Olen ollut uskossa noin 5 vuotta, mutta mieltäni on pitkään askarruttanut se, että mistä voin tietää valinneeni oikean uskonnon.
Uskon koko sydämestäni Jeesukseen ja Jumalan armoon, mutta jos olisin syntynyt johonkin ei-kristilliseen maahan, esim. islaminuskoiseen, minusta olisi hyvin todennäköisesti tullut muslimi. Paikallinen kulttuuri, rumasti sanottuna aivopesu, määrittää hyvin pitkälle sen millaiseksi maailmankatsomuksemme muodostuu.
Onko se oikein pitää muuhun uskovia "vääräuskoisina", koska eihän meille anneta mahdollisuutta valita sitä, minne synnymme. Koska olen syntynyt ja asun Suomessa, minusta on tullut kristitty ja pidän tätä uskontoa ehdottomasti totena. Tosin, jos olisin syntynyt islamilaiseen kulttuuriin eihän minulle annettaisi muuta mahdollisuutta kuin Islam, ja kristinusko edustaisi minulle tällöin sitä "väärää" oppia.
Mikä on kristinuskon kanta muita uskontoja kohtaan? Pääseekö taivaaseen vain uskomalla Jeesukseen ja mihin muuhun uskovat tällöin joutuvat.
Eikö Jumala siis jo etukäteen päätä, ketkä pääsevät Hänen luokseen, päättämällä meidän syntymäpaikastamme ja siitä, saammeko kestävän uskon?
Onko kaikkien muiden uskontojen harjoittaminen kristityn näkökulmasta täysin turhaa, koska nämä uskovat eivät kuitenkaan pääse taivaaseen? Jonkun muun uskonnon näkökulmasta kristinusko on varmaan täysin väärä oppi, sen sijaan oma usko vie paratiisiin tai nirvanaan tai minne lie.
Olisin kiitollinen jos joku osaisi vastata tai tuoda mielipiteitään esille tähän kysymykseen joka on askarruttanut minua jo pitkään, ja pyydän samalla anteeksi etten osannut ilmaista itseäni lyhyemmin :)
Uskon koko sydämestäni Jeesukseen ja Jumalan armoon, mutta jos olisin syntynyt johonkin ei-kristilliseen maahan, esim. islaminuskoiseen, minusta olisi hyvin todennäköisesti tullut muslimi. Paikallinen kulttuuri, rumasti sanottuna aivopesu, määrittää hyvin pitkälle sen millaiseksi maailmankatsomuksemme muodostuu.
Onko se oikein pitää muuhun uskovia "vääräuskoisina", koska eihän meille anneta mahdollisuutta valita sitä, minne synnymme. Koska olen syntynyt ja asun Suomessa, minusta on tullut kristitty ja pidän tätä uskontoa ehdottomasti totena. Tosin, jos olisin syntynyt islamilaiseen kulttuuriin eihän minulle annettaisi muuta mahdollisuutta kuin Islam, ja kristinusko edustaisi minulle tällöin sitä "väärää" oppia.
Mikä on kristinuskon kanta muita uskontoja kohtaan? Pääseekö taivaaseen vain uskomalla Jeesukseen ja mihin muuhun uskovat tällöin joutuvat.
Eikö Jumala siis jo etukäteen päätä, ketkä pääsevät Hänen luokseen, päättämällä meidän syntymäpaikastamme ja siitä, saammeko kestävän uskon?
Onko kaikkien muiden uskontojen harjoittaminen kristityn näkökulmasta täysin turhaa, koska nämä uskovat eivät kuitenkaan pääse taivaaseen? Jonkun muun uskonnon näkökulmasta kristinusko on varmaan täysin väärä oppi, sen sijaan oma usko vie paratiisiin tai nirvanaan tai minne lie.
Olisin kiitollinen jos joku osaisi vastata tai tuoda mielipiteitään esille tähän kysymykseen joka on askarruttanut minua jo pitkään, ja pyydän samalla anteeksi etten osannut ilmaista itseäni lyhyemmin :)
Vastaukset 38
Vanhimmat
Älä kuulu mihinkään virallisesti mihinkään uskontokuntaan, ja usko kaikkiin jumaliin/jumalaan...
Omasta mielestäni ei ole oikeaa uskontoa, eli "oikeita" uskontoja on useita...kai...
olet selvästi ajatellut asioita, toisin kuin monet muut uskovaiset.
Ajatteleppa asiaa näin: Tieteellisesti voidaan todistaa, että koko ihmiskunta on saanut alkunsa pienen (ei kuitenkaan pienempi kuin....taisi olla n.240 ihmistä) heimon siitoksista Afrikassa päin. Tuon edellisen pitäisi jo saada aivonystyrät hyrräämään, mutta selvennetään hieman. Eli tuo heimo ja sen asukkaat elelivät jossain Af. ja heillä oli uskomus (jostain) jonka jälkeen, kuten ihmisillä on tapana, heille syntyi konflikteja, joka taas aiheutti sen että syntyi uusia uskomuksia ja kuppikuntia. Niin nämä uudet uskomukset ja kuppikunnat sanoivat muille lisääntyneille uskomuksille ja kuppikunnille terve! ja lähtivät vaeltamaan minne nyt lähtivätkään ja asuvat nyt esim. suomessa (siis jälkeläiset). Elikäs, kaikki uskomukset ovat periaatteessa lähtöisin yhdestä uskomuksesta (tai sitten alunperinkin oli valtava määrä uskomuksia). Näin ollen mikään ei ole oikea eikä mikään ole väärä ja kaikki kuolevat ajallaan ja maatuvat tai palavat(krematorio)
On asioita, jotka Jumala on Raamatussa meille kertonut,
ja sitten on niitä asioita, joita Jumala ei ole kertonut.
Esimerkkejä niistä asioista, jotka on kerrottu:
- Muut uskonnot eivät pelasta. Ainut nimi, jossa
on pelastus, on Jeesus. "Eikä ole pelastusta
yhdessäkään toisessa; sillä ei ole taivaan alla
muuta nimeä ihmisille annettu, jossa meidän
pitäisi pelastuman" (Apt.4:12) Kannattaa lukea
Apostolien teoista Paavalin puhe Ateenassa,
jossa palveltiin kaikenlaisia epäjumalia:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?formname=search&formrnd=1145224284325&search=&rng=0&submit1=Hae&ref=Ap.+t.+17%3A16-34&ctx=0&mod1=FinRaam&mod2=&mod3=
Ote Apt.17:sta
"...meidän ei pidä luulla, että jumaluus olisi
samankaltainen kuin kulta, hopea tai kivi,
kuin ihmisen mielikuvituksen ja taidon luomus.
Tällaista tietämättömyyttä Jumala on pitkään
sietänyt, mutta nyt sen aika on ohi: hän vaatii
kaikkia ihmisiä kaikkialla tekemään parannuksen.
Hän on näet määrännyt päivän, jona hän oikeudenmukaisesti
tuomitsee koko maailman, ja tuomarina on oleva mies,
jonka hän on siihen tehtävään asettanut.
Siitä hän on antanut kaikille takeet herättämällä hänet kuolleista."
