Hesari oli viikonloppunumerossaan huolissaan vähäisestä EU:n hyvien puolien tiedottamisesta.
Näin siis samaan aikaan, kun Suomen hallitus kähmii keskenään EU-perustuslain hyväksyttämistä.
Meille monille todellista demokratiaa kaipaaville on selvää, että kun jostain asiasta ÄÄNESTETÄÄN, siitä ensin KESKUSTELLAAN.
Näin myös asiaa koskeva tieto leviää.
Mutta niistä EU:n hyödyistä
A) Verotus kevenee
-- Auton käyttömaksu, tavoite 5 x nykyinen. Ei puhettakaan tuonnintorppausveron poistosta ruotsin malliin, ilman käyttömaksuja.
2) Sähkön hinnannosto 20 %, ==>Alveja valtion kassaan.
3) Asunnonhinnat kartellein jopa 100 %, joko nyt ymmärrät, miksi Wahlroos rypee rahassa, sinä veloissa.
4) Besan hinta jo 8,5 mk/litra, markoissa hinta on kuvaavampi
Edellä olevat vain esimerkkinä kulutukseen ujutetuista veroista, jolla verotuksen painopistettä on tuotu alaspäin, työttömienkin maksettavaksi....!!!!!!!!!!!!
Entä yläpäässä:
1) tehtaallinen porukkaa pihalle ==>> 154%:n palkankorotus. EU-globalisaatiota,Sillä lailla.
2) Varallisuusveron poisto suurituloisimmilta.
3) Ylimpien veromarginaalien alennukset jopa useita %:tteja. Nettona SUURISTA tuloista jääkin jo kivasti.
4) Kun em keinoin on käteenjäävää osuutta kasvatettu useita kymmeniä %:ttejä, sietää sitä jo työsuhdeauton tankkia reippaasti täytelläkin, kun sinä ressun senkin maksat!!!!!!!!!
Työmarkkinoillakin tapahtuu. Yritykset JOUKKOIRTISANOVAT, mutta Valtionkin tavoittelee lisää "tuottavuutta", ohjelmillaan. Mutta kenen taskuun "tuotot" aiotaan laittaa?
-- Valtion "tuottavuusohjelmin" tavoitellaan valtion henkilöstön vähentämistä jopa 36 000:päällä.
-- Kuntaremonteista ei selvitä noilla luvuilla, vaan kuntien kohdalla luku saattaa olla peräti kaksinkertainen, siis jopa 100 000 !!
-- Miksi tälläisiä ohjelmia tarvitaan??? No, ensin tulee EU-VAKAUSSOPIMUS, ja sen -3%:n -klausuuli. Valtion talouteen EIVÄT voi yritysten joukkoirtisanomiset olla vaikuttamatta, eikö totta.
-- EU-nettomaksuosuudet ovat kasvussa juuri äärimmäisen pahaan aikaan: "kuvetta" pitäisi kaivaan vuosittain noin 600 milj euron verran enemmän kuin ennen. Suurtyöttömyyden aikaan. Sinun taskustasi.
-- EU-aikakaudella työttömien määrä onkin ollut reilussa kasvussa. Esko Aho ja Viinanen, tuo patamusta hallitus, sai kasaan 490 000 työtöntä.
Tammikuussa 2005 työvoimatoimiston asiakkaita oli yhteensä 560 000 !!!!!!!!!!!
Jos tämä ei riitä EU-tiedotteeksi riitä, pistetään sitten jo kymmenes tehtaallinen ulos ja nostetaan herrojen palkkoja 500 %. Joko silloin ymmärrät EU:n edut ja hyödyt !
Tämän kaiken olet, matti ja maijja, halunnut, porvareita äänestämällä.
MUISTA VAALIT ON VAJAAN VUODEN KULUTTUA ! ! ! !
t. Haans
Näin siis samaan aikaan, kun Suomen hallitus kähmii keskenään EU-perustuslain hyväksyttämistä.
Meille monille todellista demokratiaa kaipaaville on selvää, että kun jostain asiasta ÄÄNESTETÄÄN, siitä ensin KESKUSTELLAAN.
Näin myös asiaa koskeva tieto leviää.
Mutta niistä EU:n hyödyistä
A) Verotus kevenee
-- Auton käyttömaksu, tavoite 5 x nykyinen. Ei puhettakaan tuonnintorppausveron poistosta ruotsin malliin, ilman käyttömaksuja.
2) Sähkön hinnannosto 20 %, ==>Alveja valtion kassaan.
3) Asunnonhinnat kartellein jopa 100 %, joko nyt ymmärrät, miksi Wahlroos rypee rahassa, sinä veloissa.
