Tämä kysymys tuli mieleen näin pitkänäperjantaina.
Eilen aamulla katselin Suomen television aamuohjelmaa ja siellä kerottiin että Helsingissä tulee olemaan uskonnollisia jippoja kuten pääsisäisparateeja kaduilla. Ohjelmassa kerrottiin myös että monilla työpaikoilla on pidetty pääsiäishartaustilaisuuksia. Ja sekös minua hätkäytti.
Mitä tuo kertoo suomalaisesta yhteskunnasta? Juu no minulle ainakin sen että suomalainen yhteiskunta on todellakin vielä 2000-luvulla erittäin autoritäärinen. Ja autoritäärisyys viittaa mielestäni hyvin vahvasti patriarkaattiin. Autoritäärinen yhteiskunta luulis olevan feministeille suurena haittana.
Ja jos jätetään feminismi pois kuvasta niin autoritäärinen yhetiskunata ei voi olla kovin tasa-arvoinen eikä demokraattinenkaan. Hierarkinen se ainakin on ja lojaalisuus on ehkä sen tärkein tunnusmerkki.
Sen verran feminismiä naisihmisenä minussakin on että ajattelen että jos saataisin tuo autoritäärinen hierarkia pois niin yhteiskunta muuttuisi tasa-arvoisemmaksi.
Erich Fromm, kuuluisa psykoanalyyttinen teoreetikko, jonka kirjoja olen lukenut uuudestaan ja uudestaan, on käsitellyt tätä ihmsille niin vaikeaa kysymystä, vapaus.
Kävin lainaamassa Wikipediasta määrittelyn autoritarismista:
>Autoritarismi. Me pyrimme karttamaan vapautta yhtymällä toisten kaltaistemme joukkoon, tulemalla osaksi autoritääristä yhteisöä, kuten keskiajalla. Tähän on kaksi eri tietä. Ensimmäinen tie on alistuminen toisten valtaan tulemalla passiivisiksi ja myöntyväisiksi. Toinen tie on tuleminen itse toisia alistavaksi yksilöksi. Kummassakin tapauksessa pakenemme omaa erillistä identiteettiämme. Fromm toteaa autoritarismin äärimmäisinä ilmiöinä olevan sadismin ja masokismin, sillä ei edes sadisti ole vapaa valitsemaan tekojaan suhteessa masokistiin.<
Fromm pitää siis autoritarismia yhtenä pakokeinona "vaikeasta" vapaudesta. Kaksi muuta pakokeinoa hänen mielestään ovat seuraavat:
>Tuhoutuminen. Autoritäärisyys vastaa olemassaolon vaikeuteen eräänlaisella itsetuholla. Jos ei ole minää, niin kuinka kukaan voi satuttaa minua? Tai jos tuhoan maailman, niin kuinka se voisi satuttaa minua? Tähän vapauden pakenijat vastaava brutaaliudella, vandalismilla, nöyryyttämisellä, rikoksilla, terrorismilla jne. Itsetuhon jyrkin muoto on tietenkin itsemurha, mutta pakenevaa tuhoutumista voi olla passiivisempaakin muotoa, kuten jotkut sairaudet, huumeriippuvuus, alkoholismi, ja jopa passiiviset ajanvietteet.
Automaattinen samankaltaistuminen. Pakenemisen voi tehdä myös pakenemalla osaksi autoritääristä hierarkiaa, vaikkakin yhteiskuntamme korostaa tasa-arvoisuutta. Myös massakulttuuri tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia vapaudesta pakenemiseen. Yksinkertaistettuna, jos näytän, jos puhun, jos ajattelen, jos tunnen jne. kuten kaikki muutkin yhteisössä, niin olen onnistunut pakenemaan omaa minääni ja vapauttani. Minun ei tarvitse enää ottaa vastuuta vapaudestani.<
Tätä lukiessa tulee mieleen nuo meidän keskustelut perheväkivallasta, varsinkin siitä kuinka naiset jäävät helposti siihen väkivaltaiseen suhteeseen. Vapaus voi olla monesti liian peloittavaa.
