Asumme kaupunkialueella ja naapurissamme on iso villiintynyt "puutarha", jossa huonokuntoinen rintamamiestalo ja pieni ulkorakennus, josta katto romahtanut.
Tontilla kasvaa paljon jättisuuria puita ja varsinkin isot koivut näyttävät huonokuntoisilta. Nyt talven jälkeen paksuja oksia pudonnut miltei aitamme päälle. Puut roskaavat myös syksyllä tonttiamme, jolta joutuu haravoimaan 3-4 200L:n jätesäkillistä lehtiä, vaikkei pihassamme kasva ainuttakaan lehtipuuta.
Tontin omistaa vanha ihminen, joka ei ainakaan tunnu ymmärtävän mitä puhumme. Emme haluaisi alkaa riitelemään puiden kaatamisesta tai tontin siistimisestä.
Voiko asian antaa kaupungin "hoidettavaksi" tai onko mitään tapaa järjestää asia anonyymisti? Eikö kaupungin pitäisi velvottaa ihmisiä pitämään tonttinsa edes jonkinlaisessa kunnossa?
Voiko palokuntaa pyytää tarkastamaan puiden kuntoa? Lähin iso koivu kasvaa metrin päässä rajasta.
Naapurin
22
13070
Vastaukset
- Rikkaruohonen
Lainsäädäntöhän määrää että asuinalueen tontit ja rakennukset on pidettävä siistissä kunnossa. Lainsäädäntö määrää myös kunnan huolehtimaan että näin on. Käytännössä on vaikeaa saada ketään tekemään mitään. Epäsiistin kiinteistön omistaja ei voi tai ei tahdo ja kunta puolestaan ei tahdo sekaantua asiaan.
Ainakin täällä kun yritimme saada kuntaa tarkastamaan naapurimme kiinteistön tilanteen ja määräämään tai toteuttamaan sen siistimisen niin kunta ei edes suostunut käsittelemään pyyntöä. Aikamme kun tivasimme niin kunnalta kävi naapurin oven takana kahville pyrkimässä henkilö, mutta naapuri ei päästänyt sisään (nukkuu päivät) ja sen jälkeen asialle ei ole tehty mitään.
Yleisin reagointi asiaan oli sekä kunnassa että kansalaisten keskuudessa että siistikää te se naapurin kiinteistö omalla työllänne ja omalla kustannuksellanne. - Nimetön
Meillä on asiasta erilaista lainsäädäntöä. Naapuruuslain (Laki eräistä naapuruussuhteista) 17 §:ssä on eräänlainen yleissäännös siitä, mitä naapurin ei tarvitse sietää naaprustossaan. Tuo naapurin käsite on aika venyvä ja välimatkaa voi olla joskus kilometrikaupallakin. Em. lain 8 §:ssä naapurilla on oikeus katkoa toisen tontilta tulevat puiden juuret ja tietyssä tilanteesa oksatkin. Mikäli naapurin tontin puut varjostavat, on mahdollisus kaadattaa liian korkeiksi kasvaneet ja varjostavat puut.
Jokaisessa kaupungissa on erikseen kehitellyt sännöt muun muassa siitä, miten rakennusten julkisivuista pitää huolehtia. Kaupunkikuvaan ei kuulune sallia sitä, että tontilla seisoo osittain sortuneita rakennuksia.
Teidän tapauksessanne olisi järkevintä käydä keskustelemassa kaupunkinne ko asioista huolehtivan virkamiehen luona. Hänet voi myös kutsua paikalle toteamaan, mistä oikein on kyse.
Jos palataan noihin puiden lehtiin, on kysymys toisen tontin roskaamisesta ja senkin voi tuon naapuruuslain ja kaupungin sisäisen järjestyssäännön avulla saattaa kuntoon.
Yksi erikoisimmista naapuruusjutuista on kokemukseni mukaan se, kun neuvottelujen ja viranomaisten kanssa käydyn yhteistyön jälkeen naapuri joutui, joskin ilman oikeudenkäyntiä rakentamaan tonttinsa rajalle noin viisi metriä korkean aidan. Siinä oli tilanne se, että erään järven rannalla oli matalahko niemi ja sillä huvilatontti.Niemen tyvessä oli tontin raja, jossa maasto nousi kalliokumpareelle ja sinne oli rakennettu aika lähelle rajaa toinen huvila, jonka terassilta oli upeat näkymät järvelle ja alla olevalle naapurin tontille, jossa kaunis rouva ja upeat tyttäret ottivat aurinkoa. Tämän vuoksi siellä ylhäällä olevan talon terassilla oli kaikenlaista kuhinaa. Homma siis loppui siihen, että siihen rajalle kallion eteen laitettiin pitkät, viisi metriä korkeat aidanpylväät ja itse aita sinne yläpäähän niin, että terassilta ei enää nähnyt noin vain, mitä alempana olevat naapurit askartelivat.Molempien perheitten rouvat olivat lopputulokseen erittäin tyytyväisiä senkin vuoksi, että aidan suunnitteli eräs varsin kuuluisa arkkitehti.
