Opas-kirja:
"arkin koko oli 133,5 m × 22,3 m × 13,4 m"
"Sitä vahvistettiin sisäpuolelta rakentamalla siihen kaksi välipohjaa, jolloin saatiin kolme kantta ja kaikkiaan n. 8 900 m2 pinta-alaa"
Eläinlajeja Opas-kirjan mukaisesti:
"10 000 on lintuja, 9 000 matelijoita ja sammakkoeläimiä... ja vain 5 000 on nisäkkäitä"
Opas-kirjan toteaa lisäksi:
"Vaikka arviot siis perustuisivatkin näihin suuriin lukuihin, kaikkia näitä lajeja edustavat eläinparit olisivat vaivatta mahtuneet arkkiin"
Kirjan esittämä arkin pinta-ala on laskettu ulkomittojen mukaan, vaikka se tulisi laskea sisämitoista. Siinä ei ole myöskään huomioitu kerroksien välisiä kulkusiltoja, käytäviä eikä väliseiniä.
Näin ollen voidaan hyvin jättää noissa eläinlaijien luvuissa ne muutamat lajit, jotka ovat kyenneet säilymään meressä arkin ulkopuolella (valaat, delfiinit).
Sitten lasketaan eläinten määrät.
Linnut:
10.000 x 7 paria eli 14 lintua = 140.000
Nisäkkäät:
5.000 x 1 pari eli 2 eläintä = 10.000
Puhtaita eläimiä (eli sorkkaeläimiä) piti myös ottaa mukaan 7 paria, joten lisätään siitä likimääräisenä arviona vaivaiset 2.000 eläintä.
Matelijat:
9.000 x 1 pari eli 2 eläintä = 18.000
YHTEENSÄ 170.000 eläintä!
Eläimiä varten piti varata myös kaikki tarvitsemansa ravinto. Vuoden ajaksi tarvittava ravintomäärä vaati enemmän tilaa kuin itse eläin, mutta oletetaan laskelmassa vastaavan tilan riittäneen. Näin ollen puolet arkista oli eläimille ja puolet niiden ravinnolle.
4.450 m2 : 170.000 = 0,026 m2 per eläin!
Elintilana tuo riittäisi ehkä korkeintaan rotan kokoiselle eläimelle. Opas-kirjassa lainataan kuitenkin tutkijaa, joka toteaa nisäkkäistä olevan vain 1.360 lajia rotan kokoisia tai sitä pienempiä.
Yhdytkö Opas-kirjan esittämään toteamukseen, että kaikki nuo "eläinparit olisivat vaivatta mahtuneet arkkiin"?
Vai onko todenäköisempää, ettei Opas-kirjan kirjoittajat ole vaivautuneet miettimään tarkemmin koko asiaa?
Jos oletetaan kahdeksan ihmisen ruokkinen noita eläimiä 18 tuntia vuorokaudessa (jätetään 6 tuntia nukkumiselle), niin heidän olisi pitänyt ruokkia:
170.000 : 8 : 18 = 1.180 eläintä tunnissa eli noin 20 eläintä minuutissa.
Aika hurjaa porukkaa. Siinä sivussa olisi ulosteetkin pitänyt kipata arkin kannelta ulos.
Lisäksi jottei elämä arkissa olisi käynyt vieläkin hankalammaksi, niin noiden kattorakenteiden olisi pitänyt olla täydellisen vesitiiviitä.
Millaista katemateriaalia Nooa mahtoi käyttää?
Siitähän saattaisi nykyinen rakennusaineteollisuuskin olla erittäin kiinnostunut tavallisista talonrakentajista puhumattakaan.
