miten saa synnit anteeksi

MITEN TIETÄMÄTTÖMIÄ ON NEUVOTTAVA RIPITTÄYTYMÄÄN
Mitä rippi tarkoittaa? Vastaus:
Rippi sisältää kaksi osaa: ensiksi tunnustetaan synnit, ja toiseksi otetaan ripittäjältä vastaan synninpäästö eli anteeksianto, ikään kuin sen lausuisi Jumala itse. Sitä ei saa lainkaan epäillä, vaan on uskottava lujasti, että synnit siten on annettu anteeksi taivaassa, Jumalan edessä.

Millaisista synneistä sitten on ripittäydyttävä?
Jumalalle on tunnustettava syyllisyys kaikkiin synteihin, myös niihin, joista emme tiedä. Niin teemme Isä meidän -rukouksessa.
Ripittäjälle meidän taas on tunnustettava vain ne synnit, jotka tiedämme ja tunnemme sydämessämme.

Mitä syntejä ne ovat?
Tutki tilaasi kymmenen käskyn avulla, olitpa sitten isä tai äiti, poika tai tytär, isäntä, emäntä tai palvelija: oletko niskoitellut, oletko ollut epäluotettava, laiska, vihainen, röyhkeä ja riitaisa, oletko sanoin tai teoin tuottanut jollekulle mielipahaa, oletko varastanut, oletko laiminlyönyt tai huonosti hoitanut asioita ja aiheuttanut vahinkoa?

Neuvo minulle Lyhyt tapa ripittäytyä! Vastaus:
Sano ripittäjälle: "Pyydän teitä, herra pastori, kuuntelemaan rippiäni ja julistamaan minulle anteeksiannon Jumalan tähden."
"Minä kuuntelen."
"Minä vaivainen syntinen tunnustan Jumalalle syyllistyneeni kaikkiin synteihin. Erityisesti tunnustan teille, että minä, joka olen palvelija, palvelustyttö jne., valitettavasti palvelen isäntäväkeäni epärehellisesti. Olen silloin ja silloin jättänyt saamani käskyt täyttämättä, olen vihastuttanut heidät ja saanut heidät sadattelemaan, olen laiminlyönyt tehtäviäni ja antanut tapahtua vahinkoa. Olen ollut myös hävytön sanoin ja teoin, riidellyt vertaisteni kanssa, nurissut emäntääni vastaan sekä kiroillut häntä jne. Suren kaikkea tätä, rukoilen armoa ja tahdon parantaa tapani."

Isäntä tai emäntä voi lausua seuraavasti:
"Tunnustan teille erityisesti, etten ole uskollisesti johdattanut lapsiani, palvelusväkeäni enkä puolisoani kunnioittamaan Jumalaa. Olen kiroillut, näyttänyt huonoa esimerkkiä, sopimattomilla puheilla ja teoilla vahingoittanut naapuriani, levittänyt pahoja juoruja, myynyt liian kovaan hintaan ja antanut virheellistä ja vajaata tavaraa." Lisäksi hän voi kertoa, miten muutoin on rikkonut Jumalan käskyjä ja käyttäytynyt sopimattomasti.
Ellet taas havaitse tunnollasi olevan edellisen kaltaisia tai suurempia syntejä, sinun ei pidä huolestua eikä muuttaa rippiä piinaksi ryhtymällä etsimään ja keksimään lisäsyntejä. Kerro vain ne pari asiaa, mitkä tiedät, esimerkiksi näin: "Tunnustan erityisesti, että olen joskus kiroillut, samoin puhunut sopimattomia, joskus laiminlyönyt sen ja sen asian" jne. Se saa riittää.
Mutta jos tunnollasi ei ole yhtään syntiä (mikä tuskin on mahdollista), älä myöskään sano mitään erityistä, vaan ota vastaan anteeksianto yleisen synnintunnustuksen jälkeen, jonka teet ripittäjän edessä Jumalalle.

Sen jälkeen ripittäjä lausuu:
"Jumala armahtakoon sinua ja vahvistakoon uskoasi. Aamen."

Ripittäjä jatkaa:
"Uskotko myös, että minun anteeksiantoni on Jumalan anteeksianto?"
"Uskon,herra pastori."

