Kuljetusala on vedetty tiukkaan. Polttoaineen raju nousu tuntuu suurkulutteisissa rekoissa. Lisäksi EU:n määräämä 5 cm kavennus rekkohin kaataa monen yrittäjän.
Kuljetusala on ahtaalla
Kimmo
321270
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 32
Vanhimmat
On liian asiallinen. Henkilöt jotka vaativat täällä "paskanjauhantaa kuriin", eivät käsitä näin vaikeita asioita. Valitan.
Virkamiehillä ollut tieto asiasta jo vuosia mutta kun on opittu löhöämään rauhassa isopalkkaisilla virkapaikoilla niin ei paljon nappaa jonkun yrittäjän ahistukset
Rekkaporukat voisi aivan hyvin vetäistä rekat poikittain ympäri Suomen teitä, niin Euroopassa tehdään otetaan nyt kerrankin sieltä oppia. Rajansa näillä direktiiveilläkin, vallankin kun muutosta ei ole mitenkään pakko toteuttaa. Olisi siinä ihmettelemistä vähän kansanedustajillekin ??
Ne rekat pitää vetää parkkiin sinne Bryselin ympärille. Omien teitten blokkaaminen on omaan housuun kusemista.
Kuljetusalan suurimpia ongelmia on ollut viime vuosina työrauha ongelmat ja ulkolaisten kuljetusyhtiöiden lisääntyminen.(lähinnä venäläisten)Työrauha sikäli, että erinnäisillä aiheettomilla ja jopa laittomilla työnseisauksilla on saatu negatiivinen vaikutus kuljetuksiin.
Tässä on ollut myös mm. satamat mukana asioihin vaikuttamassa, ja Suomalaisten ulosvietyjen, eli esim. venaläisten kanssa tehtyjen yhteistoimintakuljetusyhtiöiden lisääntyminen suomen maanteillä.
Polttoaineiden kallistuminen on ollut iso asia, mutta ei niin iso kuin voisi kuvitella. tuohon rekkojen kaventamiseen on ollut aikaa 10 vuotta, joka annettiin EU,n taholta suomalaisten rekkojen kohdalle.
Nyt se aika on käytetty, mutta tuo kavennus unohdettu. Suomalainen ammattiliikene niin rahti-kuin henkilökuljetus puolellakin on sellaisessa käymis ja uusiutumis vaiheessa, mikä on edessä useimiten joka alalla jotta hommat pyörisi.
Tuo kavennusmääräys ei suoranaisesti eikä todennäköisesti kaada firmoja suoraan, mutta uusjakoa se aiheuttaa, ja rahtien hinnoittelun ja kustannuslaskelmien uusimista. Kustannuksia laskettaessa, ei pidä unohtaa myöskään palkkakustannuksia, mikä näyttelee kuljetuksissa suurta osaa. Nuo palkkakustannukset oli suurin syy aikanaan rekkojen ns. "ulosliputtamiselle" ja se alkoi jo (-90luvulla lisääntyä) selkeästi.
Miksi kaikkitietävä Käde ei kerro, että Ruotsissa saa ajaa 24 metristä ja 260 levyistä rekkaa kyllä, mutta Suomessa pituus loppuu 22 metriin. Miksi muuten näitä 260 rekkoja sai rekisteröidä vielä lokakuuhun 2004. Joku mättää ja todella. Kädenkin kannattaisi joskus myöntää, ettei se EU ja yhteinen puolustus kaikkea hyvää tuo. NYthän suurimman osan busseista omistaa joku Connex ja joku muu ulkomainen yhtiö Pikkuyhtiöt on tapettu tai pakko-ostettu. Hyvä EU!
että myös Ruotsi tulee siirtymään noihin rajoitettuhin mittoihin, sillä he käyttivät Suomen kanssa ainoina EU maista tuota poikkeusmahdollisuutta hyväkseen. Norja siirtyi jo 1997 noihin mittoihin. Tosin Norjassakin mietitään rajoitettua mahdollisuutta käyttää nyt suomessakin voimassa olevia mittoja rekoissa. (moduulirekka)
Moduuliyhdistelmä on muodostettu EU mittaisesta kalustosta kytkemällä kuorma-autoon apuvaunu, eli
puoliperävaunu tai puoliperävaunuun keskiakseliperävaunu. puoliperävaunuun kytketty keskiakselinen vetoauto ei yleensä täytä kääntymisvaatimuksia. Noita voidaan räätlöidä muistakin EU mittaisista. Ruotsin ja Suomen moduuliyhdistelmä säännökset poikkeaa toisistaan.