Eilen aamulla katselin Suomen television aamuohjelmaa ja siellä kerottiin että Helsingissä tulee olemaan uskonnollisia jippoja kuten pääsisäisparateeja kaduilla. Ohjelmassa kerrottiin myös että monilla työpaikoilla on pidetty pääsiäishartaustilaisuuksia. Ja sekös minua hätkäytti.
Mitä tuo kertoo suomalaisesta yhteskunnasta? Juu no minulle ainakin sen että suomalainen yhteiskunta on todellakin vielä 2000-luvulla erittäin autoritäärinen. Ja autoritäärisyys viittaa mielestäni hyvin vahvasti patriarkaattiin. Autoritäärinen yhteiskunta luulis olevan feministeille suurena haittana.
Ja jos jätetään feminismi pois kuvasta niin autoritäärinen yhetiskunata ei voi olla kovin tasa-arvoinen eikä demokraattinenkaan. Hierarkinen se ainakin on ja lojaalisuus on ehkä sen tärkein tunnusmerkki.
Sen verran feminismiä naisihmisenä minussakin on että ajattelen että jos saataisin tuo autoritäärinen hierarkia pois niin yhteiskunta muuttuisi tasa-arvoisemmaksi.
Erich Fromm, kuuluisa psykoanalyyttinen teoreetikko, jonka kirjoja olen lukenut uuudestaan ja uudestaan, on käsitellyt tätä ihmsille niin vaikeaa kysymystä, vapaus.
Kävin lainaamassa Wikipediasta määrittelyn autoritarismista:
>Autoritarismi. Me pyrimme karttamaan vapautta yhtymällä toisten kaltaistemme joukkoon, tulemalla osaksi autoritääristä yhteisöä, kuten keskiajalla. Tähän on kaksi eri tietä. Ensimmäinen tie on alistuminen toisten valtaan tulemalla passiivisiksi ja myöntyväisiksi. Toinen tie on tuleminen itse toisia alistavaksi yksilöksi. Kummassakin tapauksessa pakenemme omaa erillistä identiteettiämme. Fromm toteaa autoritarismin äärimmäisinä ilmiöinä olevan sadismin ja masokismin, sillä ei edes sadisti ole vapaa valitsemaan tekojaan suhteessa masokistiin.<
Fromm pitää siis autoritarismia yhtenä pakokeinona "vaikeasta" vapaudesta. Kaksi muuta pakokeinoa hänen mielestään ovat seuraavat:
>Tuhoutuminen. Autoritäärisyys vastaa olemassaolon vaikeuteen eräänlaisella itsetuholla. Jos ei ole minää, niin kuinka kukaan voi satuttaa minua? Tai jos tuhoan maailman, niin kuinka se voisi satuttaa minua? Tähän vapauden pakenijat vastaava brutaaliudella, vandalismilla, nöyryyttämisellä, rikoksilla, terrorismilla jne. Itsetuhon jyrkin muoto on tietenkin itsemurha, mutta pakenevaa tuhoutumista voi olla passiivisempaakin muotoa, kuten jotkut sairaudet, huumeriippuvuus, alkoholismi, ja jopa passiiviset ajanvietteet.
Automaattinen samankaltaistuminen. Pakenemisen voi tehdä myös pakenemalla osaksi autoritääristä hierarkiaa, vaikkakin yhteiskuntamme korostaa tasa-arvoisuutta. Myös massakulttuuri tarjoaa lukemattomia mahdollisuuksia vapaudesta pakenemiseen. Yksinkertaistettuna, jos näytän, jos puhun, jos ajattelen, jos tunnen jne. kuten kaikki muutkin yhteisössä, niin olen onnistunut pakenemaan omaa minääni ja vapauttani. Minun ei tarvitse enää ottaa vastuuta vapaudestani.<
Tätä lukiessa tulee mieleen nuo meidän keskustelut perheväkivallasta, varsinkin siitä kuinka naiset jäävät helposti siihen väkivaltaiseen suhteeseen. Vapaus voi olla monesti liian peloittavaa.
