Olen seurannut pääsiäisyön ortodoksisia jumalanpalveluksia muutaman kerran. Niissä on hyvä meininki, mutta ja aina kumpuaa mieleen samat kysymykset:
1) Onko jumalanpalvelusta toimittamassa joka paikkakunnalla noin suuri legioona pappeja? Jos on, miten se on mahdollista? Noin suurta palkollisten määrää on vaikea kuvitella pieniin ja syrjäisiin seurakuntiin eri puolilla maailmaa.
2) Miksi jumalanpalvelukset aloitetaan jo keskiyöllä? Eikö raamatullisesti oikeampi ajankohta olisi esimerkiksi aamulla klo 6? Pääsisivät vanhukset ja lapsetkin paremmin mukaan.
3) Minkälainen se ehtoollisenjaon "tekniikka" on? Näyttää kuin suuhun työnnettäisiin pitkävartinen lusikka. Anteeksi rahvaanomaisuuteni pyhässä asiassa, mutta kun en osaa paremmin kuvailla, niin kelluuko leipä siinä viinimaljassa ja sitten syötetään "pullamössönä"?
4) Järjestetäänkö pääsiäisjumalanpalveluksia myös rukoushuoneissa? Oman asuinpaikkani lähellä sijaitsee rukoushuone, mutta kirkkoon onkin sitten jo matkaa.
5) Minkälainen ohjelma niillä pääsiäisjumalanpalvelusten jälkeisillä "aamupaloilla" on? Nyyttikestit vaiko seurakunta tarjoaa?
1) Onko jumalanpalvelusta toimittamassa joka paikkakunnalla noin suuri legioona pappeja? Jos on, miten se on mahdollista? Noin suurta palkollisten määrää on vaikea kuvitella pieniin ja syrjäisiin seurakuntiin eri puolilla maailmaa.
2) Miksi jumalanpalvelukset aloitetaan jo keskiyöllä? Eikö raamatullisesti oikeampi ajankohta olisi esimerkiksi aamulla klo 6? Pääsisivät vanhukset ja lapsetkin paremmin mukaan.
3) Minkälainen se ehtoollisenjaon "tekniikka" on? Näyttää kuin suuhun työnnettäisiin pitkävartinen lusikka. Anteeksi rahvaanomaisuuteni pyhässä asiassa, mutta kun en osaa paremmin kuvailla, niin kelluuko leipä siinä viinimaljassa ja sitten syötetään "pullamössönä"?
4) Järjestetäänkö pääsiäisjumalanpalveluksia myös rukoushuoneissa? Oman asuinpaikkani lähellä sijaitsee rukoushuone, mutta kirkkoon onkin sitten jo matkaa.
5) Minkälainen ohjelma niillä pääsiäisjumalanpalvelusten jälkeisillä "aamupaloilla" on? Nyyttikestit vaiko seurakunta tarjoaa?
Vastaukset 16
Vanhimmat
Kristus nousi kuolleista!
1) Aika usein televisioiduissa pääsiäispalveluksissa ovat paikalla paitsi kyseisen seurakunnan pappi, myös muiden seurakuntien pappeja/eläkeläispappeja tms. sekä piispa. Tietenkin myös ainakin yksi alempaa papistoa edustava diakoni on kirkossa. Siksi papistoa on paljon. Tavallisissa seurakuntakirkoissa jossain takahikiällä saattaa olla paikalla palvelemassa vain yksi pappi. Se mitä televisiosta on nähtävissä, on lähinnä mukava poikkeus Suomen mittakaavassa.
2) Pääsiäispalvelus (joskus myös joulupalvelus) aloitetaan keskiyöllä siksi, että kyseisissä palveluksissa muisteltavat asiat ovat tapahtuneet myöhäisinä vuorokaudenaikoina. Tietenkään kaikki eivät voi osallistua keskiyöllä aloitettaviin palveluksiin. Siksi järjestetään ns. lasten pääsiäinen toisen pääsiäispäivän aamulla.
