Olisin kiinnostunut tietämään onko täällä ketään nuoria jotka ovat olleet "uskossa", mutta eivät ole enään. Itse menetin "uskoni" koska "uskovainen" isäni alkoi alistamaan minua kun en ollut samaa mieltä asioista hänen kanssaan. Isälläni on Siiloan tausta ja olen kuullut että siellä on moni seonnut...
Nuoruudessani minut pakotettiin uskomaan Jeesukseen ja minulle sanottiin että minusta tulee hyvä ihminen kun otan vastaan Jeesuksen.Isä pakotti. Hän varmaan piti minua piruna ollessani lapsi ja siksi hakkasi minua, kuristi kaulasta, repi hiuksista... ja sanoi sen vielä olevan Raamatun mukaista. Ja minun piti sitten ottaa Jeesus vastaan että hänen väkivaltainen käytös loppui. En ollut kuitenkaan oikeasti "uskossa" vaan näyttelin n. 3 vuotta. Nyt sitten tuli aika vastustaa häntä. Sanotaan näin että elämä on ollut perseellään kokoajan ja aina. Nyt hän yrittää estää opiskeluni lukiossa, en saa rahaa mistään ja pitää käyttää samoja vaatteita kokoajan kun uusia ei ole tulossa.
Pyydä kertokaa kokemuksistanne.
Nuoruudessani minut pakotettiin uskomaan Jeesukseen ja minulle sanottiin että minusta tulee hyvä ihminen kun otan vastaan Jeesuksen.Isä pakotti. Hän varmaan piti minua piruna ollessani lapsi ja siksi hakkasi minua, kuristi kaulasta, repi hiuksista... ja sanoi sen vielä olevan Raamatun mukaista. Ja minun piti sitten ottaa Jeesus vastaan että hänen väkivaltainen käytös loppui. En ollut kuitenkaan oikeasti "uskossa" vaan näyttelin n. 3 vuotta. Nyt sitten tuli aika vastustaa häntä. Sanotaan näin että elämä on ollut perseellään kokoajan ja aina. Nyt hän yrittää estää opiskeluni lukiossa, en saa rahaa mistään ja pitää käyttää samoja vaatteita kokoajan kun uusia ei ole tulossa.
Pyydä kertokaa kokemuksistanne.
Vastaukset 16
Vanhimmat
terve. minullakin on isä ollut siiloanissa. olen nuori. älysin noin parisen vuotta sitten mitä paskaa mun isäni puhuu. olin vain parisen vuotta uskossa. en ole enää uskossa. vastustan kiivaasti kaikkia kiihko uskovaisia. pukeudun mieluiten mustiin ja kuuntelen mielummin mustaa metallia kuin hengellistä paskaa. mun isäni on aina ollut alistaja mut varsinkin nyt kun käänsin kelkkani pois isäni opeista. kun mun isälle yrittää puhua järkeä se rupee ylistämään jeesusta eikä kuuntele. samoin voi sanoa äidistäni. se on mennyt sen ukon oppeihin ja pitää sitä terveenä.pienenä minua on tukistettu sekä kuristettu niin että kaulaani jai mustelmia. vaikea uskoa kun vanhemmat sanoo rakastavansa lapsiaan. ainakun meillä käy jotain uskovaisia kylässä tekis mieli hakata niitten pää seinään. oikeastaan mä tajusin vasta silloin kun isäni sai jonkin ihme näyn että tuun murhaamaan jonkun ihmisen elämäni aikana niin sillon mä käänsin kelkkani. tämmöstä paskaako mä aijon kuunnella. isäni on kusipää!
Kun tulet täysi-ikäiseksi niin pääset pois vanhempieni kodista. Vaikka itse olenkin uskovainen, niin kertomasi sai minut hieman järkyttymään. Vanhempasi suhtautuminen sinuun on tuhoavaa eikä se ole missään tekemisissä ainakaan Raamatun oppien kanssa.
Vanhempasi ovat luoneet uskonasioista omanlaisensa käsitykset, valitettavasti!
Sinulla on kuitenkin kohtalotovereita täällä suomessa, vaikka he eivät ole uskovaisista perheistä, tässä maassa on lapsilla paljon kärsimyksiä jotka eivät näy ulkopuolisille.
Kaikki uskovaiset eivät ole sellaisia tuhoavia ja aggrssiivisia ihmisiä, voihan sitä esimerkkiä tästä lähteä etsimään jostakin mukavasta uskovaisesta perheestä!
