Viime vuosisadan sodistamme on vuoden 1918 tapahtumien osalta käytetty erilaisia nimityksiä katsantokannasta riippuen. Mikä olisi oikea nimitys?
Alustuksena keskustelulle provosoin esittämällä eri nimityksiä puoltavat väitteet argumentaation pohjaksi. Esitettäköön vastaväitteitä sitten erikseen. Käytän tässä vaiheessa nimitystä vuoden 1918 konflikti
Vapaussota: Maassa olleet venäläiset sotilaat riisuttiin aseista ja varmistettiin vieraaseen valtioon nähden juuri saavutettu valtiollinen itsenäisyys. Kyse oli kansallinen sota Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan
Sisällissota: Sotaa kävivät pääosin suomalaiset keskenään. Voitaisiin puhua romanttissävytteisesti veljessodasta.
Kapina: Kyseessä oli laillista hallitusta vastaan nostettu kapina, joka kukistettiin.
Luokkasota: Kyse oli työväenluokan ja hallitsevan luokan välisestä asellisesta konfliktista. Työväenluokkaan rinnastan tässä torpparit ja maaseudun tilattoman väestön.
Kansalaissota: Nimitys on ristiriitoja sovittelevasta eri osapuolten näkemyksiä tasoittelevasta nimityksestä
Sodasta käytetään useita nimityksiä katsantotavasta riippuen. Muuttujia voisi olla muun muassa venäläisten joukkojen rooli, Venäjän todelliset pyrkimykset saksalaisen retkikunnan vaikutus sodan loppuvaiheisiin, punaisten mahdollinen tarkoitus yhteiskuntajärjestelmän muuttamisesta soialistiseksi, sodan jälkikäteisselvittelyt, punainen ja valkoinen terrori, 1. maailmansodan loppuvaiheet ja taloudellinen hätä jne.
Ennen kaikkea mielenkiintoinen on noin 20 vuoden historiallinen prosessi maassa käydystä aseellisesta väestöryhmien aseellisesta välienselvittelystä vuoden 1939 kansalliseen yksimielisyyteen. Mitä merkillistä tapahtui 20 vuoden aikana? Mikä sai aikaan kansallisen eheytymisen?
Alustuksena keskustelulle provosoin esittämällä eri nimityksiä puoltavat väitteet argumentaation pohjaksi. Esitettäköön vastaväitteitä sitten erikseen. Käytän tässä vaiheessa nimitystä vuoden 1918 konflikti
Vapaussota: Maassa olleet venäläiset sotilaat riisuttiin aseista ja varmistettiin vieraaseen valtioon nähden juuri saavutettu valtiollinen itsenäisyys. Kyse oli kansallinen sota Venäjää ja sen tukemia punaisia vastaan
Sisällissota: Sotaa kävivät pääosin suomalaiset keskenään. Voitaisiin puhua romanttissävytteisesti veljessodasta.
Kapina: Kyseessä oli laillista hallitusta vastaan nostettu kapina, joka kukistettiin.
Luokkasota: Kyse oli työväenluokan ja hallitsevan luokan välisestä asellisesta konfliktista. Työväenluokkaan rinnastan tässä torpparit ja maaseudun tilattoman väestön.
Kansalaissota: Nimitys on ristiriitoja sovittelevasta eri osapuolten näkemyksiä tasoittelevasta nimityksestä
Sodasta käytetään useita nimityksiä katsantotavasta riippuen. Muuttujia voisi olla muun muassa venäläisten joukkojen rooli, Venäjän todelliset pyrkimykset saksalaisen retkikunnan vaikutus sodan loppuvaiheisiin, punaisten mahdollinen tarkoitus yhteiskuntajärjestelmän muuttamisesta soialistiseksi, sodan jälkikäteisselvittelyt, punainen ja valkoinen terrori, 1. maailmansodan loppuvaiheet ja taloudellinen hätä jne.
Ennen kaikkea mielenkiintoinen on noin 20 vuoden historiallinen prosessi maassa käydystä aseellisesta väestöryhmien aseellisesta välienselvittelystä vuoden 1939 kansalliseen yksimielisyyteen. Mitä merkillistä tapahtui 20 vuoden aikana? Mikä sai aikaan kansallisen eheytymisen?
