Ilmatorjunta

Voisitko kertoa tarkemmin, että mitä joakienn henkilä tekee, tässä perus tykkiryhmässä.

JokuTietämätön kirjoitti:

Voisitko kertoa tarkemmin, että mitä joakienn henkilä tekee, tässä perus tykkiryhmässä.

Tämä on siis 23mm itk61 eli "sergei" (tykki
on venäläinen,naisen suunnittelema kaksipiip-
puinen ase,jonka teoreettinen tulinopeus on
1000 lauk/min,valmistusvuosi siis 1961.Tämä
on erittääin yleinen ase,ja vilahtelee uu-
tisissa vähän väliä)
Tykinjohtaja antaa ampumakomennot: esim.
heko(helikopteri) oikealla,ampukaa.Vastaa
tuliasemasta,ja valvoo,että miehistö tekee
tehtävänsä.
Asettaja laittaa tykkilaskimeen maalin syök-
sykulman,etäisyyden jne,ja laskin säätää
tähtimen toimintaa (muistelen,että tietyt
ampuma-arvot on laskimeen asetettu,jotta
tykillä voi tulittaa mahdollisimman nope-
asti),asettaja säätelee laskinta eikä juuri
katso ylöspäin vaan hoitaa tätä laskinta.
ampuja tähtää maaliin,ottaa ristikon kes-
kelle,painaa polkimia ja silloi lähtee to-
della nopeasti ammuksia kohti maalia,Tällä
vehkeellä voi ampua tietysti myös maamaaleja
ammusmies/lataaja ottaa tyhjät ammuslaatikot
lataa tykkiin täysinäiset,ja vaihtaa tarvit-
taessa putket,kun ne ovat liian kuumat.Tykin-
putkille on laatikko,joka täytetään vedellä,
johon taistelun tiimelyksessä putkia laite-
taan jäähtymään,jokaisella tykillä on siis
ainakin yhdet parit varaputkia.
Toiminta on nopeata,ja ohi hetkessä,kun nuo
koneetkin nykyään pakkaa liikkumaan melko
joutuisasti.Niinpä sergeihin on nykyisin
asennettu pieni moottori,jolla tykin suuntaa-
minen on paljon nopeampaa kuin käsipelillä ja veivistä.
Homma on hikistä,kun on toimintaa,mutta
useimmiten ei ole,joten se on pelkää odot-
tamista ja joutenoloa.
Tämä tykkiryhmä tottelee jaoksen määryksiä,
jota taas käskyttää patteri jne.Homma täy-
tyy organisoida niin,että patteri on mahdolli-simman taistelukykyinen joka hetki (eli asemia
vaihtaessaan,ammustäydennystä saadessaan,jne)
Joka miehellä on siis tehtävä,jonka hän par-
haan kykynsä mukaan täyttää,ja kaiken täytyy
toimia järjestelmällisesti ja tarkasti,joten
käskyt on annettava järjestäytyneesti,eli nii-
den on ikään kuin täydennettävä toisiaan.
Eli asemiin meno,tykin kuntoon laitto,autojen
tulo ja meno tapahtuu aikataulun mukaan,ja
auta armias,jos rytmi menee pieleen,autot
joutuvat sumppuun(tulo ja menoliikenne puurou-
tuu,naamiointi tekemättä,eli patteri pelkkä
maalitaulu,joka ei kykene avaamaan tulta),joten
parasta sitten on,että ainakin osa on saadaan
ampumasemiin,joka suojaa muiden toimintoja.
Ja kun kyseessä on nimenomaan Suomen armeija
sattuu ja tapahtuu:kun olin kokelaana Lohta-
jalla nk.loppusodassa,menin tarkastamaan talvi-
pimeässä tykkiasemia,niin eräässä oli tykinjoh-
taja tähtäinlaatikon päällä tupakalla,ja tykki-
ryhmä oli saanut teltan pystyyn,jossa kertoi-
vat pornojuttuja toisilleen,poistuin vähin ää-
nin,ja ajattelin,että on se hyvä,kun ei ole so-
ta:miten ampua tykillä,jossa ei ole tähtäi-
miä,joka ei ole millään tavalla naamioitu jne.
Nyttemmin vastaan vain ja ainoastaan patterin
huollosta:sen,että yksikkö saa täydynnyksensä,
ja sillä on aina tarvitsemansa.
Väinä Linna sanoi kerran:tämä armeija muistut-
taa muiden maiden armeijoita ainoastaan perään-
tyessään (jotenkin tähän suuntaan),ja oikeassa
on,sillä samanlainen urputus on käynnissä teh-
tiinpä mitä tahansa.Metsässä iskee myös masen-
nus,joten tämä urputus on ikään kuin sitä hen-
gen ylläpitoa.
Toivottavsti tämä auttoi asiaasi