Se että noita sai rekiteriöidä vielä 2004 ei tarkoita suinkaan että se kannatti tehdä, sillä kyllä kuljetusyrittäjillä, varsinkin kauemmin mukana olleilla oli tieto olemassa.(tai ainakin olisi pitänyt olla)
Tuo bussi juttu on sitten ihan oma maailmansa. Connex ja Concordia ovat vain pääkaupunki seudulla harjoittamassa joukkoliikennettä(connexilla taitaa olla muualla suomessa joku muutaman bussin yritys myös)ja tuota bussimäärää minkä nuo kaksi firmaa tuo PK-seudulle, ei pysty suomalaiset tuomaan. Siihen ei yksinkertaisesti ole suomalaista pääomaa sijoittaa. Eikä nuo kaksi firmaa ole tappaneet pieniä firmoja suomesta, kyllä sen on aiheuttanut monesti alueelliset matkustajakadot.Ilman noita kahta ulkolaista PK-seudun julkinen liikenne olisi kaaoksessa, ja jäisi hoitamatta. Suurin osa suomessa pyörivistä busseista on kuitenkin suomalaisessa omistuksessa. Poikkeuksen tekee PK-seutu. EU:lla ei ole mitään tekemistä tuon mainetsemasi bussijutun kanssa. Tuossakin asiassa koitat vedota tunteeseen, et factaan.
Enkä ole sanonut että EU ja yhteinen puolustus tuo kaikkeahyvää, mutta voi niitä tarkastella vähän enemmän ennakkoluulottomammin ja avoimin silmin ja korvin.
Rekisteröintiin oli syynä se, että ministeriön korkeat virkamiehet ilmoittivat, että jatko poikkeuslupaa haetaan ja antoivat ymmärtää, että se myös tulee siten että kalsuto pystytään "positamaan" eli siihen kun hankittu kalusto joudutaan uusimaan. Vikaa oli myös virkamiehissä.
Kyllähän EU kilpailun toi ja söi pienet bussiyritykset osatamalla ensin kilpailutet reitit jopa alihintaan, jonka jälkeen saivat kilpailutetutreiti hallintaansa, jolloin pienet yrittäjät joutuivat joko konkurssiin ja lopettamaan tai myymään ytityksensä suurelle ulkomaiselle. Nyt kilpailijoita ei juurikaan enää ole ja hinnat ovat sen myötä nousseet. Näinhän tekevät EU:n suosiollisella avustuksella todelliset rahakapitalistit, jotka vaikka tappion kautta syövät pienet rehelliset yrittäjät pois.Näin ainakin meillä päin on käynyt ja itseltänikin meni silloinen työpaikka. Onneksi löysin uuden suomalaisen työnantajan, joka antaa noudattaa voimassa olevia määräyksiäkin.
Jos nuo virkamiehet sanovat , että jatkoa haetaan niin sehän ei tarkoita automaattisesti sen tulemista. Kyllä tuossakin tapauksessa yrittäjän olisi pitänyt nojata vallitseviin tosiasioihin, eikä uskomuksiin.
Eikä tuo EU.n mukanaan tuoma kilpailu tuonut mitään poikkeavaa suomalaiseen joukkoliikenteeseen.Varsinaista kilpiluttamista on oikeastaan tapahtunut vain suuremmissa kunnissa ja osin siellä missä on ollut mukana kunnallinen liikennelaitos. Helsinki, Tampere,ja Turku. Ne kunnat joiden alueella on ollut useampi liikenneyrittäjä ja ovat tukeneet julkisenliikenteen hoitoa, niin tuota muodollista kilpailuttamista on ollut.
Suomessa on yhä lähes n. 90-100 joukkoliikenneyrittäjää, joista 9 on yli 100.n bussin yrityksiä. Ulkomaalaisomisteisia yrityksiä
on 2-3 ja ne toimii PK-seudulla. Myöskin nuo ulkolaiset yrittäjät antavat noudattaa, noudattavat,ja vaativat noudattamaan suomalaisia määräyksiä, sillä he toimivat suomalaisen liikennelupa ehtojen ja määräysten mukaan suomalaisina yrityksinä, joiden omistuspohja on maailmalla.