Ripittäjä sanoo tämän jälkeen:
"Tapahtukoon sinulle niin kuin uskot. Herramme Jeesuksen Kristuksen käskystä annan sinulle syntisi anteeksi Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen. Aamen.
Mene rauhaan."
Raskaissa omantunnon vaivoissa olevia tai murheellisia ja ahdistuneita rippi-isä varmaankin osaa lohduttaa ja rohkaista uskoon useampia raamatunlauseita käyttäen. Edellä on esitetty vain tavallinen rippikaava yksinkertaisia varten.

Lähde: http://www.evl.fi/tunnustuskirjat/vahakatekismus.html

Rikkomusten anteeksipyytäminen siltä henkilöltä, jota vastaan on rikkonut.
Synnin tunnustus ja anteeksipyyntö Jumalalle.
Syntien tunnustaminen ja anteeksipyyntö toiselle kristitylle tai rippi-isälle.
Syntien tunnustaminen ja anteeksipyyntö jumalanpalveluksen ripissä.
Syntien anteeksipyytäminen Isä meidän rukouksessa.
Syntien anteeksisaaminen uskominen armonvälineiden kautta (armonvälineitä ovat Jumalan sana, siis laki ja evankeliumi ja sakramentit, siis kaste ja ehtoollinen.

Minä olen itse tullut käsittämään syntien anteeksisaamisen, lunastuksen ja autuuden lukemalla Raamatusta Jeesuksen kärsimyshistoriaa kaikista evankeliumeista. Viimekädessä onkin syntien anteeksisaamisessa siitä kysymys, että Jumalan sanan ja Jeesuksen asettamien sakramenttien kautta voi omistaa omalle kohdalleen syntien anteeksisaamisen.

Kirkkomme tunnustuskirjojen Augsburgin tunnustuksen julista saarnavirkaa koskevassa kohdassa sanotaan: "..Uskon saamista varten Jumala on asettanut saarnaviran ja antanut evankeliumin ja sakramentit. Näiden kuin välineiden kautta ikään hän antaa Pyhän Hengen, joka , missä ja milloin tahtoo, vaikuttaa uskon niissä, jotka kuulevat evankeliumia, joka opettaa, että meillä on armollinen Jumala.."

Johannes 3:16
Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä.

Kun olen ennen parannuksen armoa käynyt monissa erilaisisakin tilaisuuksissa, niin aina kuulin opetusta, että ihminen voi tulla yksin uskoon ja että synnit voi uskoa aina anteeksi kotonaankin. Tälläistä kohtaa en kuitenkaan ole Raamatusta löytänyt, että joku saa yksistään synnit anteeksi ja että olisi niistä vapautunut. Sensijaan toisenlaisia esimerkkejä on runsaasti. Tuo käsitys saa sitten, mielestäni seurakunnan ja toiset Jumalan lapset tarpeettomiksi, kun ikäänkuin synergismissä ihminen voi asiansa hoitaa. Kun olin väärässä hengellisyydessä, ei sitä evankeliumia tarvinnutkaan siten omilta "uskon veljiltä tai sirarilta" kysyä. Raamattu kuitenkin neuvoo tässä toisin:


Jumalan vanhurskaushan ilmestyy uskosta uskoon, josta vanhurskas on elävä (Room1:17). Tämähän käsittääkseni tarkoittaa, että uskovaiselta toiselle siirtyy Jumalan vanhurskaus.

Jaak.5:16. "Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on."

Nämä ovat ihan Raamatun opetuksia ja uskovaisten seuroissa opetettuja asioita.

Jos nyt ottaisi vielä yhden esimerkin Raamatusta. Jätän sitten kommenteille tilaa.

Kun katsomme vaikka Saulusta Raamatussa. Ei hän saanut Pyhää Henkeä ilmestyksessä ja kokemuksessaan. Sellaista ei Raamattu kerro, vaikka kovin usein eri hengellisyydet niin väittääkin, Mutta se on väärää puhetta, tekstin mukaan.

Tapahtumahan oli seuraava:

apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.

