Viitaten alempana olevaan, pasifistille osoitettuun 'vedenkulutusaloitukseen', paskon käytettyyn ylijäämäveteen ja huuhtelen paskat edelleen ylijäämävesilllä.
"Vesiklosetin käyttäminen on rikos ihmiskuntaa vastaan"
Rikos tai ei, mutta varsin tuhlailevaa kuitenki. Parempi vaikka jos vessanpyttyihin johdettu vesi olis vaikka joesta tai puhdistuslaitoksilta johdettua osin likaistakin mutta kuitenkin suurimmista partikkeleista suodatettua vettä, ei siis mitään juomakelpoista vettä.
Näin ei ole yhteiskunnasamme. Vessanpytyt huuhellaan vedellä, josta moni maksais kalliin hinnan jatkuvasta kuivuudesta kärsivillä alueilla. Toisaalta taas lähdemmekö nyt viemään vessanpyttyjen huuhtelusta ym. säästyneitä juomakelpoisia vesiä janoisille? Olisiko se järkevää? Tulee ensimmäisenä mieleen kuljetusten/rahdin energiankulutus..
Kuitenkin, ei se että, että vessanpyttyvesiä ei olis järkevää lähteä kuskaamaan rahtitavarana kuiville alueille janoisille ihmisille anna mielestäni hyvää syytä käyttää juomakelpoista vettä tuhlaavasti pyttyjen huuhteluun ym. ikäänkuin mitä väliä sillä nyt on.
Perusteluna seuraava. Juomakelpoiseksi puhdistettava vesi otetaan milloin mistäkin eri alueilla. Vesi ei heti lähtökohtasesti oo juomakelposta vaan sitä on käsiteltävä erilaisin prosessien kautta vedenkäsittelylaitoksilla. Näissä eri prosesseissa kuluu energiaa suhteellisen paljonkin. Voidaan esimerkiksi määrittää puhdistukseen kulunut energia juomakelpoiseksi puhdistettua vesikuutiota kohden. Nyt sitten me tava-kuluttajat, usein poloisen tietämättöminä käytämme tätä puhdasta vettä, jonka saattamiseen siihen muotoon on kulunut energiaa jopa pyttyjen huuhteluun. Voi hyvinkin todeta, ettei veden puhdistaminen ole ajanut tarkoitustansa tässä yhteydessä.
Tuskin yhteiskunta tulee tekemään infrastruktuuriin sellaista muutosta, että muuhun kuin juoma- ja peseytymiskäyttöön tarkoitettu vesi johdettaisiin vaikkapa joesta enemmittä puhdistamatta. Jää pitkälti yksilön varaan miettiä ratkaisuja ongelmaan. Mitä siis tehdä?
Oma ratkaisuni on seuraava. Ensinnäkin, pyrin käyttämään puhdasta vettä mahdollisimman vähän niin astian-, pyykin- kuin itsenikin pesussa. Juomiseen ja ruoanlaittoon sentään käytän vain ja ainoastaan raanavettä.
Astianpesu: pyrin kokonaan välttämään veden juoksuttamista suoraan lavuaariin ja sitä myötä putkistoon. Lavuaarissa on yleensä jokin kulho, jonka päällä esimerkiksi vettä tarpeeseeni päästän ja jonne pikkuhiljaa kertyy sitten vettä. Astianpesun yhteydessä esipesen astiat sitten tässä kertyneessä vedessä ja esipesuveden vien vessassa olevaan ämpäriin myöhempää käyttöä varten. Kutsutaan ämpäriin kertyneitä vesiä ylijäämävesiksi.
Nyt astioiden lopullisen pesuun tarvitsen vettä enää vain 1-3l niin pesu- kuin huuhteluvesineen, riippuen astioiden määrästä. Pyrin jättämään mahdollisimman suuren määrän astioita kerralla pestäviksi, jotta suhteellinen kulutus olisi pienempi. Astianpesusta jäljelle jääneen veden vien taas sinne ylijäämävesiämpäriin. Tiskauksen ylijäämävesissä pesen muuten sitten monesti erityisen likaiset kissojen astiat ym.