Toivotan asiallista lopputulosta ja hyvää pääsiäistä.
Rami- anssi.
Virkamies ei mahda mitään yksin. Niinkuin jo kerroin, otat yhteyden kyllä virkamieheen, mutta myös esimerkiksi ympäristö lautakuntaan. Se antaa korjaus kehotukset ja tekee julkisivu katselmukset. Ainakin meillä. Jos ei mitään tapahdu, niin annetaan uhkasakko. Jollekkin lautakunnalle ne kuuluu kyllä. Oksista olet oikeassa. Hyvä keino päästä eroon puista on porata juureen reikä ja kaataa sinne vesakko myrkkyä. Tappi päälle ja seuraavana kesänä puu on kuulemma kaato valmis. Eläviä puita ei saa yleensä kaataa, mutta nyt se on kuollut. Olen istunnut kyseisessä lautakunnassa 8 vuotta varalla, joten tämä on tietoa.
Kyseinen lainkohta kokonaisuudessaan kuuluu näin: "Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki siltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista." Oleellista tässä on koko lainkohdan lukeminen ja ymmärtäminen.
Eli kuvatunlaisiin toimiin voi ryhtyä vain haittaperusteella. Haittoja arvioitaessa on otettava huomioon, että kys. lainkohta on peräisin vuodelta 1920 ja sitä harvoin voidaan soveltaa nyk. kaupunkien kaava-alueella sijaitsevien tonttien suhteen.
Ymmärtääkseni ainoa laillinen tapa edetä asiassa on ottaa yhteyttä oman asuinkaupunkinsa puisto-osastoon jonka täytyy ottaa kantaa siihen, onko naapurin puista ko. lain tarkoittamaa haittaa? Mahd. katselmuksessa täytyy kuunnella myös molempia osapuolia samanaikaisesti.
Puiden kaataminen ja jopa karsiminenkin kaava-alueilla on aina luvanvaraista touhua myös omalla tontilla. Asiasta on säädöksiä myös tuoreemmassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (5.2.1999/132, 18 luvun 128§) jossa säädetään, että asemakaava-alueilla puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa.
Luonnon normaaliin kiertokulkuun kuuluva lehtien putoaminen ei ole roskaamista! Ainakin itse ymmärtäisin, että roskaaminen on ihmisen itsensä aiheuttamaa tahallista toimintaa. Jos joku ei suostu haravoimaan muita kuin omalta tontilta tulleita lehtiä, on syytä vakavasti harkita asuinmuotoa.
Pahimmillaan tällaisista sangen vähäpätöisistä asioista voi kehkeytyä suuri riita ja naapurin puut ovat elämääkin suurempi kysymys. Joskus näitä saatetaan ratkoa jopa käräjäoikeudessa jonka ratkaisu tämänkin tarinan taustalla on.- anssi.
Faari45 kirjoitti:
Kyseinen lainkohta kokonaisuudessaan kuuluu näin: "Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki siltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista." Oleellista tässä on koko lainkohdan lukeminen ja ymmärtäminen.
Eli kuvatunlaisiin toimiin voi ryhtyä vain haittaperusteella. Haittoja arvioitaessa on otettava huomioon, että kys. lainkohta on peräisin vuodelta 1920 ja sitä harvoin voidaan soveltaa nyk. kaupunkien kaava-alueella sijaitsevien tonttien suhteen.
Ymmärtääkseni ainoa laillinen tapa edetä asiassa on ottaa yhteyttä oman asuinkaupunkinsa puisto-osastoon jonka täytyy ottaa kantaa siihen, onko naapurin puista ko. lain tarkoittamaa haittaa? Mahd. katselmuksessa täytyy kuunnella myös molempia osapuolia samanaikaisesti.
Puiden kaataminen ja jopa karsiminenkin kaava-alueilla on aina luvanvaraista touhua myös omalla tontilla. Asiasta on säädöksiä myös tuoreemmassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (5.2.1999/132, 18 luvun 128§) jossa säädetään, että asemakaava-alueilla puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa.