- Jeesus käski meidän julistaa ilosanomaa syntien
anteeksi saamisesta hänen ristintyössään, kaikkeen maailmaan,
kaikille kansoille: "Minulle on annettu kaikki
valta taivaassa ja maan päällä. Menkää siis
ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni,
kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen
nimeen, ja opettamalla heitä pitämään kaikki,
mitä minä olen käskenyt teidän pitää." (Mark.28)
- Tuo käsky lähetystyöhön koskee jokaista kristittyä,
joko lähtijänä tai lähettäjänä.
- Jeesus antoi tuon käskyn, ja koska häneen
"kaikki viisauden ja tiedon aarteet ovat kätkettyinä",
niin uskon, että hän tietää, mitä on paras tehdä.
(paremmin kuin minä tietäisin)
- Tiedämme myös, että kaikki eivät ota vastaan
evankeliumia.
- Tiedämme myös, että Jumala on Pyhä, eikä voi
katsoa syntiä läpi sormien. Ja ettei Jumalan kotiin
voi iankaikkisuuteen tulla mitään syntiä.
- Ja että jokainen ihminen on syntinen ja
synnin palkka on kuolema.
- Raamattu kertoo, että kaikilla ihmisillä,
siis myös niillä, jotka eivät ole kuulleet
Jeesuksesta, on omatunto, ja että heidän
omatuntonsa syyttää heitä.
- Lisäksi Raamattu sanoo, että Jumala on
ehdottoman oikeudenmukainen, ei tee vääryyttä
kenellekään ja rakastaa jokaista luotuuan.
Nämä ovat ne asiat, jotka Jumala on ilmoittanut
Raamatussa, ja jokaisesta näistä haluan pitää kiinni.
Sitä, mitä tapahtuu niille, jotka eivät ole
koskaan täällä maan päällä kuulleet evankeliumia
syntien sovituksesta Kristuksen ristissä,
Raamattu ei kerro. Mutta ylläolevien kohtien
perusteella kristittyjen tehtävä on selvä,
emmekä voi jäädä nojaamaan omiin arveluihimme.
Joka tapauksessa saan luottaa tässäkin kysymyksessä
siihen Jumalaan, joka tuomitsee ehdottoman oikeudenmukaisesti.
Minä, syntinen ihminen, en osaisi ratkaista asiaa
paremmin kuin Hän, joka on luonut kaiken tämän
näkyväisen ja näkymättömän. Tartun uskossa
Jumalan Sanaan, joka sanoo, että Jumalassa
ei ole vääryyden häivää.
Kun evankeliumia alettiin ensimmäisen helluntain
jälkeen viemään kaikille kansoille, on arvioitu,
että jokaista kristittyä kohti oli 360 ei-kristittyä.
1500-luvulla oli jokaista kristittyä kohti 69 ei-kristittyä.
Nyt kristittyjä on 33 % maailman väestöstä.
Tehtävä etenee.
"Ja tämä valtakunnan evankeliumi
pitää saarnattaman kaikessa maailmassa,
todistukseksi kaikille kansoille;
ja sitten tulee loppu." (Matt. 24:14)
1992 ja 1933/38..
Ehkä et tiedät että 1992 ei sais käyttää mutta tutki hengellisesti tekstejä..
sanoonat muuttuu jne..
Oliko tässä kyseessä olevassa asiassa sinun mielestäsi eroa kumpaa käännöstä käyttää?
1992 käännöstä. Sillä siellä on niin paljon sellaisia kohtia jotka, selvästi tai epäsuorasti halventaa uskoa jne...
Uskonmiehet ja muutkin ovat todistaneet 1992 vaarallisuudesta..
Kerran kysyin saarnamieheltä 1992 käänksestä niin sanoi ei olisi saanut edes tehdä jne..
Itsekki vertaillessa huomaan monissa kohdissa että hienotunteisuus jne.. puuttuu jne.. summarum..
alkutekstikään 33/38 rinnalla -nehän eroavat suuresti kuten kaikki käännökset originaalista ja ainakin nykyinen käännös on VT:n osalta parempi. Tuskin koinen tai kristillisten tekstien tuntemuksessakaan on taaksepäin ajan kuluessa menty. Oudot asiat ovat joillekin uskoville tärkeitä :tietty käännös joka on pelkkä huono tulkki parhaimmillaankin...
Erityisesti protestanttisessa kristillisyydessä on vallalla käsitys, että ainoastaan Jeesukseen uskomalla pelastuu ja kaikkien muiden uskontojen harjoittajat joutuvat kadotukseen/helvettiin. Tämä käsitys perustuu kuitenkin kirkkojen oppiin eikä Raamattuun. Jos luet Matteuksen evankeliumin 25 luvusta jakeet 31-46, löydät tuomion, joka perustuu pelkästään tekoihin: "mitä teitte/jätitte tekemättä yhdelle näistä vähimmistä veljistäni". Uskoa ei edes mainita koko luvussa.
Paavali kirjoittaa tekojen merkityksestä paljon jopa Roomalaiskirjeessä, jolla perustellaan protestanttista 'yksin uskosta' -oppia. Esimerkiksi:
2:6. hänen, "joka antaa kullekin hänen tekojensa mukaan": 7. niille, jotka hyvässä työssä kestävinä etsivät kirkkautta ja kunniaa ja katoamattomuutta, iankaikkisen elämän, 8. mutta niiden osaksi, jotka ovat itsekkäitä eivätkä tottele totuutta, vaan tottelevat vääryyttä, tulee viha ja kiivastus.
9. Tuska ja ahdistus jokaisen ihmisen sielulle, joka pahaa tekee, juutalaisen ensin, sitten myös kreikkalaisen; 10. mutta kirkkaus ja kunnia ja rauha jokaiselle, joka tekee sitä, mikä hyvä on, juutalaiselle ensin, sitten myös kreikkalaiselle!
11. Sillä Jumala ei katso henkilöön. 12. Sillä kaikki, jotka ilman lakia ovat syntiä tehneet, ne myös ilman lakia hukkuvat, ja kaikki, jotka lain alaisina ovat syntiä tehneet, ne lain mukaan tuomitaan; 13. sillä eivät lain kuulijat ole vanhurskaita Jumalan edessä, vaan lain noudattajat vanhurskautetaan. 14. Sillä kun pakanat, joilla ei lakia ole, luonnostansa tekevät, mitä laki vaatii, niin he, vaikka heillä ei lakia ole, ovat itse itsellensä laki 15. ja osoittavat, että lain teot ovat kirjoitetut heidän sydämiinsä, kun heidän omatuntonsa myötä-todistaa ja heidän ajatuksensa keskenään syyttävät tai myös puolustavat heitä -
16. sinä päivänä, jona Jumala on tuomitseva ihmisten salaisuudet Kristuksen Jeesuksen kautta, minun evankeliumini mukaan.
Pietari toteaa Apostolien teoissa: "Niin Pietari avasi suunsa ja sanoi: "Nyt minä totisesti käsitän, ettei Jumala katso henkilöön, vaan että jokaisessa kansassa se, joka häntä pelkää ja tekee vanhurskautta, on hänelle otollinen." (Apt 10:34-35)
Kirkkoraamatussa on Mark. 16:16 suoranainen tähän asiaan liittyvä käännösvirhe: "Joka uskoo ja kastetaan, se pelastuu; mutta joka ei usko, se tuomitaan kadotukseen." Sana kadotus on lisätty tähän - kreikankielen 'katakrinoo' -verbi tarkoittaa: tuomita, antaa langettava tuomio. Kadotuksesta jakeessa ei puhuta mitään.
