Aihe

Huonoja graduohjaajia?!!

sardiinipurkki

Hei,

Onko teillä huonoja graduohjaajia?
Sellaisia, jotka ovat sairaslomilla,
eivät vastaa viesteihin tai antavat palautetta
tyyliin "Ihan kiva sisällysluettelo" korkeintaan kolmen viikon varoitusajalla?

Teen gradua, ja n. 1/2 on valmiina. Hommaa hidastaa se, etten saa kommentteja tai ohjausta yleensäkään. Kohta tekisi mieli valittaa dekaanille tai jollekin, koska en jaksa ikuisuuksiin roikkua tässä puljussa.
Tähän mennessä olen vain ajatellut, että teen
sitten oman pään mukaan, kun ei neuvojakaan tule.
Turha sitten valittaa, jos homma on mennyt jossain metsään. Tietenkin gradu on itsenäinen työ, eikä ohjaajien ole tarkoituskaan ole kädestä pitäen neuvoa, mitä tekstiin tulisi kirjoittaa.
Mutta en usko, että itsenäisyys tarkoittaa sitäkään, ett jää täysin omien neuvojensa varaan.

Kertokaa kokemuksistanne.
Voimia kaikille gradun pakertajille. :)

30

3276

    Vastaukset

    • Kävin pakollisissa seminaareissa, ohjaajan luona en kertaakaan ja gradu suoraan esitarkistuksesta lopputarkistukseen. Ei tarvinnut juoksennella ohjaajien ja ohjeiden perässä.

      • itsenäisestä työskentelystä? Tuliko yhtään kertaa "tenkkapoo" eteen?


      • arvosanan sait ? kirjoitti:

        itsenäisestä työskentelystä? Tuliko yhtään kertaa "tenkkapoo" eteen?

        Olin jo aikaisemmin katsellut karkailevia ohjaajia ja koska teen mieluiten kaiken kumminkin itse, päätin edetä omillani. Ei tarvinnut tuhlata aikaa odotteluun, kyselyyn ja korjailuun. Toinen syy tavarajunamaiseen etenemiseen oli se, että duuni oli odottamassa ja oli pakko valmistua ensin.


      • Tenkkapootta kirjoitti:

        Olin jo aikaisemmin katsellut karkailevia ohjaajia ja koska teen mieluiten kaiken kumminkin itse, päätin edetä omillani. Ei tarvinnut tuhlata aikaa odotteluun, kyselyyn ja korjailuun. Toinen syy tavarajunamaiseen etenemiseen oli se, että duuni oli odottamassa ja oli pakko valmistua ensin.

        Itsekin sain magnan gradusta tässä kevään korvalla. Ohjaajan kanssa rupateltiin pari kertaa, olin joistain asioista eri mieltä kuin hän ja perustelin sitten valintani gradussa. Magnasta olin todella tyytyväinen.


    • sellainen ohjaaja joka ei anna kysymyksiin selkeää vastausta, vaan jaarittelee aiheen vierestä tai vastaa joka kerta eri tavalla ja ympäripyöreästi, ei herätä luottamusta. Mielestäni ohjaajalla pitää olla itsellään selvästi hanskassa se, miten graduohjaus toimii ja etenkin se, miten työtä voi auttaa rajaamaan. Turhat jaarittelut aiheuttavat vain blokin, eikä työ etene kun urakka näyttää leviävän joka suuntaan.

    • Huonon ohjaajan määrittelen ohjaajaksi, jonka luona ei tule käytyä ellei oo aivan pakko. Tarkotan, että ohjaustilanteista ei saa paljoakaan mitään irti, koska ohjaaja ja ohjattava ovat aivan eri leveleillä tai ohjaaja ei ole vilkaissut työtäsi otsikkoa pitemmälle.
      Olen kuullut tapauksesta, jossa ohjaaja on kysellyt ohjattavalta työtä silmällä pitäen sitä, että saisi materiaalia omiin juttuihinsa jne.