--Niin Ananiaskin sai tarkan johdatuksen Jumalalta, mihin hänen tuli mennä ja tässäkin usko siirtyi uskovaiselta nyt Saulille, eli Paavalille. Jokainen uskoontullut myös täyttyy Pyhällä Hengellä:

Kol.2:9. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään,
10. ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

weha kirjoitti:

Kun olen ennen parannuksen armoa käynyt monissa erilaisisakin tilaisuuksissa, niin aina kuulin opetusta, että ihminen voi tulla yksin uskoon ja että synnit voi uskoa aina anteeksi kotonaankin. Tälläistä kohtaa en kuitenkaan ole Raamatusta löytänyt, että joku saa yksistään synnit anteeksi ja että olisi niistä vapautunut. Sensijaan toisenlaisia esimerkkejä on runsaasti. Tuo käsitys saa sitten, mielestäni seurakunnan ja toiset Jumalan lapset tarpeettomiksi, kun ikäänkuin synergismissä ihminen voi asiansa hoitaa. Kun olin väärässä hengellisyydessä, ei sitä evankeliumia tarvinnutkaan siten omilta "uskon veljiltä tai sirarilta" kysyä. Raamattu kuitenkin neuvoo tässä toisin:


Jumalan vanhurskaushan ilmestyy uskosta uskoon, josta vanhurskas on elävä (Room1:17). Tämähän käsittääkseni tarkoittaa, että uskovaiselta toiselle siirtyy Jumalan vanhurskaus.

Jaak.5:16. "Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on."

Nämä ovat ihan Raamatun opetuksia ja uskovaisten seuroissa opetettuja asioita.

Jos nyt ottaisi vielä yhden esimerkin Raamatusta. Jätän sitten kommenteille tilaa.

Kun katsomme vaikka Saulusta Raamatussa. Ei hän saanut Pyhää Henkeä ilmestyksessä ja kokemuksessaan. Sellaista ei Raamattu kerro, vaikka kovin usein eri hengellisyydet niin väittääkin, Mutta se on väärää puhetta, tekstin mukaan.

Tapahtumahan oli seuraava:

apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.

--Niin Ananiaskin sai tarkan johdatuksen Jumalalta, mihin hänen tuli mennä ja tässäkin usko siirtyi uskovaiselta nyt Saulille, eli Paavalille. Jokainen uskoontullut myös täyttyy Pyhällä Hengellä:

Kol.2:9. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään,
10. ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

Lue lisää

Samaa mieltä. On hyvä, että on pyhien yhteys. En asetu pyhien yhteyttä vastaan, vaan olen ehdottomasti sitä mieltä, että pääskyset kokoontuvat visertämään yhteisestä autuudesta. Eivät uskovat ole erakkoja ja toisistaan pois vetäytyviä. Onhan sanottu, että yksinäinen puu palaa huonosti pesässä. Sillä on kuvattu sitä, että uskovat hakevat toistensa seuraa ja keskustelevat sielunhoidollisesti toistensa kanssa.

No eilen seurojen jälkeen illalla keskustelimme noin 2 tuntia autuuden asioista. Monet omaatuntoa polttavat kysymykset selviävät ja avutuvat uskovaisten välisissä keskusteluissa. Kysytään ja saadaan Raamattuun pohjautuvia vastauksia. Pyhien yhteys on pyhää suunantoa.

AlpoAhola kirjoitti:

Samaa mieltä. On hyvä, että on pyhien yhteys. En asetu pyhien yhteyttä vastaan, vaan olen ehdottomasti sitä mieltä, että pääskyset kokoontuvat visertämään yhteisestä autuudesta. Eivät uskovat ole erakkoja ja toisistaan pois vetäytyviä. Onhan sanottu, että yksinäinen puu palaa huonosti pesässä. Sillä on kuvattu sitä, että uskovat hakevat toistensa seuraa ja keskustelevat sielunhoidollisesti toistensa kanssa.

No eilen seurojen jälkeen illalla keskustelimme noin 2 tuntia autuuden asioista. Monet omaatuntoa polttavat kysymykset selviävät ja avutuvat uskovaisten välisissä keskusteluissa. Kysytään ja saadaan Raamattuun pohjautuvia vastauksia. Pyhien yhteys on pyhää suunantoa.