Kun Raamatussa puhutaan tuomiosta, sen perusteena ovat aina teot - niin myös Ilmestyskirjan 20 luvussa viimeisellä tuomiolla: "12. Ja minä näin kuolleet, suuret ja pienet, seisomassa valtaistuimen edessä, ja kirjat avattiin; ja avattiin toinen kirja, joka on elämän kirja; ja kuolleet tuomittiin sen perusteella, mitä kirjoihin oli kirjoitettu, tekojensa mukaan.
13. Ja meri antoi ne kuolleet, jotka siinä olivat, ja Kuolema ja Tuonela antoivat ne kuolleet, jotka niissä olivat, ja heidät tuomittiin, kukin tekojensa mukaan."
Jeesus sanoi itse, ettei hän tullut kumoamaan lakia vaan täyttämään sen. Raamatussa luvataan pelastus kaikille jotka uskovat - jo Vanhassa testamentissa ennen Jeesuksen aikaa: "Ja jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu. (Jooel 2:32) Kristitytkin uskovat yleisesti, että VT:n juutalaiset pelastuivat noudattamalla lakia. Koska Jeesus ei kumonnut lakia, myös tekojen mukainen tuomio on edelleen voimassa. Kristillinen kirjailija C.S.Lewis pohti minusta aiheellisesti seuraavaa ajatusta - kun Jeesus sanoi: "ei kukaan tule Isän tykö muutoin kuin minun kauttani", niin tarkoittaako se välttämättä, että vain kristityt voivat tulla? Esimerkiksi muslimit ja hindut kunnioittavat Jeesusta profeettana ja pyhänä miehenä, mutta eivät tunnusta Jeesuksen jumaluutta kristittyjen tavoin. Kristikunnassakin oli aluksi monta mielipidettä tästä asiasta, enkä ole oikein varma uskoiko Paavalikaan kolminaisuuteen ja Jeesuksen jumaluuteen nykykristittyjen tavoin: "Sillä yksi on Jumala, yksi myös välimies Jumalan ja ihmisten välillä, ihminen Kristus Jeesus," (1 Tim 1:5)
Lopuksi vielä pari pelastusta koskevaa Raamatun kohtaa mietittäväksi.
"Sillä siksi me vaivaa näemme ja kilvoittelemme, että olemme panneet toivomme elävään Jumalaan, joka on kaikkien ihmisten vapahtaja, varsinkin uskovien." (1 Tim 4:10)
"Sillä se on hyvää ja otollista Jumalalle, meidän vapahtajallemme, joka tahtoo, että kaikki ihmiset pelastuisivat ja tulisivat tuntemaan totuuden." (1 Tim 2:3-4)
kultista pitää muistaa että "pelastus" tarkoitti maanpäällistä pelastusta: nälänhädältä, häviöltä sodassa, maanpaolta jne. Päämäärä ja palkka oli että pitkään eläisi maassa...Ei pidä selittää VT:ia uuden uskonnon teologian mukaan.
Siinä on luvattu viisautta kaikille ketään soimaamatta.
Kiitokset kaikille vastanneille.
Otan vielä yhden kärjistetyn esimerkin. Olkoon kaksi ihmistä. Toinen on elämässään tehnyt vain hyvää ja pyrkinyt aina auttamaan lähimmäisiään, mutta Jumala ei ole hänelle lahjoittanut uskoa. Toinen taas on suhtautunut muihin melko välinpitämättömästi ja itsekkäästi ja ajanut aina omaa etuaan, mutta silti uskonut Jeesukseen.
Kumpi heistä näin ollen lopulta pääsee taivaaseen. Eikö protestanttisen opin mukaan se ole tuo jälkimmäinen? Tämä ainakin tuntuisi melko epäoikeutetulta.
ja jokainen tuomitaan Raamatun mukaan tekojensa mukaan eli hänen omat tekonsa tuomitsevat hänet.
Väität siis Lutherin olleen väärässä puhuessaan Jumalan armosta?
>>...Toinen on elämässään tehnyt vain hyvää ja
>>pyrkinyt aina auttamaan lähimmäisiään...
Tämän kysymyksen ongelma on "premisseissä",
eli ennakko-olettamuksissa. Sinulla on tuossa
ennakko-olettamus, että löytyy sellainen ihminen,
joka on tehnyt elämässään vain hyvää ja
aina pyrkinyt auttamaan lähimmäisiään.
Nyt sinun täytyisi sitten löytää tuollainen ihminen.
Raamatun mukaan yksikään ihminen ei ole yllä kuvaamasi
kaltainen. Kukaan ihminen ei tee vain hyvää,
ja pyri auttamaan lähimmäisiään.
Siksi jokainen ihminen on hukassa ilman syntiensä sovittajaa Jumalan edessä.
Meillä ei ole mitään muuta mahdollisuutta kuin Jeesus.
Olemme kaikki syntisyyden suhteen samalla viivalla.
Niinhän sitä voisi nopeasti päätellä. Pahimpia ongelmia kristinuskossa on aina ollut usko ja teot. Missä kulkee armon raja? Minkä synnin saa anteeksi pelkästä armosta?
Ongelmaan osittaiseksi ratkaisuksi käy se, että usko synnyttää hyviä tekoja, eli maalaamasi kuva välinpitämättömästä ja itsekkäästä uskovaisesta on mahdoton.
Mutta melkeinpä väittäisin tuntevani ateisteja jotka tekevät myös hyviä tekoja...
"maalaamasi kuva välinpitämättömästä ja itsekkäästä uskovaisesta on mahdoton"
Mieleeni tulee ainakin yksi tällainen henkilö. Sukunimi alkaa B:llä ja siinä on neljä kirjainta.
:) Esitit kyllä hyvän kysymyksen. Uskon että Jumala armahtaa suurimmankin synnin jos sitä Häneltä pyytää.
Entä jos Jumala ei yksinkertaisesti ole antanut ihmiselle uskoa. Silti tämä ihminen pyrkii tekemään hyvää kykyjensä mukaan. Olet tietenkin oikeassa että syntinen hän on siinä missä muutkin, mutta pyrkimys hyvään hänellä on suuri. Onko se oikein hylätä taivaspaikka vain sen takia ettei ole annettu tarpeeksi vahvaa uskoa?
>>Uskon että Jumala armahtaa suurimmankin synnin jos sitä Häneltä pyytää.
tarvitaan usko, parannus ja kasteen liitto syntien anteeksisaamiseksi. Pelkkä pyyntö saada anteeksi ei riitä. Ruumiin ylösnosemuksen saamme kaikki armosta Kristuksen sovituksen kautta, mutta syntiemme sovitus on ehdollista.
Jeesus sanoi: "Olen tie,Totuus,Elämä"
Jos kiellät Jeesuksen ja sillä tavalla teet syntiä olet matkalla väärään suuntaan teit mitä hyvää tahansa..
Sillä hyvät teot voivat eksyttää..
Tekemäälä parannus ja uskomalla evankeliumi pelastut.. sisältä kannattaa tarkistaa..
pyörit ahtaa portin lähellä hyvillä tekoillasi jne.. mutta et kuitekaan pelastu..
