Maataloustuki - sinäkin maksat tuhat euroa vuodessa
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1740 miljoonaa euroa, joista 1185 miljoonaa tuli EU:n kautta. Vuonna 2004 tuki oli 17 miljoonaa euroa vähemmän EU:n pelätyn maatalousuudistuksen vuoksi. Tilojen määrä oli 75 000.
Kenties vieläkin suurempaa tukea annetaan keinotekoisen korkean ruoan hinnan kautta. Tämä on saatu aikaan hintasääntelyllä, tulleilla, tuontikiintiöillä ja muilla rajoituksilla, jolla on estetty halvan ruoan tuonti Suomeen. Esimerkiksi Virossa ruoan hinta nousi rajusti, kun se EU-jäsenyyden myötä joutui 1.5.2004 ottamaan EU:n ”rajasuojan” ja maataloussääntelyn käyttöön.
Päälle tulevat vielä maataloussääntelyn sisältämät piilotuet, esimerkiksi veronmaksajien kustantamat maatalouslomittajat ja kuljetustuet. Muut yrittäjät joutuvat itse kustantamaan lomansa, ja saman tekee työntekijä työllään – eihän hän voi ilman irtisanotuksi joutumista vaatia työnantajalta enempää palkkaa kuin minkä arvosta hän tekee työtään, joten lomaedut pienentävät palkkaa (tai johtavat työttömyyteen, jos vaaditaan enemmän kuin tuotetaan).
Lisäksi keskustajohtoinen hallitus poisti lannoitteiden haittaverot. Maatalous on tärkeimpiä vesistöjemme pilaajia, eikä maksa minkäänlaista korvausta meille muille aiheuttamistaan vahingoista. Päinvastoin, se saa "ympäristötukea", ettei aiheuttaisi vieläkin enemmän vahinkoa. Tosin samanlainen haittaveroalennus on annettu osalle muistakin pahimmin saastuttavista teollisuudenaloista. Tällaiset alennukset ovat täysin verrannollisia esim. telakkatukiin: niitä annetaan muka siksi, että muutkin maat antavat; käytännössä lähinnä siksi, että ay- ja teollisuuslobbyt pitävät poliitikkoja otteissaan. Viiden miljardin euron suuruusluokkaan kuitenkin päädytään jo vaikkei haittaveroalennuksia huomioitaisi. Luvussa ei myöskään ole niitä miljoonia, jotka nettomaksamme mm. Ranskan maanviljelijöille.
5 000 000 000,00 euroa tukia vuodessa
Kokonaisuudessaan maataloustuki on Suomessa 5 miljardin euron suuruusluokkaa. Sääntelyn monimutkaisuuden vuoksi vain MTK:ssa on riittävää asiantuntemusta poimia oikea luku (joka voi olla parikin miljardia suurempi tai pienempi), eikä sen tietoihin tietenkään voi luottaa. 90-luvun alussa tehdyn professoritason tutkimuksen mukaan tuolloin tuki oli n. 30 miljardia markkaa, eli saman verran kuin nykyään, vaikka maanviljelijöiden määrä on vähentynyt rajusti – tuki viljelijää kohden on siis paljon entistä suurempi, nykyään jo noin 60 - 70000 euroa tilaa kohden. Tietysti suuri osa summasta häviää systeemin rattaisiin saapumatta viljelijöille.
Nelihenkisen perheen ruokapöydässä maatalouslobby syö 4000 eurolla vuodessa. Monella perheellä olisi tälle rahalle paljon tärkeämpääkin käyttöä. Kaikkein suurimman laskun tuista kuitenkin maksavat maailman köyhät, joista suurin osa on kehitysmaiden maanviljelijöitä.
Äsken eduskunnassa riidelty köyhyyspaketti oli n. 90 miljoonaa euroa, joten niitä saisi viitisenkymmentä maataloustukirahoilla. Lapsilisät voisi korottaa 5000 euroon vuodessa. Rahasta vain pieni osa olisi pois maanviljelijöiltä, loppu hukkuu matkan varrelle. Päättäjät vain jahkailee ja puhuu tyhjänpäiväiväisiä. Olis nuijalle töitä...
Vuonna 2003 suorat maataloustuet olivat 1740 miljoonaa euroa, joista 1185 miljoonaa tuli EU:n kautta. Vuonna 2004 tuki oli 17 miljoonaa euroa vähemmän EU:n pelätyn maatalousuudistuksen vuoksi. Tilojen määrä oli 75 000.
Kenties vieläkin suurempaa tukea annetaan keinotekoisen korkean ruoan hinnan kautta. Tämä on saatu aikaan hintasääntelyllä, tulleilla, tuontikiintiöillä ja muilla rajoituksilla, jolla on estetty halvan ruoan tuonti Suomeen. Esimerkiksi Virossa ruoan hinta nousi rajusti, kun se EU-jäsenyyden myötä joutui 1.5.2004 ottamaan EU:n ”rajasuojan” ja maataloussääntelyn käyttöön.