Luonnon normaaliin kiertokulkuun kuuluva lehtien putoaminen ei ole roskaamista! Ainakin itse ymmärtäisin, että roskaaminen on ihmisen itsensä aiheuttamaa tahallista toimintaa. Jos joku ei suostu haravoimaan muita kuin omalta tontilta tulleita lehtiä, on syytä vakavasti harkita asuinmuotoa.
Pahimmillaan tällaisista sangen vähäpätöisistä asioista voi kehkeytyä suuri riita ja naapurin puut ovat elämääkin suurempi kysymys. Joskus näitä saatetaan ratkoa jopa käräjäoikeudessa jonka ratkaisu tämänkin tarinan taustalla on.Ensinnäkin. puutarha puolelta kysytään esimerkiksi jos haluat kaataa puun esimerkiksi kunnan alueelta (metsästä). Silloin se voi olla konkelo tai muuten sairas. Kun puhutaan kaava-alueesta ja etenkin tontilla kasvavista puista, niin se kuuluu ihan toiselle instanssille. Jos puu on sellainen, että se kuuluu oleellisesti ympäristöön, niin se tarvii kaatoluvan ja sen voi myöntää rakennusvalvonnasta joku. Eri kunnissa on asiat keskitetty eri lautakuntiin, mutta silloin kun puhutaan luvista (rakennus,ympäristö, terveys ja muut), niin pitää muistaa, että ne kuuluu sellaisen lautakunnan alaisuuteen, jonka puheenjohtaja on tuomari. Kaikki muut lautakunnat voi olla miten vain, mutta ei tämä, missä päätetään lakisääteisistä asioista. Ja vielä nämä kiistat näistä asioista. Ensin virkamies-lautakunta-oikeus tälleen se menee. Olen itse istunnut kokouksissa, missä on päätetty näistä asioista.
- tontti
Faari45 kirjoitti:
Kyseinen lainkohta kokonaisuudessaan kuuluu näin: "Se, jolle oman tahi nautintaoikeudella hallitsemansa maan käyttämisestä johtuu haittaa naapurin alueelta tunkeutuvista juurista, olkoon oikeutettu ottamaan ne pois. Sama olkoon laki siltä ulottuviin oksiin nähden, ellei omistaja kohtuullisessa ajassa siihen kehoituksen saatuaan niitä poista." Oleellista tässä on koko lainkohdan lukeminen ja ymmärtäminen.
Eli kuvatunlaisiin toimiin voi ryhtyä vain haittaperusteella. Haittoja arvioitaessa on otettava huomioon, että kys. lainkohta on peräisin vuodelta 1920 ja sitä harvoin voidaan soveltaa nyk. kaupunkien kaava-alueella sijaitsevien tonttien suhteen.
Ymmärtääkseni ainoa laillinen tapa edetä asiassa on ottaa yhteyttä oman asuinkaupunkinsa puisto-osastoon jonka täytyy ottaa kantaa siihen, onko naapurin puista ko. lain tarkoittamaa haittaa? Mahd. katselmuksessa täytyy kuunnella myös molempia osapuolia samanaikaisesti.
Puiden kaataminen ja jopa karsiminenkin kaava-alueilla on aina luvanvaraista touhua myös omalla tontilla. Asiasta on säädöksiä myös tuoreemmassa maankäyttö- ja rakennuslaissa (5.2.1999/132, 18 luvun 128§) jossa säädetään, että asemakaava-alueilla puiden kaatamista tai muuta näihin verrattavaa toimenpidettä ei saa suorittaa ilman lupaa.
Luonnon normaaliin kiertokulkuun kuuluva lehtien putoaminen ei ole roskaamista! Ainakin itse ymmärtäisin, että roskaaminen on ihmisen itsensä aiheuttamaa tahallista toimintaa. Jos joku ei suostu haravoimaan muita kuin omalta tontilta tulleita lehtiä, on syytä vakavasti harkita asuinmuotoa.
Pahimmillaan tällaisista sangen vähäpätöisistä asioista voi kehkeytyä suuri riita ja naapurin puut ovat elämääkin suurempi kysymys. Joskus näitä saatetaan ratkoa jopa käräjäoikeudessa jonka ratkaisu tämänkin tarinan taustalla on.Kiitoksia vaan neuvoista ja kannanotoista. Me joudutaan maksamaan jokaisesta jätesäkistä, joka ei mahdu roskikseen erillinen jätteenkuljetusmaksu. Käynkö tarjoamassa maksukuittia naapurille?