Vastaukset 59
Vanhimmat
Mten ihmeessä te saatte siellä Ruotsissa mitää aikaiseksi. Vaikeaa kuvitella mitään yhteisöä ilman johtajaa ja edes jonkinalaista hierarkiaa.
Osallistuuko Volvolla siivojakin päätöksen tekoon uusista automalleista?
Olisikin hyvä, jos esim. autoja työkseen pesevä henkilö voisi osallistua automallien suunnitteluun. Yhteistyökumppaneita tarvitaan paljon enemmän, mitä yleisesti kuvitellaan.
Volvostapa tuli mieleen, että tutustuikko aikoinaan siihen akkain kokonaan suunnittelemaan kotteroon.
Aika kiintoisia ratkaisuja siinä oli.
http://www.mainio.net/article.asp?path=1;1132;1137;78080;79135
Siinäpä sinulle niin pääset piehtaroimaan naisellisessa ylemmyyden tunnossa. ;)
keskutellut tästä aiheesta yleisenä tasa-arvokysymuskenä yhteiskunnassa.
Mutta kun otat esille tuo työyhteisiön niin vastaanpahan siihen.
Ruotsissa on jokaisella isommalla työpaikalla ns, yhteisityö ryhmä, "samverkans grupp". Tämä on lakisääteinen. Pienemmillä tytöpaikoilla nämä yhteistyöasiat voi hoitaa vaikka yhteisellä kokoukusella.
Otetaan esimerkiksi vaikka koulu. Koulussa saattaa olla työväkeä ties kuinka monesta eri ammattijärjestöstä. Jokainen eri ryhmä valitsee yhetsityöryhmään edeustajan, ja edustajaa he voivat kierättää ajan kanssa.
Useinmiten pääjohtaja, siis tässä tapauskessa rehtori on valittu yhteistyäryhmän puheenjohtajaksi, mutta hän on neutraali, eikä siis voi nostaa kättään ylös äänestystilateissa.
Yhteistyöryhmässä käydään läpi säännöllisesti kaikkea työyhteisöä koskevia asioita. Jos siivoojat ovat palkattu kolun puolesta niin heistäkin yksi istuu mukana päättämässä työpaikan asiosita. Yleensä siivojat tulevat jostain siivousfirmasta ja näin ollen he voivat vakiuttaa siellä oamssa siisvousfirmassaan ja sen yhteisityörymässä. Jos siivooja valittaa tässä ryhmässä esim, koulunsiivojan työssään esiintyvistä ongelmista niin hänen pomonsa ottaa asian hoidettavakseen ja menee sinne kouluun ja yrittää sopia koulun rehtorin kanssa paremmista työolosuhteista siivojalle.
Ruotsalaiset pomot eivät ole autoritäärisiä vaan yrittävät olla demokraarttisia, ja kuten laki sanoo, niin he eivät saa olla edes autoritääriisiä. Pomo ei johda ylhäältä päin vaan hän ikäänkuin johtaa alhaalta päin, pidätellen työyhteisöä kämmenillään.
Tottakai pomo voi esitetllä omia ideoitaan mutta niiden toteuttamiseen on hänen satava lupa työpaikan yhteistyöryhmltä voidakseent. Mitään pääsiäishartaustilaisuuksia ei sis noin vaan saa pitää työajalla, mihin pakotetaan kaikki työntekijät osallistuman.
Jokaisella on tietysti, niin pomolla kuin työntekijöilläkin oma vastuunsa omista työtehtövistään.
Mitä tulee Volvoon niin siellä aivan varmasti ovat siivojatkin palkattu Volvolta ja näin olleen hekin istuvat mukana tässä yhtesityöryhmässä. Monessa työpaikassa käydään läpi uudet projektit ensin tässä työryhmässä ja sitten sovitaan yhdessä onko projektissa mitään järkeä toteuttaa.
Arvaapa mitä tuli mieleeni?