Mutta en tietenkään tuomitse,mutta UT on tarkkana tässä..
Usko tulee sanan kuulemisesta ja sana kristukselta..
Siksi monesti sotketaan odotetaan uskoa Jumalalta ilman että edes uskotaan..
Kun ei edes uskota mitä sanotaan..
Pitää tehdä niinkuin Jumala raamatussa tahtoo pelastuksen edellytyksistä..
Ja sitten ihan lopuksi:
http://raamattu.uskonkirjat.net/servlet/biblesite.Bible?ref=Joh. 3:16&rnd=1145300870156
Silloin kun lissät muita selityksiä tuohon sanomaan.. olet jo halventamssa ja vahingoitat jo sieluasi ja eksytät itseäsi..
Raamatussa monta kertaa sanotaan.. että ihmisen hyvät teot eivät yskin pelasta vaan ensin usko Jeesukseen ja sen kautta uskon hedelmät voi ilmentyä hyvinä tekoina.. välillä loukkaaavia ja tarpeeksi pahojakin tekona mutta kuiteskin pelastukseen johtavia..
mielipiteeni, se joka tekee hyvää uskoo tietämätttään!
Hyvä ihminen pääsee taivaaseen.
Jokainen ihminen uskoo johonkin, vaikka siihen, että ei usko, mikä tosin on väärä luulo.
Bushilla ei voi olla mitään tekemistä sen Jumalan kanssa johon minä uskon. Itse olen joskus kuullut jotain huhuja, että Bush olisi vapaamuurari... en tiedä.
Pelastuksessa on kyse yhteydestä Jumalaan. Hyviä tekoja ja uskonnollisia kulttimenoja voidaan harjoittaa niin kristinuskon kuin muidenkin uskontojen piirissä ilman todellista yhteyttä Jumalaan. Kuitenkin riippumatta siitä missä ihminen elää, hänen syvin tarpeensa on yhteyden löytäminen Jumalaan.
Siellä, missä evankeliumia ei ole julistettu, ei ole tarjolla Jumalan valmistamaa tietä Hänen luokseen. On vain kurottamista ihmisen omin voimin Jumalan luo.
Jumalan yhteyteen pääsemisen avain on:
"Jokainen, joka huutaa avuksensa Herran nimeä, pelastuu." Room 10:13
On paljon nimellisesti kristittyjä, jotka ehkä harjoittavat uskonnollisia menoja, mutta eivät ole koskaan HUUTANEET Jumalaa avuksensa saadakseen sisimmässään yhteyden Jumalaan ja vahvistuksen siitä, että Raamatussa julistettu Kristuksen Jeesuksen evankeliumi on Jumalalta. Nämä ihmiset eivät ole koskaan todellisuudessa kaivanneet elävän Jumalan yhteyteen.
Sitten on muiden uskontojen piirissä syntyneitä ihmisiä, jotka eivät ole löytäneet tyydytystä siellä tarjolla olevista uskonnoista ja huutaneet avukseen Kaikkivaltista Jumalaa esim. näin: Jos sinä Jumala, kaiken Luoja, olet olemassa, auta minua ja osoita minulle tie. Yksikään näistä sydämestään Jumalaa etsivistä ei ole jäänyt vaille vastausta.
Kuitenkin ainoa Jumalalta tullut, kaikille julistettavaksi tarkoitettu, pelastava tie on Jeesus Kristus. Hänen kauttaanhan vanhan testamentin patriarkat ja profeetatkin pelastuvat, vaikka Jeesus ei silloin ollut vielä tullut.
Oletkin saanut jo vastauksia aiheeseen "Onko kristinusko ainoa oikea uskonto?". Totean vain lyhyesti, että ei ole oikeaa uskontoa, mutta on USKO Jeesukseen Kristukseen, jonka kautta meillä on pelastus. En kuitenkaan väitä tietäväni mitä tapahtuu esimerkiksi jossain viidakossa asuville ihmisille, jotka eivät ole koskaan kuulleet sanomaa Kristuksesta. Tiedän kuitenkin, että Jumala on jokaisen ihmisen Luoja, rakastava ja oikeudenmukainen Isä. Siksi luotan Häneen.
Haluaisin kuitenkin puuttua nimimerkkiisi. En tiedä koskeeko tämä sinua, mutta kirjoittelenpa silti mielikuviani ja ajatuksiani.
Me kristityt olemme usein kylmenneitä ja pidämme uskoamme kuivana ja kirkollistuneena. Olemme saattaneet olla "uskossa", ts. kirkon jäseninä koko elämämme, ja pitäneet kristillisiä arvoja tärkeinä. Tällainen uskonnollisuus on yhtä kaiken muun uskonnollisuuden kanssa. Uskonnollisuus ei pelasta, vaan usko Kristukseen, Vapahtajaamme.
Jeesus sanoi, "joka janoaa, tulkoon minun tyköni". Hän on pohjaton lähde, Elämän veden lähde. Joka tulee Hänen luokseen ei koskaan janoa. Tämä tulkitaan monesti pelkäksi kielikuvaksi, eikä ymmärretä sitä, että se on todellisuutta. Kristus on täynnä ihmeellisiä asioita, joita Hän haluaa lahjoittaa meille. Hän on antanut seuraajilleen Pyhän Hengen, joka jakaa armolahjoja laidasta laitaan.
Kun sain täyttyä Jumalan Pyhällä Hengellä, eteeni aukesi aivan uusi ulottuvuus. Sain henkilökohtaisesti tutustua Luojaani, joka on täynnä kirkkautta, pyhyyttä, oikeudenmukaisuutta, rakkautta ja armoa. Tuo suhde on saanut syventyä päivä päivältä, ja elämä Hänen seurassaan on täynnä yllätyksiä. Hän todellakin antaa lupaamansa yltäkylläisen elämän, vaikka siihen kuuluisikin myös huonoja, tylsiä ja jopa ahdistuksen täyteisiä päiviä.
Useinkaan Jumalan tästä puolesta ei puhuta, vaikka se on juuri sitä mitä nykypäivän ihminen janoaa. Me janoamme elävää yhteyttä Jumalaan, me janoamme kokemusta jostain korkeammasta. Tätä haetaan itämaisista uskonnoista, spiritualismista ja muusta vastaavasta. Nuo asiat eivät ole kuitenkaan vastaus ihmisen janoon. Ne vain syventävät janoa, koska matka kulkee aivan väärään suuntaan.
Meidän tulisi ymmärtää, että Kristuksessa meidän janomme saa tyydytyksen. Meistä itsestämme tulee lähteitä. Meillä on tehtävä Jumalalta, julistaa evankeliumia kaikille luoduille, kaikille kansoille (jotka muuten alkavat ihan siitä lähiympäristöstä). Jumalan matkassa saamme kokea ihmeellisiä asioita, sillä Hän on elävä ja kaikkivaltias. Hän on aina läsnä ja johdattaa meitä eteenpäin.