res.ltn kirjoitti:

Tämä on siis 23mm itk61 eli "sergei" (tykki
on venäläinen,naisen suunnittelema kaksipiip-
puinen ase,jonka teoreettinen tulinopeus on
1000 lauk/min,valmistusvuosi siis 1961.Tämä
on erittääin yleinen ase,ja vilahtelee uu-
tisissa vähän väliä)
Tykinjohtaja antaa ampumakomennot: esim.
heko(helikopteri) oikealla,ampukaa.Vastaa
tuliasemasta,ja valvoo,että miehistö tekee
tehtävänsä.
Asettaja laittaa tykkilaskimeen maalin syök-
sykulman,etäisyyden jne,ja laskin säätää
tähtimen toimintaa (muistelen,että tietyt
ampuma-arvot on laskimeen asetettu,jotta
tykillä voi tulittaa mahdollisimman nope-
asti),asettaja säätelee laskinta eikä juuri
katso ylöspäin vaan hoitaa tätä laskinta.
ampuja tähtää maaliin,ottaa ristikon kes-
kelle,painaa polkimia ja silloi lähtee to-
della nopeasti ammuksia kohti maalia,Tällä
vehkeellä voi ampua tietysti myös maamaaleja
ammusmies/lataaja ottaa tyhjät ammuslaatikot
lataa tykkiin täysinäiset,ja vaihtaa tarvit-
taessa putket,kun ne ovat liian kuumat.Tykin-
putkille on laatikko,joka täytetään vedellä,
johon taistelun tiimelyksessä putkia laite-
taan jäähtymään,jokaisella tykillä on siis
ainakin yhdet parit varaputkia.
Toiminta on nopeata,ja ohi hetkessä,kun nuo
koneetkin nykyään pakkaa liikkumaan melko
joutuisasti.Niinpä sergeihin on nykyisin
asennettu pieni moottori,jolla tykin suuntaa-
minen on paljon nopeampaa kuin käsipelillä ja veivistä.
Homma on hikistä,kun on toimintaa,mutta
useimmiten ei ole,joten se on pelkää odot-
tamista ja joutenoloa.
Tämä tykkiryhmä tottelee jaoksen määryksiä,
jota taas käskyttää patteri jne.Homma täy-
tyy organisoida niin,että patteri on mahdolli-simman taistelukykyinen joka hetki (eli asemia
vaihtaessaan,ammustäydennystä saadessaan,jne)
Joka miehellä on siis tehtävä,jonka hän par-
haan kykynsä mukaan täyttää,ja kaiken täytyy
toimia järjestelmällisesti ja tarkasti,joten
käskyt on annettava järjestäytyneesti,eli nii-
den on ikään kuin täydennettävä toisiaan.
Eli asemiin meno,tykin kuntoon laitto,autojen
tulo ja meno tapahtuu aikataulun mukaan,ja
auta armias,jos rytmi menee pieleen,autot
joutuvat sumppuun(tulo ja menoliikenne puurou-
tuu,naamiointi tekemättä,eli patteri pelkkä
maalitaulu,joka ei kykene avaamaan tulta),joten
parasta sitten on,että ainakin osa on saadaan
ampumasemiin,joka suojaa muiden toimintoja.
Ja kun kyseessä on nimenomaan Suomen armeija
sattuu ja tapahtuu:kun olin kokelaana Lohta-
jalla nk.loppusodassa,menin tarkastamaan talvi-
pimeässä tykkiasemia,niin eräässä oli tykinjoh-
taja tähtäinlaatikon päällä tupakalla,ja tykki-
ryhmä oli saanut teltan pystyyn,jossa kertoi-
vat pornojuttuja toisilleen,poistuin vähin ää-
nin,ja ajattelin,että on se hyvä,kun ei ole so-
ta:miten ampua tykillä,jossa ei ole tähtäi-
miä,joka ei ole millään tavalla naamioitu jne.
Nyttemmin vastaan vain ja ainoastaan patterin
huollosta:sen,että yksikkö saa täydynnyksensä,
ja sillä on aina tarvitsemansa.
Väinä Linna sanoi kerran:tämä armeija muistut-
taa muiden maiden armeijoita ainoastaan perään-
tyessään (jotenkin tähän suuntaan),ja oikeassa
on,sillä samanlainen urputus on käynnissä teh-
tiinpä mitä tahansa.Metsässä iskee myös masen-
nus,joten tämä urputus on ikään kuin sitä hen-
gen ylläpitoa.
Toivottavsti tämä auttoi asiaasi