Hommahan on kuin wanhassa kunnon suuressa ja mahtavassa.
Enpä todellakaan haluaisi yrittäjäksi ainakaan Ruåtsiin. Tuntuisi hassulta pistää omaan ideaansa kiinni kymmeniä tuhansia euroja ja sitten joku siivooja tulee ja sanoo, ettet sinä täällä määrää.
Ei yksi määrää vaan he yhdessä. Se on soivttelua ja jokaisen on tavallaan tehtvä määrättyjä kompromissejä, jokaisen.
Ei sinun tarvitsekkaan muuttaa mihinkään. Sinun on parasta pysytellä siellä missä tunnet itsesi turvalliseksi.
Et ole tainnut joutua elämään kovin suurissa ihmisjoukoissa vai mistä tulee pelko osallistua?
tuo "linkinkin".
Olisiko kiinaa?
Hommahan on niin, että jos minulla on yritys, jonka minä omistan. Niin aivan tasan tarkkaan minä myös käytän ylintä päätäntävaltaa.
Jos joku muu haluaa saman vallan, niin olkaa hyvä ja perustaa oman yrityksen.
Jotenkin tuo Ruåtsin malli sotii omistusoikeuden ideaa vastaan.
Varmasti hyvä malli tavallaan, ei vain sovi individualisteille, eikä pellepelottomille.
Olen elänyt ihan riittävän suurissa ihmisjoukoissa ja tarkoituksella muuttanut pois. 'Livessä' vihaan suuria ihmisjoukkoja ja kaupunkeja.
Kaupungit ovat ikäviä, meluisia, haisevia ja ahtaita ei misään mitään omaa rauhaa.
tuonlaisia henkilöitä jotka eivät ottaisi työtä mistään firmasta vaan haluavat perustaa oman, pelkästään sen takia ettei he suostu yhetistoimintaan, vaan haluavat olla kukkona tunkiolla.
Ketkäs sitten ottaa hommia sinun firmasssai? No heidän täytyy olla täysin avuttomia henkilöitä jotka eivät voi elää muulla tavalla kuin tulla koko ajan komennetuiksi. Heillä on nähtävästi alistumisen tarve ja ovat tyytyväisiä kun joku sanoo mitä on tehtävä ja kuinka ja eikä tarvitse käyttää omia aivojaan eikä avata suutaan.
Autoritäärisiä siis molemmat, niin pomo kuin työläinenkin.
"Urheiluautot; vain mies voi rakstaa jotakin näin epäkäytännöllistä kapinetta." Totta.
Tämä naisten kehittämä menopeli vaikutti käytännöllisyytensä lisäksi tyylikkäältä.
Selkeästikään sinulla ei ole käsitystä ainakaan täkäläisestä yrityskulttuurista.
Hommasta vain ei tule mitään, ellei tee päätöksiä. Entäs sitten jos menee jotain pieleen? Kuka kantaa esim. taloudellisen vastuun. Saanko minä sitten tasa-arvoisesti mennä pyytämään tasa-arvoisilta työntekijöiltä tasa-arvoisesti muutamia kymmeniä tuhansia euroja per nenä?
oikein ihastuin moiseen ajopeliin.
En ollut aikaisemmin kuullut enkä nähnyt.
Samaa odotan mieheltä! ;)
Reaktiostasi päätellen Volvo on tavoittanut kohderyhmänsä tällä projektilla.
Veikkaanpa, että vaikka se Volvo olisi ollut ruma kuin piru niin sinä olisit kehunut sen taivaaseen. :)
Mutta juu, Volvon kohderyhmänä ovat juuri ns. tiedostavat naiset ja tämä projekti osaltaan lisää ko. kohderyhmän posiitiivisia mielikuvia koko brandista.
Toimiikohan se Volvon PR-osasto sittenkään ihan oikein.
Kyllä siitä täkäläisissä lehdissä puhuttiin paljonkin.
ei nyt kaikkiin milipiteisiin tarvitse kytkeä aatteita.