Lue lisää

kiinnostaa tulla vilkaisemaan ja vaikka kirjautumaan:

http://groups.msn.com/AvoinPalsta/_whatsnew.msnw

weha kirjoitti:

Kun olen ennen parannuksen armoa käynyt monissa erilaisisakin tilaisuuksissa, niin aina kuulin opetusta, että ihminen voi tulla yksin uskoon ja että synnit voi uskoa aina anteeksi kotonaankin. Tälläistä kohtaa en kuitenkaan ole Raamatusta löytänyt, että joku saa yksistään synnit anteeksi ja että olisi niistä vapautunut. Sensijaan toisenlaisia esimerkkejä on runsaasti. Tuo käsitys saa sitten, mielestäni seurakunnan ja toiset Jumalan lapset tarpeettomiksi, kun ikäänkuin synergismissä ihminen voi asiansa hoitaa. Kun olin väärässä hengellisyydessä, ei sitä evankeliumia tarvinnutkaan siten omilta "uskon veljiltä tai sirarilta" kysyä. Raamattu kuitenkin neuvoo tässä toisin:


Jumalan vanhurskaushan ilmestyy uskosta uskoon, josta vanhurskas on elävä (Room1:17). Tämähän käsittääkseni tarkoittaa, että uskovaiselta toiselle siirtyy Jumalan vanhurskaus.

Jaak.5:16. "Tunnustakaat toinen toisellenne teidän rikoksenne ja rukoilkaat toinen toisenne edestä, että te terveeksi tulisitte. Vanhurskaan rukous voi paljo, koska se totinen on."

Nämä ovat ihan Raamatun opetuksia ja uskovaisten seuroissa opetettuja asioita.

Jos nyt ottaisi vielä yhden esimerkin Raamatusta. Jätän sitten kommenteille tilaa.

Kun katsomme vaikka Saulusta Raamatussa. Ei hän saanut Pyhää Henkeä ilmestyksessä ja kokemuksessaan. Sellaista ei Raamattu kerro, vaikka kovin usein eri hengellisyydet niin väittääkin, Mutta se on väärää puhetta, tekstin mukaan.

Tapahtumahan oli seuraava:

apt.9:17. Niin Ananias meni sinne ja tuli huoneeseen sisälle ja pani kätensä hänen päällensä, ja sanoi: rakas veljeni Saul! se Herra lähetti minun, (Jesus, joka sinulle ilmestyi tiellä, jotas vaelsit,) että sinä saisit näkös jälleen, ja Pyhällä Hengellä täytettäisiin.
18. Ja hänen silmistänsä putosivat kohta niinkuin suomukset, ja hän sai sillä hetkellä näkönsä jällensä, nousi ja kastettiin.

--Niin Ananiaskin sai tarkan johdatuksen Jumalalta, mihin hänen tuli mennä ja tässäkin usko siirtyi uskovaiselta nyt Saulille, eli Paavalille. Jokainen uskoontullut myös täyttyy Pyhällä Hengellä:

Kol.2:9. Hänessä on jumaluus ruumiillistunut koko täyteydessään,
10. ja hänen yhteydessään myös te olette tulleet tästä täyteydestä osallisiksi. Hän on kaikkien valtojen ja voimien pää.

Lue lisää

Tuntemuksista huolimatta, niin se on kuin Sana sanoo. Kasteeseen liittyvät lupaukset ovat aivan varmoja, ja niihin voi turvata ja uskoa, sillä Jumala lupaa sen Sanassaan. Toimi kastajana sitten kuka hyvänsä, oikein toimitettu kaste on oikea, ja Jumalan kasteeseen liittämät lupaukset ovat lujat.

Samoin ehtoollista ei saa riisua niitä lupauksia, jotka Herran Sana siihen liittää. Uskossa saa tarttua niihin, ja se on pelastavaa uskoa.

Samoin saat uskoa ihan vaan pelkän Sanan perusteella syntisi anteeksi ja pelastut:

"ja koska jo lapsuudestasi saakka tunnet pyhät kirjoitukset, jotka voivat tehdä sinut viisaaksi, niin että pelastut uskon kautta, joka on Kristuksessa Jeesuksessa" (2. Tim. 3:15)

Kun luet apostolien julistusta Raamatusta, niistä sanoista voi syntyä elävä usko ristiinnaulittuun. He suorastaan vetoavat meihin joka lehdeltä.

Kaikki nämäkin ovat tosia lupauksia, ja ne on uskottava, sillä muutoin tekee Jumalasta valehtelijan. Rippikin on tarpeen meille, ja julistettu Sana, mutta ihmisen ei saa vähentää armon välineitä siitä mitkä ne ovat Raamatussa.

Missä sitten asut?
Minäkään en ole löytänyt yhteisöä jossa olisi Kristuksen rauha ja Pyhä Henki... Toisaalta...

