Ennen vihreätä herätystään Hassi toimi 1970-luvun alussa Teiniliiton ja taistolaisen Sosialistisen opiskelijaliiton riveissä.
Taistolaisuudesta ei voida puhua mainitsematta suhdetta suureen itäiseen naapuriin. Liike halusi olla proletaarisen internationalismin uskollisin lipunkantaja Suomessa. Ideologisesti tämä merkitsi sitoutumista usein dogmaattiseksi tulkittuun brežneviläiseen näkemykseen “tieteellisestä maailmankatsomuksesta” eli marxismi-leninismistä. Keskeistä tulkinnassa on sitoutuminen Neuvostoliiton johtavaan rooliin maailman kommunistisessa liikkeessä. NKP:n pitkäaikainen kokemus sosialismin rakentamisessa ja sen saavuttamat "voitot" nähtiin todistuksena sen käsitysten oikeellisuudesta, usein jopa erehtymättömyydestä. Esimerkiksi Varsovan liiton toimenpiteet Tšekkoslovakiassa 1968 ymmärrettiin välttämättömiksi sosialismin puolustamisessa, ja miehitys merkitsikin koko SKP:n jakautumiskehityksen avaintapahtumaa. Maailma koostui tässä visiossa kahdesta suuresta blokista, joista kaikkien oli valittava puolensa. Tehtiin jyrkkä ero "puolueettoman humanismin" ja työväenluokkaisen maailmankatsomuksen välille.
Soveltaessaan maailmankatsomustaan käytäntöön taistolaiset paljastivat tehokkaasti julkisuudessa esiintynyttä “neuvostovastaisuutta”, jonka nähtiin jatkuvasti lisääntyvän. Liike ajoi voimakkaasti epämääräistä ns. sotapropagandan kieltävää lakia, jolla neuvostovastaisuuksista oltaisiin voitu rangaista. Taistolaiset pyrkivät edistämään Neuvostoliiton pyrkimyksiä varsinkin jos niiden katsottiin tuottavan etua myös Suomen työväestölle.
Taistolaiset toimivat ja vaikuttivat monissa joukkojärjestöissä, joissa eivät olleet enemmistönä kuten Suomi-Neuvostoliitto -seurassa (SNS) ja edesauttoivat näin kehitystä joka tunnetaan nimellä suomettuminen.
Suomen
Rauhanpuolustajissa taistolainen rauhanpolitiikka oli hallitsevana. Taistolaisilla oli omat järjestönsä kuten Asukasliitto, Kulttuurityöntekijöiden liitto (KTL) ja Tutkijaliitto. SOL:lla oli tärkeä asema taistolaisten tiedonvälityksessä ja yhteyksissä muiden maiden kommunisteihin johtuen järjestön julkisesta ja virallisemmasta (SKDL) asemasta verrattuna muihin taistolaisjärjestöihin.
Taistolaisuudesta ei voida puhua mainitsematta suhdetta suureen itäiseen naapuriin. Liike halusi olla proletaarisen internationalismin uskollisin lipunkantaja Suomessa. Ideologisesti tämä merkitsi sitoutumista usein dogmaattiseksi tulkittuun brežneviläiseen näkemykseen “tieteellisestä maailmankatsomuksesta” eli marxismi-leninismistä. Keskeistä tulkinnassa on sitoutuminen Neuvostoliiton johtavaan rooliin maailman kommunistisessa liikkeessä. NKP:n pitkäaikainen kokemus sosialismin rakentamisessa ja sen saavuttamat "voitot" nähtiin todistuksena sen käsitysten oikeellisuudesta, usein jopa erehtymättömyydestä. Esimerkiksi Varsovan liiton toimenpiteet Tšekkoslovakiassa 1968 ymmärrettiin välttämättömiksi sosialismin puolustamisessa, ja miehitys merkitsikin koko SKP:n jakautumiskehityksen avaintapahtumaa. Maailma koostui tässä visiossa kahdesta suuresta blokista, joista kaikkien oli valittava puolensa. Tehtiin jyrkkä ero "puolueettoman humanismin" ja työväenluokkaisen maailmankatsomuksen välille.
Soveltaessaan maailmankatsomustaan käytäntöön taistolaiset paljastivat tehokkaasti julkisuudessa esiintynyttä “neuvostovastaisuutta”, jonka nähtiin jatkuvasti lisääntyvän. Liike ajoi voimakkaasti epämääräistä ns. sotapropagandan kieltävää lakia, jolla neuvostovastaisuuksista oltaisiin voitu rangaista. Taistolaiset pyrkivät edistämään Neuvostoliiton pyrkimyksiä varsinkin jos niiden katsottiin tuottavan etua myös Suomen työväestölle.
Taistolaiset toimivat ja vaikuttivat monissa joukkojärjestöissä, joissa eivät olleet enemmistönä kuten Suomi-Neuvostoliitto -seurassa (SNS) ja edesauttoivat näin kehitystä joka tunnetaan nimellä suomettuminen.
Suomen
Rauhanpuolustajissa taistolainen rauhanpolitiikka oli hallitsevana. Taistolaisilla oli omat järjestönsä kuten Asukasliitto, Kulttuurityöntekijöiden liitto (KTL) ja Tutkijaliitto. SOL:lla oli tärkeä asema taistolaisten tiedonvälityksessä ja yhteyksissä muiden maiden kommunisteihin johtuen järjestön julkisesta ja virallisemmasta (SKDL) asemasta verrattuna muihin taistolaisjärjestöihin.
Vastaukset 4
Vanhimmat
eikö ihminen saa muuttua? Toihan on vanhaa paskaa--
Ei saa muuttua, Taistolaisuus semmoista, siitä ei muutu koskaan se jää paäälle, yhteiskunta vastaisuus aina ensimmäisenä.
Itse ei osata tehdä oikeita vetohommia, niin monen kohdalla tullut esille
vaikka nyt Haasi, on sähköpuolta opiskellut, mutttei osaa alallaan tehdä vetohommia, homot ja vast. etusijalla. Koulutus mennyt hänellä hukkaan
ex-taistolaiset olisivat tehneet tiliä synkän menneisyytensä kanssa, miksihän?
Tuskin koskaan tuleekaan tiliä Taistolaisuudesta. He eivät vieläkään huomanneet että NL on lakannut jo toista vuosikymmnetä sitten, tämmöinen käsitys jää sivulliselle.
Ilmeisesti liittyy ns. Tiitisen listaankin aineksia Taistolaisuudesta, sekin estää asioiden esilletulon osaltaan.