Olet ollut uskossa 5 vuotta, mutta et tiedä oletko valinnut oikean uskonnon. Kehoitan sinua miettimään, oletko vain valinnut uskonnon, vai lähtenyt seuraamaan Jumalan ainutsyntyistä Poikaa. Kun todella seuraamme Kristusta, me suorastaan elämme Hänessä ja Hän elää meissä Pyhän Hengen välityksellä. Hänessä Isä on antanut meille suunnattomia taivaallisia aarteita, joista voimme lukea Raamatun lehdiltä. Ne voidaan omistaa uskomalla Kristukseen ja Hänen ristillä täyttämään sovitustyöhön.
Hänessä yksin meillä on pelastus ja iankaikkinen elämä. Hänessä meidän janomme saa tyydytyksen.
Siunausta sinulle.
Tekstisi oli mukavaa luettavaa, kiitos siitä.
Haluan vielä korostaa, etten minä uskontoani ole mitenkään "valinnut".
En ole uskovaisesta kodista eikä minua todellakaan ole kasvatettu kristityksi. Uskoni heräsi joskus ala-asteella ja Jeesus tuntui olevan minulle se oikea johdattaja, ja tämä tunne on kantanut minua tähän päivän saakka.
Jos olisin kuitenkin tässä tilanteessa, siis nuorena ateistina/agnostikkona, asunut esim. jossain Lähi-idän 100-prosenttisesti islaminuskoisessa maassa, kiinnostukseni jumalakysymyksiin olisi luultavammin herättänyt Islam eikä kristinusko. Koska kuitenkin asun kristityssä maassa ajauduin näin luontevimpaan vaihotehtoon.
En siis mitenkään erityisesti valinnut Jeesusta elämääni, se kävi jotenkin luonnostaan. Vaikka sitä onkin vaikea myöntää, asuinpaikkani siis vaikutti siihen, mihin arvoihin tänäänkin perustan elämäni. Kyllä muslimit varmaan tuntevat kristinuskon perusasiat, mutta heillä tämä tilanne on vain päinvastainen kuin minulla.
Haluan uskoa ja uskonkin Jeesukseen vapahtajajani, mutta tapa jolla tähän olen päätynyt tuntuu vähän pelottavalta.
"oikea usko" kestää jopa vaatii myös kriittistä tarkastelua. Minusta kysymyksesi on juuri sellainen jonka uskovan tuleekin itselleen esittää.
En liioin ole suostuvainen uskomaan, että Jumala haluaa asettaa meidän uskossamme ympärillämme olevaa kulttuuria vastaan. Päinvastoin UT suorastaan kehottaa meitä kunnioittamaan maallista esivaltaa.
Tuskin voimme myöskään elää rauhassa, ellemme sopeudu ympärillämme olevaan kulttuuriin. Mielestäni voidaan myös sanoa Jumalamme johdattaneen meidät meille oikeaan uskoon johon sopeutuminen helpottaa elämäämme.
Ellemme kykene sopeutumaan ympäristöömme, on meidän parasta lähteä Ameeriikkaan löytääksemme kaltaistamme seuraa.
Toivotan kaikkea mahdollista hyvää sinulle ainoassa oikeassa uskossasi!
Turust
Asuinpaikasta ja sen vaikutuksesta...
Aika pian alkaa olla maapallolla tilanne, jossa sanomaa Jeesuksen rististä julistetaan kaikkien kansojen keskuudessa.
Ja niinhän se pitikin mennä.
33% ihmisistä on nyt kristittyjä...eli vain harva ei enää kuule Kristuksen rististä, asui sitten missä päin maailmaa tahansa.
Tätä kuvaa myös se, että Raamattu on maailman ehdottomasti myydyin ja levinnein kirja.
Uskon syntyminen Jeesukseen syntien sovittajana on aina ihme. Sehän on sanomana ihmisen järjelle "hullutus" (!) kuten Raamattu sanoo. Jumala julistuttaa hullutusta (joka silti on viisaampaa kuin ihmisten viisaus). Ja sitä kautta antaa uskon lahjan. Sanansa kuulemisen kautta.
Kyllä, olet uskova siksi, että olet kuullut, sillä: "Usko tulee kuulemisesta ja kuulemisen synnyttää Kristuksen sana."
"jokainen, joka huutaa avuksi Herran nimeä, pelastuu.
Mutta kuinka he huutavat avuksensa sitä, johon eivät usko?
Ja kuinka he voivat uskoa siihen, josta eivät ole kuulleet?
Ja kuinka he voivat kuulla, ellei ole julistajaa?
Ja kuinka kukaan voi julistaa, ellei ketään lähetetä?
...Mutta minä kysyn: eivätkö he ole kuulleet?
Kyllä ovat: "Heidän äänensä on kulkenut kaikkiin
maihin, ja heidän sanansa maan piirin ääriin".
(Room.10)
Siinä mielessä asuinpaikkasi on tarjonnut sinulle vain sen edun, että olet saanut kuulla Jeesuksesta jo noin varhain. Ja ettei sinua vainota sen vuoksi...
Kristittyjä on myös muslimimaissa, ja monissa maissa he maksavat Jeesuksen seuraamisesta
hengellään. Olet etuoikeutettu, kun asut sellaisessa maassa, jossa ei mene henki siitä, että käy jumalanpalveluksessa ja lukee Raamattua.
Mutta niin, jos sinulla on pelastava usko Jeesukseen syntiesi sovittajana, niin se kestää kyllä koetuksen.
Lue, tutki Raamattua: Rukoile, että Jumala johtaa sinun lukemisesi. Ja että Hän antaa sinulle vastauksia epäilyyksiisi ja kysymyksiisi.
Ja sitten kun olet todennut, että uskosi on
kalliopohjalla, lähde sitten kertomaan niille,
jotka eivät ole vielä kuulleet Hänestä,
tai osallistu siihen työhön tukijana :)
Meidän tulee kuitenkin muistaa, ettei kukaan tule Isän luo, ellei Hän itse vedä puoleensa. Pelastus on aina Isän varassa, vaikka Hän onkin antanut meille vapaan valinnan joko seurata Häntä tai olla seuraamatta.
Uskon, että Jumalan näkökulmasta kaikilla on yhtäläiset mahdollisuudet pelastua. Esimerkiksi Suomea pidetään yleisesti kristittynä maana, mutta suurin osa ainoastaan kuuluu nimellisesti kirkkoon. Kiina taas on puhtaasti ateistinen maa, mutta siellä maanalainen kirkko leviää räjähdysmäisesti (tai ainakin vielä jokin aika sitten).
En siis usko, että jokin uskonto voisi itsessään pelastaa, ei edes kristinusko. Kaikkialla maailmassa on kuitenkin Jumalan lapsia, jotka ovat valinneet seurata Kristusta. Joillakin valinta on näennäisesti helpompi kuin toisilla, mutta kuten (taisi olla) Mervi sanoi, sanoma rististä on hullutus KAIKILLE - niin suomalaisille, juutalaisille kuin pimeän afrikan alkuasukkaille :)
Vain Kristuksen kautta meillä on pelastus. Pidetään siitä kiinni.
Hyvää jatkoa sinulle.
Olen minäkin ollut uskossa ja rakastanut Jeesusta ja Jumalaa koko sydämestäni, mutta en silti ollut varma kirkkoni totuudenmukaisuudesta, ennen kuin etsin ja löysin.