Olemme kaikki Jumalan lapsia, ja me emme saisikaan luokitella ketään. Tärkeintä on vilpittömyys ja halu tehdä parhaansa seuratakseen Jeesusta. Jeesuskin meni syntisten pariin!
Monesti arvostellaan ihmisiä jotka istuvat kirkossa ja tekevät kuitenkin pahaa. Eikö kirkko ole sielujen sairaala, jossa katon pitää olla korkealla ja seinien lavealla?
Miksi itse olisin parempi vilpittömyydessäni?
Sitähän se lähimmäisen rakkaus... Siunatkaa vihollisianne, rakkaiden siunaamisessa ei ole mitään erikoista.

Opeteltavaa sinullekin Prinsessa?


-Jumalalle kiitos!

Jeesus on perustanut seurakunnan, johon on antanut syntien anteeksiantamisen vallan. Etsi se. Lutherkin on sanonut, että jos haluat löytää Jumalan, niin etsi seurakunta. Katso kuinka he opettavat ja elävät. Hän sanoi myös, että on kallis aika, kun veli voi sanoa veljelle, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.

Jumala on sinussa työnsä aloittanut. Tuhlaajapoikakin sai tuntea Isän suudelman, eli ennättäväisen armon, ennen kuin oli kotona. Isä antoi palvelijoilleen tehtävän pukea hänet parhaisiin vaatteisiin, antaa kengät jalkaan ja sormuksen sormeen ja järjestää pidot syötetyn vasikan ympärillä.

Olet oikeassa, että ensin pitää tulla synnintunto, ilman sitä ei voi tulla armontuntoa, tai niinkuin Jeesus sanoi, eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Elävä Pyhän Hengen saanut seurakunta ei ole vain pala taivasta, vaan armontaivas maanpäällä. Se seurakunta on myös isän koti ja niinkuin tuhlaajapoika tunsi tehneensä syntiä taivasta vastaan ja Isän edessä, tarkoittaa armontaivasta, eli seurakuntaa ja Isä tarkoittaa Jumalaa.

Tästä seurakunnasta on monia ihania nimiä raamatussa, kuten Hebrealaiskirjeessä:
12:22. Vaan te olette käyneet Zionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelitten joukon tykö,
23. Yhteisen kokouksen ja esikoisten seurakunnan tykö, jotka taivaissa kirjoitetut ovat, ja Jumalan, kaikkein tuomarin tykö ja täydellisten vanhurskasten henkein tykö,

Toivon, että Hän, joka on hyvän työn sinussa aloittanut, johtaa sen myös hyvään päätöseen.

ev.lut kirjoitti:

Jeesus on perustanut seurakunnan, johon on antanut syntien anteeksiantamisen vallan. Etsi se. Lutherkin on sanonut, että jos haluat löytää Jumalan, niin etsi seurakunta. Katso kuinka he opettavat ja elävät. Hän sanoi myös, että on kallis aika, kun veli voi sanoa veljelle, sinun syntisi annetaan sinulle anteeksi.

Jumala on sinussa työnsä aloittanut. Tuhlaajapoikakin sai tuntea Isän suudelman, eli ennättäväisen armon, ennen kuin oli kotona. Isä antoi palvelijoilleen tehtävän pukea hänet parhaisiin vaatteisiin, antaa kengät jalkaan ja sormuksen sormeen ja järjestää pidot syötetyn vasikan ympärillä.

Olet oikeassa, että ensin pitää tulla synnintunto, ilman sitä ei voi tulla armontuntoa, tai niinkuin Jeesus sanoi, eivät terveet tarvitse parantajaa, vaan sairaat.

Elävä Pyhän Hengen saanut seurakunta ei ole vain pala taivasta, vaan armontaivas maanpäällä. Se seurakunta on myös isän koti ja niinkuin tuhlaajapoika tunsi tehneensä syntiä taivasta vastaan ja Isän edessä, tarkoittaa armontaivasta, eli seurakuntaa ja Isä tarkoittaa Jumalaa.

Tästä seurakunnasta on monia ihania nimiä raamatussa, kuten Hebrealaiskirjeessä:
12:22. Vaan te olette käyneet Zionin vuoren tykö, ja elävän Jumalan kaupungin, taivaallisen Jerusalemin, ja monen tuhannen enkelitten joukon tykö,
23. Yhteisen kokouksen ja esikoisten seurakunnan tykö, jotka taivaissa kirjoitetut ovat, ja Jumalan, kaikkein tuomarin tykö ja täydellisten vanhurskasten henkein tykö,

Toivon, että Hän, joka on hyvän työn sinussa aloittanut, johtaa sen myös hyvään päätöseen.