Myöskin haravoimiseen käytetty aika ei ole ilmaista. Vai tulisitko sinä joutessasi meille joka syksy haravoimaan noin arviolta 10-12 tuntia. Työpäivän jälkeen 2-3 tuntia kerrallaan...
Lisäksi puut ovat todella isoja eikä kukaan täysijärkinen kapuaisi sahailemaan meidän tontille ulottuvia oksia. Lähin puu kasvaa siis metrin päässä rajasta. Nehän putoaisivat talomme katolle ja aidan päälle. Kuka maksaa ammattimiehen palkan?
Pikemminkin ihmiset, joille puut ovat "elämääkin suurempia kysymyksiä" joutaisivat muuttamaan korpikuusen kannon alle.
Tämä puun pystyynkuivattaminen olisi muuten hyvä konsti mutta sitä ei voi turvallisesti toteuttaa koska puista jo nyt putoilee lumen ja tuulen voimasta isoja oksia. - Anonyymi
tontti kirjoitti:
Kiitoksia vaan neuvoista ja kannanotoista. Me joudutaan maksamaan jokaisesta jätesäkistä, joka ei mahdu roskikseen erillinen jätteenkuljetusmaksu. Käynkö tarjoamassa maksukuittia naapurille?
Myöskin haravoimiseen käytetty aika ei ole ilmaista. Vai tulisitko sinä joutessasi meille joka syksy haravoimaan noin arviolta 10-12 tuntia. Työpäivän jälkeen 2-3 tuntia kerrallaan...
Lisäksi puut ovat todella isoja eikä kukaan täysijärkinen kapuaisi sahailemaan meidän tontille ulottuvia oksia. Lähin puu kasvaa siis metrin päässä rajasta. Nehän putoaisivat talomme katolle ja aidan päälle. Kuka maksaa ammattimiehen palkan?
Pikemminkin ihmiset, joille puut ovat "elämääkin suurempia kysymyksiä" joutaisivat muuttamaan korpikuusen kannon alle.
Tämä puun pystyynkuivattaminen olisi muuten hyvä konsti mutta sitä ei voi turvallisesti toteuttaa koska puista jo nyt putoilee lumen ja tuulen voimasta isoja oksia.Ei näille voi kun nauraa kun näitä lukee :D
- Nimetön
Oli aika yllättävää lukea noita erilaisia kommentteja. Ensinnäkin näyttää olevan tsaarin aika, kun oikeaa viranomaista ei tunnu löytyvän asian ratkaisemiseen. On lautakuntaa jos toistakin ja jos asian esittää väärälle virkamiehelle, saa katua. Jotkut ovat istuneet lautakunnassakin, mutta palopäällikköä tarvitaan.
Ilmeisesti tässä tapauksessa on kysymys puista, jotka ovat vain kasvaneet liian suuriksi ja varjostavat ja samalla haittaavat naapurin asumista omalla tontillaan.
Olen samaa mieltä eräään vastaajan kanssa siitä, että parasta olisi keskustella rauhallisesti naapurin kanssa. Hän voisi tulla juomaan kolpakollisen sinne varjon puolelle ja samalla todeta, että jotain pitäisi tehdä. Mikäli naapuri ei tähän kykene, on asia viranomaisten hoidettava.
Tässä tapauksessa on kyse jostakin kaupungista. Kaupunki on viranomainen. Jos ei muu auta, kannattaa lähettää kirje kaupungille ja kertoa asia siinä. Kaupungin velvollisuutena on sitten hoitaa se omassa organisaatiossaan oikealle "lautakunnalle".
Nyt ei liene kysymys muusta kuin aivan tavallisesta asian hoitamisesta. Kysymyksessä ei ole rauhoitetut puut, ei valkoselkätikka eikä liito-orava, jonka ulosteita kuljetetaan tulitikkuaskeissa sinne sun tänne.
Kaupungin säännöt eivät voi mennä laissa kansalaisen turvaksi ja oikeuksiksi säädetyn yli.
Näinollen viime kädessä tapaukseen voidaan soveltaa naapuruussuhdelakia, vaikka se onkin säädetty joskus 20-luvulla viime vuosisataa.
En missään tapauksessa ryhtyisi kaatelemaan jotain myrkkyä puun juurille. Se on ainakin , jos ei muuta, niin lapsellista.
Se, että naapuri ei mahdollisesti ymmärrä asiaa, on tietysti kysymys erikseen.
Yrittäkää pärjätä
Rami- C.E.