Autoakin kun voi katsella aivan ilman aatteita.
Onko Kurrella päänsärkyä tänään?
Otappa selvää Volvon imagosta Yhdysvalloissa.
Se on juurikin profiloitunut sellaisen tiedostavan ihmisen autoksia. Lisäksi 54% Volvon ostajista on Yhdysvalloissa naisia.
Mieliautoni ovat kyllä Porsche ja Pontiac...Jaguar.
Vielä toistaiseksi ainakin minä asun Suomessa. :)
Pitää sanoa etten ole autoista kiinnostunut joten ohi silmien on voinut mennä. En osais edes käynnistää autoa.
No sen tiedän että Suomessa lehdet kirjoittavat paljon Ruotsista ... joskus ehkä tietävät enempi kuin Ruotsissa.
Joo no ei tuo kai ollut sen kaltainen uutinen että se olisi kavahduttanut ruotsalaisia, ei ainakaan etusivuun jutuksi siitä ollut ainesta.
Nähtävästi oli joutunut lehtien autopalstoille ja siellä en käy minä koskaan.
enkä liiketoiminnan sivuja, eivät kiinnosta minua.
Löytyy paljon miellyttävänpääkin lukemista.
Tämä saattaa sinua nyt hiukan järkyttää mutta ihan kaikki viestit eivät kosketa juuri sinua.
Vaikka toki varsin huomattava palstapersoona toki oletkin.
Juu autoilupalsta ei todellakaan ole millään tavoin välttämätön.
Mutta eikös taloussivut kuuluisi tavallaan yleissivistykseen.
Ruotsi on joka tapauksessa auringonlaskun yhteiskunta sosiaalidemokratian ja feminismin mallimaana. Nämä molemmat aatteet tulevat näivettymään omaan mahdottomuuteensa nykyisessä nopeasti muuttuvassa maailmassa. Hyvinvoinnissa on mukava piehratoida ja esittää yleviä näkemyksiä tasa-arvosta sun muusta tyhjänpäiväisestä.
Todelliset ongelmat maapallolla ovat ympäristöongelmia, jotka alkavat toden teolla näkyä vasta sitten, kun Kiina ja Intia alkavat täydessä mitassa ottaa oman osansa maallisesta hyvästä.
Totuuden hetki koittaa sitten, kun ruvetaan tappelemaan viimeisistä syötäväksi kelpaavista leivänpaloista ja juotavaksi kelpaavasta vesitilkasta.
Kenelle tulee totuuden hetki?
Seuraan keskusteluja.
Ennenkuin Kiina ja Intia pääsevät nostamaan elintasoaa, loppuu se millä planeetan pyörätpyörivät, elikkä öljy.
Sitä ennen pyörät pyörivät ihmisvoimalla.
Ja ihmisiähän Intiassa ja Kiinassa on.
Elämme kiintoisia aikoja.
Ellei öljyä korvaavaa poltto-/voiteluainetta löydy niin koko öljyyn perustuva kuljetus järjestelmä romahtaa. Maailmasta tulee taas suuri paikka.
Muistettava myös öljy teollisuuden raaka-aineena.
Tulemme huomaamaan kulutustavarapuolellakin...
Noh, ainakin muovipusseista ja pakkauksista päästään viimein eroon.
Käyköhän niin, että hyppäämme 200 vuotta takasinpäin. Sasimme ikään kuin yrittää uudestaan, mutta ilman öljyä.
...tulee hyväuskoiselle humanistille, jonka on päätettävä, antaako sen leivänkannikan ja vesitilkan sovinnolla sille, joka voimakeinoin tulee sitä vaatimaan.
Hoitakoot he jotka sen paremmin osaavat.
on jo revitty alas noin 25 vuotta, varsinkin kapitalistien ja multikansallisten yhtiöiden voimin. Globalisatio on jo voimassa.
Ruotsi onkin maailman eniten globalisoitu valtio jos lasketaan väkiluvun mukaan.
Kukaan ei näytä juuri valittavankaan sen kummemmin.