Lue lisää

Kiitos, kyllä auttoi asioitani TODELLA paljon. Nytten vaivaan vielä yhdellä kysymyksellä, eli: Miten pääsee parhaiten ampujaksi it-torjuntaan? Kuvitellaan, että on menossa kutsuntoihin, ja miten siitä eteenpäin pitäisi toimi/mitä pitäsii toivoa.. Olen näissä vähän hukassa, kuten varmaan huomaat. Muta kiitso avusta paljon!

JokuTietämätön kirjoitti:

Kiitos, kyllä auttoi asioitani TODELLA paljon. Nytten vaivaan vielä yhdellä kysymyksellä, eli: Miten pääsee parhaiten ampujaksi it-torjuntaan? Kuvitellaan, että on menossa kutsuntoihin, ja miten siitä eteenpäin pitäisi toimi/mitä pitäsii toivoa.. Olen näissä vähän hukassa, kuten varmaan huomaat. Muta kiitso avusta paljon!

Lue lisää

Mukavaa,jos näillä tiedoilla pääsee eteenpäin
Kun alokasajan jälkeen (ja jopa sen aikana)
tutustutte kalustoon,ilmoita halukkuutesi
it.tykin ampujaksi patterinpäällikölle
(kun hän teitä jokaista vuorollaan haastat-
telee,ja pyrkii kartoittamaan toiveita tule-
van erik,koulutuksen suhteen)Tykkimiehiä kyllä käytetään useaan kertaan eri tehtävissä,että
löytyisi se sopin homma.Jotta toive toteutui-
si,niin sitten on haluttava alusta saakka
tykkihommiin,eli torjuttava huolto,lääkintä
ym.tehtävät.Kun on määrätietoinen niin teh-
tävään pääsee,sillä kantahenkilökunta kyllä
pyrkii toteuttamaan varusmiehen toiveet mitä
tulee tähän erikoiskoulutukseen (lomat ovat
asia erikseen).Yleensä pätevistä ampujista
on kova pula,sillä siihen hommaan eivät
kaikki sovellu (mutta esim. ammusmiehiksi/
lataajiksi otetaan,jos ei erikoiskykyjä
ole):Näillä eväillä toivotan menestyksekästä
ilmatorjuntamiehen uraa.
Kutsunnoissa ilmoita haluavasi vain ilmator-
juntajoukkoihin,ei muualle,niin pääsy sinne
on enemmän kuin varma (aikaan itse ilmoi-
tin,että fyysisesti huonokuntoisena en lähde
mihinkään muualle kuin It:seehen,ja kieltäy-
dyin edes muuta harkitsemasta,niin asia oli
sillä selvä)

res.ltn. kirjoitti:

