - muun muassa Harri Holkerilta (kok)!
Niille, jotka missaavat hyvän asiaohjelman toistamiseen, löytynee avitusta tiedontuskaan tuosta linkistä...
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id31875.html
Tulinpa minäkin katsoneeksi tuon A-piste ohjelman. Ja ilolla huomaan kuinka Timo Ristimäki näkee vaivaa puolustaakseen meidän Helsinkiläisten terveysasemia. Vieläpä yhden vauraimman Helsingin osan.
Totuushan on että tasa-arvo Kruunuhaassa toteutuu kovin huomosti, ainakin sosiaalinen tasa-arvo. Monelle mummolle, kuten myös herra Holkerille, se parin kilometrin matka sinne Eiraan on varmasti ikävä, mutta sittenkin kestettävissä oleva haitta. Löytyyhän samaisesta kaupungista sellaisiakin alueita joiden yhden liikkeen asiaa pulustamaan ei löydy valtioneuvoksia saati muita silmäätekeviä. Eikä näemmä myöskään Ristimäkeä. Näille kaupungiosille ei saada sitä ensimmäistäkään terveysasemaa. Vaikka alueiden asukasmäärä ylittää tuhansilla Eiran ja Kruuunuhaan yhteenlasketun väkimäärän. Mutta sosiaalinen asema on alempi.
Siinä sitä tasa-arvoa Ristimäen malliin.
Nimimerkki "kepututkija"näkyy jakaneen jälleen väärää - muka "totuushan on" väittein potaskaa kirjoittaen - todistusta niin maanantai-illan ja tiistai-iltapäivän A-piste -ohjelman palvelu- ja kuntarakennuudistusta käsittelevistä osioista kuin siitäkin, mitä hän kuvittelee Ristimäen yleensä asioista ajattelevan.
"Herra Hokerihan" (kok.) keskittyi Helsingin terveyspalvelujen "rationointia" koskevassa kritiikissään etupäässä siihen, minkä Helsingin terveyslautakunnan puheenjohtaja Suzan Ikävalko (vihr.) omin sanoin totesi varsin oikeutetuksi: terveysasemien sangen rankasta karsimisesta on päätetty ilman perusteellisia selvityksiä nimenomaan karsimisen "rationaalisuudesta" eli tässä tapauksessa kaiketi siitä, voidaanko harvemmalla terveysasemaverkolla tuottaa palveluja (edes) taloudellisesti tehokkaammin.
Ongelmahan on toki tuttu myös ja nimenomaan Pitkänsillan tuoisella puolen. Joten siitäkin pari sanaa "kepututkijalle". Olen asunut stadissa kesästä 1966 lähtien - ja erinomaisen valtaosan siitä nimenomaan Pitkänsillan sillä Heikki Wariksen puolella, Vaasankadulla, Pengerkadulla, Viherniemenkadulla, Haapaniemenkadulla, 1960-luvulla myös Kajaaninlinnantiellä Puotinharjussa ja 1980-luvulla myös Vesalassa. Mainittakoon, että taannoin kyseisen alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana tutustuin erityisenkin tarkkaan siihen paineeseen, mikä koko itäisen ja pohjoisen alueen terveysasematarpeeseen kohdistui silloin ja kohdistuu edelleen.
Ja eipä siitä taida olla vielä kymmentäkään vuotta, kun olin yhdessä muiden asukas- ja kansalaisaktivistien kanssa stadissa kampanajaa "Maksuttoman perusterveydenhuollon puolesta". Kuten tunnettua, kovasti muka "alemmissa sosiaalisissa asemissa" muka nyt puolustavaa "kepututkijaa" en liene kyseisisä(kään) askareissa ja katioissa kohdanneeni?!
Kuten tunnettua, edes - ymmärtääkseni "kepututkijan" kovasti ylistämistä ja ymmärtämistä - demareista ei löytynyt tuolloin kuten ei juuri muulloinkaan juuri minkäänmoisia "köyhien ´kuntien´ ystäviä". Pikemminkin linja oli jo tuolloin pikemminkin tuollaista "pari pierua ihmiseen suuntaan"...