"arkin koko oli 133,5 m × 22,3 m × 13,4 m"
"Sitä vahvistettiin sisäpuolelta rakentamalla siihen kaksi välipohjaa, jolloin saatiin kolme kantta ja kaikkiaan n. 8 900 m2 pinta-alaa"
Eläinlajeja Opas-kirjan mukaisesti:
"10 000 on lintuja, 9 000 matelijoita ja sammakkoeläimiä... ja vain 5 000 on nisäkkäitä"
Opas-kirjan toteaa lisäksi:
"Vaikka arviot siis perustuisivatkin näihin suuriin lukuihin, kaikkia näitä lajeja edustavat eläinparit olisivat vaivatta mahtuneet arkkiin"
Kirjan esittämä arkin pinta-ala on laskettu ulkomittojen mukaan, vaikka se tulisi laskea sisämitoista. Siinä ei ole myöskään huomioitu kerroksien välisiä kulkusiltoja, käytäviä eikä väliseiniä.
Näin ollen voidaan hyvin jättää noissa eläinlaijien luvuissa ne muutamat lajit, jotka ovat kyenneet säilymään meressä arkin ulkopuolella (valaat, delfiinit).
Sitten lasketaan eläinten määrät.
Linnut:
10.000 x 7 paria eli 14 lintua = 140.000
Nisäkkäät:
5.000 x 1 pari eli 2 eläintä = 10.000
Puhtaita eläimiä (eli sorkkaeläimiä) piti myös ottaa mukaan 7 paria, joten lisätään siitä likimääräisenä arviona vaivaiset 2.000 eläintä.
Matelijat:
9.000 x 1 pari eli 2 eläintä = 18.000
YHTEENSÄ 170.000 eläintä!
Eläimiä varten piti varata myös kaikki tarvitsemansa ravinto. Vuoden ajaksi tarvittava ravintomäärä vaati enemmän tilaa kuin itse eläin, mutta oletetaan laskelmassa vastaavan tilan riittäneen. Näin ollen puolet arkista oli eläimille ja puolet niiden ravinnolle.
4.450 m2 : 170.000 = 0,026 m2 per eläin!
Elintilana tuo riittäisi ehkä korkeintaan rotan kokoiselle eläimelle. Opas-kirjassa lainataan kuitenkin tutkijaa, joka toteaa nisäkkäistä olevan vain 1.360 lajia rotan kokoisia tai sitä pienempiä.
Yhdytkö Opas-kirjan esittämään toteamukseen, että kaikki nuo "eläinparit olisivat vaivatta mahtuneet arkkiin"?
Vai onko todenäköisempää, ettei Opas-kirjan kirjoittajat ole vaivautuneet miettimään tarkemmin koko asiaa?
Jos oletetaan kahdeksan ihmisen ruokkinen noita eläimiä 18 tuntia vuorokaudessa (jätetään 6 tuntia nukkumiselle), niin heidän olisi pitänyt ruokkia:
170.000 : 8 : 18 = 1.180 eläintä tunnissa eli noin 20 eläintä minuutissa.
Aika hurjaa porukkaa. Siinä sivussa olisi ulosteetkin pitänyt kipata arkin kannelta ulos.
Lisäksi jottei elämä arkissa olisi käynyt vieläkin hankalammaksi, niin noiden kattorakenteiden olisi pitänyt olla täydellisen vesitiiviitä.
Millaista katemateriaalia Nooa mahtoi käyttää?
Siitähän saattaisi nykyinen rakennusaineteollisuuskin olla erittäin kiinnostunut tavallisista talonrakentajista puhumattakaan.
Vastaukset 30
Vanhimmat
"Näin ollen voidaan hyvin jättää noissa eläinlaijien luvuissa ne muutamat lajit, jotka ovat kyenneet säilymään meressä arkin ulkopuolella (valaat, delfiinit)."
Suolaisessa meressä elävät lajit olisivat kuolleet, jos meren suolapitoisuus olisi laskenut taivaalta sataneen suolattoman veden vuoksi.
>>Siinä sivussa olisi ulosteetkin pitänyt kipata arkin kannelta ulos.
Tähän ongelmaan saadaan vedenpitävä selitys, kun tutustutaan www.dundernews.com:n sivustoon. Tämä sivusto henkeytti tällaisen vastauksen:
*** Tapahtui muinaisaikoina, että Jumala päätti viisaudessaan hävittää koko ihmiskunnan vedenpaisumuksella. Hän ilmoitti asiasta Nooalle, ainoalle, jonka hän oli päättänyt säästää. Nooa teki Jumalan ohjeiden mukaan arkin, johon hän otti perheensä sekä kaksi kappaletta eläimiä joka lajista. Hän otti myös ruokaa, jotta ihmisillä ja eläimillä olisi syötävää vedenpaisumuksen ajan.