NYT olen varma. Vaikka jouduinkin vaihtamaan. Olen onnellinen siitä, että olen säilyttänyt vanhan uskoni ja rakkauteni Vapahtajaan sekä Jyumalaan, oikeastaan rakkauteni heihin on vain kasvanut.
Etsivä löytää, kolkuttavalle avataan! Pidä mielesi avoimene ja puntaroi mielessäsi mikä on oikein. Kaikki se mikä tuo hyvää on oikein. Nimen omaan hyvää iankaikkisuuden näkökannalta katsottuna. Rukoile niin sinulle annetaan!
Tutki kaikki myös ei kristilliseksi kutsuttavia uskontoja avoimin silmin, niin varmaan löydät kotiin aivan kuin minäkin.
Tosiasiaa jos katsotaan suoraan silmiin niin sanotusti, niin eihän tämä ihmisten "Usko" ihmisen Poikaan, Kristukseen, suomesta ole lähtöisin, josta tuokin kristinusko sanana ja uskona juontuu!
.. :) Elikkä.
Jostakin se on tänne saapunut joidenkin ihmisten tuomana. Joten rationaalinen ajattelu ja logiikka sekä asiaan liittyvät oleelliset seikat ovat myös oivallisena apuna silloin, kun ihmisen itsensä täytyy jotakin itsensä vuoksi saada selville.
Siis.
Kyllä kaikkein Korkein, Luoja, taivaallinen Isä pitää huolen koko ihmiskunnasta, vaikka me emme mitään Hänestä tietäisi ja vaikka kukaan ei Häntä tuntisi. Silloin vain olisi niin, että me olisimme
edelleen alkeellisella tasolla, melkein kuin eläimet konsanaan ja keskenään vailla käytöstapoja
ja oikeaa ihmisyyttä.
Siksi.
Ehkä onkin jokaisen ihan itse vastattava vain omista teoistaan Hänen edessään aikojen lopussa.
Sillä ihmisen omat pahat teot tulevat tuomioksi ihmiselle, ei se kuinka suureen ääneen on huutanut jumalaansa. Vaan siis se, jotta kuinka on toiminut ihmisenä ihmisille ja kuinka on elänyt tässä ainutkertaisessa luomakunnassa tätä ihmissilmille näkyvää kaikkeutta kohdellen. Mutta, "Usko", luottamus Luojaan, taivaalliseen Isään Kristuksen opetuksien mukaisesti, auttaa elämään jokaista oikein, ja he jotka eivät Häntä tunne ja eivät tiedä säännöistä mitään, saavat rangaistuksen oman tietämyksellisen tason mukaan. Taivaallinen Isä on siis todella armelias ja laupias, sillä Hän arvioi ihan jokaisen ihmisen vain tämän ko. ihmisen omien kykyjen sekä taitojen mukaan että myös tekojen mukaan, ei sen mukaan, jota muut ovat tästä kyseessä olevasta mieltä.
Mutta eivät ole tulleet hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta.
Jeesus sanoi: "Minä Olen ovi". Joh 10:9
Sitähän minä tuossa viestissäni juuri sanoin. Mutta täytyy muistaa kuitenkin itsekunkin, jotta kaikkein Korkein, tämän luomakunnan ja ihmiskunnan Luoja, taivaallinen Isän antaa ja ottaa, keltään lupaa etukäteen kysymättä, älköömme siis olko ja leikkikö Jumalaa, kun emme sellaisia ole, eikä meillä ole minkäänmoista valtaa taivaissa, jossa Hän on ja on oleva iankaikkisesti, kuten toivottovasti jotkut meistäkin.
Tuo oli yksi parhaimmista tähänastisista vastauksista, mutta se herätti yhden kysymyksen. Ymmärsinkö oikein, että he jotka eivät evankeliumia ole kuulleet tuomitaan ymmärryksensä mukaan, eli päästetään taivaaseen hyvillä teoillaan. He jotka sen ovat kuulleet, joutuvat uskomaan sen ja lisäksi toimimaan hyvin.
Kuten tiedämme, kaikki eivät tähän ilosanomaan kuitenkaan usko. Silti monet ateistit pyrkivät hyviin tekoihin. Eikö näiden ateistien kannalta olisi silloin parempi, etteivät he olisi koskaan kuulleetkaan evankeliumista jolloin hekin pääsisivät taivaaseen, koska heiltä ei uskoa voi odottaakaan.
Tietenkin lähetyskäsky velvoittaa meitä viemään evankeliumia maailmaan, enkä itse missään mielessä ole äsken kirjoittamaani mieltä. Mutta jos ajatus viedään äärimmilleen, niin jos ihminen on tosiaan luotu sellaiseksi etteivät uskonnot mahdu omaan päähän, eikö heidän kannaltaan tämän perusteella olisi parempi etteivät he olisi sellaisista kuulleetkaan?
Viidakon asukkaat ovat siis tässä suhteessa paremmassa asemassa läntisessä maailmassa eläviin ateisteihin nähden?
Hyvin yksinkertainen "totuus", on tässä asiaan liittyvässä seikassa, jotta jo erittäin vanhankin käsityksen mukaan, ei meistä kukaan välty kuulemasta ilo-sanomaa, koska se myöskin julistetaan kaikille kuolleille kokonaisuudessaan, Kristuksen tekemän esimerkin mukaisesti, sillä hän ainuana kelvollisena voitti 'kuoleman' ja alisti sen kokonaan valtaansa, sanan mukaan, ja vei tuonne tuonelaan ilo-sanoman muassaan silloin kun siellä käväisi. Tuonelassakin on siis "sanoma" esillä ja kuolleet odottavat viimeistä tuomiota siellä yhdessä.
Ilmestys kirjan mukaan he kyselevät alati, näin vapaasti tulkiten, että "kuinka kauan vielä miedän pitää odottaa oikeuttamme".
Joten kyllä aivan jokainen joutuu valitsemaan oman kantansa ja puolensa jossakin vaiheessa, eikä siis siltä yksikään välty, eikä tule välttymään.
Mutta he jotka ovat jo tietoiseksi tulleet ns. totuudesta (taivaallisen Isän tahto ja olevaisuus), joutuvat kantamaan suuremman vastuun omista teoistaan ja saavat myös ankaramman rangaistuksen pahoista teoistaan, kuin he jotka eivät ole tietoisia tai tienneet aijemmin, sillä nämä toiset, tuolla edellä mainitut, (oletettavasti) oikeasti tuntevat taivaallisen Isän perimmäisen tahdon ja säännöt, ja näin ollen, kun he rikkovat niitä vastaan, he tekevät sen täysin tietoisesti. Sanassa sanotaan jotakuinkin täten; " jolle on paljon annettu, siltä täytyy myös paljon vaatia ". Ja toisaalta täten; " jos jollakin on, niin pitääköön huolen, etteivät muut jää paitsi sen tähden ".