Kruununhaasta puheen ollen: demarien likaisten temppujen osaston apologeetta, palkkansa Metalliliiton tunnettu ja tunnustettu "naisasiamies" Matti Putkonen (sd.) taisi aikanaan olla mukana niissä kuvioissa, joissa taannoisella Maaseututyöväen Liitolla oli Kruunuhaan osastossaan peräti toistkymmentä tuhatta jäsentä! Sittemmin jalostetummalla puualalla itsensä varsinaisesti läpeen lyömältä Putkoselta "kepututkija" voisi kysellä enemmänkin Kruununhaan - yllättävästä - sosiaalisesta rakenteesta...
Vaan sanotaanpa nyt jotakin hyvääkin sosialidemokraattien tasa-arvotyöstä: Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa (sd.) kuuluu aloittaneen päättäväisen tuloerojen tasoittamisen. Tiettävästi hän viime jaossa kurui omalta osaltaan eroa kiinni esim. Bjoönä Wahlroosiin ja (ehkä) Lauri Ikälaiseenkin tiettävästi yli 600 euron verran kuukaudessa. Saavutusta on tietenkin ylistettävä, koska suunta on kaiketi oikea ja jostakinhan se tuloerojen kuromionen on aloitettava?!
Että siinä on pieni esipuhe siihen, millaista asevelisosialistinimimerkkeilijäakselin "tasa-arvomallia" en milllään muoto enkä missään muodossa kannata.
Suosittelenkin, että "kepututkija" malttaa odottaa sen aikaa, että pääsee - toivon mukaan lähiaikoina - lukemaan A-pisteen www-sivuilta, mitä A-pisteen alkuviikon kupru-osiossa yleensäkin puhuttiin ja esiteltiin. Sillä myös Haukivuori-Mikkeli -yhdistelmän yhteydessä tuli ilmi todella mielenkiintoisia tulevaisuudenkuvia siitä, mihin perin puutteellisiin selvityksiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus on todella monet kunnat ja monet kuntalaiset eri puolilla Suomea johtamassa.
Kannattaa katsoa - mieluummin kuin katua!
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id31875.html
Ja lukea ajatuksella myös professori Markus Jäntin mietteitä:
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2005/9/muut/haastattelu.html
Rikkaiden puolustaja Ristimäkeä taisi osua pahasti nilkkaan kun noin ärähtää.
Mutta siinä mielessä tuo sinun Kruunuhaan rikkaita puolustava kannanotto oli hyvä että paljastihan se Ristimäen todellisen karvan. Köyhät kyykkyyn, vai mitä veli Timo. Ja kauniita puheita päälle.
Näiden saittien uusi urakoijanimimerkki "Simo T" tuntuu jatkuvasti joutuvan painimaan luetun ymmärtämisen kanssa. Löytyisiköhän Vuorikatu 4:stä apua, jos ongelma jaksetaan vain tiedostaa ja tunnustaa?
"Kepututkija" voi varmaan antaa vertaistukea?
Sillä...
*********************************
"On parempia ihmisiä niin kuin myös parempia järjestöjä.”
Kirjoittanut: Timo Ristimäki 12.4.2006 klo 09.42
Nimimerkki "kepututkija"näkyy jakaneen jälleen väärää - muka "totuushan on" väittein potaskaa kirjoittaen - todistusta niin maanantai-illan ja tiistai-iltapäivän A-piste -ohjelman palvelu- ja kuntarakennuudistusta käsittelevistä osioista kuin siitäkin, mitä hän kuvittelee Ristimäen yleensä asioista ajattelevan.
"Herra Holkerihan" (kok.) keskittyi Helsingin terveyspalvelujen "rationointia" koskevassa kritiikissään etupäässä siihen, minkä Helsingin terveyslautakunnan puheenjohtaja Suzan Ikävalko (vihr.) omin sanoin totesi varsin oikeutetuksi: terveysasemien sangen rankasta karsimisesta on päätetty ilman perusteellisia selvityksiä nimenomaan karsimisen "rationaalisuudesta" eli tässä tapauksessa kaiketi siitä, voidaanko harvemmalla terveysasemaverkolla tuottaa palveluja (edes) taloudellisesti tehokkaammin.
Ongelmahan on toki tuttu myös ja nimenomaan Pitkänsillan toisella puolen. Joten siitäkin pari sanaa "kepututkijalle". Olen asunut stadissa kesästä 1966 lähtien - ja erinomaisen valtaosan siitä nimenomaan Pitkänsillan sillä Heikki Wariksen puolella, Vaasankadulla, Pengerkadulla, Viherniemenkadulla, Haapaniemenkadulla, 1960-luvulla myös Kajaaninlinnantiellä Puotinharjussa ja 1980-luvulla myös Vesalassa. Mainittakoon, että taannoin kyseisen alueen asukasyhdistyksen puheenjohtajana tutustuin erityisenkin tarkkaan siihen paineeseen, mikä koko itäisen ja pohjoisen alueen terveysasematarpeeseen kohdistui silloin ja kohdistuu edelleen.