      Miten määrittelen hyvän ohjaajan? Hyvä ohjaaja on mielestäni kannustava. Hän kertoo reilusti, mikä oikeesti mättää työssä tai mihin voisi kiinnittää paremmin huomiota. Kaikkea ei tarvi vääntää toki rautalangasta, vaan usein solmut ja pattitilanteet selviävät keskustelemalla. Hyvä ohjaaja tekee kysymyksiä, joita työhönsä liiaksi uppoutuneen (=työlleen sokeutuneen) ei itse enää näe saatika huomaa. Hyvä ohjaaja on sellainen, jonka luota lähdet uutta into pursuten eli luottavaisin mielin. Hyvä ohjaaja auttaa ohjattavaa jo suuresti sillä, että palauttaa ohjattavalle uskon omiin kykyihin selviytyä työstä.

    • Yhden kerran loppuvaiheessa käytiin yöni läpi ja sen jälkeen ottiin huomioon kaikki huomautukset ja tein muutoksia/korjauksia sen mukaan. Nyt kun jätin valmis työn, sain hylättävän palutteen. Olen pyytänyt ohjausta, mutten tiedä halutaanko sitä antaa. Olisi mukavaa jos olisi sellaista palvelua, että kaikki työt mietittäisiin vielä yhdessä läpi, annettaisiin huomautuksia, ehdotuksia työn rakentamiseen, myös kieliasuun. Toivoisin, että laitokset myös olisivat kiinnostuneet hyvästä yhteistyöstä, koska gradun teossakin voi vielä opetella paljon uutta kuten tieteellistä kirjoittamista, etc.

      • Käyppä katsomassa yliopistosi kielitieteen laitokselta opintotarjontaa. Ainakin meidän yliopistolla on gradupuurtajille tarjolla tieteellisen kirjoittamisen opintoja yms. Myös netistä löytyy avoimen puolelta kirjoittamisen opintoja.


    • vanha ketju mutta minulla on valmistumisen esteenä juurikin tällainen huono gradunohjaaja. Täysin välinpitämätön ja nuiva oppiaineen proffa. Ei pidä mitään yhteyttä, vastaanotolle kun yrittää päästä niin "nyt ei sovi". Gradua voi tietysti tehdä ihan yksinkin mutta se ei ole sallittua meidän laitoksella. Ei ihme, että monilla jää valmistuminen gradusta kiinni..

      • Itselle tulee tänä keväänä kolme vuotta omasta gradusta. Ohjaaja oli juurikin tuollainen välinpitämätön ja asiasta tippaakaan kiinnostumaton 65-v puoli-eläkeläinen. Sen ainoan kerran kun vastaanotolle pääsin, niin puolisen tuntia turistiin työhuoneessa rautupilkistä ja Tenojoen lohista. Mies oli kova kalastamaan. Sähköpostiin ei luonnollisesti vastannut lainkaan, ei myöskään puhelimeen. Kommenttia työstä tuli käytännössä vasta kun homma oli paketissa, eikä sekään johtanut korjauksiin.

        Mutta eipä mitään. Oli ainakin vapautta tehdä tutkimukset mielensä mukaan. Arvosanaksi tuli työmäärään ja ohjaukseen nähden ihan kohtuullinen "ämmä". Tyytyväinen olin.


    • Kokemukseni ovat yhteiskuntatieteistä. Olin aikeissa alkaa gradun tekoa, kun otin asian puheeksi erään vanhempien vuosikurssien opiskelijan kanssa. Hän neuvoi: Älä tee sitä virhettä minkä minä tein (gradun ohjaajan opastamana), että alat lukea aihettasi sivuavaia teoksia. Sille tielle jos lähtee, saa lukea koko kirjaston teokset. Ala vain kirjoittaa!

      Niin minä sitten tein, enkä kysellyt ohjaajilta juuri mitään. Ja kun sitten loppuvaiheessa kysyin, huomasin, ettei heiltä todellakaan saa mitään kunnollista apua. Ehkä joidenkin aiheiden parissa saa, mutta nyrkkisääntö on se, ettei laitosten henkilökunnalla riitä kiinnostusta opiskelijoiden kirjoituksiin syventyä.