4) Besan hinta jo 8,5 mk/litra, markoissa hinta on kuvaavampi
Edellä olevat vain esimerkkinä kulutukseen ujutetuista veroista, jolla verotuksen painopistettä on tuotu alaspäin, työttömienkin maksettavaksi....!!!!!!!!!!!!
Entä yläpäässä:
1) tehtaallinen porukkaa pihalle ==>> 154%:n palkankorotus. EU-globalisaatiota,Sillä lailla.
2) Varallisuusveron poisto suurituloisimmilta.
3) Ylimpien veromarginaalien alennukset jopa useita %:tteja. Nettona SUURISTA tuloista jääkin jo kivasti.
4) Kun em keinoin on käteenjäävää osuutta kasvatettu useita kymmeniä %:ttejä, sietää sitä jo työsuhdeauton tankkia reippaasti täytelläkin, kun sinä ressun senkin maksat!!!!!!!!!
Työmarkkinoillakin tapahtuu. Yritykset JOUKKOIRTISANOVAT, mutta Valtionkin tavoittelee lisää "tuottavuutta", ohjelmillaan. Mutta kenen taskuun "tuotot" aiotaan laittaa?
-- Valtion "tuottavuusohjelmin" tavoitellaan valtion henkilöstön vähentämistä jopa 36 000:päällä.
-- Kuntaremonteista ei selvitä noilla luvuilla, vaan kuntien kohdalla luku saattaa olla peräti kaksinkertainen, siis jopa 100 000 !!
-- Miksi tälläisiä ohjelmia tarvitaan??? No, ensin tulee EU-VAKAUSSOPIMUS, ja sen -3%:n -klausuuli. Valtion talouteen EIVÄT voi yritysten joukkoirtisanomiset olla vaikuttamatta, eikö totta.
-- EU-nettomaksuosuudet ovat kasvussa juuri äärimmäisen pahaan aikaan: "kuvetta" pitäisi kaivaan vuosittain noin 600 milj euron verran enemmän kuin ennen. Suurtyöttömyyden aikaan. Sinun taskustasi.
-- EU-aikakaudella työttömien määrä onkin ollut reilussa kasvussa. Esko Aho ja Viinanen, tuo patamusta hallitus, sai kasaan 490 000 työtöntä.
Tammikuussa 2005 työvoimatoimiston asiakkaita oli yhteensä 560 000 !!!!!!!!!!!
Jos tämä ei riitä EU-tiedotteeksi riitä, pistetään sitten jo kymmenes tehtaallinen ulos ja nostetaan herrojen palkkoja 500 %. Joko silloin ymmärrät EU:n edut ja hyödyt !
Tämän kaiken olet, matti ja maijja, halunnut, porvareita äänestämällä.
MUISTA VAALIT ON VAJAAN VUODEN KULUTTUA ! ! ! !
t. Haans
Vastaukset 11
Vanhimmat
Tiedotuksen levitys on tärkeää. Toivottavasti Helsingin Sanomat jatkaa asialinjalla EU:ta koskevien kirjoitusten suhteen ja jättää julkaisematta epäasialliset (EU-vastaiset) kirjoitukset.
EU:n vastustelu on turhaa, koska olemme Unionin jäseniä ja saamme siten päättää asioistamme!
Taisi tuossa aika jo kohtuullinen tietoisku tullakkin.
Milloin voimme odotella lisää EU-"tietoa" ?
Kaikki eivät tosiaankaan ole 560 000:nen tavoin olleet häviäjiä EU-aikakaudella. Muistaakseni kansanedustajat korottivat palkkojaan ja palkkioitaan peräti kahteen otteeseen Matti Vanhasenkin presidentinvaalien yhteydessä mainitseman pikkulaman aikoihin.
Siinä sivussa on SAK:n puheenjohtajan, Lauri Ihalaisen palkkakin ehtinyt kivuta yli 10 000 euron/kk, Björn Wahlroosin vuosipalkka reilusti yli 2 miljoonan euron ja pääomatuloineen peräti 15 miljoonaan/v ja VEROPROSENTTIKIN ON KOHTUULLINEN, noin 30 !!!!
Kyllä muitakin hyötyjiä EU-aikakaudelle riittää, mm. virkamieskunta on kohtuullisesti menestynyt myös kuluneessa eu-huumassa, tosin he joutuvat todella tulosvastuullisen tehtävän eteen. Hoitamaan näet VALTION "TUOTTAVUUSOHJELMAT" sekä ajamaan läpi KUNTAREMONTIT.