Ja eipä siitä taida olla vielä kymmentäkään vuotta, kun olin yhdessä muiden asukas- ja kansalaisaktivistien kanssa stadissa kampanajaa "Maksuttoman perusterveydenhuollon puolesta". Kuten tunnettua, kovasti muka "alemmissa sosiaalisissa asemissa" muka nyt puolustavaa "kepututkijaa" en liene kyseisisä(kään) askareissa ja aktioissa kohdanneeni?!
Kuten tunnettua, edes - ymmärtääkseni "kepututkijan" kovasti ylistämistä ja ymmärtämistä - demareista ei löytynyt tuolloin kuten ei juuri muulloinkaan juuri minkäänmoisia "köyhien ´kuntien´ ystäviä". Pikemminkin linja oli jo tuolloin pikemminkin tuollaista "pari pierua ihmiseen suuntaan"...
Kruununhaasta puheen ollen: demarien likaisten temppujen osaston apologeetta, palkkansa Metalliliiton hoteissa yhteisistä varoista ansaitseva, tunnettu ja tunnustettu "naisasiamies" Matti Putkonen (sd.) taisi aikanaan olla mukana niissä kuvioissa, joissa taannoisella Maaseututyöväen Liitolla oli Kruunuhaan osastossaan peräti toistakymmentä tuhatta jäsentä! Sittemmin jalostetummalla puualalla itsensä varsinaisesti läpeen lyömältä Putkoselta "kepututkija" voisi kysellä enemmänkin Kruununhaan - yllättävästä - sosiaalisesta rakenteesta...
Vaan sanotaanpa nyt jotakin hyvääkin sosialidemokraattien tasa-arvotyöstä: Metalliliiton puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa (sd.) kuuluu aloittaneen päättäväisen tuloerojen tasoittamisen. Tiettävästi hän viime jaossa kuroi omalta osaltaan eroa kiinni esim. Bjönä Wahlroosiin ja (ehkä) Lauri Ikälaiseenkin (sd.) tiettävästi yli 600 euron verran kuukaudessa. Saavutusta on tietenkin ylistettävä, koska suunta on kaiketi oikea ja jostakinhan se tuloerojen kuromionen on aloitettava?!
Että siinä on pieni esipuhe siihen, millaista asevelisosialistinimimerkkeilijäakselin "tasa-arvomallia" en millään muoto enkä missään muodossa kannata.
Suosittelenkin, että "kepututkija" malttaa odottaa sen aikaa, että pääsee - toivon mukaan lähiaikoina - lukemaan A-pisteen www-sivuilta, mitä A-pisteen alkuviikon kupru-osiossa yleensäkin puhuttiin ja esiteltiin. Sillä myös Haukivuori-Mikkeli -yhdistelmän yhteydessä tuli ilmi todella mielenkiintoisia tulevaisuudenkuvia siitä, mihin perin puutteellisiin selvityksiin perustuva kunta- ja palvelurakenneuudistus on todella monet kunnat ja monet kuntalaiset eri puolilla Suomea johtamassa.
Kannattaa katsoa - mieluummin kuin katua!
http://www.yle.fi/aohjelmat/apiste/arkisto/id31875.html
Ja lukea ajatuksella myös professori Markus Jäntin mietteitä:
http://www.viestintaliitto.fi/kirjatyo/2005/9/muut/haastattelu.html
*********************************
... kun tuon yllä ***:ien välissä olevan kirjoituksenkin "Simo T" pystyy - taatusti hyvällä tahdollaan - olemaan käsittämättä, mihin hänen ymmärryksellään ylletäänkään, kun ruvetaan toden teolla puhumaan ja kirjoittamaan siitä, mitkä ja kutka tässä maassa ovat köyhiä kyykyttäneet ja kyykyttävät edelleen.
Luku- ja ymmärrysharjoituksiaan "Simo T" voi jatkaa vaikka tuolta- - >
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014146156
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000014193425
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015620051
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015624480
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000105&posting=22000000015624941