Ymmärrän suhtautumisesi, eikä se ole millään tavalla sinun vaan vanhempiesi syytä.
Välitä itsestäsi, se on tärkeää!
Et ole ainoa suomessa jolla on kotona ongelmia!
Isäsi todellakin on kusipää.
Levitcuksessa eli kolmannessa mooseksen kirjassa käsketään: kuka ikinä kiroaa isäänsä tai äitiänsä, hänet rangaistakoon kuolemalla.
Toisessa vanhan testamentin kohdassa käsketään kivittämään kapinoiva nuori kuoliaaksi.
Vituttaa armottomasti tuollaiset jotka kaunistelee raamatun sisältöä valitsemalla sieltä tekstejä jotka nykykäsityksen mukaan ovat poliittisesti korrekteja. Jos jokin kohta raamatusta jätetään pois, niin kuka sen päättää? Kenellä on lupa puuttua "jumalan sanaan"?
Saatanan satusedät ja kyllitädit!
Olen pahoillani että sinulle on tapahtunut tuollaista, ja että olet sen takia manattänyt uskosi melkein kokonaan.
Ihmisten tekemät virheet ja pahat teot eivät ole kuitenkaan Jumalan tekoja vaan ihmisten aivoittelemia tekoja. Sinua olisi pitänyt tukea uskossasi ja antaa vapautta eikä kohdella noin kovasti ja kylmästi.
Minulla itselläni on melkein samanlaisia kokemuksia omasta vanhemmastani, mutta hän ei ole uskovainen vaan ateistinen ihminen.
Kun sinusta tulee täysi-ikäinen, saat vapautta omaa elämääsi varten, ymmärrän että olet tällähetkellä katkera "uskovaiselle" isällesi!
Kun saat omaa rahaa, voit silloin itse hankkia vaatteita ja päättää itse omasta elämästäsi.
Lukiossa opiskeleminen on hieno ja tulevaisuudelle toivoa antava koulu, joka kannattaa kaikista vaikeuksista huolimatta vain käydä läpi.
Itse "jouduin" lähtemään äitini kodista ja hän oli "iloinen" päästessään minusta eroon heti kun kykenin hankkimaan itselleni oman vuokra-asunnon.
Meni monta vuotta ennenkuin olen pystynyt uskossa ollessani antamaan anteeksi, ilman uskoani en olisi ehkä siihen ainakaan kovin helposti pystynyt.
Opiskelusi on tärkeää, voimia vain sinulle!
Älä syytä Jumalaa isäsi tekemistä teoista, mutta ymmärrän kyllä että tunnet katkeruutta ja olet vihainen.
Vielä yksi asia: Kukaan ei voi PAKOTTAA ketään USKOMAAN Jumalaan, ja isäsikin kuulostaa lähinnä tapakristityltä joka vetää uskovaisen roolia ja on katkera koska ei taida itse olla sisimmässään täysin uskovainen? Mutta luulen että hän vain suuttuisi jos sanoisit sen hänelle, joten en suosittele sanomaan, mutta oletko itse miettinyt voisiko totuus olla jotekuinkin sellainen siellä hänen rooliensa takana?
Minä olen uskossa Kristukseen, mutta en olisi pakotamalla yhtään missään uskossa, vaan silloin kapinoisin sellaista vastaan.
Isäsi on ihan tehnyt sinulle vääryyttä, ja parasta mitä voisi olla olisi jos saisit etäisyyttä hänen kertomiinsa uskonasioihin, että sinusta ei jäisi tapakristitty.
Voimia sinulle ja kaikkea mahdollista hyvää...!
"Olisin kiinnostunut tietämään onko täällä ketään nuoria jotka ovat olleet "uskossa", mutta eivät ole enään."
- Kyllä, minä olen. Taustani ei ole lainkaan niin rankka kuin sinulla, mutta siinä on samoja piirteitä. Vanhempani kuuluvat helluntaiseurakuntaan ja ovat aina olleet hyvin ehdottomia uskossaan. Minä en ikinä tuntenut seurakuntaa "kodikseni", kuten helluntailaiset sitä kutsuvat, mutta elämäni ensimmäiset 16 vuotta kävin siellä enemmän tai vähemmän innolla. Jossain vaiheessa olin "palavassa" uskossa ja seurakunta tuntui olevan minulle pakkomielle - kuinka onnellinen olenkaan, että nykyisin olen itse pystynyt muodostamaan mielipiteeni ja käsitykseni! Tiedän, etteivät vanhemmat pidä valitsemastani tavasta elää, mutta tämä on MINUN valitsema tapani. Tämä ei ole se tapa, johon vanhemmat ja seurakunta minut asettivat. Siihen muottiin en vain sovi - en haluaisikaan.