Jaah, minusta taas talouden seuraaminen on kokolailla kiintoisaa ja joskus jopa tuottavaakin.
Niin että oikeinko jo 25 vuoden ajan? Mikä mahtaa olla tilanne vaikkapa vain 100 vuoden kuluttua ? Eikö kiinnosta ?
Globalisaatio onkin jossain määrin voimassa, mutta sen seurannaisvaikutukset täydessä mitassaan
näkyvät vasta kymmenien tai satojen vuosien kuluessa.
Siis yksinkertaisesti toive siitä , että kaikilla olisi hyvä olla (Suuren Johtajamme vaaliteema) maailmanlaajuisesti, on mahdottomuus. Niin kivaa kuin se olisikin.
Kuinka toivoisinkaan, että maailmanlaajuiset ympäristöongelmat ovat pelkkää kauhukuvien maalailua ja ihminen nerokkuudessaan keksii ratkaisut mokomiin ongelmiin.
Mutta kun tosiasiat todistavat toista. Ihminen (ihmiskunta) on äärimmäisen lyhytnäköinen, ahne ja itsekäs, josta syystä "hyvinvointiyhteiskunta" laajemmin ja syvemmällä aikaperspektiivillä on pelkkä utopia.
Kannattaa katsella historiaa hiukan pitemmällä perspektiivillä kuin 25 vuotta.
Ihmisenkin historiassa tämä tekniikan aikakausi on todella lyhyt. Jääneekö historian kirjoihin öljykautena.
tavarat eikä omaisuus. Mielummin elelen ja haen kokemuksia.
Tuota roinaa on kertynyt silti nurkat täyteen. Olis aika viedä taas puolet kaatopaikalle.
Maallista vaan...
Minä menisin vähän toiselle tielle.
Ajattelen, että länsimaisen nyky-yhteiskunnan maallistuminen on saavuttanut päätepisteensä. Mm. islamin näkyvämpi esiintyminen (uskonnonharjoittamisineen) petaa ilmapiiriä vastaavaan trendiin täällä. Oman kulttuuripiirien uskontojen "näyttävyyttä" aletaan painottaa. Nythän on siis näitä pääsiäiskulkueita, jopa Golgata-esityksiä ristiinnaulittuineen.
Minusta tuntuu, että ihmiset hakevat turvallisuuden tunnetta.
Ja sitähän tarjoavat selkeät uskonnot kuten islam esimerkiksi.
Monet ihmiset tarvitsevat tätä uskonnolista tai henkistä eläämäkin kaiken materiaalisen lisäksi ja juuri siksi.
Mutta mitä minä meinasin oli se että ei voi pakkkosyöttää näitä ritauaaleja kaikille. Pitäisi siis olla mahdollisuus jäädä rituaaalien ulkopuolelle. Työpaikalla ei esimerkiksi saisi pakottaa hengellisiin hartaustilaisuuksiin.
Jääköön uskonto ja sen harjoittaminen yksityisasiaksi.
Kun silmät auki katsoo, uskonto ei täälläkään ole yksityisasia.
Kulttuureja tarkkaillessamme meillä kuitenkin on useimmiten vain kaukolasit, ja ken käyttää kaksiteholaseja (nähden hyvinkin lähelle) saa kuulla olevansa sitä ja tätä.
Eipä noihin työpaikkahartauksiin ole mikään pakko osallistuakaan.
Toisaalta voihan koko yritys olla arvopohjaltaan hyvin kristillinen. Silloin henkilön joka ei osallistu yhteiseen tapahtumaan, tulisi miettiä onko tämä sitten kään hänen arvoilleen sopiva paikka.
Sinänsä kyllä samaa mieltä uskonnon harjoittamisesta.
mutta ei se silti estä etteikö ihmisen olisi kehiteltävä omaa vahvaa identiteettiään ryhmänkin sisällä.
