Älä osta mitään

Ai miksikö soittaa "turha puhelu" ystävälle? Koska minusta se ei ole koskaan turhaa. Ystävän kanssa puhuminen helpottaa ja antaa hyvän mielen. Aina ei ole mahdollista tavata... Minulle shoppaaminen on nautinnonlähde ja niitä harvoja keinoja irtautua arjesta ja kiireestä. Shoppailen toki vaatekaupoissa, kenkäkaupoissa yms, mutta myös kirppikset ja sen tapaiset ovat ihania aarreaittoja. Ja jos minun on jano, niin tottakai minä ostan juotavaa, välillä se on limu ja välillä vesipullo... Se mikä teistä voi tuntua turhalta ostoksissani, voi minulle olla tärkeää ja tarpeellista. Jos minulla ei olisi tätä pientä nautinnonlähdettä, tuskin jaksaisin arkea ja taistelua pitkäaikais saurautta vastaan. Toki ehsotatta ulkoilua ja muuta sellaista jotka eivät rasita luontoa ja aiheuta roskaa. Ulkoilu on minusta mukavaa, saan sitä kun kävelen kaupoista toisiin. Minä nyt en vain ole mikään luonnonläheinen ihminen niin paljoa että se korvaisi shoppailun nautinnon. Tietenkin ymmärrän kantanne täysin! On totta että tavaroita valmistetaan aivan liikaa ja suurin osa niistä päätyy kaatopaikalla.
Mutta ostan tuotteeni usein alesta, eli ne on viimeisiä kappaleita, kierrätän ja en heitä pois mitään mitä voisi vielä käyttää. No, minä en ole varmasti mikään hyvä ihminen tämän asian suhteen, mutta en kanna syyllisyyttä siitä, että nautin jostakin, ja suon sen nautinnon itselleni välillä, jotta jaksan taas eteenpäin.

mimmu87 kirjoitti:

Ai miksikö soittaa "turha puhelu" ystävälle? Koska minusta se ei ole koskaan turhaa. Ystävän kanssa puhuminen helpottaa ja antaa hyvän mielen. Aina ei ole mahdollista tavata... Minulle shoppaaminen on nautinnonlähde ja niitä harvoja keinoja irtautua arjesta ja kiireestä. Shoppailen toki vaatekaupoissa, kenkäkaupoissa yms, mutta myös kirppikset ja sen tapaiset ovat ihania aarreaittoja. Ja jos minun on jano, niin tottakai minä ostan juotavaa, välillä se on limu ja välillä vesipullo... Se mikä teistä voi tuntua turhalta ostoksissani, voi minulle olla tärkeää ja tarpeellista. Jos minulla ei olisi tätä pientä nautinnonlähdettä, tuskin jaksaisin arkea ja taistelua pitkäaikais saurautta vastaan. Toki ehsotatta ulkoilua ja muuta sellaista jotka eivät rasita luontoa ja aiheuta roskaa. Ulkoilu on minusta mukavaa, saan sitä kun kävelen kaupoista toisiin. Minä nyt en vain ole mikään luonnonläheinen ihminen niin paljoa että se korvaisi shoppailun nautinnon. Tietenkin ymmärrän kantanne täysin! On totta että tavaroita valmistetaan aivan liikaa ja suurin osa niistä päätyy kaatopaikalla.
Mutta ostan tuotteeni usein alesta, eli ne on viimeisiä kappaleita, kierrätän ja en heitä pois mitään mitä voisi vielä käyttää. No, minä en ole varmasti mikään hyvä ihminen tämän asian suhteen, mutta en kanna syyllisyyttä siitä, että nautin jostakin, ja suon sen nautinnon itselleni välillä, jotta jaksan taas eteenpäin.