Mukavaa,jos näillä tiedoilla pääsee eteenpäin
Kun alokasajan jälkeen (ja jopa sen aikana)
tutustutte kalustoon,ilmoita halukkuutesi
it.tykin ampujaksi patterinpäällikölle
(kun hän teitä jokaista vuorollaan haastat-
telee,ja pyrkii kartoittamaan toiveita tule-
van erik,koulutuksen suhteen)Tykkimiehiä kyllä käytetään useaan kertaan eri tehtävissä,että
löytyisi se sopin homma.Jotta toive toteutui-
si,niin sitten on haluttava alusta saakka
tykkihommiin,eli torjuttava huolto,lääkintä
ym.tehtävät.Kun on määrätietoinen niin teh-
tävään pääsee,sillä kantahenkilökunta kyllä
pyrkii toteuttamaan varusmiehen toiveet mitä
tulee tähän erikoiskoulutukseen (lomat ovat
asia erikseen).Yleensä pätevistä ampujista
on kova pula,sillä siihen hommaan eivät
kaikki sovellu (mutta esim. ammusmiehiksi/
lataajiksi otetaan,jos ei erikoiskykyjä
ole):Näillä eväillä toivotan menestyksekästä
ilmatorjuntamiehen uraa.
Kutsunnoissa ilmoita haluavasi vain ilmator-
juntajoukkoihin,ei muualle,niin pääsy sinne
on enemmän kuin varma (aikaan itse ilmoi-
tin,että fyysisesti huonokuntoisena en lähde
mihinkään muualle kuin It:seehen,ja kieltäy-
dyin edes muuta harkitsemasta,niin asia oli
sillä selvä)

Lue lisää

Kiitos vaan TODELLA paljon! Mitäs muuten jos alokasajan jälkeen, pääsee Alikersantti koulutukseen, niin onko silti myös mahdollista päästä myös it-tykin ampujaksi? On kyllä paljon tiedoistasi ollut apua olen kolme kertaa viisammpi, kuin aamulla.

res.ltn. kirjoitti:

Mukavaa,jos näillä tiedoilla pääsee eteenpäin
Kun alokasajan jälkeen (ja jopa sen aikana)
tutustutte kalustoon,ilmoita halukkuutesi
it.tykin ampujaksi patterinpäällikölle
(kun hän teitä jokaista vuorollaan haastat-
telee,ja pyrkii kartoittamaan toiveita tule-
van erik,koulutuksen suhteen)Tykkimiehiä kyllä käytetään useaan kertaan eri tehtävissä,että
löytyisi se sopin homma.Jotta toive toteutui-
si,niin sitten on haluttava alusta saakka
tykkihommiin,eli torjuttava huolto,lääkintä
ym.tehtävät.Kun on määrätietoinen niin teh-
tävään pääsee,sillä kantahenkilökunta kyllä
pyrkii toteuttamaan varusmiehen toiveet mitä
tulee tähän erikoiskoulutukseen (lomat ovat
asia erikseen).Yleensä pätevistä ampujista
on kova pula,sillä siihen hommaan eivät
kaikki sovellu (mutta esim. ammusmiehiksi/
lataajiksi otetaan,jos ei erikoiskykyjä
ole):Näillä eväillä toivotan menestyksekästä
ilmatorjuntamiehen uraa.
Kutsunnoissa ilmoita haluavasi vain ilmator-
juntajoukkoihin,ei muualle,niin pääsy sinne
on enemmän kuin varma (aikaan itse ilmoi-
tin,että fyysisesti huonokuntoisena en lähde
mihinkään muualle kuin It:seehen,ja kieltäy-
dyin edes muuta harkitsemasta,niin asia oli
sillä selvä)

Lue lisää

Asettajaksi ja suuntaajaksi ei riitä pelkkä halukkuus, siihen liittyy myös testit joilla mitataan mm. stereonäköä. Ja arvoisa luutnantti muisti hieman väärin; asettaja tuijottaa koko ajan maalia, koska mm. laskimen liikesuunta ja syöksykulma määritetään nimenomaan aistihavainnon kautta.
Ja vastaan vielä seuraavaankin kysymykseen; Alokasaikana tiedustellaan halukkuutta eri tehtäviin, myös AUK:hon. Valinta tehdään alokasajan "näyttöjen" perusteella ja jos käyt AUK:n tykkilinjan tulee sinusta tykkiryhmän johtaja. Johtaja ei ammu, vaan suuntaaja. Tosin AUK:n aikana pääsee tykillä ampumaan, samoin RUK:ssa.