Myöskään noita reittejä ei erikseen kilpailuteta, vaan ne kunta jakaa katsomallaan tavalla omalla alueellaan. Liikenne palvelujen tarjoaja/jat käyttävät niitä ns. linja kohtaisesti.
Joukkoliikenteen hinnannousuihin vaikuttaa pääosin työvoimakustannukset, polttoainekustannukset, ja matkustajamäärien lasku. Kaikki nuo em. aiheuttavat sen , että pienet kuolee pois. Tosin on huomattava että tilalle etsitään, ja on löydettykin korvaavia ratkaisuja. mm. Kutsutaxi ja kimppataxi, ja ns. palvelulinja kuljetukset. Kaikki nuo vaihtoehdot toimii. Maailma ja ihmisten tarpeet muuttuvat, ja noihin muutoksiin pitää olla valmiuksia vastaamaan. Aina joku kokee kärsivänsä muutoksista, mutta näinhän se on, oli systeemi mikä tahansa.
Kyllä mielestäni korkeiden virkamiesten juttuja uskoo yksi jos toinenekin.
Loppuosassa Kade ei näköjään tunne käytäntöä. Tiedoksesi, lääninhallitukset kilpailuttavat reittejä ympäri Suomea. Tämän seurauksena suuret ulkomaiset yhtiöt ovat päässeet asemaan, jossa pienet yhtiöt ovat joutuneet aikaisemmin kertomaani tilanteeseen. Näin ainakin täällä Länsi-Suomessa.
Saahan sitä uskoa vaikka pääsiäisnoitiin jos haluaa. Ja mitä mennään tuohon loppuosa väitteeseesi, niin lääninhallitus ei kilpailuta reittejä.
Lääninhallitus myöntää joukkoliikenneluvat, ja se myönnetään jos kriteerit täyttyy. Eli ammattitaito, vakavaraisuus, ja hyvämaineisuus.
Linjaliikenne vaatii lisäksi linjaliikenne luvan . Lääninrajat ylittävässä pikavuoroliikenteessä luvan myöntää liikenne ja viestintäministeriö.
Linjaliikennelupa on tarveharkintainen, ja siinä vahvistetaan mm. aikataulut, ja LIIKENTEEN REITTI. Linjaliikenne rahoitetaan lipputuloilla.
Julkisin varoin voidaan OSTAA täydentäviä liikennepalveluja. Ostajina yleensä läänihallitus ja kunnat. Lääninhallitus ostaa ensisijaisesti kuntarajan ylittävän seudullisen liikenteen, jota ei voi lipputulo perusteisesti hoitaa. KÄDE kyllä tuntee käytännön, koska on sitä käytännössä n.28 vuotta toteuttanut!
Ratin pyörittäjä ei voi väittää että läänit kilpailuttaa reittejä ympäri maata, kun näin ei ole. Ja monta ulkomaista suurta yhtiötä Länsi-suomessa toimii ja syö pieniä yhtiöitä? Kyllä nuo kaatumiset mitä pienet on tehneet ovat pelkkää markkinatalous tapahtumaa ja kannattamattomuudesta johtuvia kaatumisia.
Vaikka kuinka tuntisi antipatioita ulkolaisia rahoittajia kohtaan, niin ei niitäkään voi kaikesta syyttää. Tuo ulkolainen raha, tulee se sitten EU-alueelta, tai mistä vaan elättää monta perhettä suomessa.
Mutta eikös me maksella EU:hun sitä rahaa senverran paljon, että jotakin meille pitäisi tullakkin. Tosin paljon jää matkalle, jota emme enää koskaan näe.
Näyttää menneen taas sivuraiteelle.
Pikku uutinen tuosta kilpailuttamisesta:
http://lotta.yle.fi/rsweblpr.nsf/sivut/uutiset_uusi_2004?opendocument&pageid=ContentFD9F1
"Liikennöitsijä vaihtuu 11 Kaakkois-Suomen joukkoliikennereitillä
Kaakkois-Suomesta karsitaan 13 lääninhallituksen ostamaa linja-autovuoroa ja 11:n joukkoliikennereitin liikennöitsijä vaihtuu ensi kesänä.
Lääninhallitus kilpailutti alueella 21 reittiä. Tajouksia tuli 15 liikennöitsijältä. Suosituimpiin kohteisiin kuului Imatran ja Simpeleen välillä liikennöitävät koulupäivävuorot.