Lue lisää

etsi, etsi...Tee sitä, tee tätä...Katso täällä on kristus, ei siellä vain täällä...Olet lähellä, mutta vielä muutama askel ja sitten voit saada synnit anteeksi...

Tuollaistahan se on lestadiolaisuus perimmältään, kun Jumalan armo on ihmisten vallan käytön takana. Siihen sitten vedetään vuelä Lutherin nimi verhoksi. Sellaista kavahtakoon jokainen totuutta rakastava Jumalan armolapsi.

aitoluterilainen kirjoitti:

etsi, etsi...Tee sitä, tee tätä...Katso täällä on kristus, ei siellä vain täällä...Olet lähellä, mutta vielä muutama askel ja sitten voit saada synnit anteeksi...

Tuollaistahan se on lestadiolaisuus perimmältään, kun Jumalan armo on ihmisten vallan käytön takana. Siihen sitten vedetään vuelä Lutherin nimi verhoksi. Sellaista kavahtakoon jokainen totuutta rakastava Jumalan armolapsi.

Lue lisää

mutta on tuossa varmaan perääkin vähän.
Kyse on kai siitä että lestadiolainen ei ole täydellinen kuten ei luterilainenkaan.Ehkä tuo käsityksesi tulee lestadiolaisesta saarnakulusta ,jossa synnit on syntejä ja anteeksi saaminen armosta.
Eli siis lestadiushan saarnasi juopoille synnit synniksi ja sitten myös katuville anteeksi.
Näin tulee käsitys ,että ota askel, ja vielä askel ja sittenkin askel, jotta olisit Jumalalle kelpaava.
Harhainen käsitys sinänsä koska kun kukaan ei ole synnitön (Raamatun mukaan),vaan jokainen meistä tahtomattaan rikkoo Raamatun viestiä vastaan.Näin jokainen tarvitsee anteeksi antamusta ,mutta synnin kuuleminen itsessä on tukalaa.(ota siis askel, toinen ja kolmaskin ,ja huomaat vieläkin olevasi syntinen,jos et heti niin hetkenpäästä jo.
Kuka totuutta rakastaa, hän totuuteen tarttukoon :)

Pyhä Henki ei ole sidottu tiettyyn kirkkoon tai kokouspaikkaan. Pyhä Henki on aina siellä, missä Jeesusta Kristusta aidosti rakastetaan ja hänestä ylpeillään. Hän on siellä, missä ei kieltäydytä kaikkein suurimmasta nöyryytyksestä, oman minän kuolemasta, ja samalla suurimmasta armosta: Hengen täyteydestä.

Oletko tosiaan sanomisesi kanssa samaa mieltä.
Onko siis "Synnit on jo kaikki lunastettu ja huomisen synnit myös." Eikö ihmistä lunastettukaan synnistä, vaan synnit. Aika moinen oppi. Tuo ei ole luterilainen oppi.

Johanneksen 1. Epistola 3
1. Katsokaat, minkäkaltaisen rakkauden Isä on meille osoittanut, että me Jumalan lapsiksi nimitetään. Sentähden ei maailma teitä tunne; sillä ei hän häntäkään tunne.
2. Minun rakkaani! nyt me olemme Jumalan lapset, ja ei ole se vielä ilmestynyt, miksi me tulemme; mutta me tiedämme, kuin se ilmestyy, niin me hänen kaltaisiksensa tulemme; sillä me saamme hänen nähdä niinkuin hän on.
3. Ja jokainen, jolla tämä toivo on hänen tykönsä, puhdistaa itsensä, niinkuin hänkin puhdas on.
4. Jokainen, joka syntiä tekee, se myös tekee vääryyttä, ja synti on vääryys.
5. Ja te tiedätte hänen ilmestyneen, että hän meidän syntimme ottais pois; ja ei hänessä ole syntiä.
6. Jokainen, joka hänessä pysyy, ei hän syntiä tee; mutta jokainen, joka syntiä tekee, ei se ole häntä nähnyt eikä häntä tuntenut.
7. Lapsukaiset, älkäät antako kenenkään teitänne vietellä. Joka vanhurskautta tekee, se on vanhurskas, niinkuin hänkin vanhurskas on.
8. Joka syntiä tekee, hän on perkeleestä; sillä perkele tekee syntiä alusta. Sitä varten Jumalan Poika ilmestyi, että hän perkeleen työt särkis.
9. Jokainen, joka Jumalasta syntynyt on, ei se syntiä tee; sillä hänen siemenensä pysyy hänessä, ja ei hän taida syntiä tehdä, sillä hän on Jumalasta syntynyt.
10. Siitä ilmaantuvat Jumalan lapset ja perkeleen lapset. Jokainen, joka ei tee vanhurskautta, ei se ole Jumalasta, ja joka ei rakasta veljeänsä.