res ylil kirjoitti:

Asettajaksi ja suuntaajaksi ei riitä pelkkä halukkuus, siihen liittyy myös testit joilla mitataan mm. stereonäköä. Ja arvoisa luutnantti muisti hieman väärin; asettaja tuijottaa koko ajan maalia, koska mm. laskimen liikesuunta ja syöksykulma määritetään nimenomaan aistihavainnon kautta.
Ja vastaan vielä seuraavaankin kysymykseen; Alokasaikana tiedustellaan halukkuutta eri tehtäviin, myös AUK:hon. Valinta tehdään alokasajan "näyttöjen" perusteella ja jos käyt AUK:n tykkilinjan tulee sinusta tykkiryhmän johtaja. Johtaja ei ammu, vaan suuntaaja. Tosin AUK:n aikana pääsee tykillä ampumaan, samoin RUK:ssa.

Lue lisää

Eli Alikersantista, tulee niinkuin se tykinjohtajako?

res ylil kirjoitti:

Asettajaksi ja suuntaajaksi ei riitä pelkkä halukkuus, siihen liittyy myös testit joilla mitataan mm. stereonäköä. Ja arvoisa luutnantti muisti hieman väärin; asettaja tuijottaa koko ajan maalia, koska mm. laskimen liikesuunta ja syöksykulma määritetään nimenomaan aistihavainnon kautta.
Ja vastaan vielä seuraavaankin kysymykseen; Alokasaikana tiedustellaan halukkuutta eri tehtäviin, myös AUK:hon. Valinta tehdään alokasajan "näyttöjen" perusteella ja jos käyt AUK:n tykkilinjan tulee sinusta tykkiryhmän johtaja. Johtaja ei ammu, vaan suuntaaja. Tosin AUK:n aikana pääsee tykillä ampumaan, samoin RUK:ssa.

Lue lisää

Eli Alikersantista tulee niinkuin se Tykinjotahaja, joka antaa ampumiskäskyt? Ja eikös Alikersantti myös kasarmissa "omaa ryhmäänsä" kuljeta syömään, iltapesulle jne..

JokuTietämätön kirjoitti:

Eli Alikersantista, tulee niinkuin se tykinjohtajako?

Tosin AUK:ssa on jokunen eri linjavaihtoehto, niinkuin edellä on tullut esille. Mutta tykkilinjan käynyt alikessu on yleensä se tykinjohtaja. Osasta leivotaan kessuja ja heitä taas voidaan käyttää esim. jaosvarajohtajina.

JokuTietämätön kirjoitti:

Eli Alikersantista tulee niinkuin se Tykinjotahaja, joka antaa ampumiskäskyt? Ja eikös Alikersantti myös kasarmissa "omaa ryhmäänsä" kuljeta syömään, iltapesulle jne..

Jotain sinnepäin. Se oma ryhmä on yhdessä enempi maastoharjoituksissa. Kasarmilla esim. ruokailuun siirtymisen hoitaa vuorollaan joku alikessuista tai upseerikokelaista ja siinä mennään vähän isommalla porukalla. Itse pääsin reserviin v. -93, joten kasarmipalveluksessa on saattanut jotain sen jälkeen muuttua.

res ylil kirjoitti:

Tosin AUK:ssa on jokunen eri linjavaihtoehto, niinkuin edellä on tullut esille. Mutta tykkilinjan käynyt alikessu on yleensä se tykinjohtaja. Osasta leivotaan kessuja ja heitä taas voidaan käyttää esim. jaosvarajohtajina.