Entisten uskovaisten tunnustuksia: http://leegio.vuodatus.net/
Isänne ja äitinne on tarkoittanut ihan hyvää teile ja ehkä taitamattomasti yrittänyt teitä saamaan paremman elämän, mutta te olette nyt nuoria kapinallisia, mutta kyllä se siitä kun kasvatte ja raamattu on totta ja toimii. Sen mukaan kun elätte niin menestytte.
Teette vaan ittellenne hallaa kun kapinoitte.
Antakaa anteeksi ja takaisin vaan kotiin ja seurakuntaan.
Niin, onhan sitä tapahtunut kun vanhemmat ovat mieleltään sairaita. Ihmiset jotka näkevät näkyjä, hakkaavat ja käyttäytyvät väkivaltaisesti... Etenkään puolustuskyvyttömien lasten ei pitäisi KOSKAAN saada tuntea nyrkin iskua kehossaan... Rakkaus joka lyö ei ole rakkautta, se on sairautta. Ihminen joka kurittaa lastaan fyysisesti tai henkisesti on sairas. Sellainen ihminen kuuluisi vankilan ja hoitoon. Vanhemmat jotka ovat ns. kiihkouskovaisia ja pahoinpitelijöitä toimivat väärin kaikilla tasoilla. Kenenkään lapsen ei pitäisi koskaan tulla sietämään moista kohtelua, jos vanhemmat lyövät asiasta pitäisi heti ilmoittaa viranomaisille. Vanhempia ei saa päästää helpolla moisesta. Toivon todella paljon, että jokaisella hakatulla lapsella olisi voimia taistella väkivaltaisia vanhempiaan vastaan edes sen verran, että vanhemmat saataisiin edes vastuuseen teoistaan.
Jos sinulla on kehossasi selviä merkkejä fyysisestä väkivallasta, ota yhteyttä kouluterveydenhoitajaan tai muulle vastaavalle taholle.
Tee rikosilmoitus pahoinpitelystä!
olettepas te nyt kertakaikkiaan vihaisia. Kaikki paha elämässänne on julmien vanhempienne syytä! Teillä ei ole omaa tahtoa, olette uhreja. Ette ole voineet valita omaa tietänne, kun vasta pitkällisen ja tuskallisen kamppailun jälkeen. Sitten vasta pääsitte kokeilemaan siipiänne ja minne ne kantoivatkaan? Uskontojen uhrien palstalle. Täälä pysähdytte katsomaan elettyä elämää ja huomaatte miten hirvittävästi olette kärsineet. Sydämenne on vuotanut verta. Teitä on vain ja ainoastaan pahoinpidelty henkisesti. aaaarrrgh... Hirviö vanhempanne ovat pakottaneet teidät käymään kokouksissa. Te olette täysin murskana. Ymmärrän teitä. Uhriutenne suorastaan huutaa myötätuntoamme. Mykistyn sen kärsimyksen määrän edessä, mikä teitä on kohdannut. Miten edes pystytte jatkamaan elämäänne? Eihän näin kauhistuttavan hirvittävien kokemusten jälkeen ihmisellä ole mitään toivoa, muuta kun ostaa ehkä uusi elämä.
Kuulosti aika sarkastiselta.
Surullista. Nyt kuitenkin olet jo siinä iässä, että voit lähteä lätkimään. hakupaperit opiskelija-asuntoon ja kelaan opintotukea mahdollisesti lainaa. Mene töihin.. Älä lannistu isäsi takia, muuta pois, päästä irti. Ilmoita poliisille... Isäsi on tehnyt väärin sinua kohtaan, hänen tekojaan ei pysty perustelemaan Raamatulla tai millään muullakaan. Sairautta!
Henk. koht. en ole uskossa, ainakaan tavallisella tavalla... mutta sillä ei ole väliä.. kristinuskosta pääsee irti helposti jos haluaa.. mutta tekstisi perusteella sinun pitäisi päästä irti isästäsi joka loukkaa ihmisarvoasi ja rikkoo vastoin sinua.
Jos et usko Jumalaan, kukaan ei voi pakottaa sinua uskomaan. Kukaan ei voi pakottaa sinua tekemään mitään mitä et halua, älä anna muiden talloa päältäsi. Sinä olet oma herrasi, sinä taot oman onnesi.