Elikkä, Luoja, taivaallinen Isä on todella antanut joillekkin vähän enemmän kuin joillekkin toisille, mutta samalla hän vaatii näiltä toisilta enemmän, kuin heiltä, joille ei ole yhtä paljon annettu. Joten itsekukin voi olla kyllä huoleta, jos vain noudattaa sääntöjä jotka ovat ylhäältä päin annettu meille ihmisille. Sillä taivaallinen Isähän myös lupasi tehdä meille sydämen lihasta ja kirjoittavan siihen omat lakinsa. Joka mitä ilmeisimmen tuleekin esille, ilmi ns. omatunnon äänenä meidän joidenkin kohdalla. Ja jotkut ovat senkin vaientaneet, voidakseen elää kuten haluavat. Suomeksi sanottuna lyhyesti," elää kuin sika/siat pellossa ". Ja tottahan toki; hyvillä teoilla ihmisestä oikea vanhurskas tulee, niin kuin laupiaasta samarialaisestikin aikoinaan. Ja muitakin hyviä esimerkkejä kyllä löytyy raamatun sivuilta, sekä historian lehdiltä.
Jos vielä vähän kiusaan, niin kuka sen ilosanoman näille kuolleille kertoo. Onko se Jumala itse? Jos nämä kuolleet kuulevat sen Häneltä itseltään, niin tuskin siinä tarvitsee puolta hirveästi valita, koska näkeväthän he sen, että Jumala on olemassa ja että elämä ei päätykään kuolemaan.
Meidän elävien sen sijaan pitää uskoa siihen mitä me emme näe, voimme ainoastaan luottaa 2000 vuotta vanhaan kirjaan ja rukoilla sen olevan totta.
Eivät kaikki kuolleet rakasta jumlaansa, Luojaansa
taivaallista Isää, eivätkä kaikki hyväksy hänen tarkoituksiaan ja päämääriään, joten on turha yrittää romantisoida asiaa joka on kuitenkin kovin vakavanpuoleinen kaikille osapuolille. Eivätkä kaikki elävätkään ihmiset Häntä hyväksy, eivätkä siedä Hänen olemassa oloaan, tappaisivat Hänet jos kiinne saisivat ja/tai siihen kykenisivät. Onhan jo tuostakin esimerkki olemassa, eli ihmisen Poika, Kristus joka edusti taivaallista Isää ja toisena esimerkkinä oli Johannes kastaja, jonka tuoma viesti Luojalta, oli myös liian raskas kuunneltavaksi monelle.
Tuohon tuonelaan koskevaan kohtaan en osaa vastata ja ei se minun vastuullani olekkaan siihen ottaa kantaa, jotta kuka tai ketkä, sana kuitenkin elää ja vaikuttaa vielä nykyääänkin meihin, ja näin ollen se oletettavasti myöskin vaikuttaa kaikkiin kuolleisiin jollakin tavalla, sillä mekin kaikki kuolemme joskus.
Toivotaan jotta kaikkeuden Korkein tietää sen jota tekee. Ja uskohan on nimenomaan luottamista Häneen Jumalana, Luojana, taivaallisena Isänä, ja jos hän osaa puhutella kuolleitakin jollakin keinoin tai tavoin, niin kaiketi hän osaa myös tehdä sen ihan kaikille elävillekkin, jos siten vain tahtoo.
Usko ei tarkoita jotta uskoo jonkun olemassa oloon pelkästään, vaan se on aivan jotakin muuta, ja onkin sitä todella kattavasti.
Elikkä se on kaikilta osiltaan kokonaisvaltainen tyyli sekä tapa elää ja olla olemassa itse, ihmisenä, ihmisyyttä ilmentäen sekä noudattaen jonkun toisen luomia sääntöjä ja elää jonkun toisen tahdon alaisena osittain, myös hyväksyen hänen asettemat päämäärät ja kaikki keinot sekä tietynlaisen ehdottomuuden, jonka Hän on itselleen varannut yksinoikeudella. Luottaa kirjaan ... hmnn
... onhan meillä toisemme, me ihmiset ja meidän erinomaiset kykymme ja elävä Luojamme, jumalana, taivaalisena Isänä läsnä sydämissämme ikuisesti.
Kysyit mm. pääseekö taivaaseen vain uskomalla Jeesukseen. Kuitenkin kerroit itse sydämestäsi uskovasi Häneen.
Mitä mielestäsi usko Jeesukseen tarkoittaa?
Raamatun mukaan Jeesus-usko merkitsee syntien sovitusta. Armahdetuksi tulemista. Jumala näkee sinut lapsenaan Poikansa sovintotyön tähden, ei minkään muun syyn takia.
Niinpä kysymyksesi, pääseekö muut kuin Jeesukseen uskovat taivaaseen, on omituinen. Sinun, Jeesukseen sydämestään uskovan esittämänä.
Uskot siis kristittyjen Raamatun Jeesukseen?
Kristittyjen Raamatun mukaan KAIKKI ihmiset ovat syntiinlangenneita, eikä ilman Vapahtajaa yksikään pelastu.
Niin se vain on raamatun mukaan, ettei yksikään, jonka turva on jossain muualla kuin Jeesuksessa, pääse taivaaseen.
Uskot siis kristittyjen Raamatun Jeesukseen?
Silloin tahdot varmaankin myös uskoa sen, mitä Raamattu sanoo. Gal. 3:22:n mukaan juuri "Raamattu on sulkenut kaikki synnin alle, että se, mikä luvattu oli, annettaisiin uskosta Jeesukseen Kristukseen niille, jotka uskovat". Me kristityt ”saarnaamme ristiinnaulittua Kristusta, joka on juutalaisille pahennus ja pakanoille hullutus”, mutta esim. muhamettilaisille Kristus on vain yksi profeetta muiden hyvien miesten joukossa.
Miten niiden käy, jotka eivät ole koskaan Jeesuksesta kuulleetkaan?
Raamatun mukaan he saavat palkan TEKOJENSA MUKAAN, aivan kuten nekin, jotka ovat kuulleet mutta eivät uskoneet. Kuitenkin niiden synti on raskaampi, jotka ovat kuulleet, mutta eivät uskoneet.
Jeesuksen omia sanoja opetuslapsilleen:
"Ja missä teitä ei oteta vastaan eikä teidän sanojanne kuulla, lähtekää pois siitä talosta tai siitä kaupungista ja pudistakaa tomu jaloistanne. Totisesti minä sanon teille: Sodoman ja Gomorran maan on tuomiopäivänä oleva helpompi kuin sen kaupungin." (Matt.10:14-15)
Kristinuskon ydinsanoma on kuitenkin ARMAHDUKSESSA, joka koskee jokaista joka kuulee Sanan ja saa sitä kautta uskon Jeesukseen. Siksi Jeesus kehottaa meitä toteuttamaan Isänsä tahtoa (joka on, että
"Menkää siis ja tehkää kaikki kansat minun opetuslapsikseni, kastamalla heitä Isän ja Pojan ja Pyhän Hengen nimeen ja opettamalla heitä pitämään kaikki, mitä minä olen käskenyt teidän pitää. Ja katso, minä olen teidän kanssanne joka päivä maailman loppuun asti." (Matt.28:19-20)
"Sillä minun Isäni tahto on se, että jokaisella, joka näkee Pojan ja uskoo häneen, on iankaikkinen elämä; ja minä herätän hänet viimeisenä päivänä." (Joh.6:40)
Ef. 1:3 Ylistetty olkoon meidän Herramme Jeesuksen Kristuksen Jumala ja Isä, joka on siunannut meitä taivaallisissa kaikella hengellisellä siunauksella Kristuksessa,
Ef. 1:4 niinkuin hän ennen maailman perustamista oli hänessä valinnut meidät olemaan pyhät ja nuhteettomat hänen edessään, rakkaudessa,
Ef. 1:5 edeltäpäin määräten meidät lapseuteen, hänen yhteyteensä Jeesuksen Kristuksen kautta, hänen oman tahtonsa mielisuosion mukaan,
Ef. 1:6 sen armonsa kirkkauden kiitokseksi, minkä hän on lahjoittanut meille siinä rakastetussa,
Ef. 1:7 jossa meillä on lunastus hänen verensä kautta, rikkomusten anteeksisaaminen, hänen armonsa rikkauden mukaan.