Ryhmä antaa jonkinlaisen turvallsiuuden tunteen mutta se ei silti muuta tippaakaan todellisen sisäisen turvallisuudentunteen määrää. Se antaa vain turvallisuuden kaltaiset puitteet. Ryhmä antaa vain ulkonaista turvallisuutta, sisäisestä trvallisuudentunteesta on jokaisen pidettävä itse huoli.
Mitä sisältäpäin turvallisempi yksilö, sitä paremmin hän tulee toimeen ryhmässä ja paremmin pystyy vaikuttamaan ryhmän yhteishenkeen.
Nyt meni ihan ei aiheeksi.
Mutta kun nyt kerran Ruotsi.
Kylla on ollutpari viime vuotta mukava lukea kun se polittisesti korrekti feministimielipide mediassa on murtunut Ruotsissa.
Koko homma alkoi vuonna 2005. Muurit murtuivat.
Enaa ei Winberg kirjoita Aftonbladetiin kuinka mummin pitaisi varoa vaaria, tai etta miksi naiset eivat vihaa enemman. Kukaan ei kehtaa. Monet poliittiset aarifeministit pitavat matalaa profiilia, ja feministista muuttui sellainen kirosana etta jopa Linda Skugge siita irtisanoutui.
Ulf Lunellkin kirjoitti kirjassaan naista "Lindoista ja Belindoista" jolla viitattiin noihin Exressenin "fittsim" femakoihin.
Sourzelta ajettiin femakot pois vaikuttamasta, ja demareiden feministinen natverkki, Ulvskogin johdolla, pommitettiin netissa maan tasalle.
Ja mika parasta, Anna Ekelund astui esiin. Nyt kun Linda Skugge vetaa Expressenilla viela sita tuttua nollalinjaa, niin Ekelund tulittaa kovilla.
Talla kertaa tahtaimena Skugge.
Ja kysymys on hyva. Miksi ei vaadita Ruotsin fudareilta esimerkiksi japaniboikottia valaanpyydystyksen takia...jne...
http://www.aftonbladet.se/vss/nyheter/story/0,2789,809382,00.html
Ei oikein nyt sovi tähän ketjuun.. tää aloitus on muutenkin jo liian laaja käsittenen...
Tahtoo yleensä hiukan rönsyillä nämä jörinät, jorinat ja kurinat sekä narinat. ;)
Muutenkin Expressen lyysahti siihen tyhjaan feministijaaritukseen. Aivan eri luokkaa kuin Aftonbladet, ainakin mita tulee kolmnisteihin.
Expressenilla siis tosiaan Linda Skugge ja Belinda Olsson vetureina, kaksi "fittsim" femakkoa. Ja journalistinen taso sen kuin heikkenee, ja Aftonbladet on jo mailien paassa, enaa ei voi edes puhua kilpailusta..
Ja mita viela. Jonnekkin on Aftonbladet saanut passitettua kauheimman "naisasian" tyhjankalattajan Asa Mattsonin. Kaikuvampaa tyhjankalattajaa saa kylla suurennuslasilla hakea..
Ajat ovat parantuneet Ruotsissa.
Miten kay Schymanin feministipuolueelle. Sita tulee olemaan mielenkiintoista seurata. Enka nyt ivallisesti tarkoita, vaan kun kerran sanasta feministi on tullut yha enemman kirosana. Miten aikoo Schyman tuon kaantaa. Hyvin taktikoiva politiikko. Osaa myos taktikoida veroepaselvyydet.
Mutta ala sekoita aloitukseen. Tama nyt oli lahinna yksityisviesti.
Sori, ela anna sekoittaa.
Sen verran innostuin positiivisesti, tass, kuin luin Ekelundin viimeisimman kolumnin...
Et jää mistää vaille jos vaikka et lukiskaan.
Lue vaikka Svenska Dagbladet tai DN.
Vaikken ookkaan porvari niin silti Svenska Dagbladet on mielestäni Ruotsin paras lehti ja ihmeen neutraali. Sen kulttuurisivut ovat Ruotsin parhaat.
Eipä tässä nyt mitään niin kamalaa päässyt tapahtumaan.