Voimia ja onnea alkavalle elämälle!
Oma tarinani on pitkälti samantapaisehkonlainen kuin nimi. "mmm":n.
Lyhykäisesti elin lapsuuteni ja nuoruuteni sinne 16- vuotiaaksi asti helluntaiseurakunnan piirissä ilman tervettä kontaktia muihin saman ikäisiin - siis ns."maailman" - nuoriin. Koulumaailma oli ainoa paikka jossa tapasin ns. maailman nuoria säännöllisesti.
Elämäni oli hyvin suppeaa, muusta maailmasta erkaantunutta.
Silti jouduin aina elämään kuten olisin ollut muka jotenkin valmis kaikki vastaukset tietävä ihminen. Koska Jeesus tekee ihmisestä takuuonnellisen. Ja sitä meidän hellarinuorten täytyi ulkomaailmalle esittää.
Aktioissa, nuortenkuoroissa, teetuvilla, kesäteltoilla, kaikenmaailman herätyskokouksissa...
Meidän jotka emme tienneet yhtikäs mitään tästä elämästä tai mistään muustakaan.
Olimme vanhempiemme uskon jatkeita ja heidän mainoskylttejään joissa luki; "Tämän lapsen/nuoren vanhemmat ovat hyviä vanhempia, ja tämän nuoren edustama usko on sitä aitoa ja oikeaa, elävää uskoa, koska tämä nuori on niin iloinen ja onnellinen, kuten huomaatte!"
Lapsena myös minä sain vitsaa. En kokenut mitään rajua fyysistä väkivaltaa, mutta vitsaa sain selkeästi sillä perusteella että raamatussa sanotaan: "Joka vitsaa säästää se lastaan vihaa".
Lisäksi meillä harrastettiin isän johdolla polvirukousiltoja, joissa perhe meni polvilleen rukoilemaan ja jokaisen täytyi rukoilla ääneen.
Ääneen rukoilemiset, todistamiset ja kaikki muu älämölö joka hellntailaiseen uskonharjoittamiseen kuuluu, on minulle pelkkää painajaista.
Aktiot, nuortenkuorot, teetuvat, kesäteltat, kaikenmaailman herätyskokoukset edustavat minulle vain pitkään jatkunutta painajaista, kidutusta jolle jouduin lapsuuteni ja osan nuoruudestani uhraamaan.
Tähän samaan painajaiseen liittyy hyvin tiiviisti myös asellaiset asiat kuin "viimeiset ajat" joita "me juuri nyt elämme ja "Jeesuksen toinen tuleminen", kymmenet ellei sadat erilaiset maailmanlopun profetiat jotka liittyivät oleellisesti tähän harmagedoniin, viimeisiin aikoihin ja jeesuksen toiseen tulemiseen ja tuomiopäivään.
Profetiat liittyivät useimmiten siihen mitä lopun aikoina yksityiskohtaisesti tulee tapahtumaan.
Minä mm. "tiesin" jo hyvin pienenä lapsena että silloin kun se "loppu" on lähellä homot tulevat ja tekevät joukkoraiskauksia, kaikenlainen "pahuus" valtaa maan. Erityisesti sitä korostettiin että tulee "viimeinen luopumus" jolloin suuri osa uskovaisista luopuu uskostaan. Ihmiset on siis "unessa" ja kuvittelevat ettei sitä loppua tulekaan.
Ja sit se loppu tuleekin kuin "varas yöllä".
Ja me syntisäkit jäämme tänne vain kiristelemään hampaitamme.
Meillä lapsilla laulatettiin lauluja joissa kerrotaan naisista jotka jauhavat käsikivillä ja joista toinen temmataan ylös ja toinen jätetään.
Monenlaista maailmanlopun ja ylöstempaamisen pelottelua oli koko lapsuuden ajan ilmassa.
Että niinku perseestä oli se kaikki! Et ole ainoa uskovaisen lapsuuden traumatisoiva.
"joka vitsaa säästää se lastaan vihaa" on lähinnä HYVIN HYVIN vanhanaikainen kasvatustapa jota käytti ihan yhtälailla epäuskovaiset kuin uskovaisetkin. Samoin se voi tarkoittaa kuvauksellisesti sitä, että lasta ei pidä kasvattaa välinpitämättömästi. Tuon tapaiset tekstit eivät ole tarkoitettu ihmisraukoille jotka käsittävät sen aivan väärin!
Lukiessani tekstiäsi, se sai minut todella ajattelemaan kuinka kohtuutonta elämäsi on ollut! Enkä suinkaan ihmettele miksi olet uskosi menettänyt...