"Olen samaa mieltä eräään vastaajan kanssa siitä, että parasta olisi keskustella rauhallisesti naapurin kanssa. Hän voisi tulla juomaan kolpakollisen sinne varjon puolelle ja samalla todeta, että jotain pitäisi tehdä."
Käsittääkseni alkuperäisen kysyjän ongelma olikin siinä, että naapuri ei ollut halukas ymmärtämään kysyjän esittämää ongelmaa. Mutta tietenkin olet oikeassa eli näin on, että puhumalla asiat yleensä selviää.
"Mikäli naapuri ei tähän kykene, on asia viranomaisten hoidettava."
Minkä viranomaisen? Millä perusteella? Mihin tarkkaan ottaen pitää puuttua?
Ensimmäinen perusongelma on miksei täällä pysty aiheeseen liittyen kovin tarkkoja neuvoja, johtuu siitä, että monet kunnat ja kaupungit ovat järjestäneet viranomaisten ja lautakuntien vastuualueet kovin eri tavoin, mihin niillä on kunnan itsehallintoon perustuen. Joten neuvosi ottaa suoraan kaupunkiin yhteyttä on kylläkin ihan hyvä ja kannatettava.
Toiseksi, kun tuota alkuperäisen kysyjän juttua katsoo, niin lähinnä tuo huonokuntoinen ulkovarasto on oikeastaan ainoa asia mihin kaupunki voi suoraan puuttua, eli mikäli se on kovin näkyvällä paikalla että se rumentaa kaupunkikuvaa. Silloinkin kyseeseen tulisi lähinnä purkamiskehoitus, josta on vielä pitkä matka täällä mainostettuihin uhkasakkoihin. Ehkä jonkinlaisen kehoituksen puutarhan hoitoonkin saattavat jopa antaa, jos paikanpäälle lähtevät, mutta tuskin muuta.
"Näinollen viime kädessä tapaukseen voidaan soveltaa naapuruussuhdelakia, vaikka se onkin säädetty joskus 20-luvulla viime vuosisataa."
No mitähän kohtaa sitten aioit soveltaa.
8 § ei käynyt alkuperäiselle kysyjälle, koska pelkäsi mahdollisesta ammattimiehen palkasta syntyneitä kuluja. Eli siis ei tahtonut käyttää naapuruussuhdelain mukaista oikeuttaan oksien poistoon.
Mielestäni toisestakaan mahdollisesta pykälästä ei ole kovin paljoa apua, eli 18 §:stä. Hoitamattomasta puutarhasta huonokuntoisine ulkorakennuksineen syntyvä esteettinen haita, vaikka se yhdistettäisiin putoaviin lehtiin ja varjostukseen, ei mielestäni millään täytä "kohtuuttoman rasituksen" ehtoa. Ei vaikka puusta putoilisikin satunnaisesti oksia. Joten mitähän kohtaa ajattelit? - C.E.
C.E. kirjoitti:
"Olen samaa mieltä eräään vastaajan kanssa siitä, että parasta olisi keskustella rauhallisesti naapurin kanssa. Hän voisi tulla juomaan kolpakollisen sinne varjon puolelle ja samalla todeta, että jotain pitäisi tehdä."
Käsittääkseni alkuperäisen kysyjän ongelma olikin siinä, että naapuri ei ollut halukas ymmärtämään kysyjän esittämää ongelmaa. Mutta tietenkin olet oikeassa eli näin on, että puhumalla asiat yleensä selviää.
"Mikäli naapuri ei tähän kykene, on asia viranomaisten hoidettava."
Minkä viranomaisen? Millä perusteella? Mihin tarkkaan ottaen pitää puuttua?
Ensimmäinen perusongelma on miksei täällä pysty aiheeseen liittyen kovin tarkkoja neuvoja, johtuu siitä, että monet kunnat ja kaupungit ovat järjestäneet viranomaisten ja lautakuntien vastuualueet kovin eri tavoin, mihin niillä on kunnan itsehallintoon perustuen. Joten neuvosi ottaa suoraan kaupunkiin yhteyttä on kylläkin ihan hyvä ja kannatettava.
Toiseksi, kun tuota alkuperäisen kysyjän juttua katsoo, niin lähinnä tuo huonokuntoinen ulkovarasto on oikeastaan ainoa asia mihin kaupunki voi suoraan puuttua, eli mikäli se on kovin näkyvällä paikalla että se rumentaa kaupunkikuvaa. Silloinkin kyseeseen tulisi lähinnä purkamiskehoitus, josta on vielä pitkä matka täällä mainostettuihin uhkasakkoihin. Ehkä jonkinlaisen kehoituksen puutarhan hoitoonkin saattavat jopa antaa, jos paikanpäälle lähtevät, mutta tuskin muuta.