Kyllä hekin ovat palkkansa ansainneet:
Ylimpien virkojen palkkaus 1999 ja 2003
Punaiset numerot sarakkeissa tarkoittavat, että viranhaltija on vaihtunut joulukuun 1999 jälkeen, jolloin vertailu edellisen kerran on tehty.
VIRASTO VIRKA VIRKAMIES palkka 2003 palkka 1999 ) korotus %
Valtion teknillinen tutkimuskeskus Pääjohtaja Leppävuori Erkki 8 902 5764 54,4
Korkein hallinto-oikeus KHO:n presidentti Hallberg Pekka 9 563 6955 37,5
Korkein oikeus KKO:n presidentti Sevón Leif 9 563 7029 36,1
Rahoitustarkastus Rahoitustarkastuksen johtaja Jännäri Kaarlo 13 269 9967 33,1
Valtiontalouden tarkastusvirasto Pääjohtaja Leskinen Tapio 8 498 6408 32,6
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Aho Matti 6 850 5240 30,7
Kansaneläkelaitos Johtaja Pesola Helena 1) 8 091 6223 30,0
Kansaneläkelaitos Johtaja Morri Pekka 1) 8 085 6223 29,9
Kansaneläkelaitos Johtaja Puhakka Matti 1) 8 736 6728 29,9
Liikkuva poliisi Päällikkö Veijalainen Teuvo 6 156 4762 29,3
Suomen ympäristökeskus Pääjohtaja Kauppi Lea 7 446 5764 29,2
Valtioneuvoston kanslia Valtiosihteeri Volanen Risto 8 925 6934 28,7
Valtakunnansyyttäjänvirasto Apulaisvaltakunnansyyttäjä Kalske Jorma 7 408 5764 28,5
Puolustusvoimat Operaatiopäällikkö Jäppilä Olavi 6 694 5240 27,7
Rahoitustarkastus Apulaisjohtaja Kallio Kaiju 8 646 6830 26,6
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Caven Harri 6 820 5392 26,5
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Leppo Kimmo 7 334 5802 26,4
Puolustusvoimat Pääesikunnan päällikkö Rimpi Kari 8 723 6939 25,7
Valtakunnansyyttäjänvirasto Valtakunnansyyttäjä Kuusimäki Matti 8 097 6538 23,8
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Mansala Arto 7 134 5772 23,6
Rahoitustarkastus Apulaisjohtaja Tuominen Anneli 8 013 6486 23,5
Rikosseuraamusvirasto Pääjohtaja Salminen Markku 7 243 5865 23,5
Tullilaitos Pääjohtaja Erling Tapani 8 336 6751 23,5
Tilastokeskus Pääjohtaja Jeskanen-Sundström Heli 8 325 6743 23,5
Eduskunta Pääsihteeri Tiitinen Seppo 9 563 7750 23,4
Teknologian kehittämiskeskus Pääjohtaja Saarnivaara Veli-Pekka 8 902 7232 23,1
Keskusrikospoliisi Päällikkö Ranta Rauno 6 605 5382 22,7
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Oikeusasiamies Paunio Riitta-Leena 9 563 7868 21,5
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Brunila Anne 7 350 6055 21,4
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Nyberg Peter 7 549 6223 21,3
Matkailun edistämiskeskus Ylijohtaja Lehtonen Jaakko 6 515 5382 21,1
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Apulaisoikeusasiamies Petri Jääskeläinen 8 116 6706 21,0
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Kangas Pekka 7 017 5811 20,8
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Jalkanen Pekka 7 017 5811 20,8
Edusk. oikeusasiamiehen kanslia Apulaisoikeusasiamies Rautio Ilkka 8 116 6723 20,7
Maa- ja metsätalousministeriö Kansliapäällikkö Vaittinen Jarmo 8 925 7400 20,6
Säteilyturvakeskus Pääjohtaja Laaksonen Jukka 7 693 6391 20,4
Kansaneläkelaitos Johtaja Apukka Asko 1) 7 488 6223 20,3
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Klemola Arto 7 207 5993 20,3
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Majanen Pertti 7 134 5961 19,7
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Lintu Pekka 7 134 5961 19,7
Ulkoasiainministeriö Alivaltiosihteeri Laajava Jaakko 7 134 5961 19,7
Sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämiskeskus Pääjohtaja Taipale Vappu 7 693 6428 19,7
Kansaneläkelaitos Pääjohtaja Huuhtanen Jorma 1) 10 061 8409 19,6
Valtakunnansovittelijain toimisto Valtakunnansovittelija Salonius Juhani 8 034 6717 19,6
Oikeusministeriö Osastopäällikkö Nurmi Pekka 6 903 5782 19,4
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Pursiainen Harri 6 820 5718 19,3
Liikenne- ja viestintäministeriö Osastopäällikkö Haapasalo Samuli 6 820 5718 19,3
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Pukkila Tarmo 7 346 6169 19,1
Työministeriö Kansliapäällikkö Wallin Markku 8 925 7506 18,9
Oikeusministeriö Kansliapäällikkö Rissanen Kirsti 8 925 7506 18,9
Liikenne- ja viestintäministeriö Kansliapäällikkö Korpela Juhani 8 925 7506 18,9
Sisäasiainministeriö Kansliapäällikkö Kilpi Pekka 8 925 7506 18,9
Ympäristöministeriö Kansliapäällikkö Hautojärvi Sirkka 8 925 7506 18,9
Puolustusministeriö Kansliapäällikkö Ahola Matti 8 925 7506 18,9