Lääninhallitus turvaa ostoilla työ-, asiointi- ja koulumatkaliikenteen peruspalveluja silloin, kun niitä ei voida hoitaa pelkästään yrittäjälähtöisesti asiakastulojen varassa."
Ja sitten alkuperäiseen aiheeseen:
Minkälainen ajatteluelin tarvitaan hyväksymään ja jopa vaatimaan kaikki mahdollinen EU:sta tuleva täytäntöönpantavaksi pelkästään sillä perusteella, että EU:ssa on päätetty niin?
Tuo rekkojen leveys on yksi niistä. Kyllä päättäjät tiesivät, että sen täytäntöönpano maksaa niin paljon, että pienemmät yrittäjät lyövät hanskat tiskiin. Siihen kai pyrittiinkin.
Siitä huolimatta se päätettiin.
Miksi ja miksi juuri 2,55 metriä? Olisikohan sillä ollut mitään tekemistä päätöksen kanssa, että suurin haitta tuosta tuli suomalaisille liikennöitsijöille?
Mitään järkevää perustetta päätökselle ei ollut eikä ole. Siitä vain päätettiin, joten se siitä subsidiariteetista ja suomalaisten vaikutusmhdollisuuksista.
Jossakin vaiheessa viitattiin leveämmän rungon kilpailuetuun. Se kriteeri ei kestänyt, kun tarjottiin käytettävissä olevan kuormatilan kaventamista sisälaidoilla. Silloinhan leveämmästä ulkokuoresta olisi ollut vain haittaa suuremman ilmanvastuksen ja sisälaitojen painon vuoksi.
Ei kelvannut.
EU-fanaatikoille perusteetonkin EU-päätös on ehdottomuus, joka on "hyväksi Suomelle".
Kuten tuossa aikaisemmin tuli mainittua , että lääni OSTAA kunnanrajan ylittävän seudullisen liikenteen, ja koska yrittäjiä on nuo 15 niin heidän välillään toki kilpailutetaan ko. linjat
Sehän on jo kuntalaisen ja veronmaksajien etukin, että asia kilpailutetaan.
kilpailunkohteena on siis noilla linjoilla (reiteillä) tarjottavat palvelut, ei itse reitit.
puhutaan siis linjaliikenneluvan ja siihen liittyvän aikataulullisen toiminnan kilpailuttamisesta.
Mitä mennään noihin leveys,pituus ja painorajoituksiin, niin niiden taustalla ovat pitkälti erillaiset tiestö olosuhteet verrattuna esim. Suomeen. Ne perustuu pitkälti turvallisuus , ja tiestönhoito ja kustannus kysymyksiin.
Euroopassa ei ole joka paikassa leveitä "baanoja" vaikka niitä paljon onkin. Mutta esim. rahtipuoli ei edes saa mennä noille baanoille joka paikassa,(pääsääntöisesti ei missään) ja tiettyjä tieosuuksiakin saa käyttää vain tiettyinä kellonaikoina. Sanktiot esim. Saksan puolella noista rajoitus ajoista poikkeamisista ovat melko suuria. Siellä voidaan rekka saattaa lähimmälle levikkeelle jossa on yövyttävä ja ne pitää kyllä silmällä, että et häivy siitä.
Samoin esim. Saksan ja italian välillä on paljon rajoitteita rekkojen koon suhteen, koska jotkin tie osuudet vuorillakin on hyvin rajoitettuja.
Kuka ei ole isolla autolla Euroopassa ajanut, ajattelee että siellä on kaikki suurta ja tiet leveitä. Ei ole. Ei tarvitse mennä Tanskaa pidemmälle kun alkaa olla hankaluuksia paikka paikoin, puhumattakaan kun käydään vaikka Hollannissa tai Belgiassa.
Mikä joidenkin persujen mielestä ei ole perusteltua, voi kuitenkin 200 milj. muun Euroopassa asuvan mielestä olla ja on ollut.
EU ei anna kaikissa asioissa välttämättä mitään konkreettista hyötyä meille Suomalaisille, mutta kun meidän joidenkin pitää mennä joskus myös omien rajojen ulkopuolellekin, niin silloin tarvitaankin jo eri mietteet ja näkökulmat asioihin ja niiden toteutukseen.
2,55 metrinen rekka mahtuu tielle mutta 2,60 metrinen ei.
