Esko tuli uskoon (helluntailaiseksi) jo hyvin nuorena poikasena,elämä kulki kulkuaan,esko meni virran mukana,vaikka oli lapsena kastettu,niin ei esko sitä tiennyt,eikä äitikään sitä koskaan sille sanonut,ei se lapsikaste sitä ohjannut koskaan kirkkoon,eikä koskaan eskosta tuntunut,että olisi tullut vauvana kastettuuna uskoon,ei se tiennyt siitä hölökäsen pöäläystä koko kasteesta.
Esko varttui aikuiseksi,meni naimissin sai perheen,ihanan perheen,suloiset lapset,jotka esko ja hänen vaimontsa kastattivat kirkon kaavojen mukaan nimenantotiliasuudessa,oli unohtunut eskolta helluntaiaisuuskin,vaikka oli kastettu ja liitetty seurakuntaankin,eksymyksen teillä ollessaan oli tunto pois ja synnin turtumus tunnossa,ei tiennyt mitä teki kastattaessaan omia lapsiaan,eikä kyllä lapsetkaan tienneet olevansa kasteella.
Sitten alkoi vaikeudet,viina tuli mukaan elmään,ensin ihan oli hauskaa,vaimon kanssa otettiin ihan vaan siinä kahdestaan,ja nautittiin ja naurettiin,ja olihan lapsetkin kastettu,ei mitään hätää.
Nautinnot ja juhlinta senkuin parani,enää ei tahtonuy viikonloput riittää,rahat alkoi menneä alkoholiin,ja lapsetkin jo näkivät nälkää ajoittain,elämä meni risaseksi ja ihan pois raiteilta.
Viimein uupuneena,väsyneenä kaikkeen,lyötynä ,avuttomana,perhe hajoamailllaan,työttömänä,hyvä työpaikka meni juomisen takia,siinä Esko täysin lopussa lyyhistyy keittiön nurkkaan,yksi toivo enää,äidin Jumala,ARMAHDA,Esko täällä toivottomana huutaa,anna anteeksi Jeesus,ota armoihisi jos vielä on toivoa.
Just siinä ei tapahdu mitään,mutta elämä ohjaantuu niin,että Esko pääsee keskuteluun helluntaisaarnaajan kanssa,siinä polvistutaan rukoukseen,taivas aukeaa,Esko saa armahduksen,taivaallinen ilo täyttää koko Eskon olemuksen,koska oli jo kastettu aikaisemmin,ei tarvinnut enää uudestaan mennä kasteelle,uudistus oli riemullinen,esko sai syntinsä anteeksi,kaikki muuttui,perhe tuli vähin erin uskoon,ja liitettiin seurakuntaan ,ja näin perehe pysyi koossa ja rakkaus tuli mukaan,kaikki oli uutta ja ihanaa.
Lapsikaste ei auttanut,ei kirkko kunahuttanut,vaikka tiesivät toki ihan hyvin eskon elämän vaikuedet,ei näkynyt pappia ei kirkkoherraa,ei diakonia,ei lukkaria,ei kirkon muitakaan lapsenakastettuja uskovaisia auttamaan takaisin kasteen armoon.
En pilkkaa,mutta totuus vaan on karua todellisuutta kirkon lapsikasteen armosta. Jumala armahtakoon ,että kirkkomme uudistuisi löytämään todellisen evankeliumin,ja ettei lapsikaste ketään pelasta eikä auta tosielämässä.en väitä,että helluntaiseurakuntakaan,mutta Jeesus voi auttaa,ja Hänet esko löysi helluntaiseurakuunnan kautta.
Iki kunnia ja kiitos Jeesukselle Kristukselle!
Esko varttui aikuiseksi,meni naimissin sai perheen,ihanan perheen,suloiset lapset,jotka esko ja hänen vaimontsa kastattivat kirkon kaavojen mukaan nimenantotiliasuudessa,oli unohtunut eskolta helluntaiaisuuskin,vaikka oli kastettu ja liitetty seurakuntaankin,eksymyksen teillä ollessaan oli tunto pois ja synnin turtumus tunnossa,ei tiennyt mitä teki kastattaessaan omia lapsiaan,eikä kyllä lapsetkaan tienneet olevansa kasteella.
Sitten alkoi vaikeudet,viina tuli mukaan elmään,ensin ihan oli hauskaa,vaimon kanssa otettiin ihan vaan siinä kahdestaan,ja nautittiin ja naurettiin,ja olihan lapsetkin kastettu,ei mitään hätää.
Nautinnot ja juhlinta senkuin parani,enää ei tahtonuy viikonloput riittää,rahat alkoi menneä alkoholiin,ja lapsetkin jo näkivät nälkää ajoittain,elämä meni risaseksi ja ihan pois raiteilta.
Viimein uupuneena,väsyneenä kaikkeen,lyötynä ,avuttomana,perhe hajoamailllaan,työttömänä,hyvä työpaikka meni juomisen takia,siinä Esko täysin lopussa lyyhistyy keittiön nurkkaan,yksi toivo enää,äidin Jumala,ARMAHDA,Esko täällä toivottomana huutaa,anna anteeksi Jeesus,ota armoihisi jos vielä on toivoa.