"Näinollen viime kädessä tapaukseen voidaan soveltaa naapuruussuhdelakia, vaikka se onkin säädetty joskus 20-luvulla viime vuosisataa."
No mitähän kohtaa sitten aioit soveltaa.
8 § ei käynyt alkuperäiselle kysyjälle, koska pelkäsi mahdollisesta ammattimiehen palkasta syntyneitä kuluja. Eli siis ei tahtonut käyttää naapuruussuhdelain mukaista oikeuttaan oksien poistoon.
Mielestäni toisestakaan mahdollisesta pykälästä ei ole kovin paljoa apua, eli 18 §:stä. Hoitamattomasta puutarhasta huonokuntoisine ulkorakennuksineen syntyvä esteettinen haita, vaikka se yhdistettäisiin putoaviin lehtiin ja varjostukseen, ei mielestäni millään täytä "kohtuuttoman rasituksen" ehtoa. Ei vaikka puusta putoilisikin satunnaisesti oksia. Joten mitähän kohtaa ajattelit?"Mielestäni toisestakaan mahdollisesta pykälästä ei ole kovin paljoa apua, eli 18 §:stä"
Siis tarkoitin 17. pykälää, tuo 18 § ei sovellu kovin hyvin tähän tapaukseen muutenkaan. - tontti
C.E. kirjoitti:
"Olen samaa mieltä eräään vastaajan kanssa siitä, että parasta olisi keskustella rauhallisesti naapurin kanssa. Hän voisi tulla juomaan kolpakollisen sinne varjon puolelle ja samalla todeta, että jotain pitäisi tehdä."
Käsittääkseni alkuperäisen kysyjän ongelma olikin siinä, että naapuri ei ollut halukas ymmärtämään kysyjän esittämää ongelmaa. Mutta tietenkin olet oikeassa eli näin on, että puhumalla asiat yleensä selviää.
"Mikäli naapuri ei tähän kykene, on asia viranomaisten hoidettava."
Minkä viranomaisen? Millä perusteella? Mihin tarkkaan ottaen pitää puuttua?
Ensimmäinen perusongelma on miksei täällä pysty aiheeseen liittyen kovin tarkkoja neuvoja, johtuu siitä, että monet kunnat ja kaupungit ovat järjestäneet viranomaisten ja lautakuntien vastuualueet kovin eri tavoin, mihin niillä on kunnan itsehallintoon perustuen. Joten neuvosi ottaa suoraan kaupunkiin yhteyttä on kylläkin ihan hyvä ja kannatettava.
Toiseksi, kun tuota alkuperäisen kysyjän juttua katsoo, niin lähinnä tuo huonokuntoinen ulkovarasto on oikeastaan ainoa asia mihin kaupunki voi suoraan puuttua, eli mikäli se on kovin näkyvällä paikalla että se rumentaa kaupunkikuvaa. Silloinkin kyseeseen tulisi lähinnä purkamiskehoitus, josta on vielä pitkä matka täällä mainostettuihin uhkasakkoihin. Ehkä jonkinlaisen kehoituksen puutarhan hoitoonkin saattavat jopa antaa, jos paikanpäälle lähtevät, mutta tuskin muuta.
"Näinollen viime kädessä tapaukseen voidaan soveltaa naapuruussuhdelakia, vaikka se onkin säädetty joskus 20-luvulla viime vuosisataa."
No mitähän kohtaa sitten aioit soveltaa.
8 § ei käynyt alkuperäiselle kysyjälle, koska pelkäsi mahdollisesta ammattimiehen palkasta syntyneitä kuluja. Eli siis ei tahtonut käyttää naapuruussuhdelain mukaista oikeuttaan oksien poistoon.
Mielestäni toisestakaan mahdollisesta pykälästä ei ole kovin paljoa apua, eli 18 §:stä. Hoitamattomasta puutarhasta huonokuntoisine ulkorakennuksineen syntyvä esteettinen haita, vaikka se yhdistettäisiin putoaviin lehtiin ja varjostukseen, ei mielestäni millään täytä "kohtuuttoman rasituksen" ehtoa. Ei vaikka puusta putoilisikin satunnaisesti oksia. Joten mitähän kohtaa ajattelit?Huh, huh! Meillä ei ole mitään tarvetta hankkia naapurin vanhukselle mitään uhkasakkoja tai muitakaan ukaaseja.