Vedenpaisumus tuli, ja kaikki maan asukkaat hukkuivat. Vain Nooa perheineen sekä arkissa olleet eläimet selvisivät.
Sadetta kesti viikkoja, ja kun sade viimein lakkasi, ei maata ollut missään. Nooan arkki ajelehti ympäri maailmaa tietämättä missä milloinkin oli.
Ajan mittaan arkissa nousi esiin ongelma, johon ei ollut osattu varautua. Arkin lukuisat eläimet luonnollisesti tuottivat niin paljon lantaa, että koko arkki uhkasi upota.
Lopulta Nooa päätti, että se kaikki on lapioitava mereen. Niinpä hän ja hänen perheensä lapioivat sontaa yli laidan monta peräkkäistä päivää, kunnes vihdoin arkki oli jälleen siisti.
Sen jälkeen ei kulunut montaakaan päivää, kun vedenpaisumus päättyi. Myöhempinä aikoina Nooan ja hänen perheensä suuri lapiointiurakka unohtui legendoista ja ihmisten muistista.
Tuhansien vuosien päästä kukaan ei enää muistanut tuota suunnatonta paskakuormaa, joka oli kipattu Nooan arkista.
Sitten eräänä päivänä Kolumbus löysi sen.
http://www.dundernews.com/vitsi_base/wmview.php?ArtID=921
Unohdat yhden Vartiotorniseuran valttikortin, joka on hihassa ikäänkuin ässänä tai jokerina. Opas-kirja selittää tuon kaiken ns. "superevoluutiolla" hyvin nopeassa tahdissa vedenpaisumuksen jälkeen. Lainaan tuota kirjaa:
*** Olisivatko kaikki eläimet mahtuneet arkkiin?
Tietosanakirjat kyllä puhuvat yli miljoonasta eläinlajista. Nooaa neuvottiin kuitenkin säilyttämään vain edustajia maaeläinten ja lentävien luomusten jokaisesta ”lajista”. Jotkut tutkijat ovat sanoneet, että vain 43 ”lajia” nisäkkäitä, 74 ”lajia” lintuja ja 10 ”lajia” matelijoita olisi tarvittu näiden luomusten nykyään tunnettujen monenlaisten lajien tuottamiseen. Arkissa oli tilaa n. 40 000 m3, mikä riitti tuolle matkustajamäärälle (Opas-kirja, osa 1, sivu 327)
http://keskustelu.suomi24.fi/show.fcgi?category=1000000000000003&conference=4500000000000099&posting=22000000011280753
Onko leijona kehittynyt jostain alkumuodosta eli kissaeläinten heimosta vai onko se ollut jo alkujaankin luotuna leijonaksi?
Miksi J-todistajan on niin kovin vaikeaa tietää, mihin pitäisi uskoa?
Vartiotorniseuralla on kova tarve selittää KAIKKI mahdolliset ja mahdottomatkin asiat. Siitä johtuu, että usein törmätään kummallisuuksiin, esim. tuohon superevoluutioon vain muutamassa tuhannessa vuodessa tapahtuneeseen; toisaalta kielletään koko evoluutio.
Ota siitä sitten selvä. En minä ainakaan tiedä, miten kaikki asiat on. Ehkä minun ei tarvitsekaan tietää. :)
Entä sitä superevoa?
Uskotko itse tuohon? Minä en usko.
Noin 200 lajia yhteensä arkissa ja nyt on 10 000 000 luonnossa juoksentelemassa.
>>Uskotko itse tuohon?