Uskoo kuka tahtoo!
Selvitä tämän päivän tilanne arvon Käde. Kyllä täällä on ollut ilmoitukset lehdessä. Kannatamattomat vuorot suorastaan huutokaupataan. Älä väitä muuta.
Muuten ei muun muassa Lumiaho ja Sarpo olleet missään konkurssissa, mutta eivät lähteneet kannattamattomille linjoille, kun Connex muun muassa hankki reitit tarjouksillaan. Nyt ei sitten enää juuri kilpailua olekaan ja hinnat ovat nousseet. Se siitä suuren rahan mukaan tulosta. Eiköhän Uudenmaan lääninhallitus myönnä tällä hetkellä ns. pitkät linjaluvat eikä ministeriö enää. Tarkistapas Käde tiedot ja korvaa jos olen väärässä.
NYt Käde on mennyt omaan näppäryyteensä. Taitaa olla käsitteet itselläsi hieman sekaisin. Kannattaa lukea lehti-ilmoituksia niin sieltä asia selviää. Suuri raha jyllää ja pienet yrittäjät joutuvat lopettamaan, mutta pidemmällä tähtäimellä palvelut maksavat yhä enemmän käyttäjille, koska enää ei ole riittävästi kilpailua, kun suuret ovat syöneet pikkuyrittäjät pois.
Että Connex osti vuonna 2002 Hautamäki yhtiöt, ja Sarpon liikenne oy.n 2005 helmikuussa Connex osti Kannoston liikenteen ja Matka-jussit matkatoimiston, joka on erikoistunut Bussimatkojen järjestämiseen. Tampereelta Connex hankki mm. Alhonen ja Lastunen yhtiön.
Edellä mainitut yhtiöt olivat selkeästi lopettamisuhan alla, ja vain Connexin suorittama osto säilytti noissa yhtiöissä työpaikat ainakin suurelta osin.Toki irtisanomisia ja työnmenetyksiä tapahtui, mutta niistäkin osa oli ko. henkilöiden itseaiheuttamia irtisanomisia.
Jotta kunnissa voidaan säilyttää jonkinasteinen ja mahdollisimman kattava joukkoliikenne, niin silloin on linjat pantava tarjoukseen, että palvelut säilyvät. Jos yksi ei jaksa tai osaa hoitaa niitä, niin tilalle hankitaan toinen , mieluimmin sellainen jolla on potentiaalia suoriutua ko. tehtävästä.
Nuo Luvat myönnetään niin kuin aikaisemminkin kirjoitin,. Joukkoliikenneluvan ja linjaliikenne luvan myöntää hakijan kotipaikan lääninhallitus. Lisäksi 28 kaupunkia myöntää luvan ALUEENSA linja-liikenteeseen. Lääninrajat YLITTÄVÄÄN pikavuoroliikenteeseen luvat myöntää LIIKENNE JA VIESTINTÄ MINISTERIÖ.
Kun liikutaan EU-maissa ja Norjassa, pitää liikenöitsijällä olla voimassaoleva yhteisölupa.
Yhteisölupaa voidaan hakea samalla lomakkeella kuin joukkoliikennelupaakin, ja sen myöntää hakijan kotipaikan mukainen LÄÄNINHALLITUS.
Kansainväliset liikenneluvat myöntää LIIKENNE JA VIESTINTÄ MINISTERIÖ. Euroopan unioniin tai talousalueeseen kuuluviin maihin, luvan myöntää LÄÄNINHALLITUS.
Sinun on syytä nyt itse hieman tarkistella asioita, sillä mm. nuo Connexin ostot oli pelastus monelle kuljetusalalla työkentelevälle.
Samoin nuo lupa asiat ovat tämänpäivän factaa.
PK-seudulla kuuluu samanlaisia katkeria kommentteja ratinpyörittelijöiltä, mutta lähes 100% nuo vaikertajat ovat itse syypäitä mahdolliseen irtisanomiseen. PK-seudulla on tietysti se etu, että jos yhdestä paikasta saa fudut, niin toiseen melko varmasti otetaan heti töihin. Valitettavasti.
On eriasia saada EU-rahaa kuin, että EU-alueelta tai muualta ulkomailta tulee pääomaa. EU-jäsenmaksut ei liity tähän .
