Asun Hämeenlinnassa ja naapurillani on Saabin
Aero malli(kuulemma joku tehopeli), kehuskelee
aina Saabia ja haukkuu japanilaisia
riisupusseiksi yms...
Töissäni on työkaverilla tuonti autona tuotu 3.0
Twin Turbo Supra -99 vuoden.
Tulipa viime perjantaina testattua Saabin
kiihtyvyytta kun työkaverini tuli käymään...
kyllä naapurini kalpeni kun hämeenlinnantiellä
testattiin autoja,... ei ollu paljoa Saabi
kuskilla mahdollisuuksia... Kovia ovat
kehuskelemaan kyllä kravaatti autojaan...
Aero malli(kuulemma joku tehopeli), kehuskelee
aina Saabia ja haukkuu japanilaisia
riisupusseiksi yms...
Töissäni on työkaverilla tuonti autona tuotu 3.0
Twin Turbo Supra -99 vuoden.
Tulipa viime perjantaina testattua Saabin
kiihtyvyytta kun työkaverini tuli käymään...
kyllä naapurini kalpeni kun hämeenlinnantiellä
testattiin autoja,... ei ollu paljoa Saabi
kuskilla mahdollisuuksia... Kovia ovat
kehuskelemaan kyllä kravaatti autojaan...
Vastaukset 18
Vanhimmat
Vau!
Voi sentään! Miten ne nyt sillä tavalla
kehuskelevat...
tännekin jo eksynyt joku tuolla muilla palstoilla
rellestäneistä teineistä kun tulee tuollaista
tekstiä ja kirjoitusvirheitäkin riittää.
No vaikka tuo juttu pitäisi paikkansakin, niin
ilmeisesti sitten naapuri ei ole tiennyt
minkälaisen auton kanssa on lähtenyt
kilpailemaan, supran tehot kun ovat ihan eri
luokkaa kuin missään aerosaabissa.
Suprassa 320hp
Saabissa 160-250hp (Tuossa välissä tehot missä
tahansa vakioaerossa)
ts. suprassa 160-70hp enemmän tehoa, riippuen
siitä mikä aero on kyseessä.
ei se Saabi mikään raketti ole. Tosin noilla
heppaeroilla ei mikään ihme ollut, että jäi.
Mutta on ne (uudet ja jotku vanhat) Saabin Aero-
mallit paljon ripeämpiä, kuin moni muu tiellä
liikkuva ajoneuvo.
Hetikö tää menee tälläseks kun tulee
naapuripalstan "vierailevia tähtiä" esittämään
asiantuntemuksiaan ja mielipiteitään.
...tämän samaisen artikkelin erään muun
automerkin palstasivuilla, tosin silloin Saab oli
korvattu kyseisen palstan automerkillä :)
No jos otetaan homma vakavasti, niin tässäpä
vähän faktaa:
Toyota Supra: 320 hv, 428 Nm, omamassa 1510 kg.
Saab 9-5 Aero (kysymys on varmaan vm. 2001 tai
vanhemmasta Aerosta): 230 hv, 350 Nm (370 Nm 20
sekunnin ajan), omamassa 1810 kg.
Yllä olevista lukemista näkee, että ei ole mitään
järkeä verrata urheilullista perheautoa
urheiluautoon, jossa on huomattavasti enemmän
tehoa, ja joka on vielä 300 kg kevyempi.
Mutta pistetäänpä Toyotalle tasaväkisempi
vertailukohde, esim. BSR:n teknikon Mikael
Edstrandin NG900 Turbo:
Toyota Supra 3.0 V6 Twin Turbo:
320 hv, 428 Nm, 1510 kg, 0-402 m (varttimaili):
13,66 sekuntia
Saab NG900 Turbo (2.4 -litran koneella):
428 hv, 624 Nm, 1610 kg, 0-402 m (varttimaili):
13,23 sekuntia.
Kyseisen auton voi nähdä seuraavalla sivulla:
http://home.online.no/~hanermo/visitors_saabs/vc28
.htm
Tuskinpa tuohon Saabiin on uponnut enemmän rahaa,
kuin tuo Supra maksaisi. Ja tavara- & penkkitilaa
on Saabissa taatusti enemmän kuin Toyotassa :)
Että silleen...
Corollakin jättäisi ton Saabin... että revi siitä
mutapää-
autoista pösilö... höhöhöhöhöh
Corolla ei jätä mitään muuta kuin tielle :)
No jos pistät kisaan 300 kiloa painavamman, 100
heppaa "tehottomamman" urheilullisen perheauton
ja urheiluauton, joka painaa 1510 kg ja tehoa
löytyy 320 hv, niin eipä se ole järin
tasavertaista :)
Yhtä hyvin voisi verrata keskenään BMW M5:ta (400
hv) ja vm. 2001 Saab 9-5 Aeroa (230 hv). Ei
tuossakaan ole mitään järkeä. Mutta jos Saab saa
edes joten kuten tasavertaiset tasoitukset, niin
sitten tilanne on aivan erilainen.