Onneksi minun ei edes tarvitse uskoa tai tietää kaikkia asioita. Kyseessä olevaa asiaa en todellakaan tiedä, mutta olisin kiinnostunut tietämään. Voisiko joku tehdä tuosta Vartiotorniseuralle "lukijoiden kysymyksen", joka käsiteltäisiin Vartiotornissa? Kysymys osoitetaan Vartiotornin päätoimittajalle Jukka Ropposelle. Tekisin sen itse, mutta kun nimeni on Betelissä "kirosana", niin he eivät vaivaudu minulle vastaamaan.
Hei, ihan oikeesti, ihan aikuisten oikeesti, ihan totta, ihan tosissaan, TEHKÄÄ IHMISET SIITÄ Beteliin lukijoiden kysymys. Onhan tuo maininta "superevoluutiosta" olemassa Opas-kirjassa, täytyyhän heidän perustella se.
= laji kehittyy toiseksi lajiksi.
Ei pidä siis sotkea lajien sisäiseen muuntumiseen joka tapahtuu DNA:n salimissa rajoissa. Eräs esimerkki on koirarodut, nykyisistä roduista on tullut olemassa oloon suurin osa muutamassa sadassa vuodessa.
Vedenpaisumuskesta on jo yli 4000 vuotta, melko pitkä aika..
>>Vedenpaisumuskesta on jo yli 4000 vuotta, melko pitkä aika..
Tosi on, pitkä aika se on näin mitättömän ihmisen perspektiivistä, joka elää muutaman kymmenen vuotta ja sitten siirtyy kasvattamaan horsmaa ja muita kukkia.
Mutta olisin kiinnostunut tietämään todisteita tuosta supernopeasta ilmiöstä, millä selitetään muutamasta kymmenestä kantalajista vain reilussa 4000 vuodessa syntyneen miljoonia lajeja. Tätähän Opas-kirjan teksti tarkoitti, vai ymmärsinkö väärin?
Voisit vaikka aloittaa esim. kenguruista, koaloista, pandakarhuista ja jääkarhuista. Ihan vaikka näin aluksi.
No oletetaan että siellä arkissa oli muutama sata lajia, kuten tuo "opas"-kirja esittää. Joittenkin tutkijoitten mukaan maailmassa on nyt noin 10 miljoonaa eri lajia. Se tarkoittaa, että Vedenpaisumuksesta eteenpäin joka vuosi olisi pitänyt ilmaantua 2500 uutta lajia. Jos lajeja onkin nykyisin vain 5 miljoonaa, kunten toiset tutkijat esittävät, pitäisi joka vuosi ilmaantua 1250 uutta lajia.
Aika hurjalta tahdilta tuntuu...
Jos haluat selittää vedenpaisumuksen jälkeistä evoluutiota, niin siihen sinulla ei ole käytettävissäsi 4.000 vuotta, mikä sekin olisi äärettömän lyhyt aika. Nämä nykyiset eläinlajit ovat olleet olemassa ja tunnettu jo tuhansia vuosia, joten tee nyt vaikka 1.000 vuoden evoluutiovauhidsta selvitys. (Mikä tosin on myös liian pitkä aika.)
maailmaan mahtuu tyhmyyttää
ohhoh hoh paljonko mahtuu viisautta
paljon mahtuu mitä vaan
mitä maapallo on tulvillaan
älkää kysykö enempää
tyhmyyttä mahtuu vähempää enemmän
sanomaa ei oo tässä lorussa lainkaan
tuntuu vaan niin tyhmältä kaikki
lähinnä ihmiset kaikkitietäjät
viisastelijoita jos ei tyhmyreitä
sefu jos tämän poistaa
en oo surullinen lainkaan
Nooan arkki rakennettiin tuhansia vuosia sitten. Kukaan nykyään elävä ihminen ei voi väittää tai väitellä menestyksellisesti yksityiskohdista, joista ei ole kirjallista dokumentaatiota. Raamattu kertoo vain osan.