En halua väitellä kaikkitietävän Käden kanssa, mutta voi varmuudella sanoa, ettei Lumiahollakaan ollut mitään muuta syytä kuin ei halunnut enää lähteä tekemään miinus tulosta, kun ulkomainen firma teki selvästi epänormaalin tarjouksen reiteille. Fiksu pienen perhefirman johto ei halunnut tieten tahtoen lähteä tekemään tappiota.
Kun tiesi, ettei muutamien miljoonien tappio vaikuta mitään Connexille, jonka tarkoitus oli "tappaa" kilpailijat tavalla taikka toisella.
Siitä lääninrajan ylittävien pikavuorojen lupaviranomaisestakin olen toista mieltä Käden kanssa. Voi olla etten osaa lukea taikka ymmärtää kuten Käde antaa ymmärtää, mutta tietojeni mukaan nykyisin lupaviranomainen on Etelä-Suomen lääninhallitus eikä ministeriö kuten Käde väittää. Näin ainakin minä oli lukevinani hallituksen esitystä 66 vuodelta 2005. En tiedä onko Kädellä tässäkin tapauksessa omaa varmaa ja parempaa tietoa, kun noin opettavaiseen sävyyn kirjoitteli??
Mutta ei se mitään. En jaksa selitellä lisää, kun et kuitenkaan ymmärrä.
Voi ystävä hyvä. En väitä olevani kaikkitietävä, mutta alalla reilu 28 vuotta olleena tulee seurattua asioita ja on joutrunut itsekin asioihin virallisella tasolla yhteyksiä ja kantaa ottamaan.
Lumiaho ja moni muu pieni yritys ei suinkaan aina kuole sen tähden, että on isompia jotka halvemmalla tekee, vaan kun on tilaisuus saada hyvä voitto yhtiöstä, niin se kannattaa myydä.
Se on pelkistettyä markkinataloutta. Kaikki on kaupan, ja kuka tarjoo riittävästi, niin silloin myydään. Varsinkin jos hyvä sauma sattuu kohdalle ja tulevaisuuden näkymät antaa muutenkin potkua myynnille. se on sitten taas suhteellista ja yrityskohtaista, että mikä on epänormaali tarjous. Sen ratkaisee yleensä tarjoava yritys omien resussiensa tiimoilta.
Nuo lupa asiat on nähtävissä liikenne ja viestintäministeriön 20.10 2005 päivitetyllä sivulla. Sen verran lisuketta edelliseen kirjoitukseen, että ko.joukkoliikenneluvan saanti edellytyksenä on nykyisin yrittäjäkurssi. Mikä mm. allekirjoittaneella on olemassa. Pääkaupunki seudulla taksat määrittelee kuitenkin liikennepalveluiden ostaja eli YTV ja kaupungit.
En tahdo opettaa, mutta liian paljon asioita käsitellään tunnepohjan mukaan. Se taas ei monestikaan palvele itse asiaa. Rehellisesti sanottuna olen oikeasti ollut tämän liikenne asian kanssa monessa mukana, aina linja rakentelua ja niiden käyttö suunnitelmia myöden, joten sellaista pientä tuntumaa ja kokemuspohjaa minulla on.
jos et puhu oikesta asiasta. Eihän sitä jaksa selittää, jos ei ole itse asian suhteen ajantasalla eikä ymmärrä mistä puhutaan.
Kun sana EU vilahtaa, niin ollaan naama punaisena tunteella mukana vaikka ei ymmärretä hölkäsen pöläystä itse asiasta. Bra, jätte bra.
niin kerro kuka omistaa Lumiahon nykyisin? Connex se ei kuitenkaan yrityksen tietojen mukaan ole. Kuka muu ulkolainen linja-auto alaa harjoittava suomessa toimii kuin Connex, ja Concordia, joista kumpikaan ei omista Lumiahoa.
HE 66/2005 , tullut voimaan 1.11.2005
"Linjaliikenneluvan myöntää lääninhallitus. Jos linjan reitti ulottuu useamman kuin yhden läänin alueelle, luvan myöntää se lääninhallitus, jonka alueella on pisin osa linjan reitistä. Linjaliikenneluvan läänin rajan ylittävään liikenteeseen, joka ajetaan kokonaan tai osittain pikavuoroliikenteenä, myöntää kuitenkin Etelä-Suomen lääninhallitus. Liikenne- ja viestintäministeriö myöntää muun kuin 7 a §:ssä tarkoitetun valtakunnan rajan ylittävän linjaliikenteen luvan."
http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/2005/20050634
Ensin kannattaa selvittää, mitä pitäis etsiä!
