Kierros mielisairaalan kautta

ne sut lepositeisiin siellä suljetulla osastolla?

Minun täytyy nyt avautua ja myöntää, että muutama vuosi sitten kävin olemassa kuukauden päivät mielisairaalassa. Hyvin minua pitelivät, ruoka oli maittavaa, pelasimme pingistä ja noppapelejä ja minua kohtaan oltiin ystävällisiä. Sain yhden ystävänkin sieltä. No sitten lopuksi vielä päälle päätteeksi sain tästä siellä viettämästäni ajasta palkkaakin, joten oletan, että olin varmaan jonkinlainen sijainen...

Niinhän se on, että eivät terveet tarvitse Parantajaa, vaan sairaat.
Olen hyvilläni siitä, että olen sen verran vinksallani, että olen kokenut tarvetta turvautua Jeesukseen Kristukseen. Hän on minun Armahtajani.

Hullujenhuoneella en ole ollut, mutta juopottelun takia katkaisuhoitolassa kuukauden päivät. Uskossa ollessa. Pysyin raittiina 3 kk.

Piti kerran viedä eräs vanha nainen mielisairaalaan, kun oli sen verran seonnut, ettei kotonaan pystyneet häntä pitämään. Toisen kerran eräs tuttavani pyysi viemään hänet mielisairaalan, kun elämän kuviot oli hänellä siinää mallissa, että ei arvellut selviävänsä muuta kuin hoidon kautta takaisn elämään! Huomattavaa on, että kumppkaan noista henkilöistä ei ollut tunnustavassa uskossa. Tätä nuorempaa henkilöä kävin sitten kerran tapaamassa sairaalassa. Oli hyvin kiitollinen siitä, että vein hänet tuossa kriisitilassaan sairaalahoitoon. Selvisi takaisin työelämään ja muutti pienemmälle paikkakunnalle!

Miksi usko sisältää usein mustavalkoisen ajattelutavan, kiihkon sekä tuputtamisen kielteisinä oheisilmiöinä?

juuri siksi,että entisestä riippuvuudesta ei olla parannuttu vaan se on vain korvautunut toisella..eli todellinen paraneminen on jäänyt tapahtumatta