Emme myöskään katso meille kuuluvaksi mitään kustannuksia, jotka aiheutuisivat tonttimme ulkopuolisista toimenpiteistä tässä yhteydessä siis puiden kaadosta, oksien karsimisista, risukkojen raivaamisista, jätteenkuljetuksista, ulkorakennusten korjaamisista, päärakennuksen maalaamisista tai muustakaan.
Tuntuu myös hölmöläisten hommalta vain todeta että kyllä tuo ja tuo puu seuraavan kovan tuulen sattuessa mahdollisesti rojahtaa katollemme. Onhan asialle tehtävä jotain ettei ilmeistä vahinkoa pääse tapahtumaan.
Jos kiinteistön omistaja on kykenemätön hoitamaan velvollisuuksiaan niin voisi tosiaan uskoa että kunnalla olisi selvät ohjeet miten asiassa edetään. Ja että he myös toimeenpanisivat tarvittavat hoitotoimet ja hoitaisivat laskutuksen. Ilman että naapureiden tarvitsee uhrata aikaansa ja rahojaan asioiden kuntoon saattamiseksi.
Nähtävästi kunnilla ja kaupungeilla on niin erilaisia toimintatapoja tai niitä ei ole ollenkaan ettei kellään voi olla yleispätevää neuvoa pulmamme ratkaisemiseksi.
Eikä kellään ilmeisesti ole sattunut olemaan samantapaista tilannetta? Ennakkotapauksista voisi olla hyötyä kun lähtee asiaa selvittämään kaupungin kanssa. - Anonyymi
tontti kirjoitti:
Huh, huh! Meillä ei ole mitään tarvetta hankkia naapurin vanhukselle mitään uhkasakkoja tai muitakaan ukaaseja.
Emme myöskään katso meille kuuluvaksi mitään kustannuksia, jotka aiheutuisivat tonttimme ulkopuolisista toimenpiteistä tässä yhteydessä siis puiden kaadosta, oksien karsimisista, risukkojen raivaamisista, jätteenkuljetuksista, ulkorakennusten korjaamisista, päärakennuksen maalaamisista tai muustakaan.
Tuntuu myös hölmöläisten hommalta vain todeta että kyllä tuo ja tuo puu seuraavan kovan tuulen sattuessa mahdollisesti rojahtaa katollemme. Onhan asialle tehtävä jotain ettei ilmeistä vahinkoa pääse tapahtumaan.
Jos kiinteistön omistaja on kykenemätön hoitamaan velvollisuuksiaan niin voisi tosiaan uskoa että kunnalla olisi selvät ohjeet miten asiassa edetään. Ja että he myös toimeenpanisivat tarvittavat hoitotoimet ja hoitaisivat laskutuksen. Ilman että naapureiden tarvitsee uhrata aikaansa ja rahojaan asioiden kuntoon saattamiseksi.
Nähtävästi kunnilla ja kaupungeilla on niin erilaisia toimintatapoja tai niitä ei ole ollenkaan ettei kellään voi olla yleispätevää neuvoa pulmamme ratkaisemiseksi.
Eikä kellään ilmeisesti ole sattunut olemaan samantapaista tilannetta? Ennakkotapauksista voisi olla hyötyä kun lähtee asiaa selvittämään kaupungin kanssa.Onko vuokra/ vai omistustontit ? Vuokratontilla olevat puut oavt kaupungin omaisuutta.!
- Bio metsuri
Käy Agri Marketista Hyvinkäältä hakees Glyfonova Bioa ja kaada se puunjuurille kun naapuri ei oo kotona niin ei kauaan puut häiritse ;)
- Anonyymi
Haiseeko tuo Glyfonova Bio? En haluaisi paljastua myrkyttäjäksi.
- Anonyymi
Naapurimme istutti 25 vuotta sitten yhdeksän lehtipuuta riviin noin 70 cm etäisyydelle tonttiemme rajasta.
"Taivasta hipovat", monihaaraiset terijoen salavat ja talomme kattoa lähes koskettavat koivut roskaavat tonttiamme sekä lehdillään että oksillaan. Isommat oksat heitän takaisin naapurin tontille, mutta pienet oksat ja lehdet tulee kerättyä.
Aika valtava määrä niissä on haravoitavaa. Kattoamme koskevien koivujen oksia olemme aikoinaan katkaisseet ja pitänee taas katkaista lisää.
Naapuri on luvannut kaadattaa puut, mutta suunnitelma on jäänyt puhumisen asteelle.
Omat lehtipuumme ovat sen verran kaukana naapureista, ettei heidän tarvitse niistä lähteviä lehtiä haravoida.