Katsopa esim. seuraava sivu:
http://www.nordicuhr.se/tuning/9-5s/aero_w_3.html
P.S. Mistäköhän näitä DX Corolla / GSi
munakadetti LEPO -teinejä on taas pesiytynyt
tänne muuten niin asialliselle palstalle.
Kirjoitustaidoissa ja nimittelyjen keksimisissä
olisi todellakin parantamisen varaa!
WRC corolla jattaa monta muutakin autoa
kiihdytettaessa... Mutta taitaa sekin jattaa
tielle 500metrin paahan MM:sta...
Puhut asiaa.
Mestarina on hyvä lopettaa niinkuin Toyota teki.
Lopetti Rallin MM-voittajana
PS. Mikä merkki on ollut tänävuonna ylivoimainen
yksityistalleissa ;)
Miten Saab liittyy nykyiseen ralliautoiluun?
Entisaikojen jutut on erikseen...
Ralliautoilussahan on merkkien valta vaihtunut
aikakausittain. Mitsu on ollut pitkään kova,
pösöllä omat hyvät vuotensa kuten toyotallakin.
Mutta suosikkini on ollut Lancia. Itsekin olen
rallannut sellaisella HF 4 WD turbolla.
Ajaminen on kuitenkin halvempaa tuolla
virtuaalimaailmassa... joten siellä minäkin.
Paljon pohjat CMR2 Suomen ekapätkällä? ;)
Onko Saabien omapainot ihan oikein? Tuollaisilla
omapainoilla pitäisi kyllä aloittaa laihdutus :)
Panssarivaunuluokan, luxus-luokan,
karvalakkimallien omapainot alkavat tuosta 1800kg
seutuvilta. Testipainona Aeron arvon vielä
ymmärtää, jos kyydissä on hyvin syönyt gubbe ja
tankissakin jotain muuta kuin höyryjä...
Noilla tehoilla ja painolla (jälleen korkea paino
hieman ihmetyttää) tuon NG900:n varttimailin aika
on yllättävän kehno. Noilla tehoilla taittaa
etuvedolle tulla hieman liikaa töitä seisovalla
lähdöllä, mutta loppu sujunee tuollaisen 12
sekunnin auton tahtiin ellei paremminkin....Joka
tapauksessa 1/4 maili alle 14 sekunnin on kova,
vakiona monikaan auto ei tuon rajan alle mene.
Itse kyllä pidän parhaimpana
nopeuden/kiihtyvyyden mittarina seisovaa
kilometriä, jolloin auton kulkupuoli tulee esille
ilman kikkailua välitysten ynnä muiden muodossa.
Samalla auton ilmanvastus tuo oman lisävärinsä
aikoihin.
Tuo varttimailin lähtö on tuon tehoiselle
etuvetoiselle autolle "suurta tuskaa", mutta
sitten, kun päästään vauhtiin, niin kyllä se
sitten kulkee. Siksi omasta mielestäni ei olekaan
järkevää vertailla autojen suorituskykyjä
(etuveto vs. takaveto) tietyllä
kiihdytysmatkalla, joka aloitetaan seisovalla
lähdöllä, koska tuo seisova lähtö on "epäreilu"
suuritehoiselle etuvetoiselle autolle.
Paljon parempana pitäisin ohituskiihtyvyyden, tai
siis tietyn kiihtyvyysintervallin mittauksia.
Kiihdytysintervalli voisi olla lähes mikä vaan
(vaikka esim. 50->200 km/h), kunhan lähtö ei
tapahtuisi seisovalla lähdöllä. Tämä olisi paljon
reilumpaa suuritehoiselle etuvetoiselle autolle.
Toisinaan ihmettelen, että miksi nuo GSi -
munakadeteilla ja VTS -sitikoilla kruisaavat
teinit vouhkaavat niin paljon noiden 0-100 km/h -
lukemien perään, kun kerran ajavat etuvetoisilla
autoilla, ja eipä tuolla 0-100 km/h
kiihtyvyydellä tee juuri mitään "todellisessa
elämässä", eli jokapäivän liikenteessä. Paljon
tärkeämpää on, että auton
ohituskiihtyvyyssuorituskyky on hyvä, koska sitä
tarvitaan ohituksissa ja kiihdytettäessä rampilta
moottoritielle. No tuskinpa nuo GSi:t ja VTS:t
alkavat sutimaan seisaalta lähdettäessä, joten
siinä tapauksessa voi ymmärtää heidän
kiinnostuksensa tuohon "jumalalliseen" 0-100
km/h:iin :)
Mitä tulee tuohon Saabin painoon, niin siinä tuli
kiireessä tehtyä moka. Tuo Saabin paino oli
otettu jenkkiläisestä "specifications" -
taulukosta, jossa oli mainittu Curb Weight, joka
tarkoittaa suomeksi suurin piirtein seuraavaa:
ajoneuvon paino polttoaineineen ja
voiteluaineineen. Mutta tuo em. paino on Saabissa
1810 kg.
Mikä on 'epäreilua' ja mikä ei?