käyn taidemuseoissa ja tähtitaivaalla ja vaikka missä. Turhan tavaran ostaminen ei kiinnosta, pianhan se on jo pois muodistakin. Ja kuka sitä vanhaa roinaa haluaa, ei kukaan. Lapselle annan rahan rahana, enkä turhina romuina, eihän sillä ole edes sama maku kuin mulla.
En ymmärrä kuinka joku voi kilahtaa johonkin Arabian pyttyihin ja hulluna kerätä niitä nurkkiinsa, ja tarvii varastoja ja....niin edelleen.
Kannattaa sijoittaa oppimiseen ja käyttää päätään muuhun kuin shoppailuun.

tätitätimummu kirjoitti:

käyn taidemuseoissa ja tähtitaivaalla ja vaikka missä. Turhan tavaran ostaminen ei kiinnosta, pianhan se on jo pois muodistakin. Ja kuka sitä vanhaa roinaa haluaa, ei kukaan. Lapselle annan rahan rahana, enkä turhina romuina, eihän sillä ole edes sama maku kuin mulla.
En ymmärrä kuinka joku voi kilahtaa johonkin Arabian pyttyihin ja hulluna kerätä niitä nurkkiinsa, ja tarvii varastoja ja....niin edelleen.
Kannattaa sijoittaa oppimiseen ja käyttää päätään muuhun kuin shoppailuun.

Mikä on turhaa? Toki minulla on koriste-esineitä koristamassa lasikaapissa, mutta ei niitä kyllä mitenkään tuhottomasti ole. Osa on peritty omalta mummulta. Nekin(kö?) pitäisi heittää pois ja ovat turhia. Shoppailu on mukavaa kun sen tekee ystävän kanssa. Minä harvemmin ostan mitään "turhaa", mutta tietenkin minä itse päätän mitä se turha on. Et siis ymmärrä kuinka joku nauttii tavaroiden keräilystä, minusta se on sääli, sillä et ymmärrä silloin erilaisuutta. Minä ymmärrän tähtitaivaan katselua yms... Mutta minulle shoppailu on nautinto, ei mikään rangaistus, niinkuin tuntuu monelle muulle olevan. Minä tunnen läheiseni niin hyvin, että osaan ostaa sellaista mikä on m ieleistä ja tarpeellista. Isälläni on satoja CD levyjä, enkä paheksu häntä, ne ovat hänelle tärkeitä ja tarpeellisia, hänen ulospääsynsä arjesta. Ja aina kaapistani löytyy tilaa uusille kengille tai uusille alusvaatteille, sillä nehän ovat käyttötavaraa ja kuluvat...

mimmu87 kirjoitti:

Mikä on turhaa? Toki minulla on koriste-esineitä koristamassa lasikaapissa, mutta ei niitä kyllä mitenkään tuhottomasti ole. Osa on peritty omalta mummulta. Nekin(kö?) pitäisi heittää pois ja ovat turhia. Shoppailu on mukavaa kun sen tekee ystävän kanssa. Minä harvemmin ostan mitään "turhaa", mutta tietenkin minä itse päätän mitä se turha on. Et siis ymmärrä kuinka joku nauttii tavaroiden keräilystä, minusta se on sääli, sillä et ymmärrä silloin erilaisuutta. Minä ymmärrän tähtitaivaan katselua yms... Mutta minulle shoppailu on nautinto, ei mikään rangaistus, niinkuin tuntuu monelle muulle olevan. Minä tunnen läheiseni niin hyvin, että osaan ostaa sellaista mikä on m ieleistä ja tarpeellista. Isälläni on satoja CD levyjä, enkä paheksu häntä, ne ovat hänelle tärkeitä ja tarpeellisia, hänen ulospääsynsä arjesta. Ja aina kaapistani löytyy tilaa uusille kengille tai uusille alusvaatteille, sillä nehän ovat käyttötavaraa ja kuluvat...