Päälle tulevat vielä maataloussääntelyn sisältämät piilotuet, esimerkiksi veronmaksajien kustantamat maatalouslomittajat ja kuljetustuet. Muut yrittäjät joutuvat itse kustantamaan lomansa, ja saman tekee työntekijä työllään – eihän hän voi ilman irtisanotuksi joutumista vaatia työnantajalta enempää palkkaa kuin minkä arvosta hän tekee työtään, joten lomaedut pienentävät palkkaa (tai johtavat työttömyyteen, jos vaaditaan enemmän kuin tuotetaan).
Lisäksi keskustajohtoinen hallitus poisti lannoitteiden haittaverot. Maatalous on tärkeimpiä vesistöjemme pilaajia, eikä maksa minkäänlaista korvausta meille muille aiheuttamistaan vahingoista. Päinvastoin, se saa "ympäristötukea", ettei aiheuttaisi vieläkin enemmän vahinkoa. Tosin samanlainen haittaveroalennus on annettu osalle muistakin pahimmin saastuttavista teollisuudenaloista. Tällaiset alennukset ovat täysin verrannollisia esim. telakkatukiin: niitä annetaan muka siksi, että muutkin maat antavat; käytännössä lähinnä siksi, että ay- ja teollisuuslobbyt pitävät poliitikkoja otteissaan. Viiden miljardin euron suuruusluokkaan kuitenkin päädytään jo vaikkei haittaveroalennuksia huomioitaisi. Luvussa ei myöskään ole niitä miljoonia, jotka nettomaksamme mm. Ranskan maanviljelijöille.
5 000 000 000,00 euroa tukia vuodessa
Kokonaisuudessaan maataloustuki on Suomessa 5 miljardin euron suuruusluokkaa. Sääntelyn monimutkaisuuden vuoksi vain MTK:ssa on riittävää asiantuntemusta poimia oikea luku (joka voi olla parikin miljardia suurempi tai pienempi), eikä sen tietoihin tietenkään voi luottaa. 90-luvun alussa tehdyn professoritason tutkimuksen mukaan tuolloin tuki oli n. 30 miljardia markkaa, eli saman verran kuin nykyään, vaikka maanviljelijöiden määrä on vähentynyt rajusti – tuki viljelijää kohden on siis paljon entistä suurempi, nykyään jo noin 60 - 70000 euroa tilaa kohden. Tietysti suuri osa summasta häviää systeemin rattaisiin saapumatta viljelijöille.
Nelihenkisen perheen ruokapöydässä maatalouslobby syö 4000 eurolla vuodessa. Monella perheellä olisi tälle rahalle paljon tärkeämpääkin käyttöä. Kaikkein suurimman laskun tuista kuitenkin maksavat maailman köyhät, joista suurin osa on kehitysmaiden maanviljelijöitä.
Äsken eduskunnassa riidelty köyhyyspaketti oli n. 90 miljoonaa euroa, joten niitä saisi viitisenkymmentä maataloustukirahoilla. Lapsilisät voisi korottaa 5000 euroon vuodessa. Rahasta vain pieni osa olisi pois maanviljelijöiltä, loppu hukkuu matkan varrelle. Päättäjät vain jahkailee ja puhuu tyhjänpäiväiväisiä. Olis nuijalle töitä...
Vastaukset 9
Vanhimmat
paistaa kirjoituksesta, että mukavampi olla muiden ruokaa syömässä
Varmaan työ ikävää? ja turhan tuntuista!, hekin jotka tekevät, ei ymmärrystä heille.
A'siallisia ruokamiehiä ja asiaaan kuuluvia ovat nämä sian ja kaiken muunkin ruantuottajat. Ja ansaitusti istuvat ruokapöydässä. Otappa huomioon ketä kaikkia siinä ansiotta, kansanedustajat ja muut loiseläjät aina ylikansallista kapitalistia myöden.
On todella aihetta aukaista silmät ja herätä markkinaviestimien harhakuvista.
Ei nyt ihan mihin tahansa pitäs olla talutettaviss.
Maataloustuki poistettava:
- lemmikki- ja turkiseläinrehulta
- mallasohralta
- alkoholin raaka-aineilta
- ...
YLITUOTANNON POISTAMINEN PELASTAA VESISTÖT.
"YLITUOTANNON POISTAMINEN PELASTAA VESISTÖT. "
Sinähän sitten merkillisiä huutelet... Minä kun en näe missään sitä ylituotantoa. Vai Ranskan vesistöistäkö sinä olitkin huolissaan?