3) Ehtoollinen jaetaan lusikalla. Voit halutessasi perehtyä ehtoolliskalustoon tutustumalla virtuaalikirkkoon ja sen alttariin: http://www.ortodoksi.net/virtuaalikirkko/index.html
4) Pääsiäispalveluksia järjestetään myös rukoushuoneissa, jos kirkko on kaukana ja pappeja on riittävästi.
5) Riippuu seurakunnasta.
Ymmärtääkseni suurten juhlien palvelukset aloitetaan keskiyöllä heti vuorokauden vaihtuessa -> juhliminen ja juhlan kunnioittaminen aloitetaan heti kun mahdollista. Eli pääsiäisyönä heti lauantain vaihtuessa sunnuntaiksi eli Kristuksen ylösnousemisen päiväksi (klo 24.00 alkaa ristisaatto).
Orton esittämä kanta voi olla hyvinkin mahdollinen. Itse olen joulun suhteen kuullut kommentin "tärkeät asiat ovat tapahtuneet öisin".
>>>Eikö raamatullisesti oikeampi ajankohta olisi esimerkiksi aamulla klo 6?>Pääsisivät vanhukset ja lapsetkin paremmin mukaan.
Minä ainakin pääsen noin satatuhatta kertaa paremmin mukaan, jos palvelus alkaa illalla klo 23.30 eikä aamulla klo 6.00, mutta toisaalta en olekaan vanhus tai lapsi. Käsittääkseni vanhukset ja lapset hyvin usein kärsivät kyllä jonkinasteisesta unihäiriöstä eli heräävät aikaisin aamulla ja väsyvät aikaisin illalla, joten jotain pointtia siinä kyllä kuitenkin oli...
Markun evankeliumin mukaan Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome lähtivät haudalle "ani varhain, kohta auringon noustua". Raamatullisesti oikeampi ajankohta olisi siis klo kuuden kieppeillä.
Itsekin ole yökukkuja, mutta eivätköhän nuoret ja keski-ikäiset voi joustaa kerran, pari vuodessa lasten ja vanhusten aikataulun mukaan.
Tänä pääsiäisenä jossain luterilaisessakin kirkossa, olikohan Oulussa, järjestettiin keskiyön messu ortodoksien tapaan. Siitä voi tulla pysyvä käytäntökin, jolla tavoitellaan tiettyjä ikäryhmiä tänä aikana, kun ravintolatkin ovat auki klo 4:ään. Mutta varmastikaan se ei koskaan tule korvaamaan pääsiäisaamunpäivän jumalanpalveluksia.
>>>Markun evankeliumin mukaan Magdalan Maria, Jaakobin äiti Maria ja Salome lähtivät haudalle "ani varhain, kohta auringon noustua". Raamatullisesti oikeampi ajankohta olisi siis klo kuuden kieppeillä.
>>>Tänä pääsiäisenä jossain luterilaisessakin kirkossa, olikohan Oulussa, järjestettiin keskiyön messu ortodoksien tapaan.>Siitä voi tulla pysyvä käytäntökin, jolla tavoitellaan tiettyjä ikäryhmiä tänä aikana, kun ravintolatkin ovat auki klo 4:ään.
1. Voin vakuuttaa,että joka kirkossa pidetään pääsiäisyöpalvelus aivan varmasti. Mitä pappien lukumäärään tulee, niin kirkossamme pappeus ei ole sidottu virkaan, sillä se on sakramentti. Monet papeista ovat päivätöissä ja tarvittaessa toimivat pappeina, monilla paikkakunnilla on myös eläkkeellä olevia pappeja.Kaikki ketä alttarissa näit eivät olleet edes pappeja, vaan diakoneja, ponomareja, hypodiakoneja jne.Heillä ei välttämättä ole "virkaa" vaan he ovat mukana avustamassa palveluksia.
2.Itseasiassa keskiyö on hyvinkin"raamatullinen, täytyy muistaa, että Roomalaisessa ajanmittauksessa päivä oli jaettuna 12.hetkeen auringon noustessa ja sen ollessa alhaalla.Luomiskertomuksessa mainuttu kirkollinen vuorokausi alkaa siis jo klo 18.00.Toisin sanoen kun palvelus alkaa klo 24 nykyaikaa, on kello raamatullisessa ajassa klo 6.00.