Netissä ei koskaan ihmistä saa uskoon käännettyä, mutta haluaisin vaan kertoa muutamat faktat ja mielipiteet:
Silloin nuoruudessasi, oli olemassa erilaisia nuorteniltoja, joissa olisit voinut nähdä muitakin nuoria... Itse tiedän tampereella yhden helluntaiseurakunnan nuortenillan, we nimisen.
Sinne astuessaan, nuoret näyttävät aivan samanlaisilta kuin koulussakin, mukana muutama hoppari ja kaunotarkin... Siellä nuoria rohkaistaan, vitsaillaan, jutellaan, lauletaan(mukana rummut, sähkökitarat, sähköpianot ja muuta nuorten tapaista). SIELLÄ ei puhuta tarinoita monen sadan vuoden takaa raamatusta, siellä puhutaan nykyajan nuorten ongelmista... jne.
Se että Jumala täyttää rukoukset ja tekee elämästä onnellisen, on totta sellaisen ihmisen kohdalla, joka todella on löytänyt Jumalan. Omiin pyyntöihini Jumala on aina vastannut, jos ne ovat hänen mukaisiaan.
On surullista kuulla kuinka monia vuosiasi meni hukkaan uskonasioiden takia, kuinka olit muka onnellinen ja niin edelleen... Mutta on turha kantaa kaunaa asioille, jotka voi vielä parantaa... Syynä on meidän ihmisten uteliaisuus, ihminenhän haluaa omilla silmillään nähdä, jotta voi uskoa siihen, omilla korvillaan hän haluaa kuulla, jotta tietää asian todella olevan totta, omilla käsillään hän haluaa tuntea että se on olemassa, jotta voisi uskoa, ongelmahan on juuri se.
Kerroit kuinka olit muka mainoskyltti, voi kun vanhempasi olisivat tienneet suruistasi. Toden totta, eihän uskosta voi koskaan saada irti mitään, jos ei tajua koko asiaa... jos ei ole ketään tukemassa valintoja, eikä ketään lohduttamassa ja olemassa kuin isosiskona...Eikä rukouksetkaan tunnu miltään, ilman omaa uskoa... se vain pahentaa...
On myös masentavaa pienen lapsen kuulla maailmanlopuista ja siitä, että ihmiset ovat parantamattomia mulkeroita, mutta edelleen... Sama vastaus kuin aina... Eihän Jumala haluakaan täydellisyyttä, hän ottaa taivaaseen ihmisen joka on uskossa ja se riittää! Maailmanloppu on tosi, mutta EIVÄT ne syntiset, murhaajat, varastelijat, pettäjät, raiskaajat, ketkään jotka ovat katuneet tekonsa ja haluavat vain armon ja Jumalan, joudu kiristelemään hampaitaan vaan nousevat taivaaseen.
Anteeksi tästä ehkä tyrkyttävästä selityksestä, mutta olen vain pahoillani kaikkien teidän puolestanne!!!! On varmasti vaikea lukea tällaista tekstiä, mutta koska kukaan ihminen joka kokisi samanlaisia asioita kuin te, tuskin olisivat uskossa, haluan vain auttaa ja nostaa teidät rapakosta, sillä asiat voivat vielä muuttua.
Siiloanilaisuus pohjautuu helluntailaisuuteen kumpikin ovat suurta harhaoppia. Saalemiinkin kun kuuluin ja olisin tarvinnut apua silloiselta nuorisotyöntekijältä ja entiseltä rapajuopolta sain vaan syytöksiä ja preisgospelia. Mitään apua akuutteihin ongelmiin en helluntaiseurakunnan suunnalta ole koskaan/milloinkaan saanut. Paras päätös oli lähteä pois tuolta hell-untailais-seurakunnasta. Koska se ei tarjoa sellaista uskovien yhteyttä mistä raamattu puhuu eikä sitä Jeesusta mikä tuo ratkaisun elämän suuriin kysymyksiin, sen sijaan siitä tulee vaan yksi ongelma lisää.
Työkavereina puhumattakaan esimiehenä olevana, helluntaiseurakuntaan etenkin helsingin siioniin tai saaleemiin kuuluvat henkilöt ovat erittäin hankalia ja yhteistyökyvyttömiä. Yksi ikävin työpaikka missä olen milloinkaan ollut oli erään Siion seurakunnan vanhemmistoon kuuluvan PF johtama, moista sadismia en ole milloinkaan kohdannut. Paitsi myöhemmässä elämässäni siivoustyössä l&t OL alaisuudessa.