Itseni pesu: olen sitä mieltä, että ihmislajin yksilöt yleensä käyttävät vettä aivan liikaa itsensä pesuun. Suihkussa viivytään monesti varttituntikin tai jopa kauemminkin puhumattakaan sitten ammepesun vedenkulutuksesta, koska "se on niin mutavaa". Pyrin käyttämään ite mahdollisimman vähän. Hana sen verran auki, että "suihkutinni" pysyy ylhäällä ja nopea esipesu siten, että joka paikka kastuu. Nyt sitte tarvittava määrä mielellään mahdollisimman ympäristöystävällistä shampoota joka puolelle biomassani ulkopintaa ja sitä hieromista, hankaamista ja niin etiäs päin. Taas hana mahdollisimman vähän auki ja huuhtelu pois vähäisellä vesimäärällä. Vettä kuluu ehkä 4-6 l.
Meneekö tämä kropanpesuvesi sitten viemäriin? Osa menee väkistenkin nykyisen kämppäni suihkussa. Kuitenkin, pyrin keräämään itsestäni valuvat vedet lattialla jalkojeni juuressa oleviin pesuvateihin, taas siksi ylijäämävedeksi. Jos olen oikein paskanen niin aivan ensimmäiset esipesuvedet päästän viemäriin. Niistä ei enää ole apua edes vessan huuhteluun.
Pyykinpesu: äkkipäätään ajatellen luulis, että siihen kuluvän veden määrään ei pahemmin voi vaikuttaa, jos konepesua käyttää kuten itsekin nyky-yhteiskunnassa elävänä ja eritoten käsivaivani vuoksi rankkaa nyrkkipesua karttavana käytän. Kuitenkin, sellaisia vedenkulutuksen vähennyskeinoja käytän, että esimerkiksi sukat pesen monesti itseni pesusta jääneissä pesuainetta sisältävissä ylijäämävesissä sekä kengät myös silloin kun niitä pesen. Myös muita vaatteita.
Pestävän konepyykin määrää saa näin vähennettyä. Pesen siis sellaisia vaatekappaleita, joita ylipäätänsä voin hyvin toisella kädelläni pestä. Edelleen nyrkkipyykistä, itseni ja astioiden pesusta jäljelle jääneet ylijäämävedet käytän sitten lopulliseen tarkoitukseensa eli pöntön huuhteluun kaatamalla niitä ämpäristä sopivalla tekniikalla pöntössä olevien 'ainesten' päälle. Kun oikein kaataa, niin vaikutus on luonnollisesti samanlainen ellei jopa tehokkaampikin kuin normaalissa pöntön omassa huuhtelussa.
Pöntön huuhteluvesi ei siis ole mitään kovin puhdasta mutta tarviikos ollakaan. Kuitenki kaikki epäpuhtauspartikkelit, jotka nyt vain on kertynyt näihin ylijäämävesiin päätyy sinne likakaivoon. Välillä huuhtelen pöntön pelkillä tiskauksesta tai itseni pesemisestä jäljelle jääneillä, suhteellisen puhtailla vesillä, jolloin samassa yhteýdessä pesen myös pöntön. Tuleepa sekin tehtyä käyttämättä juomakelpoista vettä.
Ois mukava tietää, paljonko juomakelpoista vettä näin kuluu kuukausittain, jotta vois nähdä, kuinka paljon näin pystyy säästämään. Sitä en toistaseks ainakaan tiedä, sillä vesimaksu sisältyy vuokraan ja olen siten autuaan tietämätön puhtaan veden kulutuksestani. Suhteellisen vähäistä se kuitenkin ilmeisesti on.
Sitä en tiedä, miten vihreät eli Vihreän liiton jäsenet/aktiivikannattajat tekevät asian suhteen, mutta itse pyrin toimimaan edellä mainituilla tavoilla. Hyvin voisi ajatella, että mitäs hyötyä siitä sikäli on, kun runsaiden puhdasvesivarantojen äärellä elävistä kuitenkin lievästi ilmaisten enemmistö käyttää vettä mielestäni hyvinkin tuhlailevasti. Mutta ajattelen toimintani liittyvän mielipiteisiini ja pyrin toimimaan niiden mukaisesti. Toisaalta tällä saralla itsensä kehittäminen voi edesauttaa jotenkin aivojemme ominaisuuksista johtuen myös muilla saroilla itsensä kehittämistä. Tulee sellanen positiivinen, onnistumisen meininki. Sehän meille ihmisille varsin tärkeäks on usein havaittu.