Nelivetoisessa autossa on paikaltaan lähtiessä
paras pito, mutta tasoitusta tulee painopuolella
helpostikin reilu sata kiloa. Tämähän on sitten
'taakkana' kaikissa suorituskykymittauksissa.
Pitäisikö nelivetoa sitten hyvittää
ylimääräisestä painosta jotenkin...
Seisova lähtö on siinä mielessä perusteltua, että
se kertoo ainakin jotain auton vetopyörien
dynaamisesta pidosta (jolla on merkitystä
muuallakin kuin kiihdytyksessä) ja hieman myös
moottorin ominaisuuksista. Jos tehoa on paljon,
nopea kiihdytys on aina vaikeaa, koska pito ei
tahdo riittää. Toisella autolla tuo raja tulee
vastaan aiemmin kuin toisella.
Olen samaan mieltä kanssasi noista 0-100km/h
vouhottajista, mutta ei se vika noissa GTI-
kuskeissa ole vaan autolehdissä ja autojen
markkinointipuolella. 0-1000m on sen verran pitkä
matka, että välitykset tulee tsekattua
suuremmillakin vaiheteilla, ylipitkiä välitykset
rankaisevat samoin liian tiuhat, lähtö ei ole
mukana kovin suurella painolla. Tietysti jos
vetävien pyörinpito on onneton, niin sitten on
aivan oiken rankaista sellaisesta. Kyllä se tulee
vastaan sitten muuallakin, että tehoa on liikaa
suhteessa pitoon.
Omasta mielestäni suurilla vaihteilla tehdyt
(ohitus)kiihtyvyysmittaukset on suurelta osin
samanlaista myyntimiesten pelleilyä, jota
autolehdet säestävät, kuin tuo mainitsemasi 0-
100km/h. Ja tilaushan tulee tuolta diesel-
puolelta, paikaltaan lähdetäessä autot eivät
esitä mitään ihmeellisiä arvoja bensapeleihin
verrattuna, mutta tuo suuren
vaihteenkiihtyvyys.... siitä on tullut jo lähes
samanlainen uskonto kuin tuosta 0-100km/h
luvuistakin kiitos mainonnan.
Hyvä (ääri)esimerkki välitysten merkityksestä on
mutsin Mazda F323, jossa kone pyörii suurpiirtein
saman verran 80 km/h nopeudessa 5. vaihteella
kuin omassani 3. vaihteella....Ainakin
perstuntumalla tuo yli 10-vuotias Mazda suurella
vaihteella pienissä nopeuksissa (~100km/h)
tehdyissä kiihdytyksissä pieksee autoni 10-0 ja
varmaan monen muunkin. Jos sama mittaus tehdään
150km/h nopeudessa ero tasoittuu ja sitten
tuleekin jo Mazda kierroslukurajoitin peliin.
Näin käy noille dieseleillekin.
Normaaliajoihin nämä sekunnin kahden erot eivät
tietenkään vaikuta yhtään mitään, mutta onhan
niistä aina joskus mukava keskustella. Suomen
tiukoissa nopeusrajoituksissa pärjää hyvin vaikka
200D:llä.
-------------
Eilen ajelin paikallista tyhjää moottoritietä n.
140km/h kolleega kyydissä, ja tipautin vauhdin
hetkeksi 100km/h. Hän alkoi kyselemään, että mikä
nyt on. Kerroin, että Suomessa tuli juuri voimaan
talvirajoitukset, ja vastaavanlaisella
moottoritiellä Suomessa saa ajaa laillisesti max.
100km/h seuraavien kuukausien ajan. Arvaa,
uskoiko juttuani ollenkaan?
Tekstisi oli täyttä asiaa, mutta tuosta
paikallaan lähdöstä olen edelleen sitä mieltä,
että suuritehoisella takavetoisella on etu
puolellaan suuritehoista etuvetoista vastaan. Kun
auto "nytkähtää" liikkeelle, nokka nousee
ylöspäin. Tällöin etupyörien pito heikkenee
olennaisesti, ja etuvetoinen auto kärsii tästä.
Takavetoisella auton painopiste siirtyy
lähtötilanteessa hetkeksi enemmän vetävien
pyörien "päälle", kuin esim.
ohituskiihtyvyysmittauksessa. Tämä painopisteen
muutos takapyörien "päälle" antaa takavetoiselle
merkittävän edun lähdettäessä kiihdyttämään
paikaltaan. Etuvetoisen auton pyörät taas sutivat
tyhjää siihen saakka, kunnes auton painopiste
on "alkunytkähdyksen" jälkeen palautunut
normaaliin paikkaansa.
Jos kiihdytysmittaus paikaltaan lähdettäessä
olisi "reilua" sekä taka- että etuvetoiselle,
niin miksi lähes kaikki kiihdytysautot ovat
takavetoisia. Koska nillä on selvä etu puolellaan
etuvetoisia autoja vastaan. Jos sattuu näkemään
katuluokassa esim. Volvon kisaamassa
kiihdytysajoissa, niin mitä todennäköisemmin tuo
Volvo on "vanhanajan" takavetoinen Volvo (PV,
Amazon, 740 tai 940).