Hei kaikki! Kun katselin (jälleen kerran) pääsiäisyön jumalanpalvelusta, tuli mieleeni, että miten valmistaudutte sitä varten...tarkoitan fyysisesti. Näin avuttomasta tuntuu, että jaksaisiko siellä seista, vai onko tuo tilanne niin odotettu ja erikoinen, ettei siellä tunne väsymystä?
Toinen tyhmä kysymys: kuinka monella eri kielellä palveluksessa luetaan tekstejä ja miksi? En muistanut laskea. Olen aina luullut, että esimerkiksi Helsingissä käytetään eri kieliä sen vuoksi, kun siellä on niin monia eri kansallisuuksia mukana, vai onko tämä päätelmä ihan väärä? Joka tapauksessa ainakin karjalan kieli kuulosti kauniilta!
Kolmas tyhmä kysymys: onko pappien "kaapujen" väreillä jokin tarkoitus. On varmaan, mutta mikä. Näin useita erilaisia.
Ainakin ortodoksien pääsiäisriemu on ihanaa seurata! Kiitos kaikille!
Toinen tyhmä kysymys: kuinka monella eri kielellä palveluksessa luetaan tekstejä ja miksi? En muistanut laskea. Olen aina luullut, että esimerkiksi Helsingissä käytetään eri kieliä sen vuoksi, kun siellä on niin monia eri kansallisuuksia mukana, vai onko tämä päätelmä ihan väärä? Joka tapauksessa ainakin karjalan kieli kuulosti kauniilta!
Kolmas tyhmä kysymys: onko pappien "kaapujen" väreillä jokin tarkoitus. On varmaan, mutta mikä. Näin useita erilaisia.
Ainakin ortodoksien pääsiäisriemu on ihanaa seurata! Kiitos kaikille!
Vastaukset 6
Vanhimmat
Kun on vuosilausia seissyt erilaisissa palveluksissa pari tuntia, niin kyllä se Pääsiäisyön ylimääräinen tunti menee kohtuullisen helposti. Kirkoissamme on varattu muutama tuoli väsyneitä vanhuksia varten.
Liturgisia värejä on aika paljon, eivätkä ne kaikki ole käytössä jokaisessa kirkossa. Joitakin muistan:
Valkoinen on suuren juhlan väri, musta (tumma sininen) on käytössä ainakin paaston alkaessa ja pitkänä perjantaina. Violetti on yleensä käytössä paastojen aikaan ja vihreä lienee yleisväri paastottomana aikana. Vaalean sininen liittyy Jumalanäidin juhliin. Muitakin värejä on, mutta en muista tarkemmin.
http://www.ortodoksi.net/tietopankki/tekstiilit/jumalanpalveluspuvut.htm
Kyllä siihen seisomiseen harjoitellaan, kuten joku jo yllä totesi, ja voisi vielä lisätä, että harjoittelussa otetaan viimeisinä päivinä pieni loppukiri, ja kun on seisonut palveluksissa puolitusinaa tuntia sekä torstaina että perjantaina ja muutaman tunnin vielä lauantaiaamuna, niin kyllä se pääsiäisyöpalvelus livahtaa siinä samaan putkeen kuin itsestään. :)
Kirkolliset värit menevät kuten edellä kerrottiin. Monesti värikkyys johtuu käytännön syistä, jos pappeja on useampi, seurakunta haalii kaikki puvut mitä on tai papit tuovat omansa mukanaan.Joten aina eivät värit siis mätsää. Eli jos seurakunnalla on vain kaksi valkoista pukua, niin sitten otetaan vaikka pari keltaista, pari sinistä, jotta kaikille olisi kuteet.
Kun on sylilapsesta ollut mukana pääsiäisyön palveluksessa niin eipä tuo seisominen tunnu kummalta tai väsyttävältä ollenkaan. Kai kyse on tottumuksesta. Muksuina kyllä nukahdettiinkin joskus siskon kanssa kirkon lattialle takkiemme päälle.
arvelinkin, että jos on siellä paikan päällä ja mukana siinä palveluksessa, niin ei varmaan mitään väsymystä edes ehdi ajatella. Varmaan se riippuu siitäkin, miten on valmistautunut ja millä mielellä on mukana?
Mutta kuinka vanhaa perua on ristisaatto? Milloin on ensimmäisen kerran kierretty kirkon ympäri?
Minäkin monta vuotta seurattuani pääsiäisyönpalveluksia televisiosta ihmetelin, kuinka kirkkokansa jaksaa seistä niin pitkään, mutta nyt jonkin aikaa mukana olleena ja useampana vuotena palveluksiin osallistuneena voin sanoa, että ei ole vaikea seistä, edes kolmea tuntia. Olisi päinvastoin vaikeaa istua se aika.