Lajien määrä arkissa? Ensimmäinen yleinen ongelma minkä näen tällaisessa keskustelussa on se, että "lajin" määritelmä on erittäin haastava kysymys. On joka tapauksessa selvää, että Raamatun kirjoittamisen aikana "laji" -sana ymmärrettiin erilaisena kokonaisuuten kuin se nykyään määritellään. Raamattu puhuu "lajinsa mukaan" luomisesta ja lisääntymisestä. Näinhän lajit tekevätkin. Koska lajien sisällä tapahtuvaa muuntumista ja eriytymistä on paljon, ei ole lainkaan mahdotonta, että huomattavasti kysyjän esittämiä lajimääriä pienempi joukko tarvittiin eläinkunnan pelastamiseksi. Mielestäni Raamatun "laji" -käsite ja rajat liittyvät pikemminkin kantalajeihin kuin kaikkiin niistä eriytyneihin muunnelmiin. Kantalaji ei toisaalta taas voi muuttua toiseksi kantalajiksi, mutta tällaisen lajin sisäisiä muunnelmia toki voi muodostua jopa niin, että nykyisin katsoisimme eriytyneiden joukkojen edustavan toista lajia.
http://www.biblelexicon.info
>> On joka tapauksessa selvää, että Raamatun kirjoittamisen aikana "laji" -sana ymmärrettiin erilaisena kokonaisuuten kuin se nykyään määritellään. Raamattu puhuu "lajinsa mukaan" luomisesta ja lisääntymisestä. Näinhän lajit tekevätkin.
"Yleisin lajikäsite on ns. biologinen lajikäsite, jonka mukaan eliöt kuuluvat samaan lajiin, jos ne pystyvät luonnonoloissa tuottamaan lisääntymiskykyisiä jälkeläisiä keskenään."
http://fi.wikipedia.org/wiki/Laji_(biologia)
Miten Raamatun laji siis ymmärrettiin eri tavalla kuin nykyään?
>> tällaisen lajin sisäisiä muunnelmia toki voi muodostua jopa niin, että nykyisin katsoisimme eriytyneiden joukkojen edustavan toista lajia.
Paleontologinen ja geneettinen tutkimus osoittaa suurimman osan nykyisistä lajeista olevan moninkertaisesti vedenpaisumusta vanhempia.
><
Paleontologinen ja geneettinen tutkimus osoittaa suurimman osan nykyisistä lajeista olevan moninkertaisesti vedenpaisumusta vanhempia.
><
Jaa, enpä tiennyt, että geneettisestä koodista voidaan määrittää lajin ikä..
Vai onkohan taas kyse kehitysoppisesta sokeasta arviosta?
>> Jaa, enpä tiennyt, että geneettisestä koodista voidaan määrittää lajin ikä.
Katsos, oppia ikä kaikki.
Vain toiselta vanhemmalta periytyvän mitokondrio- ja Y-kromosomi-DNA:n perusteella voidaan seurata yksilöiden sukulinjaa aina yhteiseen esivanhempaan asti. Sukulaisten DNA:ta vertailemalla taas voidaan määritellä keskiarvo mutaatioiden lisääntymiselle sukupolven aikana.
>> Vai onkohan taas kyse kehitysoppisesta sokeasta arviosta?
Sokeiksi arvioiksi mitokondrio ja Y-kromosomi DNA tutkimus on antanut hämmästyttävän yhdenmukaisia ikämäärityksiä fossiileihin ja muihin arkeologiseen aineistoon verrattaessa. Eikä menetelmä tietystikkään ole palvellut ainoastaan biologian alalla.
1. Moos. 7:2-4,10 ilmoittaa Nooan keränneen arkkiinsa seitsemässä päivässä vähintään yhden parin jokaisesta eläin-, lintu- ja hyönteislajista. Eri lajeja löytyy maailmasta, hyönteislajit mukaanlukien, noin 10 miljoonaa. Otettaessa kaksi yksilöä per laji, lastattavien organismien määräksi tulee 20 miljoonaa, mikä merkitsee, että arkkiin lastattiin melkein 2000 yksilöä minuutissa, yli 30 yksilöä sekunnissa, arkin yhdestä ainoasta ovesta, yötä päivää seitsemän vuorokauden ajan.