Hautamäki Oy:n historiikista:
"Vuonna 1984 yritys osti Jalasjärveläisen Lumiahon liikenteen liikennöimän Jalasjärven Linja-autoliikenteen ( 26 autoa ).
Vuonna 2002 Connex Finland Oy osti Hautamäen osakekannan."
lumiahosta , jos se on jo kertaalleen myyty.Ilmankos ratinpyörittäjä ei voinut esiin tuoda ketään ulkolaista yrittäjää joka olisi ostanut lumiahon, koska näin ei ollut tapahtunut, vaan hautamäki oli jo ostanut lumiahon ja sittemmin itse kaupannut itsensä eteenpäin.
Ensin kannattas puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja osioilla. Kuten varmaan huomasit, niin sanoin Connexin ostaneen Hautamäen 2002!
Connexin sivuilta et löydä mainintaa Lumiahosta.
Ja mitä tulee tuohon liikennelupa kysymykseen , niin tuo tieto ja aika oli minullekin uusi. Joskin tuo mitä tuossa yhdessä kirjoituksesa esitettiin ei ihan noin voida tulkita, koska siellä on maininta tuosta läänin sisällä olevasta matkan pituudesta ja tuo että Etelä-Suomenläänin erityis asema maantieteelisen ja käyttötapahtumien suhteen koko maan lupajärjestelmään on arvioitu uudestaan.
Yrittäjäkurssin käynyt mukamas eikä tiedä aputoiminimistä mitään. Nukkumassako sinä siellä kävit?
Tuon luvan myöntäjänkin vakuutit ehdottomasti tietäväs ja väitit toisia valehtelijoiksi. Nyt selität "uusia määräyksiä" kun jäit huosut kintussa kiinni. Varmaa tietoa tosiaan!
Samaa "tuttua KÄDE laatua" sun muutkin "ehdottoman varmat tiedot". Totuudesta niissä ei ole hajuakaan.
Harva lienee kuullut aputoiminimestä. Jos on toiminimi, eli lyh. tmi. niin se on sittren se mikä nimestä ilmenee. Eli jos joku firma ostaa toisen ja sisällyttää sen omaansa, niin entistä nimeä ei käytetä kuin joissakin ppoikkeus tapauksissa, elikun esim. ostettu firmaa jää toimijaksi alueelle. Harvoin tosin silloinkaan.
Älä sinä tule opettamaan asioita kun et sitä voi edes nimelläsi tehdä.
ps. yrittäjä kurssi käyty -95 konaisarvosanalla 5 eli kiitettävä.
Kävitkö apukoulussako sen yrittäjäkurssinkin?
Fiksu olis ensin tarkistanut ennen kun taas päästeli sammakoita suustaan. Mutta sinähän et olekaan edes fiksu.
Yhtiömuodot ja nimiasiat selvitetään taatusti jokaisella yrittäjäkurssilla. Mutta sillehän ei voi mitään jos kurssilaisen aivo ei ota opetusta vastaan. Laiskanläksyksi löytyy netistäkin tietoa jos ei viitti kirjastoon saakka. Aloita vaikka tuolta
http://www.prh.fi/fi/kaupparekisteri/yritystennimet/aputoiminimi.html
kaupparekisteriin tuo "aputoiminimi" merkitään rinnakkaistoiminimenä. Jos luit tarkkan tuon oman linkkisi, niin varmaan huomasit sen?
Ja kyllä 11 vuodessa muuttuu moni asia. Ei kukaan voi olla ihan joka uudistuksesta samantien selvillä. Kun asiat vaatii, niin uudistukset ilmenee.
Mutta tuon lumiahon kohdalta asia ei muuttunut miksikään, vaikka kuinka sitä vedätettäisiin.
on paljon yleisemmin käytössä kuin näytät kuvittelevankaan. Esimerkiksi auton kyljessä lukee "Jyväskylän liikenne" tai "Lauttakylän auto" tai "Porvoon liikenne". Ne kaikki ovat - monen muun lisäksi - Koiviston Auto Oy:n aputoiminimiä.
Ja tuo aputoiminimikäytäntö on kyllä paljon vanhempi kuin 11 vuotta, nykyinen lakikin jo vuodesta 1979 lähtien