Turha periaatteesa on helppo määrittää siten että selviätkö ilman sitä? Käytännössä tarpeellista ovat asiat kuten ruoka ja vaatteet. Turha tuhlaaminen meinaa sitä että ostat esim. uudet kengät sen takia että vanhat eivät enään miellytä väriltään sinua. Fiksu asia olisi panostaa laatuun ja ostaa kengät, jota käytän nyt tässä esimerkkinä, jotka kestävät monta vuotta. Ja kun ne hajoavat, viedä ne suutarille korjattavaksi mikäli se on mahdollista.
Nykyään vaan on tehty asiat niin että on halvempaa aina ostaa uutta, koska tätä taas markkinatalous vaatii tyydyttääkseen jatkuvan kasvun vaatimuksensa.
Jos haluaa tuhlailla rahaa niin sitä kannattaisi tuhlailla palveluihin.

Se että saa nautintoa shoppailusta on jokseenkin neuroottista toimintaa, sillä siis korvaa jotain mistä luonnollisesti saisi nautintoa. Ei pitemmänpäälle ole fiksua osoittaa ystävilleen välittämistä tavaroiden kautta, eli ostaa isälle cd levy kun asian voisi muutenkin ilmaista.

Eikä ole kyse siitä että pitäisi heittää asioita poies, nimenomaan siitä että älä heitä niitä pois. Jokainen ostos tulisi olla sijoitus, jolle uskoisi olevan sekä tarkoitus käytössä että elinikää vuosia. Siinäkin on fiksua tukea käytetty tavaraa.

Se että puolustelee asioita "erilaisuuden ymmärtämättömyydellä" johtaisi siihen että kaikki ajattelumudot ja elämäntyylit tulisi hyväksyä sen nimissä. Tämä on aika typerää "suvaitsevaisuutta" enkä usko että tälläisen ajattelun viljelijä on oikeasti ajatellut asiaa pitemmälle, koska jo pieni ajattelu tuottaisi tulosta ja ymmärtäisi että tän ajatuksen hyväksyminen jotaisi siihen että kaikki ovat oikeassa. Hitlerkin oli oikeassa ja häntä olisi pitänyt vain ymmärtää ja hyväksyä hänen mielipiteensä. Pahoittelut ääriesimerkinstä, mutta se ehkä selventää että on ajatuksia ja elämäntapoja jotka eivät vaan ole "oikeassa".

mimmu87 kirjoitti:

Ai miksikö soittaa "turha puhelu" ystävälle? Koska minusta se ei ole koskaan turhaa. Ystävän kanssa puhuminen helpottaa ja antaa hyvän mielen. Aina ei ole mahdollista tavata... Minulle shoppaaminen on nautinnonlähde ja niitä harvoja keinoja irtautua arjesta ja kiireestä. Shoppailen toki vaatekaupoissa, kenkäkaupoissa yms, mutta myös kirppikset ja sen tapaiset ovat ihania aarreaittoja. Ja jos minun on jano, niin tottakai minä ostan juotavaa, välillä se on limu ja välillä vesipullo... Se mikä teistä voi tuntua turhalta ostoksissani, voi minulle olla tärkeää ja tarpeellista. Jos minulla ei olisi tätä pientä nautinnonlähdettä, tuskin jaksaisin arkea ja taistelua pitkäaikais saurautta vastaan. Toki ehsotatta ulkoilua ja muuta sellaista jotka eivät rasita luontoa ja aiheuta roskaa. Ulkoilu on minusta mukavaa, saan sitä kun kävelen kaupoista toisiin. Minä nyt en vain ole mikään luonnonläheinen ihminen niin paljoa että se korvaisi shoppailun nautinnon. Tietenkin ymmärrän kantanne täysin! On totta että tavaroita valmistetaan aivan liikaa ja suurin osa niistä päätyy kaatopaikalla.
Mutta ostan tuotteeni usein alesta, eli ne on viimeisiä kappaleita, kierrätän ja en heitä pois mitään mitä voisi vielä käyttää. No, minä en ole varmasti mikään hyvä ihminen tämän asian suhteen, mutta en kanna syyllisyyttä siitä, että nautin jostakin, ja suon sen nautinnon itselleni välillä, jotta jaksan taas eteenpäin.

PELLET