      • Toisaalta aihetta sivuavista kirjoista voi saada hyviä ideoita graduun. Kohtuus tietysti kaikessa. Se on kyllä hyvä ohje, että pitää alkaa kirjoittaa.


    • Useat viittasivat ylempänä että välinpitämätön ohjaaja = huono ohjaaja. Itse kuitenkin haluaisin välinpitämättömän ohjaajan jolle kelpaisi työ kuin työ. 7 vuotta opintoja takana (DI-opinnot) joten ei oikein enää työn laatu kiinnosta, haluan vain valmistua.

      Huono ohjaaja nalkuttaa turhasta tai antaa väärää palautetta tai ei osaa auttaa.

    • minun gradunohjaajani on täysin mielenvikainen psyko. Ihminen, jonka ei pitäisi olla tehtävässään. Hassua kun laitoksellamme sitten ihmetellään kun niin monelta jää opinnot kesken graduvaiheessa.

    • Oma graduohjaajani on todella miellyttävä ihminen ja avoin kaikille ehdottamilleni ideoille. Tarjoaa jopa kahvit tapaamisten yhteydessä. Ainoana varjopuolena hän on todella hajamielinen: hän unohtelee toistuvasti, mihin aikaan meidän kuuluu tavata, vastaa harvoin sähköposteihin, lukee väärän materiaalin jne. Mutta siitä huolimatta yhteistyö on sujunut erinomaisesti ja luulen saavani graduni kirjoitettua arviolta puolessa vuodessa.

    • huono gradunohjaaja onnistuu pahimmassa tapauksessa tappamaan motivaation täydellisesti. Näin on minun kohdallani ainakin käynyt. Joka kerta kun ollaan nähty niin ukko on NIIN nuivan ja kärsivän oloinen että.. tämä piina jatkuu kohdallani vielä ensi syksynä, jospa sitten valmistuisin.

    • Tehkää se gradunne ihan itse, ihan itseänne kiinnostavasta aiheesta. Ja joo, se lähteiden läpikäyminen tarkoittaa kyllä sitä, että ainakin alan tärkeimpiä julkaisuja (ammattilehtiä) saa käydä läpi monen vuosikymmenen ajalta.

      Ohjaajasta ei kannata välittää. Vie tarpeeksi valmis tuotos näytille, niin a vot!

    • Cilli: "huono gradunohjaaja onnistuu pahimmassa tapauksessa tappamaan motivaation täydellisesti." aivan totta. Omalla kohdallani kävi juuri näin. Puoli vuotta on tässä tullut edestakaisin noidankehää kierrettyä. Paukut alkaa olla lopussa.

    • Olin kauempaa viisas, ja valitsin aiheen osittain sen mukaan, että kenet saa ohjaajaksi. Tällainen pikku kikkailu onneksi oli kohdallani mahdollista.

      Itse infoan tuollaista flegmaattista tyyliä, tykkään että sanotaan suoraan ja mennään asiaan. Ohjausta kuitenkin tarvitsen, joten vasiten etsin itselleni sopivan ohjaajan.

      Oletko sanonut, ettet koe yhteistyön sujuvan? Minusta on vähän liioittelua mennä suoraan dekaanin pakeille.

    • Vielä pahempaa kuin välinpitämätön ohjaaja on, kun siihen sattuu hirveä perfektionistinen päällepäsmäri. Sitten saat muuttaa graduasi joka toinen viikko eri suuntaan ja ikinä ei muka kelpaa kunnes pakolla julkaisutat sen pois.

    • Mihin ihmeeseen te sitä ohjaajaa edes tarvitsette? Yliopisto-opiskelijat!