..etta juuri DN:n kulttuuritoimitus oli voimakkaimmin tuota Evin Rubarin dokumenttia vastaan. Hyvin feministinen kulttuuritoimitus.
Muutenkin ollut feministinen aanitorvi.
Guilloun mielesta myos aarioikeiston.
------------
Mutta ymmarran pointtisi. Tarkoitat varmaan kulttuuria yleensa, et niinkaan sita poliittista mielipidetta mika kulttuurintoimituksella mahdollisesti on.
Nyt en tieda enaa miten feministinen se on, mutta viela aika askettain lahti kovaan taisteluun Rubaria vastaan..
Samaa mielta.
Lehti yrittaa enaa jollain sensaatiojournalismilla pinnistella, ja mielipidevaikuttajat ovat kutakuin niita "fittsim" femakoita 90-luvun taitteesta.
Tuntuu ikaankuin silta, etta journalismi tuhosi journalismin...
Aanitorvena siis on alyllisia gigantteja kuten Skugge, jonka suurin vihollinen viimeiset kymmenen vuotta on ollut keski-ikainen valkoinen mies. :)
..sekotin Dagbladetin ja DN:n.
Nyt en muista edes kummassa oli se hyvin poliittis-feministinen kulttuuritoimitus, mutta jommassa kummassa.
Puoluti myos avoimesti Uppsalan Yliopistoa. Genustutkimuksen aanitrorvi, tuo kulttuuritoimitus.
Oli miten oli.
Jos nyt sitten poistun sotkemasta...
En millaan malta olla viela sanomatta.
Mielestani parasta naissa jutuissa on se, etta juuri nuo sylkijat, jotka viimeiset kymmenen vuotta on ansainneet leipansa silla etta osoittelevat sormia ja sylkevat muiden paalle, etta juuri HEIDAN paalleen nyt syljetaan.
Vapauttavaa.
PS. Guillou on muuten puhunut "bombliberala kulturskribenter" kasitteena, kun on tarkoittanut "malligaste morgontidnigar" ja heidan suhtautumista Palestiinaan ja Irakin sotaan. Silla siis viittaus "aarioikiestoon"...Eli mahtaako edes viitata itse kulttuuritoimitukseen....silla hieman oudolta kylla kuulostaa etta itse entiteetti, kulttuuritoimitus, olisi oikeistolainen...mita se nyt ei tietenkaan ole...
Enkä tunne Evin Rubar jupakkaa ollenkaan. Pitänee selailla ja tutustua asiaan.
Kuka lienee Evin Rubar...
Jaa no nyt selvis kun Googletin. Evin on siis kurdinainen joka teki sen ohjelman "Könskriget". Nyt alkaa valjeta...
OK.
Aika ei riitä lukemaan kaikkea ...näin ohjelman ja keskityin sen sisältöön enempi kuin tekijään. ROKS vaan pyörii päässä...
Åsa Matssonin kirjoitukset 70-luvulla ja kiusoitteli sitten minua niillä. No leikillään...
Muuta jos Åsa'a ikävä tulee niin hänet tavoittaa nykyään tästä osoitteesta:
http://www.salongk.se/
..hierarkian poistaminen tuskin tekee yhteiskuntaa tasa-arvoisemmaksi, vaan lisää yksilöille entistä enemmän vastuuta..
..nykyaikainen organisaatio ei enää perustu jäykkään hierarkiaan, koska sille ei ole elinmahdollisuuksia nopeasti muuttuvassa maailmassa, tämän päivän organisaatio on pitkälle tiimiorganisaatio, jossa päätäntävaltaa siirretään mahdollisimman lähelle suorittavaa toimintaa..
..siitä taas on seurauksena se, että jokaisella ihmisellä on nykyään myös hallinnollinen vastuu suorituksestaan, enää ei riitä, että tekee sen mitä on käsketty, vaan nyt pitää myös osallistua oman tehtävänsä kaikinpuoliseen kehittämiseen, inhimilliset kyvyt pyritään hyödyntämään mahdollisimman täysivaltaisesti..