Kamalaaa käytöstä vanhemmilta!!!!!
JOS OLISIN SINÄ, olisin varmasti menettänyt uskoni, mutta kun en ole, maailmani on kunnossa ja olen uskossa. Joillain ihmisillä käsitys uskosta on kamala! RAAMATUSSA käsketään rakastamaan toisia ja sanotaan, että vanhempien tulee kohdella lapsiaan hyvin! Eikä ole totta, että Jumala haluaisi vanhempien käskeä uskoon! Usko on jokaisen oma sydämen asia joka tulee jossain vaiheessa elämää mietittäväksi.
Oma perheeni on loistava! Milloin rukoilemme rahapulasta, milloin jonkun pahan riidan selviämisestä, Jumala ei ole koskaan jättänyt vastaamatta. Et voi arvata millaiseen pukuun paholainen saattaa pukeutua! Hän riistää uskoasi... ja riistää elämäsi, mutta kun et menetä mitään vaikka rukoilisit kerran elämässäsi! On vaikea pyytää rukoilemista ihmiseltä joka haluaisi repiä kaikki uskovaiset kappaleiksi, mutta voin luvata, että rukous voi muuttaa koko elämäsi. Se voi muuttaa vanhempasi! Lupaan... USKOVAISIIN ihmisiin ei kuulu sekoja ja mielisairaita!! MUISTA se, vanhempasi eivät usko siihen Jumalaan kestä raamatussa kerrotaan, he vain luulevat.
Lyhyesti Siiloanista.
Aikoinaan olin paljon ja intensiivisesti tekemisissä ko seurakunnan kanssa- aikana, jolloin Eero Sopanen vielä eli.
Tämä seurakunta ei ollut harhaoppinen, vaan Jumalan Sanalle perustettu seurakunta.
Se teki voimakkaasti Evankeliumin työtä ja paljon ihmisiä tuli uskoon- niin Suomessa, kuin ulkomailtakin.
Mitä sitten tulee sekoamisiin, niin siellä monen ihmisen elämä kirkastui ja muuttui.
Pitkällä kokemuksella kristillisistä piireistä voin sanoa, että jokaisessa suunnassa on ongelmansa- sellaista suuntaa ei olekkaan.
Tällä en kuitenkaan vähättele kenenkään ongelmia.
Hyvin usein käy myös niin, että seurakuntien yhteyteen tulee ihmisiä, jotka ovat jo psyykkisesti vedenjakajalla.
Samalla leikitään kahdella tiellä ja sitä leikkiä ei taas moni kestä.
Totisen seurakunnan vastuulla ei ole kenenkään ihmisen kahden tien kulkeminen ja siitä seuraavat kovat ristiriidat ja paineet.
Ihmisen on parempi valita joko tai- omasta vapaasta tahdostaan.
Jos valitsee Totisen Herran tien, on myös otetava mitä se Sanan mukaaan tullessan tuo.
Jos näin ei haluan tehdä, on parempi pysyä maailmassa.
Mitä sitten lapsen pakottamiseen uskoon tulee, on
sellainen vastoin Jumalan Sanaa.
Jokainen valitsee sydämessään itse, kun Jumala häntä kutsuu.
Itse olen tiukka ja ahdasmielinen vanhanajan uskova.
Tämän tiukan uskon mukaan, ei ketään voi pakottaa uskomaan, vaan kun ihminen joutuu Pyhän Hengen kautta vakavaan synnintuntoon, vie Jeesus ihmisen parannuksen paikalle ja siellä- jos synnintuntoon tullut tahtoo saada syntinsä anteeksi ja luovutta elämänsä ehdoitta Jeesukselle, saa ihminen kokea syntinsä anteeksi ja uudestisyntyä.
Silloin syntyy uusi luomus ja uusi luonto, joka haluaa seurata Herraansa.
Väkisin pakottamalla ei yksikään pelastu eikä tule uskoon, vaan väksij syntyy ainoastaan käännynnäisiä ja he eivät sillä tavoin voi pelastua.
Esimerkiksi luterilainen kirkko on koko historiansa harrastanut pakkokristillisyyttä pakkokastaen sylivauvoja.
Nykyään myös vapaissa suunnissa kastetaan upottamalla monia esim. nuoria, jotka eivät milloinkaan ole nöyrtyneet totiseen parannukseen.
He ovat ainoastaan harrastelleet ja hilluneet seurakunnissa.
Ilarius