Vastaukset 11
Vanhimmat
Kaikilla nimillä on oikeutuksensa kuten totesitkin. Sisällissota lienee asiallisin, kattavin ja sulkee sisäänsä kaikki näkökulmat.
1930-luvun lopun yksimielisyys oli seurausta maltillisen vasemmiston ja porvarien tietoisesta yhteistyöstä. Yhteiskuntaa kehitettiin sosiaalisesti tasa-arvoiseen suuntaan. Radikaalit ääriliikkeet eivät Suomessa saaneet suurta kannatusta.
Isoisäni suostutteli erään venäläisen joukko-osaston laskemaan aseensa ilman taistelua, mutta taisteluja kyllä käytiin muualla Suomessa. Maassa oli kaiketi 70.000 venäläistä sotilasta, mutta uskon kyllä, että heitä ei vähääkään kiinnostanut sekaantua suomalaisten keskinäiseen välienselvittelyyn. Muuten - kaverini isoisä oli Ahvenanmaalla ajamassa pois ruotsalaisia joukkoja, ja myöhemmin sitten maahamme tuli myös saksalaisia sotilaita, aivan niin kuin venäläiset olivat osanneet ennakoida. (S. Maughamin raportti Petrogradista [ent. Pietari, myöh. Leningrad, nyk. Pietari] syksyllä 1917.) Sisällissodaksi kysymys oli varsin monikansallisesta tapahtumasta.
pysya 1918 sodassa puolueettomana. Muistelen lukuja Haavikon kirjasat Suuri keinottelu: Oliko Suomessa jotain 40000 Venäläistä sotilasta joista punaisten puolella soti jotain toista tuhatta. Tämän verran aina löytyy sotilaista kun antaa leipää. Luku on hämmästyttävän pieni. Bolsevikit olivat jo vallassa ja Venäjän armeija romahtanut. Bolsevikeillä ei ollut voimia sekaantua Suomen asioihin.
Venäläiset luopui aseistaan monin paikoin vapaaehtoisesti, joskus omien upseeriensa suosituksesta, heitä kun pelotti että svoboda-henkiset kasakat ottaisivat omat komentajansa hengiltä.
Suomen sisällissodan taisteluihin osallistui arvioiden mukaan koko sodan aikana muutama tuhat (3-5?) venäläistä sotilasta. He eivät olleet yhtä aikaa mukana sotatoimissa, ts. punaisten riveissä ei ollut kerralla kovin merkittäviä venäläisvahvistuksia. Saksalaisten sotilaallinen panos oli paljon merkittävämpi.
Sisällissodissa on useinkin mukana muiden valtioiden sotajoukkoja valvomassa omia intressejään. Naapurit ovat usein kiinnostuneita millaiseksi hallinto muodostuu. Pääasiallisesti taistelevat joukot olivat suomalaisia ja sodassa oli kysymys siitä kuka saa vallan maassa.
Hävinneen puolen muisteluissa sota muistettiin yleensä kapinana. Vanhemmat sukulaiseni ovat kertoneet, että punaisella puolella kuolleita omaisia tai kylänmiehiä muistellessa käytettiin usein sanontaa "se meni kapinassa".
Vuonna 1927 maassamme oli sosialidemokraattien vähemmistöhallitus, ja puolueen puheenjohtaja Väinö Tanner pääministerinä ja presidentin sijaisena vastaanotti suojeluskuntien paraatin. Mielestäni kaikki voittivat silloin itsensä. Yhdeksässä vuodessa oli päästy näin pitkälle eheytyksessä, mistä kaikki voivat olla tyytyväisiä. Tietysti tapahtumaa on arvosteltu ankarasti joka taholta, niin silloin kuin myöhemminkin, mikä vain osoittaa arvostelijoiden pikkusieluisuuden, tulipa haukut oikealta tai vasemmalta.
sama vaikka olisi veljessota.Ei se muuta sitä.että ihmisen alimmat vaistot heräsivät ja kauna toisia kohtaan muuttui verenvuodatukseksi.Luokkasota,veljessota,kapina...Nimet eivät poista tosiasiaa,että molemmat syyllistyivät teloituksiin,raiskauksiin,kaikkeen tuohon mikä aina on kuulunut soden käyntiin.