Lestadiolaisuus ei ole luterilaisuutta.

Ovat jo lähtökohdissaan eri uskontoja.

Luterilaiset uskovat Raamatun mukaan, että ihmiset syntyvät tähän maailmaan perisynnin turmelemina ilman Jumalalle kelpaavaa vanhurskautta, minkä takia heidän on uudestisynnyttävä. Lestadiolaiset sitä vastoin uskovat, että ihmiset syntyvät maailmaan Jumalalle otollisina.

Suurimmat erot tulevat esiin pelastusasiassa.

Luterilaisen opin mukaan ihminen pelastuu yksin armosta ja Jumala antaa synnit anteeksi yksin Kristuksen tähden sanan ja sakramenttien kautta ja tämän armon ihminen omistaa uskon kautta.

Lestadiolaisen opin mukaan ihminen pelastuu olemalla uskomassa eli kuulumalla heidän ulkonaiseen yhteyteensä, noudattamalla heidän ohi Raamatun määrämiään perinnäissääntöjä ja osoittamalla kuuliaisuutta heille, syntejä saa anteeksi ainoastaan suullisesti julistetun synninpäästön kautta mutta vain tietynlaiselta ihmiseltä kuultuna, nimittäin lestadiolaiselta itseltänsä.

Se, että lestadiolaisten joukossakin on myös niitä, jotka vastoin lestadiolaista opetusta sydämessään uskovat kuten luterilaiset opettavat, ei ole lestadiolaisuuden ansiota vaan tapahtuu siitä huolimatta.

aitoluterilainen kirjoitti:

Lestadiolaisuus ei ole luterilaisuutta.

Ovat jo lähtökohdissaan eri uskontoja.

Luterilaiset uskovat Raamatun mukaan, että ihmiset syntyvät tähän maailmaan perisynnin turmelemina ilman Jumalalle kelpaavaa vanhurskautta, minkä takia heidän on uudestisynnyttävä. Lestadiolaiset sitä vastoin uskovat, että ihmiset syntyvät maailmaan Jumalalle otollisina.

Suurimmat erot tulevat esiin pelastusasiassa.

Luterilaisen opin mukaan ihminen pelastuu yksin armosta ja Jumala antaa synnit anteeksi yksin Kristuksen tähden sanan ja sakramenttien kautta ja tämän armon ihminen omistaa uskon kautta.

Lestadiolaisen opin mukaan ihminen pelastuu olemalla uskomassa eli kuulumalla heidän ulkonaiseen yhteyteensä, noudattamalla heidän ohi Raamatun määrämiään perinnäissääntöjä ja osoittamalla kuuliaisuutta heille, syntejä saa anteeksi ainoastaan suullisesti julistetun synninpäästön kautta mutta vain tietynlaiselta ihmiseltä kuultuna, nimittäin lestadiolaiselta itseltänsä.

Se, että lestadiolaisten joukossakin on myös niitä, jotka vastoin lestadiolaista opetusta sydämessään uskovat kuten luterilaiset opettavat, ei ole lestadiolaisuuden ansiota vaan tapahtuu siitä huolimatta.

Lue lisää

Lähtökohdissaan samoja uskontoja.
Perisynti,uudesti syntyminen ym. samaa.

Lutterin oppi : yksin usko, yksin armo
Lestadiuksen : Yksin usko,yksin armo
Eroa?

Lestadoilaisuudessa anteeksi antaminen tapahtuu ihmisen todistamana,Jeesuksen kristuksen kautta.
Eroa ei siinäkään ,paitsi maukuero.

Jäänkin miettimään että mistä käsityksesi on tullut ja mihin se perustuu.
Minulla on erilainen käsitys ,kumpaakin seuranneena.

Aamen.