    • Gradun kirjoittamiseen kuuluu olennaisena osana ohjaus ja opiskelijalla on oikeus saada sitä. Tiesitkö, että väitöskirjojenkin tekijöillä on ohjaaja tai useampia! Jotkut opiskelijat saavat kyllä gradunsa aikaiseksi ilman sitäkin, mutta hyvästä ohjaajasta voi olla apua esimerkiksi aiheen rajaamisessa, joka on usein vaikea tehtävä kenelle tahansa, vaikka olisikin hyvä opiskelija tai jopa jatkotutkintoa tekevä aikuinen ihminen.

      Kokenut ohjaaja osaa neuvoa graduntekijää välttämään niitä ihan pahimpia sudenkuoppia ja etsimään oikeasti hyödyllisiä lähteitä. Ohjaajan tehtävä ei ole kirjoittaa gradua ohjattavatn puolesta tai oikolukea tekstiä, vaan lähinnä tukea ja sparrata kirjoittajaa.

      Itse tein oman graduni lähes kokonaan ilman ohjausta, mutta ohjaaja luki omasta mielestäni valmiin tekstin läpi ja ehdotti siihen tarkennuksia ja joitain korjauksia. Tein korjaukset ja pistin gradun pakettiin ja esitarkastukseen. Vaikkei ohjaajasta ollut apua aiheen rajauksessa tai lähteiden kanssa, hänestä oli kuitenkin sen verran hyötyä, että ne pahimmat mokat ja ristiriitaisuudet saatiin tekstistä pois ennen tarkastusta.

    • Olen viimeistelemässä graduani, luonnontieteelliseltä aiheelta. Halusin tuoda keskusteluun tällaisen positiivisen tarinan väliin, oma ohjaajani on nimittäin todella hyvä. Kenttätyöosuus ja koko tutkielman aihe on toisaalta sellainen, ettei tätä oikein ilman ohjausta varmaan voisi tehdä. Me tullaan mainiosti toimeen ja saan riittävää ja hyvää ohjausta, vaikka ohjaajani on nyt äitiyslomalla! Ainoana miinuksena tietenkin se, ettei hän ole nyt ehkä ihan niin hyvin tavoitettavissa, kun olisi täällä työpaikallaan. Käyn ohjaajatapaamisissa hänen kotonaan (tilanteesta johtuen). Jatkan saman aiheen parissa jatko-opintoihin ja hän pysyy ohjaajanani.
      Sellainen juttu vielä, että jos ohjaaja vain mitenkään on täysipäinen ihminen, niin näyttäkää hänelle ihmeessä gradua välillä! Ei ole ohjaajankaan kannalta kiva, jos ohjattava ei missään vaiheessa näytä graduaan, vaan palauttaa vain valmiina. (Tämä ei siis tosiaan ole ehkä hyvä vinkki noihin täysin toivottomiin ohjaajatapauksiin!)

    • no minulla on ihan kamala ohjaaja. Ynseä ja nihkeä eläkeikäinen äijä. Tunnen olevani vain häiriöksi kun menen vastaanotolle. Omista tähtiopiskelijoistaan proffa kyllä intoutuu puhumaan, että sejase kyllä on niiin fiksu ja menestynyt.. ilmeisesti tarkoitus on motivoida minua?

    • Vaasassa voi gradun esitarkastus kestää yli 8 vuotta, ja ohjaajaa ei voi vaihtaa, ellei hän poistu yliopiston palveluksesta. Voisi kuvitella, että uusi ohjaaja nimettäisiin, kun alkuperäinen on toistuvasti vuoden kerrallaan sairauslomalla. Tällaista on toiminta julkisella sektorilla. Valmistu siinä sitten tavoiteajassa.

      • Vaihda ihmeessä yliopistoa. Joku muu yliopisto kuittaa mielihyvin tutkinnostasi saamansa rahat, kun kustannuksia aiheutuu osaltasi vain graduprosessista.


    • Ohjausta ei saa ja arviointikin annetaan jonkun ulkopuolisen, siis eri tieteen alan edustajan tehtäväksi.
      Näin Tampereen englantilainen filologia.

