Suomalainen yhteiskunta jakautuu entistä enemmän. Menneinä vuosikymmeninä ilmainen opiskelu mahdollisti lahjakkaille, ahkerille ja kunnianhimoisille ihmisille mahdollisuuden kouluttaa ja kehittää itseään. Sitten tämä kehitys kultaisten vuosikymmenien seurauksena meni liian pitkälle. Viiden miljoonan henkilön kansalla alkoi olla yliopistoja-, korkeakouluja- ammttikorkeakouluja, opistoja ja instituutteja joka korttelissa. Ainut korkeakoulu, jota Suomeen ei ehditty perustaa oli Ray Crockin ideoima hampurilaisyliopisto.
Tämä kehityskulku johti siihen, että suomalaisen työntekijän kustannukset nousivat niin korkeiksi, ettei työn tekeminen enää ole kilpailukykyistä verrattuna halvan työvoimakustannusten maihin. Tämän vuoksi suomalainen teollisuustuotanto siirtyy kolmansiin maihin.
Onhan yhteiskunnan resurssien haaskaamista, että yksinkertaisella kokoamatuotantolinjalla istuu tohtoris- tai maisteristason omaavia insinöörejä.
Anne Brunilan työryhmän ehdotus oli lukukausimaksujen palauttaminen korkeakouluihin ja opiskeluaikakiintiöt. Samalla yliopistoja ja korkeakoulujen määrää on supistettava. Vain näin voidaan kohdentaa kansakunnan resursseja. Tämä johtaa väistämättä uudenlaisen sääty-yhteiskunnan syntyyn ja eriarvoisuuden lisääntymiseen, mutta se välttämätöntä tulevaisuudessa.
Tämä kehityskulku johti siihen, että suomalaisen työntekijän kustannukset nousivat niin korkeiksi, ettei työn tekeminen enää ole kilpailukykyistä verrattuna halvan työvoimakustannusten maihin. Tämän vuoksi suomalainen teollisuustuotanto siirtyy kolmansiin maihin.
Onhan yhteiskunnan resurssien haaskaamista, että yksinkertaisella kokoamatuotantolinjalla istuu tohtoris- tai maisteristason omaavia insinöörejä.
Anne Brunilan työryhmän ehdotus oli lukukausimaksujen palauttaminen korkeakouluihin ja opiskeluaikakiintiöt. Samalla yliopistoja ja korkeakoulujen määrää on supistettava. Vain näin voidaan kohdentaa kansakunnan resursseja. Tämä johtaa väistämättä uudenlaisen sääty-yhteiskunnan syntyyn ja eriarvoisuuden lisääntymiseen, mutta se välttämätöntä tulevaisuudessa.
Vastaukset 5
Vanhimmat
Sain juuri tilanneraportin Voikkaalta. Paperiteollisuuden työntekijöiden palkat ovat nousseet sitä vauhtia, ettei työnteko voi millään olla kannattavaa halpamaihin verrattuna.
Paperiliittoa ei tästä voi syyttää. Ei se ole hullu, joka pyytää vaan se joka maksaa.
Mitä todennäköisemmin Voikkaan tehtaan väki palkataan edellisen 5.000 euron kuukausipalkan sijasta 2.500 eurolla takaisin parin vuoden päästä, kun suhdannevaihtelu on tasaantunut. Se on kuitenkin suomalaisen keskivertoansion tasoa.
Kyse on hintojen harmonisoinnista ei muusta.
Kuules nyt SOSIALISTI. Perussuomalaiset eivät ole niin tyhmiä, kun kuvittelet.
En ole sosialisti vaan talouden kommentaattori ja kirjoitan nimimerkillä Jurgen von Kikkelsdorff.
Metsäteollisuus ry vaatii valtion mukaantuloa, jotta puukauppa saataisiin käyntiin kotimaassa ja tuo halpapuuta Venäjältä jopa laittomin keinoin.
Kauppa käy kun puusta maksetaan oikea hinta. Valtion puuttumista kauppaosapuolten välille ei tarvita.
Nyt on metsäteollisuudenkin otettava lusikka kauniiseen käteen ja alettava käymään kauppaa tai sitten siirrettävä tuotanto Brasilian sademetsiin.
Metsäteollisuusyritykset ovat Suomessa yksityisessä omistuksessa olevia pörssiyhtiöitä. Jos ajat ovat huonot on omistajien tingittävä voitostaan ja yhtiöt on saatettava tuloskuntoon, kuten monissa yhtiöissä on tehtykin.
Valtiota ja verorahoja tämän kehityksen koordinointiiin ei tarvita. Yhtiöiden on itse hoidettava itsensä tuloskuntoon tai poistuttava "autuaamille" metsästysmaille.
On hävytöntä Metsäteollisuus ry:ltä huutaa valtiota takuumieheksi.
Tosin tässäkin pätee sama viisaus: Ei se ole hullu joka pyytää vaan se joka maksaa.