Lue lisää

Kiitos kaikille vastanneille! Olen saanut kaiken teidon, jota hainkin, kiitos teidän!

res ylil kirjoitti:

Jotain sinnepäin. Se oma ryhmä on yhdessä enempi maastoharjoituksissa. Kasarmilla esim. ruokailuun siirtymisen hoitaa vuorollaan joku alikessuista tai upseerikokelaista ja siinä mennään vähän isommalla porukalla. Itse pääsin reserviin v. -93, joten kasarmipalveluksessa on saattanut jotain sen jälkeen muuttua.

Lue lisää

Näinhän se menee tuossa tykillä,kuten
tämä väliviivalla korkeampi väitti.Omasta
tykkikoulutuksestani oli sen verran aikaa,
ettei enää ollut tarkkuutta kertomuksessani.
Viimeiset kh:kin olivat -96,jolloin mm.tyttö-
lapseni syntyi,ja on jo iso plikka.Itse ei
ole tarvinnut tykkejä käyttää kuin
Ruk:ssa ja Lohtajalla,siitäkin on aikaa jo
rapiat 25 vuotta.Mutta tämän huoltopuolen
sitten muistan tarkemmin,kun hätätilassa
patteriston huolto on meikäläisen harteilla,
mutta jos muisti alkaa vielä pätkiä niin
voi olla,että it saa kt:n ammuksia,ja kuor-
ma-autot lentokoneitten varaosia.Vanhuus se
on minullekin tulossa,vaikka pidän itseäni
ikuisesti murrosikäisenä.

res.ltn kirjoitti:

Näinhän se menee tuossa tykillä,kuten
tämä väliviivalla korkeampi väitti.Omasta
tykkikoulutuksestani oli sen verran aikaa,
ettei enää ollut tarkkuutta kertomuksessani.
Viimeiset kh:kin olivat -96,jolloin mm.tyttö-
lapseni syntyi,ja on jo iso plikka.Itse ei
ole tarvinnut tykkejä käyttää kuin
Ruk:ssa ja Lohtajalla,siitäkin on aikaa jo
rapiat 25 vuotta.Mutta tämän huoltopuolen
sitten muistan tarkemmin,kun hätätilassa
patteriston huolto on meikäläisen harteilla,
mutta jos muisti alkaa vielä pätkiä niin
voi olla,että it saa kt:n ammuksia,ja kuor-
ma-autot lentokoneitten varaosia.Vanhuus se
on minullekin tulossa,vaikka pidän itseäni
ikuisesti murrosikäisenä.

Lue lisää

Hyvinhän se vielä oli muistissa. Ei allekirjoittanutkaan varsinaisesti tykkien kanssa hetkeen ole puuhaillut, ptriupseerina kun hääräilen. No joka tapauksessa, It on hieno aselaji!

Joo, aliupseerikoulun loputtua oppilaat ylennetään alikersanteiksi, ja palveluksen loppupuolella voi jokunen ylentyä kersantiksi. Alikersantti on siis ryhmänjohtaja, ryhmään kuuluu n. 6 miestä (It:ssä) johtajan lisäksi.

Reserviupseerikoulusta valmistuu upseerikokelaita, jotka kotiutuessaan ylennetään vänrikeiksi. Vänrikki on ensimmäinen/alin upseeriarvo, siitä sitten jotkut ylenevät luutnantiksi, yliluutnantiksi, kapteeniksi jne.
Vänrikit ovat yleensä joukkueen/jaoksen johtajia. Em. puulaakissa on n.30 miestä, riippuen aselajista, siis 4 ryhmää ja johtoelimet.
Sotilasarvojen noustessa myös tehtävä muuttuu vaativammaksi, luutnantit ja yliluutnantit ovat usein patterin/komppanian päälliköitä tai varapäälliköitä. Komppaniassa on jo useampi joukkue. Tämän tarkemmin en viitsi kokoonpanoja selittää, ettei tule puhuttua vahingossa salaisia asioita.

Aliupseerikoulu jakautuu kahteen jaksoon, ensimmäisen jakson jälkeen parhaat komennetaan reserviupserikouluun. Jos jostain syystä joutuu RUK:n keskeyttämään, kotiutuu alikersanttina.

Selvittikö asiaa?