Kertokaapa nysvärit millä ihmeen kaavalla laskettuna alinopeus saati ikuisuuden kestävä kiihdytys on taloudellista.
Taloudellista ajoa?
liikenneterroristi
161628
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 16
Vanhimmat
Alinopeutta ei ole olemassa, ainakaan laissa.
Nysvärit kiihdyttelevät rajusti ja poulloilevat kaistalta toiselle.
niin.
ja myöskin tietyissä nopeuksissa taloudellista.
Ilmanvastus kasvaa suhteessa nopeuden neliöön. Tarvinneeko sitä pienemmän nopeuden taloudellisuutta enempää perustella.
eli se kysymäsi kaava on tässä:
F = 0,5*ρ*v^2*A*C
missä:
F on vastusvoima,
ρ ilman tiheys,
v kappaleen nopeus,
A kappaleen poikkipinta-ala liikettä kohtisuorassa suunnassa
C muotokerroin, jonka arvo riippuu kappaleen muodosta.
Ilman vastus on vain yksi tekijä. Itse olen ajotietokoneen ansiosta huomannut, ettei hiljaa ajaminen ole kuitenkaan taloudellista, sillä moottori kuluttaa joka tapauksessa tietyn määrän bensaa, oli nopeus mikä tahansa. Omalla autollani edullisinta kyytiä on ajaa 60-90km/h. Hitaammilla nopeuksilla keskikulutus nousee suuremmaksi. Vastaavasti ajettaessa 120km/h auto kuluttaa jo selvästi enemmän.
Hitaat kiihdytykset eivät ole taloudellisia millään autolla ajaessa. Taloudellisinta on kiihdyttää suhteellisen nopeasti matkavauhtiin. Kiihdytyksessä auto kuluttaa huomattavasti enemmän bensaa kuin tasanopeudelle ja hidas kiihdytys kestää kauemmin kuin nopea kiihdytys. Siinäkin toki kulkee jossain raja. Täyskaasukiihdytys tuskin on taloudellinen.
Mainittsemallasi kaavalla saadaan vasta voima, mikä tarvitaan auton ilmanvastuksen voittamiseen. Kuluva energia saadaan kun näin laskettu voima kerrotaan ajetulla matkalla. Taludellisuudesta puhuttaessa lienee ollut kysymyksessä auton energian kulutus.
Toisaalta jos lasketaan kokonaistaloudellisuus, niin matkaan kuluva aika pitää ottaa myös huomioon. Valitettavasti ihmisten aika täällä maan päällä on rajallinen, ja näin pienikin hetki voi olla kullan arvoinen.
Esimerkiksi jos nuori mies ajelee kultansa luo illalla, niin ei ole syytä hukata hetkeäkään ( paitsi tietysti jos on juuri se aika kuusta). Pappa voi sensijaan ajella mummon luokse jo vähän rauhallisemmin ja kuunnella samalla vaikkapa iskelmärädiota.
Tämä on vain likiarvokaava, joka pitää kohtalaisen hyvin paikkaansa varsin kapealla nopeusalueella, kun vartais kappaleen ympärillä menee ideaalisti. Auto kuitenkin on huonosti muotoiltu kappale, jonka ympärillä virtaus toimii huonosti, pyörteitä ja irtoamista on paljon.
Viisastelu sikseen, vastus toki kasvaa nopeuden kasvaessa, hyvin jyrkästikin kun nopeus nousee suureksi. Mutta osa polttoaineen kulumisesta on ns. nopeudesta riippumatonta. Eli sieltä löytyy se taloudellisen nopeusalue, autosta riippuen 70-90km/h
nimimerkissäsi on kirjoitusvirhe, joka ei anna oikein asiantuntijan kuvaa...
kun ajat kovempaa, useimmiten kierrokset ovat myös korkeammalla. Näin ollen se vaikuttaa polttoaineen kulutukseen.
Oletetaan että polttoaineensyöttö/työkierros on vakio, jos kaasupolkimen asentoa ei muuteta.
Tällöin matkaan kuluva kokonaispolttoainemäärä on nopeudesta riippumaton vakio, jos se voidaan tehdä samalla kaasupolkimen asennolla.
Todellisuudessa kuitenkaan kaikkia nopeuksia ei voi ajaa samalla kaasun painalluskulmalla. Taloudellisin ajonopeus ennaltamäärätyllä vaihteella on se, jossa riittää kevyin kaasunpainallus. Yksinkertaista mutta totta.
Se nopeus ei ole yli 90km/h, mutta ei myöskään alle 50km/h.
kun kierrosluku menee vähän punasen puolelle, niin sillon vasta vaihdetaan.
Jos voisitte mennä säästämään sitä bensaanne jonnekin muualle kuin liikenteeseen. Tai jos sitten pysyisitte siellä reunimmaisella kaistalla kiltisti jonossa, ettekä ala säästää keskikaistalla.
Tänäänkin yksi bensansäästäjä keräsi taakseen tiukan jonon autoja, joiden kuskit kihisivät raivosta. Niinpä sitten säästäjä pakotti koko jonon pysähtymään punaisiin, kun ei HÄNELLÄ ollut kiire mihinkään. Itse vetäisi tietenkin wanhoille vihreille...
No, matka jatkuu sitten pakollisen taukominuutin kuluttua, niin eikö muutaman kilometrin päässä sama sankari ole sitten pysähtyneenä punaisille. Tällä kertaa jonon ekana ja tietysti keskikaistalla. Siinä sitten itse oikeanpuolimmaiselle kääntyvälle kaistalle ryhmittyneenä seuraan, kun säästäjä saa ihme kohtauksen ja LÄHTEE YHTÄKKIÄ LIIKKEELLE päin punaista valoa samalla, kun hänen edestään ollaan kääntymässä vasemmalle !!!
Vain vaivoin kolarin välttämällä jatkaa säästäjä matkaansa - keskikaistalla tietenkin... Ne säästyneet bensarahat voisitte kyllä käyttää vaikka bussilippuihin.
dieselillä!
Polttoainetta kuluu lähes saman verran ajoi hiljaksiin tai rajummin.
Hajotkaa hintoihinne!
Mihin sinulla on oikeasti kiire? Helpottaako elämääsi konkreettisesti mahdollinen minuutin parin aikasäästö kokonaismatkalla? Yleensä ei taajama-alueella saa aikaan sellaistakaan säästöä, vaan hätähousu odottelee sitten seuraavissa punaisissa valoissa tai poliisiauton takapenkillä pikavoittoa. Kummaa on touhu nykyaikana kun ihmisillä on sisäänrakennettu kiirevaihde. Liekö median ja vääristyneen julkisuuskuvan luomaa harhakuvitelmaa siitä, että jos on kiireinen niin menestyy ja saavuttaa elämässä jotakin. Herää vaan kysymys, että mitähän se mahtaa olla, ja tuoko se onnellisuuden? Ja vanha sanonta on: Hätäilemällä ei tule kuin kusipäitä mukuloita.
Ajossa alle 2000 kierrosta ja kiihdyttäessä 3500-4000 kierrosta mittarissa on osa taloudellista ajamista, toinen osa on riittävä turvaväli edellä ajavaan (yleensä takana olijaan se on riittämätön), jolloin voidaaan kaasulla säädellä omaa nopeutta edellä ajavan hidastaessa nopeuttaan.