Ihmiset ovat syystä tai toisesta pyrkineet selittämään selittämättömät tapahtumat yliluonnollisten voimien, jumalien toiminnalla. Samoin on pikkulapsen tavoin ajateltu itsensä maailmankaikkeuden keskipisteeksi, jonka ympärillä kaikki pyörii.
Siinä vaiheessa kun ihmisten tiedot meteorologiasta olivat kovin puutteelliset, uskottiin mm. ukkosen olevan jumalan aiheuttamaa. Miten muuten tuollainen järisyttävä ilmiö olisikaan voinut tapahtua. Samoin kuivuudet ja sateet uskottiin jumalan aiheuttamiksi.
Sairaudet uskottiin jumalien rangaistuksiksi tai pahojen henkien kiusanteoksi. Parannuskeinoina käytettiin näihin kuviteltuihin henkiolentoihin vaikuttamaan pyrkiviä tekoja: uhrauksia, uhkauksia, manauksia, rukouksia jne. Lääketiede ja mikrobiologia ovat kuitenkin myöhemmin pystyneet selittämään tautien johtuvan pieneliöistä, biologisista, fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä.
Vastaavasti kun tähtitieteen opit eivät olleet kovin pitkälle kehittyneitä, maata pidettiin littenänä, auringon ja tähtien uskottiin kiertävän maata ja aurinkoa pidettiin jumalana. Sittemmin tieteen kehitys on paljastanut, että maa onkin pallo, ja kaiken kukkuraksi onkin vain yksi kärpäsen paskan murunen maailmankaikkeudessa, eikä suinkaan universumin keskipiste. Tämä aiheutti ahdistusta ja vastustusta uskonnollisissa piireissä, joiden käsityksen mukaan jumalallista alkuperää oleva ihminen asuinpaikkoineen on kaiken keskipiste.
Samaan tapaan, biologian ollessa alkuvaiheissaan, uskottiin ihmisten ja muiden eliöiden syntyneen maapallolle, (jonka uskottiin olevan kaiken keskuspaikka), jumalan luomistyön tuloksena. Sittemmin biologian tutkimuksen myötä tästäkin asiasta on saatu enemmän tietoa, ja tiedetään eliöiden kehittyneen evoluutioksi kutsutun prosessin ansiosta. Jälleen tämä ahdistaa ja järkyttää uskonnollisia piirejä, kun ihminen ei olekaan jumalallisessa erityisasemassa vaan maan matosten tavoin kehittynyt luonnollisen valinnan ansiosta.
Siinä vaiheessa kun ihmisten tiedot meteorologiasta olivat kovin puutteelliset, uskottiin mm. ukkosen olevan jumalan aiheuttamaa. Miten muuten tuollainen järisyttävä ilmiö olisikaan voinut tapahtua. Samoin kuivuudet ja sateet uskottiin jumalan aiheuttamiksi.
Sairaudet uskottiin jumalien rangaistuksiksi tai pahojen henkien kiusanteoksi. Parannuskeinoina käytettiin näihin kuviteltuihin henkiolentoihin vaikuttamaan pyrkiviä tekoja: uhrauksia, uhkauksia, manauksia, rukouksia jne. Lääketiede ja mikrobiologia ovat kuitenkin myöhemmin pystyneet selittämään tautien johtuvan pieneliöistä, biologisista, fysikaalisista ja kemiallisista ilmiöistä.
Vastaavasti kun tähtitieteen opit eivät olleet kovin pitkälle kehittyneitä, maata pidettiin littenänä, auringon ja tähtien uskottiin kiertävän maata ja aurinkoa pidettiin jumalana. Sittemmin tieteen kehitys on paljastanut, että maa onkin pallo, ja kaiken kukkuraksi onkin vain yksi kärpäsen paskan murunen maailmankaikkeudessa, eikä suinkaan universumin keskipiste. Tämä aiheutti ahdistusta ja vastustusta uskonnollisissa piireissä, joiden käsityksen mukaan jumalallista alkuperää oleva ihminen asuinpaikkoineen on kaiken keskipiste.
Samaan tapaan, biologian ollessa alkuvaiheissaan, uskottiin ihmisten ja muiden eliöiden syntyneen maapallolle, (jonka uskottiin olevan kaiken keskuspaikka), jumalan luomistyön tuloksena. Sittemmin biologian tutkimuksen myötä tästäkin asiasta on saatu enemmän tietoa, ja tiedetään eliöiden kehittyneen evoluutioksi kutsutun prosessin ansiosta. Jälleen tämä ahdistaa ja järkyttää uskonnollisia piirejä, kun ihminen ei olekaan jumalallisessa erityisasemassa vaan maan matosten tavoin kehittynyt luonnollisen valinnan ansiosta.
Vastaukset 1
Vanhimmat
Keskipisteetön maailmankaikkeus taitaa muuten olla teologien keksintöä. Keskipisteellinen maailmankaikkeus julistettiin harhaopiksi ainakin kaksi kertaa keskiajalla. Pariisin piispa Etienne Tempier vuonna 1277 ja Nikolaus Cusanus 1400-luvulla.
Geosentrisimiä opetettiin enemmänkin yliopistoissa, eli se oli lähinnä tiedemaailman paradigma. ;)