Kuinka iso Nooan arkki oli jos verrataan nykyisiin laivoihin? otetaan esimerkiksi Viking Linen Rosella:Pituus 136m leveys 24,2m matkustajia 1700 hyttejä 1184 autopaikkoja 340
Et vielä noin selvästä kirjoituksestani huolimatta ymmärtänyt asian keskeisintä seikkaa.
Lattian pinta-ala määrää sen, paljonko kyytiin mahtui eläimiä. Jos Viking Linen laiva on ulkomitoiltaan suunilleen saman kokoinen, mutta se on tehokkaammin rakennettu eli siinä on kansia moninkertaisesti, sen lattian pinta-alakin on silloin huomattavasti suurempi.
Liian vaikeaa ymmärtää? Vai eikö löydy halua tunnustaa tosiseikkoja?
>>Jos Viking Linen laiva on ulkomitoiltaan suunilleen saman kokoinen, mutta se on tehokkaammin rakennettu eli siinä on kansia moninkertaisesti, sen lattian pinta-alakin on silloin huomattavasti suurempi.
Näinkin on, tosin Viking Linen laivoissa on tilaa viemässä yökerho, disco, verovapaat myymälät hajuosastoineen kaikkineen ja lukuisia kuppiloita, joissa voi "vahingossa" napata liikaa juomaa, no, sehän vahinko taisi Nooallekin käydä, mutta vasta "risteilyn" jälkeen. :)
Kun nimimerkki Lähimmäinen kertoi laivan pituuden ja leveyden sekä siinä olevien makuupaikkojen sekä autopaikkojen määrän, niin miksi yksi olennainen asia tuntuu väkisinkin unohtuvan? Myös sinulta.
Mistä lattian pinta-alan kokoero johtuu?
Laivan paljon suuremmasta kerrostasojen määrästä.
Miksi laivassa on paljon enemmän noita kerrostasoja?
Koska se on rakennettu kestävämmästä materiaalista ja siihen on voitu laittaa tasot tiheämmin.
Toinen samaan asiaan aika olennaisesti vaikuttava yksityiskohta on KORKEUS. Arkissa se oli n. 13 metriä, kun taas laivassa se on....?
Ihmettelettekö te sitäkin, miksi korkeampaan kerrostaloon mahtuu enemmän asukkaita kuin matalaan?
kuvat arkista VT julkaisuissa kertovat ettei siinä monikaan elukka olis elävänä selvinnyt. Saatikka ihmiset.
Muuten nyt vois kaikki inssit ja rak.mestarit ryhtyä laskemaan montako miestyövuotta vaatii ison ja noinkin yksinkertaisen arkin rakentaminen???
-> Muuten nyt vois kaikki inssit ja rak.mestarit ryhtyä laskemaan montako miestyövuotta vaatii ison ja noinkin yksinkertaisen arkin rakentaminen???
Lisäksi voitaisiin laskeskella mukana olleiden otusten ja niitä kannatelleiden rakenteiden välistä lujuuden tarvetta ja tietenkin koko kiulun kantavuutta noilla mitoilla.
Tärkeintä olisi miettiä sen rakenteiden stabiiliutta ja sitä kautta myös tiiveyttä.
Tässäpä enemmän tietoa Nooan Arkista:
Arkki oli suorakaiteen muotoinen arkkumainen alus, jossa oli oletettavasti suorat kulmat ja tasainen pohja. Siinä ei tarvittu kaarevaa pohjaa eikä terävää keulaa nopeaan veden halkomiseen, eikä sitä tarvinnut myöskään ohjata. Sen täytyi ainoastaan olla vesitiivis ja pysyä pinnalla. Tämän muotoinen alus on hyvin vakaa, se ei keikahda helposti, ja siinä on noin kolmannes enemmän varastotilaa kuin tavanomaisen muotoisissa laivoissa. Arkin sivussa oli ovi lastaamista ja lastin purkamista varten.