"Vesiklosetin käyttäminen on rikos ihmiskuntaa vastaan"
Rikos tai ei, mutta varsin tuhlailevaa kuitenki. Parempi vaikka jos vessanpyttyihin johdettu vesi olis vaikka joesta tai puhdistuslaitoksilta johdettua osin likaistakin mutta kuitenkin suurimmista partikkeleista suodatettua vettä, ei siis mitään juomakelpoista vettä.
Näin ei ole yhteiskunnasamme. Vessanpytyt huuhellaan vedellä, josta moni maksais kalliin hinnan jatkuvasta kuivuudesta kärsivillä alueilla. Toisaalta taas lähdemmekö nyt viemään vessanpyttyjen huuhtelusta ym. säästyneitä juomakelpoisia vesiä janoisille? Olisiko se järkevää? Tulee ensimmäisenä mieleen kuljetusten/rahdin energiankulutus..
Kuitenkin, ei se että, että vessanpyttyvesiä ei olis järkevää lähteä kuskaamaan rahtitavarana kuiville alueille janoisille ihmisille anna mielestäni hyvää syytä käyttää juomakelpoista vettä tuhlaavasti pyttyjen huuhteluun ym. ikäänkuin mitä väliä sillä nyt on.
Perusteluna seuraava. Juomakelpoiseksi puhdistettava vesi otetaan milloin mistäkin eri alueilla. Vesi ei heti lähtökohtasesti oo juomakelposta vaan sitä on käsiteltävä erilaisin prosessien kautta vedenkäsittelylaitoksilla. Näissä eri prosesseissa kuluu energiaa suhteellisen paljonkin. Voidaan esimerkiksi määrittää puhdistukseen kulunut energia juomakelpoiseksi puhdistettua vesikuutiota kohden. Nyt sitten me tava-kuluttajat, usein poloisen tietämättöminä käytämme tätä puhdasta vettä, jonka saattamiseen siihen muotoon on kulunut energiaa jopa pyttyjen huuhteluun. Voi hyvinkin todeta, ettei veden puhdistaminen ole ajanut tarkoitustansa tässä yhteydessä.
Tuskin yhteiskunta tulee tekemään infrastruktuuriin sellaista muutosta, että muuhun kuin juoma- ja peseytymiskäyttöön tarkoitettu vesi johdettaisiin vaikkapa joesta enemmittä puhdistamatta. Jää pitkälti yksilön varaan miettiä ratkaisuja ongelmaan. Mitä siis tehdä?
Oma ratkaisuni on seuraava. Ensinnäkin, pyrin käyttämään puhdasta vettä mahdollisimman vähän niin astian-, pyykin- kuin itsenikin pesussa. Juomiseen ja ruoanlaittoon sentään käytän vain ja ainoastaan raanavettä.
Astianpesu: pyrin kokonaan välttämään veden juoksuttamista suoraan lavuaariin ja sitä myötä putkistoon. Lavuaarissa on yleensä jokin kulho, jonka päällä esimerkiksi vettä tarpeeseeni päästän ja jonne pikkuhiljaa kertyy sitten vettä. Astianpesun yhteydessä esipesen astiat sitten tässä kertyneessä vedessä ja esipesuveden vien vessassa olevaan ämpäriin myöhempää käyttöä varten. Kutsutaan ämpäriin kertyneitä vesiä ylijäämävesiksi.
Nyt astioiden lopullisen pesuun tarvitsen vettä enää vain 1-3l niin pesu- kuin huuhteluvesineen, riippuen astioiden määrästä. Pyrin jättämään mahdollisimman suuren määrän astioita kerralla pestäviksi, jotta suhteellinen kulutus olisi pienempi. Astianpesusta jäljelle jääneen veden vien taas sinne ylijäämävesiämpäriin. Tiskauksen ylijäämävesissä pesen muuten sitten monesti erityisen likaiset kissojen astiat ym.