    • Mulla on kaksi ohjaajaa, koska tekstissäni jonkin verran lakiasioita ja niihin tarvittiin pätevä ohjaaja. Pääohjaajani on kuitenkin se, jonka panos pitäisi olla suurempi. Hän veti gradusemman ja olin tyrmistynyt siitä, että sisällön sijaan nillitettiin pisteitä ja lähdemerkintöjä siinä vaiheessa, kun olisi tarvinnut nimenomaan apua sisältöön. Toki muotoseikat ovat tärkeitä, mutta sitä stilisointia ehtii tehdä myöhemminkin. Mulla on teko viivästynyt, koska ohjeet on tyyliin: No katsot nyt vain ja mietit mitä haluat sanoa. Ei mitään siitä, meneekö jotkin kohdat "ohi" tai mitä kannattaisi tiivistää ym. Edes metodologiaan ei saanut apuja, vaikka pyysin moneen kertaan. Lopulta tein vain suoraan kirjan mukaan analyysini ja sepä ei sitten kelvannutkaan. Taistelen edelleen graduni kanssa, ohjaaja on itse omissa tutkijaprojekteissaan eikä kuulemma jouda nyt auttamaan. Vein asiaa eteenpäin laitoksella, mutta eipä tuo paljon auttanut. Teen nyt vain itse mitä pystyn ja kuuntelen sit syksyllä ne pilkkunillitykset...

      • Opinnäytettä kirjoittaessa on erittäin tärkeää, että kirjaa lähteistä alusta pitäen kaiken tarpeellisen. Ajattelepa, että sinulla on kaukolainassa jokin teos, jota käytät tärkeänä lähteenä ja jonka joudut pian palauttamaan. Sitten kun ryhdyt tekemään lähdeluetteloa, huomaatkin, että jokin olennainen asia on jäänyt merkitsemättä, ja kyseisellä teoksella on varauksia seuraavaksi puoleksi vuodeksi.

        Tosin tällainen tilanne on nykyisin harvinaisempi, koska netti tietää, mutta silti mahdollinen.


    • Minun graduohjaajani tarkasti tutkimussuunnitelmani ja hänen mielestään sen pohjalta saattoi lähteä gradua kasaamaan. Olin valinnut aiheen, mistä en tiennyt juuri mitään ja jouduin aloittamaan lukemisen ihan perusteoksista ja suorittamaan aiheeseen liittyen jokusen kurssinkin. Kun en ollut puolen vuoden kuluttua palauttanut alustavaa versiota ohjaajan tarkastettavaksi, kysyi hän minulta aikataulua. Aikaa pidennettiin puoli vuotta, jonka jälkeen minulla oli antaa jokseenkin valmis gradu tarkistettavaksi. Ohjaaja teki siihen muutaman ja hyvin asiallisen korjausehdotuksen, joiden mukaisesti sitten työtäni korjasin. Sen jälkeen graduni lähetettiin arvosteltavaksi.

      En oikein ymmärrä mitä ohjausta ohjaaja olisi yllä mainitun lisäksi voinut minulle antaa. Olisihan se tietysti ollut ikävää, jos olisi käsittänyt koko gradun idean väärin ja tarjonnut ensitarkastukseen 70 sivua höpölöpöä. Gradu ei kuitenkaan ollut ainoa kirjallinen suoritus, minkä yliopistossa joutui tekemään, ja jokseenkin samat säännöt pätivät niihin kaikkiin. Kun siis tiesi, mitä gradulta vaaditaan, osasi ihan itsekin kerätä lähteistä tietoa ja ristiriitaisia näkemyksiä sekä tehdä niiden perusteella jonkinlainen loppupäätelmä, mikä vastasi tutkimuskysymykseen.

    Ketjusta on poistettu 1 sääntöjenvastaista viestiä.

    Luetuimmat keskustelut

    1. Erätauko: Suomalainen nettikeskustelu julkisuuden henkilöistä - unohtuuko empatia?

      Erätaukokeskustelu tiistaina 1.12.2020 klo 14-16., tervetuloa! Julkisuuteen tavalla tai toisella päätyneistä henkilöistä keskusteleminen netissä tunt
      Viihde ja kulttuuri
      49
      1756