Kooltaan arkki oli 300 kyynärää pitkä, 50 kyynärää leveä ja 30 kyynärää korkea. Jos kyynärän pituudeksi lasketaan varovaisesti vain 44,5 senttimetriä, arkin koko oli 133,5 metriä × 22,3 metriä × 13,4 metriä, eli se oli vähemmän kuin puolet valtamerialus Queen Elizabeth 2:n pituudesta. Nykyajan laivanrakennusinsinöörit käyttävät tätä samaa pituuden ja leveyden suhdetta (6:1). Näin arkin kokonaisvetoisuus oli noin 40 000 kuutiometriä. Tällaisen aluksen uppoama on arviolta lähes yhtä suuri kuin valtavan, 1900-luvulla rakennetun Titanicin uppoama. Mitkään muinaiset rahtialukset eivät yltäneet lähellekään arkin jättimäistä kokoa. Sitä vahvistettiin sisäpuolelta rakentamalla siihen kaksi välipohjaa, jolloin saatiin kolme kantta ja kaikkiaan noin 8 900 neliömetriä pinta-alaa.
Nooaa käskettiin: ”Sinun tulee tehdä arkkiin tsohar [= katto tai ikkuna].” (1. Mooseksen kirja 6:16.) Ei ole täysin selvää, mikä tsohar oli tai miten se oli rakennettu. Jotkut tutkijat arvelevat, että se liittyy valoon, joten he kääntävät sen vastineella ”valoaukko” tai ”akkuna”. Toiset taas yhdistävät sanan tsohar myöhäisempään arabialaiseen juureen, joka merkitsee ’(käden)selkää’, ’(eläimen) selkää’ tai ’(laivan) kantta’, toisin sanoen maasta tai vedestä poispäin olevaa osaa, ja sen vuoksi he kääntävät sen vastineella ”katto”. Nooaa käskettiin päättämään tämä tsohar ”kyynärän korkeudelle” (1. Mooseksen kirja 6:16).
Saattaa sen vuoksi olla, että tsoharin kautta saatiin riittävästi valoa ja voitiin huolehtia ilmanvaihdosta ja ettei se ollut pelkästään neliökyynärän kokoinen tirkistysreikä vaan sellainen kyynärän korkuinen aukko aivan katon alla, joka kulki kaikkien neljän sivun ympäri ja jonka yhteispinta-ala oli lähes 140 neliömetriä. Toisaalta katossa on voinut olla hiukan kaltevat puoliskot, jolloin sen alle tai muualle olisi silti voinut jäädä tarpeeksi suuri aukko ilmanvaihtoa varten. James F. Armstrong kirjoitti tästä mahdollisuudesta kirjassa Vetus Testamentum (Leiden 1960, s. 333): ”Lausetta ’kyynärän korkeudelle sinun tulee päättää se’ on vaikea ymmärtää, jos sohar käännetään joko vastineella ’valo (= ikkuna)’ tai peräti ’(tasa)katto’. Jos kuitenkin oletetaan, että kyseessä oli satulakatto, ’kyynärän korkeudelle’ voi tarkoittaa sitä, että katon harja oli korkeammalla kuin seinien yläreuna. Nykyajan rakennuskäsittein ilmaistuna ’kyynärä’ olisi niiden pystytukien korkeus, joiden varaan harjahirsi asetetaan. – – Tämän todistelun mukaan Nooan arkin katossa arvellaan olleen neljän prosentin kaltevuuskulma (1 kyynärän korotus — 25 kyynärää seinästä harjaan), mikä riittää hyvin sadevesien pois virtaamiseen.
Kertooko viittaamasi lähde kuinka monta kiloa lastia ks. alukseen voidaan lastata. Nostettahan on yhtä paljon kuin syrjäytetty vesimassa.
kaikki eläimet ole lattialla, linnut orsilla ja suurin osa pikkueläimistä esim..joissakin hyllyillä ja laatikoissa. Kyllä sinne on kyytiin mahtunut hyvin ko. eläinmäärä, arkki oli suunniteltu vain tätä tarkoitusta varten.
tämmöne puulaatikko pysyy sitte pinnalla kun pohjakin on ihan tasainen ja lastia tonneittain?
Painavimmat eläimet "köliksi" alimpaan kerrokseen ja linnut ja pikkunisäkkäät ylimpään.