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Lyra Markus 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kuosmanen Antti 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kourula Erkki 6 681 5624 18,8
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Wuoristo Pekka 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Store Jan 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Serenius Maria 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Länsipuro Yrjö 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Lähteenmäki Maija 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Luostarinen Päivi 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Kyröläinen Hannu 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Jolkkonen Ritva 6 247 5271 18,5
Ulkoasiainministeriö Ulkoasiainneuvos Helenius Harry 6 247 5271 18,5
Työministeriö Ohjelmajohtaja Skog Harri 7 371 6223 18,4
Oikeuskanslerinvirasto Apulaisoikeuskansleri Jonkka Jaakko 8 167 6905 18,3
Oikeuskanslerinvirasto Oikeuskansleri Nikula Paavo 9 563 8105 18,0
Puolustusvoimat Puolustusvoimien komentaja Kaskeala Juhani 9 563 8105 18,0
Valtiovarainministeriö Budjettipäällikkö Sukselainen Tuomas 7 549 6408 17,8
Kilpailuvirasto Ylijohtaja Purasjoki Matti 6 158 5227 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Havu Seppo 6 671 5663 17,8
Suojelupoliisi Päällikkö Nevala Seppo 6 548 5559 17,8
Ympäristöministeriö Osastopäällikkö Särkijärvi Jouni 6 803 5776 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Turunen Taisto 6 787 5762 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Kotkasaari Timo 6 749 5730 17,8
Sisäasiainministeriö Poliisiylijohtaja Naulapää Reijo 7 898 6706 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Kekkonen Timo 6 842 5809 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Eriksson Bo Göran 6 842 5809 17,8
Opetusministeriö Ylijohtaja Kivistö Kalevi 7 246 6152 17,8
Sisäasiainministeriö Pelastusylijohtaja Partanen Pentti 6 723 5708 17,8
Opetushallitus Pääjohtaja Lindroos Kirsi 7 648 6494 17,8
Valtiovarainministeriö Valtion työmarkkinajohtaja Metsäpelto Teuvo 7 329 6223 17,8
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Arvela Lasse 7 329 6223 17,8
Valtiovarainministeriö Valtiosihteeri Sailas Raimo 10 300 8746 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Osastopäällikkö Korhonen Kalle 6 893 5853 17,8
Kauppa- ja teollisuusministeriö Kansliapäällikkö Virtanen Erkki 8 925 7579 17,8
Opetusministeriö Kansliapäällikkö Linna Markku 8 925 7579 17,8
Ulkoasiainministeriö Valtiosihteeri Arto Mansala 8 925 7579 17,8
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Visanen Pentti 6 641 5639 17,8
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Sevón Cay 6 641 5639 17,8
Opetusministeriö Ylijohtaja Jäppinen Arvo 7 447 6324 17,8
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Ruska Ilkka 7 130 6055 17,8
Valtioneuvoston kanslia Alivaltiosihteeri Aaltonen Heikki 7 130 6055 17,8
Valtiovarainministeriö Alivaltiosihteeri Turunen Juhani 7 922 6728 17,8
Ilmailulaitos Pääjohtaja Talvitie Mikko 9 763 8293 17,7
Tasavallan presidentin kanslia Neuvonantaja Viinanen Jarmo 7 114 6048 17,6
Sosiaali- ja terveysministeriö Kansliapäällikkö Lehto Markku 8 925 7595 17,5
Sosiaali- ja terveysministeriö Osastopäällikkö Hurmalainen Mikko 6 787 5779 17,4
Sisäasiainministeriö Osastopäällikkö Kavonius Veijo 6 800 5836 16,5
Tasavallan presidentin kanslia Linnanvouti Ahokas Erkki 6 049 5240 15,4
Verohallitus Pääjohtaja Tammi Jukka 8 391 7301 14,9
Valtiovarainministeriö Alivaltiosihteeri Hetemäki Martti 7 900 6896 14,6
Tasavallan presidentin kanslia Kansliapäällikkö Kalela Jaakko 8 541 7474 14,3
Valtiovarainministeriö Osastopäällikkö Karjalainen Jorma 6 780 6055 12,0
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Louekoski Matti 16 651 14874 11,9
Suomen Pankki Pääjohtaja Vanhala Matti 18 692 16791 11,3
Merenkulkulaitos Pääjohtaja Hirvelä Jukka 7 605 6881 10,5
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Hakkarainen Pentti 14 079 12998 8,3
Tiehallinto Pääjohtaja Karjaluoto Eero 8 452 7814 8,2
Suomen Pankki Johtokunnan jäsen Salo Sinikka 13 988 13197 6,0
Metsähallitus Toimitusjohtaja Heino Jan 9 413 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Ilmavoimien komentaja Pystynen Jouni 8 831 Ei tied. ..
