onko tällä palstalla ketään joka olisi meinannut hukkua,tai jota olisi yritetty hukuttaa pikkuisena?
millaisia traumoja teille on jäänyt?
onko hengityskatkoja,paniikkihäiriötä,kauhutiloja,ihmispelkoja,sydänoireita,astmaa, ym.ym.
tai onko teille tullut ns.sivupersoona-ilmiötä,koska on joutunut pakenemaan ruumiistaan?
tai muuta sielun vammaa?
väkivalta jättää aina jäljet.olipa se sitten minkälaista väkivaltaa tahansa,missä iässä tahansa.koskaan ei katoa menneisyytemme.jos joku niin väittää,valehtelee!
millaisia traumoja teille on jäänyt?
onko hengityskatkoja,paniikkihäiriötä,kauhutiloja,ihmispelkoja,sydänoireita,astmaa, ym.ym.
tai onko teille tullut ns.sivupersoona-ilmiötä,koska on joutunut pakenemaan ruumiistaan?
tai muuta sielun vammaa?
väkivalta jättää aina jäljet.olipa se sitten minkälaista väkivaltaa tahansa,missä iässä tahansa.koskaan ei katoa menneisyytemme.jos joku niin väittää,valehtelee!
Vastaukset 6
Vanhimmat
En tiedä mitä ajat takaa, mutta minulla on tuohon suuntaan oleva kokemus.
Aikoinaan, kun narkkasin ja tein mitä tyhmempiä ja sairaimpia asioita elämässäni, niin yritin kerran tappaa itseäni hukuttautumalla.
Söin lääkkeitä niin paljon kun niitä oli saatavilla ja heittäydyin ammeeseen josta minut löydettiin noin 12h jälkeen. Matka meni siitä teholle jne...
Arvet joita kannan ruumiissani muistuttaa minua asioista, kun ihminen on menettänyt itsensä saatanan pelinappulaksi. Saatana ei pelinappuloistaan välitä!
Jumalan siunausta †
Mullakin on ollut aina viehtymys hukuttautua ja pudottautua esim.veneestä...niin että hiljalleen vaan uppoaisin ja vaipuisin tajuttomuuden rajamailla veden pohjaan..
Olen aina ihmetellyt tätä piirrettä minussa,sillä siihen on aina liittynyt jotain salaista mutta silti houkuttelevaa.Aivan kuin sillä tavoin tulisi kaikelle kaunis loppu.
Mietin,oletkohan mahtanut olla vähällä hukkua myös pikkuisena,esim.kylpyammeeseen tms..?
Elämä on:((
siis vielä kaiken kukkuraksi hukuttaa sinut?
...on noussut jo vuosia sitten.paljon on vielä hämärän peitossa...mutta aivan kirkas selkeä muistikuva on kun minua painetaan polvista pohjaan rantavedessä,jossa on pitkiä ruohoja.
..olen tuolloin pikkuinen...
..ne samat kauhut on edelleen keskellä rintakehääni.kuin henki ei kulje:( ja eihän se nyt luonnollisesti kuljekaan jos ei saa ilmaa:(
..en ole vielä ihan varma kuka tämän takana on,mutta aavistuksia kyllä on..
..kuten edellä kerroin,olen aina ihmetellyt viehtymystäni hukuttautumiseen.Jo pikkuisena tyttönä kun esim.ojassa oli paljon vettä,minulla oli valtava houkutus pudottautua ojan pohjaan,tai joen pohjaan.vain aivan hiljaa,niin ettei kukaan huomaa..ei kukaan kaipaa..
..ja nyt vuosia sitten olen saanut vahvoja takaumia asioista mitä minulle on tehty.ja sitä kautta olen päässyt etenemään tässä paranemisen tiellä..
..nyt muistan taas kuinka äitini hukutti koiranpentuja silmäini edessä..tuli taas se näky eteeni.
..että tällaisia ajatuksia pitkäperjantaina 2006 ..
Ei minua ole yritetty hukuttaa, mutta muistan pikkulapsena pudonneeni jään pettäessä veteen. En muista miten pääsin tuolta vedestä ylös mutta muistan että värjöttelin märissä vaatteissani ulkona enkä uskaltanut heti mennä sisälle kun pelkäsin että minulle ollaan vihaisia. Olin niin pieni että nuo muistikuvat ovat hatarat ja osa on unohtunut. Syvän veden pelko minulla on aina ollut. En ole oppinut sukeltamaan, uida osaan. En uskalla mennä uimaan syviin vesiin. Laivalla matkustan erittäin harvoin koska tuo pelko vaikuttaa siihenkin.
sun kannattais vaan voittaa se pelkos ja tilata risteily tms. tai nyt kun kesä tulee niin mennä sukeltamaan!
älä anna pelolle valtaa.saatana käyttää pelkoa aseena!!