Juttelin tässä jokin aika sitten vanhempieni kanssa kirkossa käymisestä ja esiin tuli sellainenkin repliikki, että "me palvelemme Jumalaa sunnuntaisin". Kysynkin nyt ihan kaikilta, että onko kirkossa käynti Jumalan palvelemista? Sellainenkin käsite on kuin "Jumalanpalvelus". Henkilökohtaisesti olen sitä mieltä, että jos halutaan palvella Jumalaa, niin ei ainakaan kirkkoon kannata mennä ikaansa haaskaamaan, vaan keskittää energiansa lähimmäisiin (tai vaikka kauempanakin oleviin ihmisiin). Veikkaan, että Jumalan silmissä on paljon parempi, että vaikkapa leikkaan naapurin vanhanrouvan nurmikon kirkossakäynnin sijasta. Ja tämä tieto on peräisin omastatunnostani, eikä mistään vanhojen äijien ohjekirjasta.
Jumalan palveleminen
Exmoro
2119
0Äänestä
Muut lukivat myös
Odottaa vastausta
Näihin keskusteluihin ei ole vielä vastattu. Ole ensimmäinen.
Vastaukset 2
Vanhimmat
käynnin olevan oman uskomme vahvistamisen takia perusteltua. Jumalaa käsitän minäkin palveltavan aivan muualla.
Turust
Ei rajoitu yksin kirkossa käymiseen, mutta kirkossa käyminen on yksi tärkeä osa siitä. Kirkossa käyminen palvelee Jumalaa siten, että se vahvistaa meitä, sekä opettaa meitä, sekä niitä muita, jotka ovat kirkossa.
Jos meillä on ns. tehtävä kirkossa Sunnuntaisin, se on mitä suurimmalla tavalla epäitsekästä palvelua, uhraammehan oman oppimismahdollisuutemme toisten opettamiseen tai muuten auttamiseen.
Ehkä kirkossa käynti, ns. Jumalan palvelus onkin lähinnä oppimis tilaisuus itsellemme, mutta voimme mielestäni kutsua sitä Jumalan palveluksi koska sen aikana teemme Hänen tahtonsa mukaan ja tutkimme yhdessä pyhiä kirjoituksia ja rakennamme toisiamme. Toistemme vahvistaminen kirkossa voi olla tärkeämpää kuin naapurin ruohon leikkuu.
Jospa juuri se ihminen joka olisi voinut aikanaan vastata kysymyksesi olisi ollut Sunnuntaina kirkossa ehkäpä et olisikaan esmoro... nyt! Ehkäpä joltain jäi palvelusstyö tekemättä jäädessään kotiin.
Nureana tehty palvelutyö ei koskaan ilostuta Jumalaa, oli se millainen teko tahansa.