3.Leipä on tosiaan pullamössönä maljassa ja se jaetaan lusikalla suuhun.Näin Kristuksen ruumis ja veri ovat ikäänkuin yhtä.
4.Luulisin, että rukoushuoneissa järjestetään mahdollisuuksien mukaan myös palveluksia.
5.Monissa seurakunnissa seurakunta tarjoaa "jälkiruuat". Ateria on erityisesti tarkoitettu yksinäisille ja niille joilla ei ole perhettä.
Oikeastaan kaikille siis.
Mutta monet menevät kotiinsa syömään pääsiäisaterian.
Siis mitä nuo nimitykset tarkoittavat ja mitkä ovat heidän tehtävänsä?
Ponomarit ovat alttariapulaisia, siis eräänlaisia "kuoripoikia". He palvelevat pappia esim noutamalla esineitä, kantamalla saatoissa kynttilää ja huolehtimalla suitsutusastiasta. Ortodoksisessa kirkossa ponomarit voivat olla sekä pieniä poikia (tavallisesti kuitenkin yli 7-vuotiaita) että aikuisia miehiä.
Hypodiakonit eli alidiakonit eli kansanomaisesti ipot ovat alempaan kleerokseen kuuluvia henkilöitä, arvoasteikossa lukijoista seuraavia, joiden ensisijainen tehtävä on toimia piispan palvelijoina jumalanpalveluksessa. Hypodiakoniksi vihittävä, ellei hän ole avioliitossa, joutuu tekemään selibaattilupauksen.
"Hypodiakoniksi vihittävä, ellei hän ole avioliitossa, joutuu tekemään selibaattilupauksen."
No ei kai hän nyt joudu mitään luostarilupausta antamaan; mutta varmaan joutuu hyväksymään sen, että jos siviilisääty vaihtuu vihkimyksen jälkeen, hän palaa maallikoksi. Näinhän muunkin papiston kohdalla (pl. lukijat) asian ainakin tulisi olla.
[Naimattomiahan ei tulisi ollenkaan vihkiä papistoon (paitsi lukijoiksi), elleivät he kuulu jonkin luostarin veljestöön.]
Tässä tulikin selkeästi vastaukset. Kyselin tuossa hieman alempana pappien osista. Mutta kiitos! :)
Vihittävältä vain tiedustellaan, aikooko hän pysyä siviilisäädyssään, jos henkilö on epävarma, niin häntä ei vihitä alidiakoniksi. Minustakin seurakuntapapistoon pitäisi vihkiä vain naimisissa olevia. Lukijat saavat avioitua vielä vihkimyksensä jälkeenkin.
... erityisesti Zepolle ja paraskevalle. Moni asia tuli selväksi.
Ensimmäisessä kysymyksessä paraskevan vastaus että pienissä seurakunnissa saattaa olla palvelemassa vain yksi pappi tuntui pienten seurakuntien kannalta ajateltuna luontevalta.
Toiseen kysymykseen ajankohdasta en kelpuuta Zepon vastausta. Markuksen evankeliumin mukaan naiset menivät Jeesuksen haudalle auringon noustua, Johanneksen evankeliumin mukaan aamuhämärissä.
Väittäisin, että kysymyksessä on yksinkertaisesti vain tapa, joka on syntynyt jossain Kreikan jo ammoin vilkkaassa yöelämässä. Tuolla toisessa vastauksessa jo totesin, että nyt jossain luterilaisetkin kokeilevat keskiyön palvelusta. Kai se on jonkinlainen vastaus ihmisten elämäntapamuutoksiin täällä pohjoisessa.
Jo ammoiset ajat on ortodoksinen kirkko viettänyt vigiliaa lauantai-illasta sunnuntaiaamuun !!!!
Eli kirkossa/seurakunnan kokoustilassa muinoin nökötettiin koko hela yö ja aamulla jatkettiin liturgiana. Nykyään on vähän lyhennelty...