Vankileirit.Siinä nähdään miten sairaudet leviävät ja tappavat.Ruoka on mitä on,onhan sotatila ja ensin ruokitaan omat,sitten vangit.Kaikilla leireillä maasta riippumatta on kuollut ja myös tulee kuolemaan ihmisiä.
Mikä sota on käynnissä afganistanissa?Sisällissota,luokkasota vai joku veljessota?Eihän sellaistakaan pysty nimeämään varmaksi.Valloitussotakin tavallaan,kun kerran amerikkalaiset ovat siellä.Olivathan täällä niin saksalaiset,venäläiset kuin ruotsalaisetkin.Mikä heidän tarkoitusperänsä asiassa oli?
Ei tällaisista asioista tule koskaan sopua.
Sivustossa http://www.veteraanienperinto.fi/ tuota kysymystä pohdiskellaan hartaasti ja päädytään käyttämään yhdistelmänimeä vapaussota-kansalaissota.
http://www.veteraanienperinto.fi/suomi/t_pankki/itsen/sodan_nimi.htm
Minulla oli kunnia tuntea läheisesti yksi tuon sodan veteraani – tätini mies, joka eli 1894–1988; kuoli muutama päivä 94-vuotispäivänsä jälkeen. Hän soti vuoden 1918 sotansa samassa ryhmässä kuin tunnetummaksi tullut, 6 vuotta nuorempi aseveljensä Urho Kaleva Kekkonen. Tätini miehestä puhuttaessa käytän hänestä hänen muistoaan kunnioittaakseni nimitystä ”vapaussodan veteraani”.
”Kansalaissota” kelpaa minulle monissa muissa yhteyksissä yhtä hyvin.
Noita kaikkia määritelmiä voi käyttää, mutta muutama tarkennus eri kohtiin ...
Vapaussota: juridisesti kyse on vapaussodasta, koska silloin kun Venäjä tunnusti Suomen itsenäisyyden niin samalla se tunnusti itsenäisyyttä pyytäneen hallituksen laillisuuden.
Tästä seuraa että tämän hallituksen joukot on lailliset joukot maassa ja kaikki toimet niitä vastaan on sotatoimia itse valtiota vastaan.
Eli punaisten aseistaminen ja johtaminen Venäläisupseerien taholta oli sotatoimia Suomen valtiota vastaan ja Suommalaisten toimet oli näinollen sotatoimia Venäjän armeijaa vastan, eli kyse on silloin maan vapauttamisesta vieraasta komennosta.
Sisällissota: tämä termi on siinä mielessä väärä, ettei kyse ollut pelkästään Suomalaisten sodasta Suomessa, kyseistä sotaa käytiin kaikkialla vanhan Venäjän alueella ja siihen sekaantuivat kaikki suurvallat.
Rintamalinjat punaiset/valkoiset olivat myös kaikkialla Venäjällä samat.
Kapina: Lyhyt ja ytimekäs sana, mutta koska kapina ei levinnyt koko maahan niin silloin pitäisi puhua vain niiden alueiden kapinasta jotka nousivat kapinaan.
Luokkasota: Termi joka ei vastaa totuutta, esim. torpparit menivät noin puoliksimolemmille puolin, vain teollisuusväki oli selkeästi punaisten puolella mutta näitä työläisiäoli vain noi 10 %:tia Suomen väestöstä.
Eli se ei riitä tähän määritelmään ...
Kansalaissota: Tämä on yleistermi, joka ei kerro sodan luonnetta.
Diplomaattinen sana joka ei kerro mitään, mutta antaa oikeutta myös hävinneelle puolelle.
Itse käyttäisin sanaa "itsenäisyyssota", sillä tässä sodassa päätettiin Suomen itsenäisyydestä.
Se alkoi Vapaussotana ja muuttui punaisten noustua kapinaan laillista hallitusta vastaan...
Näin lukee nykyään jopa 7. luokkalaisten hissan kirjassakin ;P
kirjasta sanotaanko siellä ihan noin ja kertoisitko mikä kirja. Minua kiinnostaa ammatillisista syistä.
Kyllä suomalaisten olisi jo silloin pitänyt pystyä sopimaan asiat puhumalla, niin kuin nytkin pystytään.
Yhtenäisenä kansana olisimme heittäneet venäläiset kolmen kannaksen tuollepuolen ja asuisimme nyt Suur-Suomessa.