Itseni pesu: olen sitä mieltä, että ihmislajin yksilöt yleensä käyttävät vettä aivan liikaa itsensä pesuun. Suihkussa viivytään monesti varttituntikin tai jopa kauemminkin puhumattakaan sitten ammepesun vedenkulutuksesta, koska "se on niin mutavaa". Pyrin käyttämään ite mahdollisimman vähän. Hana sen verran auki, että "suihkutinni" pysyy ylhäällä ja nopea esipesu siten, että joka paikka kastuu. Nyt sitte tarvittava määrä mielellään mahdollisimman ympäristöystävällistä shampoota joka puolelle biomassani ulkopintaa ja sitä hieromista, hankaamista ja niin etiäs päin. Taas hana mahdollisimman vähän auki ja huuhtelu pois vähäisellä vesimäärällä. Vettä kuluu ehkä 4-6 l.
Meneekö tämä kropanpesuvesi sitten viemäriin? Osa menee väkistenkin nykyisen kämppäni suihkussa. Kuitenkin, pyrin keräämään itsestäni valuvat vedet lattialla jalkojeni juuressa oleviin pesuvateihin, taas siksi ylijäämävedeksi. Jos olen oikein paskanen niin aivan ensimmäiset esipesuvedet päästän viemäriin. Niistä ei enää ole apua edes vessan huuhteluun.
Pyykinpesu: äkkipäätään ajatellen luulis, että siihen kuluvän veden määrään ei pahemmin voi vaikuttaa, jos konepesua käyttää kuten itsekin nyky-yhteiskunnassa elävänä ja eritoten käsivaivani vuoksi rankkaa nyrkkipesua karttavana käytän. Kuitenkin, sellaisia vedenkulutuksen vähennyskeinoja käytän, että esimerkiksi sukat pesen monesti itseni pesusta jääneissä pesuainetta sisältävissä ylijäämävesissä sekä kengät myös silloin kun niitä pesen. Myös muita vaatteita.
Pestävän konepyykin määrää saa näin vähennettyä. Pesen siis sellaisia vaatekappaleita, joita ylipäätänsä voin hyvin toisella kädelläni pestä. Edelleen nyrkkipyykistä, itseni ja astioiden pesusta jäljelle jääneet ylijäämävedet käytän sitten lopulliseen tarkoitukseensa eli pöntön huuhteluun kaatamalla niitä ämpäristä sopivalla tekniikalla pöntössä olevien 'ainesten' päälle. Kun oikein kaataa, niin vaikutus on luonnollisesti samanlainen ellei jopa tehokkaampikin kuin normaalissa pöntön omassa huuhtelussa.
Pöntön huuhteluvesi ei siis ole mitään kovin puhdasta mutta tarviikos ollakaan. Kuitenki kaikki epäpuhtauspartikkelit, jotka nyt vain on kertynyt näihin ylijäämävesiin päätyy sinne likakaivoon. Välillä huuhtelen pöntön pelkillä tiskauksesta tai itseni pesemisestä jäljelle jääneillä, suhteellisen puhtailla vesillä, jolloin samassa yhteýdessä pesen myös pöntön. Tuleepa sekin tehtyä käyttämättä juomakelpoista vettä.
Ois mukava tietää, paljonko juomakelpoista vettä näin kuluu kuukausittain, jotta vois nähdä, kuinka paljon näin pystyy säästämään. Sitä en toistaseks ainakaan tiedä, sillä vesimaksu sisältyy vuokraan ja olen siten autuaan tietämätön puhtaan veden kulutuksestani. Suhteellisen vähäistä se kuitenkin ilmeisesti on.