Just siinä ei tapahdu mitään,mutta elämä ohjaantuu niin,että Esko pääsee keskuteluun helluntaisaarnaajan kanssa,siinä polvistutaan rukoukseen,taivas aukeaa,Esko saa armahduksen,taivaallinen ilo täyttää koko Eskon olemuksen,koska oli jo kastettu aikaisemmin,ei tarvinnut enää uudestaan mennä kasteelle,uudistus oli riemullinen,esko sai syntinsä anteeksi,kaikki muuttui,perhe tuli vähin erin uskoon,ja liitettiin seurakuntaan ,ja näin perehe pysyi koossa ja rakkaus tuli mukaan,kaikki oli uutta ja ihanaa.
Lapsikaste ei auttanut,ei kirkko kunahuttanut,vaikka tiesivät toki ihan hyvin eskon elämän vaikuedet,ei näkynyt pappia ei kirkkoherraa,ei diakonia,ei lukkaria,ei kirkon muitakaan lapsenakastettuja uskovaisia auttamaan takaisin kasteen armoon.
En pilkkaa,mutta totuus vaan on karua todellisuutta kirkon lapsikasteen armosta. Jumala armahtakoon ,että kirkkomme uudistuisi löytämään todellisen evankeliumin,ja ettei lapsikaste ketään pelasta eikä auta tosielämässä.en väitä,että helluntaiseurakuntakaan,mutta Jeesus voi auttaa,ja Hänet esko löysi helluntaiseurakuunnan kautta.
Iki kunnia ja kiitos Jeesukselle Kristukselle!
Vastaukset 7
Vanhimmat
14 Mikä taas orjantappuroihin putosi, ne ovat ne, jotka kuulevat, mutta vaeltaessaan tukehtuvat tämän elämän huoliin, rikkauteen ja hekumoihin, eivätkä tuota kypsää hedelmää.
Raamatussa ei kuitenkaan ketään parannuksenkaan tehnyttä, mutta jo aikaisemmin kastettua EI kasteta UUDESTAAN toiseen kertaan missään elämänvaiheessa. Anabaptismi levisi ns. kastajaliikkeiden anabaptismin synnyttyä vasta keskiajalla. Yksi kaste lapsena riittää. Jumalan ei tarvitse koskaan uusia tekojaan (Getsemane, Golgata ja Kaste on ainutkertaisia Jumalan pelastustekoja) (Room.6:3)
Ef.4:5 "yksi kaste" hen baptisma.
Ei kenenkään toisen valitsemana.Oma henkilökohatainen suhde>usko Vapahtajaan Jeesukseen ja sitten uskovaisena kasteelle.Kaikki muut toisten valitsemat, tekemät vauvakasteet, tms. ovat mitättömiä.
Miksi? Koska Raamattu tuntee vain uskovienkasteen, siksi!
ei tarkoittanut lapsikastetta,kun ei tarvinnut uudestaan kastaa,esko oli nuoruudessan kastettu helluntaiseurakunnan kastealtaassa,siksi eskon ei tarvinnut uudestaan kastaa,.
Se on kyllä totta,että noin voi käydä kenelle tahansa,että kirkko hylkää kastamansa oman onnensa nojaan,ei ehkä esko ollut enää kirkion apuun arvollinen,muttaolisi luullut,että ne hiljakkoin lapsikasteella kastetut viattomat lapset,olisivat olleet kikon avun arvoisiaOliskohan tässä nyt paikka vaikka sille,että kenenkähän kaulaan se myllynkivi tulisi ripustaa? Jota te lapsikasteen teoreetikot niin tarjoatte innokkaasti muille?
Kuka se kirkonpalvelijoista on ?
5 (51:7) Syntinen olin jo syntyessäni, synnin alaiseksi olen siinnyt äitini kohtuun. [1. Moos. 8:21; Job 14:4, 25:4]
14 Ja eräs Lyydia niminen purppuranmyyjä Tyatiran kaupungista, jumalaapelkääväinen nainen, oli kuulemassa; ja Herra avasi hänen sydämensä ottamaan vaarin siitä, mitä Paavali puhui.
15 Ja kun hänet ja hänen PERHEKUNTANSA oli kastettu, pyysi hän meitä sanoen: "Jos te pidätte minua Herraan uskovaisena, niin tulkaa minun kotiini ja majailkaa siellä". Ja hän vaati meitä.
kaste saadaan "syntienne anteeksisaamiseksi" (Apt.2)
lupaus on "teille ja teidän lapsille"
sen sukupolven lapset kastettiin perhekunnittain (jae 40)
hän tuli uskoon ja meni kasteelle.Samoin muut perhekuntalaiset,ensin uskoon ja sitten uskovana kasteelle.
Samassa luvussa Apostolien tekoja Filippin vanginvartija kysyi Paavalilta ja Siilalta, herrat mitä minun pitää tekemän että pelastuisin?
He vastasivat:USKO HERRAAN JEESUKSEEN , niin sinä ja sinun perhekuntasi pelastutte.
Vanginvartija USKOI, ja perhe uskoi(olivat kaikki sen ikäisiä että ymmärsivät asian) nyt sitten Jeesukseen uskovina kasteelle, ja taivas iloitsi!
perheestään.Tätä tekee elävä Jumala, Jeesuksessa Kristuksessa.
http://koti.japo.fi/~ekallio/kaste.html