Ef. 1:8 Tätä armoa hän on ylenpalttisesti antanut meille kaikkinaiseksi viisaudeksi ja ymmärrykseksi,
Ef. 1:9 tehden meille tiettäväksi sen tahtonsa salaisuuden, että hän, päätöksensä mukaan, jonka hän oli nähnyt hyväksi itsessään tehdä -
Ef. 1:10 siitä armotaloudesta, minkä hän aikojen täyttyessä aikoi toteuttaa, - oli yhdistävä Kristuksessa yhdeksi kaikki, mitä on taivaissa ja mitä on maan päällä.
Ef. 1:11 Hänessä me myös olemme saaneet perintöosan, ollen siihen edeltämäärätyt hänen aivoituksensa mukaan, hänen, joka vaikuttaa kaikki oman tahtonsa päättämän mukaan,
Ef. 1:12 että me olisimme hänen kirkkautensa kiitokseksi, me, jotka jo edeltä (=juutalaiskristityt) olimme panneet toivomme Kristukseen.
Ef. 1:13 Hänessä on teihinkin (=pakanakristityt), sittenkuin olitte kuulleet totuuden sanan, pelastuksenne evankeliumin, uskoviksi tultuanne pantu luvatun Pyhän Hengen sinetti,
Ef. 1:14 sen, joka on meidän perintömme vakuutena, hänen omaisuutensa lunastamiseksi - hänen kirkkautensa kiitokseksi.
Kysyit, eikö Jumala jo etukäteen päätä, ketkä pääsevät Hänen luokseen, päättämällä syntymäpaikastamme ja siitä, saammeko kestävän uskon.
Jumala etukäteen varmasti tietää, kenelle Hänen armonsa Kristuksessa kelpaa. Mutta esim. luterilaisuudessa, jota itse edustan, ei ainakaan opeteta sellaista kahdenkertaista predestinaatio-oppia, että Jumala olisi etukäteen päättänyt jonkun tuomita helvettiin ennen kuin tämä on syntynytkään. Mutta sellainen on jo tuomittu, joka ei usko Jeesukseen:
"Sillä niin on Jumala maailmaa rakastanut, että hän antoi ainokaisen Poikansa, ettei yksikään, joka häneen uskoo, hukkuisi, vaan hänellä olisi iankaikkinen elämä. Sillä ei Jumala lähettänyt Poikaansa maailmaan tuomitsemaan maailmaa, vaan sitä varten, että maailma hänen kauttansa pelastuisi. Joka uskoo häneen, sitä ei tuomita; mutta joka ei usko, se on jo tuomittu, koska hän ei ole uskonut Jumalan ainokaisen Pojan nimeen." (Joh.3:16-18)
Mutta Jumala on päättänyt pelastaa, kenet pelastaa, nimenomaan KRISTUKSESSA, Hänen sovintotyönsä kautta, ei millään muulla tavalla. Ei millään muulla tavalla. Jumala on valinnut pelastukseen KRISTUKSEN. HÄN on se Jumalan Valittu, jonka turvissa me tulemme valituiksi Jumalan lapsiksi ja perimme taivasten valtakunnan, jossa ei ole murhetta, kipua eikä kuolemaa. Tässä on kristittyjen Raamattu ihan ehdoton. Pelastus on sidoksissa Kristukseen. Meidät vanhurskautetaan USKOSTA Häneen. Yksin armosta, yksin Vapahtajan sovintotyön tähden.
Tällainen Kristus on niille, jotka arvelevat pelastuvansa omien ns. hyvien tekojensa varassa, "kompastuskivi ja pahennuksen kallio". Ja pakanoille hullutus.
Kristillisen opin mukaan, jos siitä puhutaan, muiden uskontojen harjoittaminen tosiaan ON täysin turhaa, sillä muut kuin Vapahtajaan uskovat eivät pääse taivaaseen.
Raamattu on Jumalan, Luojamme innoittama Kirja, joka paljastaa kaiken totuuden ja välittää pelastavan ilosanoman, että voimme Kristuksen ristin ansioissa saada syntimme anteeksi ja sen seurauksena vastaanottaa Jumalalta uudestisyntymisen Pyhässä Hengessä eli pelastuksen.
Jumalan Henki kyllä paljastaa ihmissydämelle, että ei ihminen voi syntisenä pelastua eikä itse sovittaa syntejään millään teoillaan ja tämä sulkeekin sitten jo pois kaikki muut maailmanuskonnot kristinuskon tieltä.
Pelastumiseen riittää kyllä pelkkä usko Jeesukseen, mutta koska ihmisessä kuitenkin jää vaikuttamaan tässä ajassa uudestisyntymisen jälkeenkin vielä tuo ns. lihan mieli, niin siksi me tarvitsemme muiden uskovien yhteyttä, rakastavaa yhteyttä. Siihen Jeesus oikein käskee meitä Joh. 13:34, 35.
Tähän Jeesuksen käskyyn perustuen jo apostolit alkoivat perustaa kristittyjä paikalliseurakuntia.
Uskova siis tarvitsee seurakuntaa, missä Kristusyhteys toteutuu myös muiden uskovien kautta.
Jos sitten haluat selvittää tänä aikana - jolloin tuo yksi Nasaretilaisen lahko on hajaantunut moniin toisistaan eriäviin suuntiin - mikä suunta on lähinnä tuota alkuperäistä eli mikä suunta on eniten sopusoinnussa Jumalan Sanan kanssa, niin se selviää niinkuin Berean juutalaisillekin, tutkimalla Raamatusta, mikä on totuus, ks. Ap.t. 17:10, 11.
Tässä tutkimuksessa kristillisillä perinteillä tai ihmisten mielipiteillä ei saa olla mitään painoarvoa, jos ne ovat ristiriidassa Raamatun sanan kanssa. Totuus kyllä löytyy kun sitä rukoillen anoo Jumalalta Raamattua tutkien ja avaa sydämensä sekä hengelliset korvansa Jumalan äänelle.
Sitä, ketkä kaikki lopulta kuuluvat pelastuvien joukkoon, ei tiedä kukaan ihminen vaan Jumala yksin, mutta Jeesus haluaa meidän uskovien todistavan evankeliumista niille, jotka eivät vielä ole tehneet ratkaisua kääntyä armahtavan Jumalan puoleen sovitettaviksi ja pelastettaviksi Kristuksen veriuhrissa.
Minä olen valinnut Kristusyhteyden Adventtikirkon piirissä, koska olen löytänyt siinä luotettavimman ja kattavimman raamatullisuuden.
Voit tutustua kirkkokuntani uskonnäkemyksiin linkissä: www.adventtikirkko.fi