Sitä en tiedä, miten vihreät eli Vihreän liiton jäsenet/aktiivikannattajat tekevät asian suhteen, mutta itse pyrin toimimaan edellä mainituilla tavoilla. Hyvin voisi ajatella, että mitäs hyötyä siitä sikäli on, kun runsaiden puhdasvesivarantojen äärellä elävistä kuitenkin lievästi ilmaisten enemmistö käyttää vettä mielestäni hyvinkin tuhlailevasti. Mutta ajattelen toimintani liittyvän mielipiteisiini ja pyrin toimimaan niiden mukaisesti. Toisaalta tällä saralla itsensä kehittäminen voi edesauttaa jotenkin aivojemme ominaisuuksista johtuen myös muilla saroilla itsensä kehittämistä. Tulee sellanen positiivinen, onnistumisen meininki. Sehän meille ihmisille varsin tärkeäks on usein havaittu.
Vastaukset 7
Vanhimmat
Elämme yltäkylläisyydessä, jossa hygieniasta on tullut mania. Ennen vanhaan haistiin, mutta sitä makoisempaa oli varmaakin viikottainen sauna...Ja kyllä sinne hyyskäänkin kakka tuntuu jäävän, ei seuraa perässä.
Saako lentokoneessa paskoa, tai onko suositeltavaa pidätellä, ja sitten koneessa käydä vessassa, kuten eräät
Pitäisikö aloittaa putsaus täältä päästä, vai kuraportaasta.
vastata kysymykseesi, kun en periaatteellisista syistä matkustele lentokoneella enkä muutenkaan matkustele lähiympäristöä kauempana.
Tarpeenikin teen huussiin, josta ne kompostin kautta kierrätetään kasvimaalle.
kun noin teet!
Tuolta lisää oppia tuommoiseen hyvään asiaan>
www.satuhassi.net
Siellä neuvoo omakohtaisesti tuommoista asiaa
pakko käyä paskomasa.
Eri asia on sitte, mihin nämä lentokoneen säiliöiden paskat päätyy/miten ne käsitellään. Se lienee olennaisinta.
Lähinnä kait oli ajatus, että, miksi vihreä lentää?
Ja olisiko hän(he)esimerkkinä, ettei turhia matkoja tehtäisi lentokoneella, koska vihreiden matkat 99,9% turhia
Kannattaako Brysselistä lentää Halosen Buffet illallisille, ja jos saman tien taas takaisin(kulukorvaus 2300€, - lentolipun hinta 300€), vastaus tässä: Kannattaa koska tulee verovaa kulukorvaus(mikä kuluu, kengänpohjat?, Halosen lattia?, Taksin osat?, ei muu kuin Kengänpohjat hassilla!)
Kannattaako paskoa lähtiessä Halosen vessaan vai pidätellä lentokoneeseen?
vihreitten lentokoneesa paskomisia aatellu. Mutta toki niideenkin muitten ihmisten mukana.
>Ja olisiko hän(he)esimerkkinä, ettei turhia matkoja tehtäisi lentokoneella, koska vihreiden matkat 99,9% turhia<
Niin, kaikki lentomatkathan on suurelti kasvihuonekaasuja päästäviä. Vihreitten kansanedustajien/meppien lentomatkojen turhuudesta en tarkemmin tiä, kun en niitä seuraile. Saakoot seurailla ite omiaan ja mielestäni syytä kyllä olisi. Toki tuo buffet-illalliselle lentäminen Brysselistä on jo hiukan kyseenalasta, jos muuta tarkotusta lennolla ei ollu. Ja noita jo ennestään kovapalkkaisille edustajille maksettuja (kulu)korvauksia pidän huvittavina. Nimenomaan voi kysyä, että onko maksettu korvaus oikeassa suhteessa kuluihin/kulumiseen?
Voisiko lentomatka olla joskus hyödyllinenkin ympäristön kannalta? Kyseessä on vähemmän yksiselitteinen kysymys, mutta siitä kirjoitin jo aiemmin alla olevassa linkissä. Ei jaksa uudelleen näpyttää.
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=110&conference=1500000000000109&posting=22000000014222084#22000000014222084
>Kannattaako paskoa lähtiessä Halosen vessaan vai pidätellä lentokoneeseen?<
Tai sitte omaan tai jonku muun kompostiin.