Suomi kun ei ole pitkään aikaan tuottanut peruselintarvikkeita kuin jotain 60-80% tarpeesta. Mitä nyt, jos joku sato on ollut poikkeuksellisen hyvä, niin saattaa olla että joinain vuosina on ehkä tullut melkein täydet 100% jotakin, mutta ei missään nimessä läheskään kaikkea mitä nyt "peruselintarvikkeiksi" voisi kutsua. Ja muita tulee sitten sitäkin vähemmän.
Ja mitä "alkoholin raaka-aineisiin" tulee, niin maajussin on vähän helevetin vaikea tietää mihin mikäkin jyvä menee, on paljon helpompaa toteuttaa tälläiset ohjaukset verottamalla alkoholia jälkeenpäin. Sama pätee noihin muihinkin, niitäkin on helpompi verottaa lopputuotteiden kautta.
Ranskan kaltaiset suuret EU-maat ovatkin sitten ihan toinen juttu, siellä tarpeeseen suhteutetut tuotantolukemat pyörivät siellä 110-120 % tuntumassa.
Ja mikä merkillisintä, Suomi maksaa myös sokerin vientitukia, vaikka tänne joudutaan tuomaan sokeria. Eli suomeksi sanottuna, Suomi rahoittaa suurten jäsenmaiden ylituotannon polkumyyntiä.
Ja geenimuunneltuja vielä lisäksi.
Kirveellä on töitä ensin muussa valtion rahan käytössä, alkaen presidentin palkkiosta ja edustusrahoista, edusk.puh.miehen edustusmenoista, ym. vastaavista.
Tietysti kirjoittaja haluaa autioittaa maaseutua, kaupunkilaislapsi kun on ei hän ymmärrä maaseudun asioita. Ja maanviljelijät siis työttömyyskortistoon.
Minä kunnioitan viljelijöitämme. En kuitenkaan suurtilallisia, jotka käytännössä eivät tukia tarvitsisi.
muiden ihmisryhmien kanssa.
Sepä olisikin varsinainen ilonpäivä kun maajussit pääsisivät samalle viivalle kaikkien muiden kanssa.
Esim. Ay-väkihän kauhistuu jos joku edes kuiskaa sanan "palkanalennus". Kyllä siinä vaiheessa ollaan menossa barrikadeille, ja järjestetään vähintäänkin yleislakko.
Vaan miten käy kun brysselissä päätetään että viljakilo maksaa liikaa. Senkun leikataan, ja sitten ilmoitetaan tylysti että hinnanalennuksesta 60% korvataan tukia nostamalla.
Tässä vaiheessa ymmärtämättömät vihertyvät kateudesta kun "maajussi saa lisää tukieuroja", ja unohtaa iloisesti semmoisen pikkujutun, että tukien nosto oli pelkkä kompensaatio menetetyistä tuloista, eikä edes mikään 100% kompensaatio, sitä suuremmista puhumattakaan, vaan tuollaiset yksipuoliset ja sangen tylyt ilmoitukset, jotka ovat vähänkään maataloutta seuranneelle tulleet suorastaan tuskallisen yleisiksi, ovat suoraan ja suomeksi sanottuna: PALKANALENNUKSIA!
Siinä missä kaikki MUUT saavat palkanKOROTUKSIA, saavat MAAJUSSIT vain palkanALENNUKSIA.
Tuotetaan suomalaisille turvallista ruokaa ja pidetään maaseutumaisema viihtyisänä ja Suomea asuttuna. Hoidetaan metsän kasvu ja sitä kautta suomen kansantaloutta ja monipuolistamme maaseudun elinkeinoja maaseutuyrittäjydellä. Rakennamme elinvoimaa maalle.
Maataloustuki on osa yhteiskuntasopimusta jolla elintarvikkeiden hinnat pidetään kuluttajille edullisina ja osa todellisesta ruokalaskusta ja yhteiskuntarakenteiden säilymisestä maksetaan verona.
Tavalliset maanviljelijät tarvitsevat tukensa voidakseen hoitaa yhteiskuntavastuunsa, voidakseen tuottaa turvallista ruokaa, hoitaa eläimet hyvin ja pitää pellot tuottavina.
Mallin on valinnut yhteiskunta. Maa- ja metsätaloustuottajien ja maaseutuyrittäjien toimiminen tuloksena työllistyy satoja tuhansia ihmisiä elintarvike- ja puunjalostusketjussa, metalli- ja konepajateollisuudessa, lannoite- ja rehuteollisuudessa ja maaseudun yrityksissä.
"Kenties vieläkin suurempaa tukea annetaan keinotekoisen korkean ruoan hinnan kautta."
Anteeksi vain, mutta mikäli ruoka on kallista, niin sitten maajusseilla on hyvin vähän tekemistä sen kanssa, nimittäin varsinaisista maataloustuotteista maksettavat hinnat ovat niin alhaisia, että esim. viljakilon hinta ei ole montaakaan prosenttia leivän hinnasta.