Olisihan se mukava, jos ihmisillä olisi kykyä huomioida muille aiheuttamansa harmi ja työmäärä oman välinpitämättömyytensä (tai minkä lie) vuoksi. - Anonyymi
Jos naapurin puolella olevista puista putoaa lehtiä omalle tontille, niin sille et voi yhtään mitään. Joko haravoit ne pois ja teet lehdille jotain tai sitten vain jätät lehdet maahan. Koivun lehdet kyllä seuraavana keväänä katoavat kastematojen suihin.
Naapurilla ei ole mitään velvollisuutta tehdä mitään asian eteen. Puun lehdet eivät ole roskia.- Anonyymi
Just näin ja muuttakoon pois jos on niin vaikeaa asua omakotitalossa. Kerrostaloja on olemassa mutta niissäkin voi olla puita pihassa.
- Anonyymi
Naapurin puolella oleva suuri lehtipuu ei ainoastaan aiheuta syksyisin suurta ja raskasta työtä, vaan varjollaan pitää kotini kosteana ja pimeänä. En saa sen takia kukkia ja pensaita kasvamaan. Ison vaahteran juuret vievät ravinnon ja lehdet auringon valon.
Ko. puu on suhteettoman suuri verrattuna rakennukseen, jonka se peittää varjollaan.
Vaikka pidänkin siitä lintujen ansiosta on haitta suuri. Hoikempi puu ajaisi saman asian.
Turhaa vaan on vanhan akan suutansa aukoa. Se on katsottu pian onneksi pian manalle meneväksi räksyttäjäksi.- Anonyymi
Jos naapurin puut varjostavat etkä saa kasvatettua kukkia on se vain oma vikasi. Mitäs hankit liian pienen tontin.
- Anonyymi
Naapuri on idiootti vasuri siinä se.
- Anonyymi
Niin tämä jätesäkki naapuri joka haluaisi rahaa oman tontin haravoinnista.
- Anonyymi
Anonyymi kirjoitti:
Niin tämä jätesäkki naapuri joka haluaisi rahaa oman tontin haravoinnista.
Kyllähän se jurppii,tontti 7000 neliötä.Eikä
omalla tontilla ensimmäistäkään lehtipuuta,
mutta ympärystävillä tonteilla pilvin pimein.
Joka syksy joutuu kuskaamaan kolme vaihtolavallista lehtiä, omakustannushintaan kaatopaikalle.Tietysti kerääjällä ruohonleikkurin perässä hoituu keräys,sitten lapat vaihtolavalle,verkko
päälle kun kuorma on valmis.Soitat autoilijalle
joka vaihtaa lavan ja tuo uuden tilalle.Mukavaa
ja "tasapuolista"eikös.Tietysti vaikka "minulle"
kuuluu,niin mielestäni aika epäoikeuden-mukaista.Jos joku tästä nauttii niin aika pervo
täytyy olla.Tonttihan on aika pieni,niin kuin
tuolla edellä mainittiin.
Ketjusta on poistettu 6 sääntöjenvastaista viestiä.
Luetuimmat keskustelut
- 1101967
Mika Muranen juttu tänään
Jäi puuttumaan tarkennus syystä teolle. Useat naapurit olivat tehneet rikosilmoituksia tästä kaverista. Kaikki oli Muras91703Oho! Farmi-tippuja Wallu Valpio ei säästele sanojaan Farmi-oloista "Se oli niin luotaantyöntävää..."
Wallu oikein listaa epämiellyttävät asiat… Monessa realityssä ollut Wallu Valpio ei todellakaan säästele sanojaan tippum151658Välillä käy mielessä
olisiko sittenkin ollut parempi, että emme koskaan olisi edes tavanneet. Olisi säästynyt monilta kyyneleiltä.811537- 1511495
- 1071400
- 231387
Uskoontulo julistetun evankeliumin kautta
Ja kun oli paljon väitelty, nousi Pietari ja sanoi heille: "Miehet, veljet, te tiedätte, että Jumala jo kauan aikaa sitt6501281Helvetin hyvä, että "hullut" tappavat toisensa
On tämä merkillistä, että yritetään pitää hengissä noita paskaperseitä, joilla ei ole muuta tarkoitusta, kuin olla riida181233Hanna Kinnunen sai mieheltään tiukkaa noottia Tähdet, tähdet -kotikatsomosta: "Hän ei kestä, jos..."
Hanna Kinnunen on mukana Tähdet, tähdet -kisassa. Ja upeasti Salkkarit-tähti ja radiojuontaja onkin vetänyt. Popedan Lih101168