Valtiokonttori Pääjohtaja Wuolijoki Jukka 8 655 Ei tied. ..
Maanmittauslaitos Pääjohtaja Ratia Jarmo 8 340 Ei tied. ..
Viestintävirasto Ylijohtaja Hagman Rauni 8 329 Ei tied. ..
Vakuutusvalvontavirasto Ylijohtaja Salomaa Hely 8 148 Ei tied. ..
Korkein oikeus KKO:n jäsen (Kaikki oikeuden jäsenet) 8 100 Ei tied. ..
Korkein hallinto-oikeus KHO:n jäsen (Kaikki oikeuden jäsenet) 8 100 Ei tied. ..
Evankelisluterilainen kirkko Arkkipiispa Paarma Jukka 7 977 Ei tied. ..
Patentti- ja rekisterihallitus Pääjohtaja Enäjärvi Martti 7 854 Ei tied. ..
Helsingin yliopisto Rehtori Niiniluoto Ilkka 7 833 Ei tied. ..
Kansanterveyslaitos Pääjohtaja Huttunen Jussi 7 693 Ei tied. ..
Ratahallintokeskus Ylijohtaja Niemimuukko Ossi 7 605 Ei tied. ..
Kansaneläkelaitos Johtaja Forss Mikael 1) 7 488 Ei tied. ..
Suomen Akatemia Pääjohtaja Vihko Reijo 7 388 Ei tied. ..
Teknillinen korkeakoulu Rehtori Pursula Matti 7 388 Ei tied. ..
Ilmatieteen laitos Pääjohtaja Taalas Petteri 7 343 Ei tied. ..
Valtion asuntorahasto Ylijohtaja Ijäs Teuvo 7 317 Ei tied. ..
Lääkelaitos Ylijohtaja Wahlroos Hannes 7 228 Ei tied. ..
Metsäntutkimuslaitos Ylijohtaja Pohtila Eljas 7 145 Ei tied. ..
Maa- ja elintarviketalouden tutk.keskus Ylijohtaja Kemppainen Erkki 7 145 Ei tied. ..
Valtioneuvoston kanslia EU-asioiden valtiosihteeri Peltomäki Antti 7 077 Ei tied. ..
Ajoneuvohallintokeskus Ylijohtaja Ritvala Jyrki 7 073 Ei tied. ..
Geologian tutkimuskeskus Ylijohtaja Matikainen Raimo 6 886 Ei tied. ..
Maa- ja metsätalousministeriö Osastopäällikkö Reunala Aarne 6 877 Ei tied. ..
Merentutkimuslaitos Ylijohtaja Mälkki Pentti 6 792 Ei tied. ..
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus Ylijohtaja Hjerppe Reino 6 739 Ei tied. ..
Museovirasto Pääjohtaja Lilius Henrik 6 735 Ei tied. ..
Väestörekisterikeskus Ylijohtaja Viljanen Ritva 6 723 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Läntisen maanpuol.al. komentaja Ilkka Kylä-Harakka 6 694 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Pohjoisen m.puol.al. komentaja Heikki Tilander 6 694 Ei tied. ..
Kauppakorkeakoulu Rehtori Eero O. Kasanen 6 674 Ei tied. ..
Turvatekniikan keskus Ylijohtaja Tuominen Seppo 6 629 Ei tied. ..
Pirkanmaan työvoima- ja elink.keskus Johtaja Varpe Riitta 6 622 Ei tied. ..
Kaakkois-S:n työv.- ja elinkeinokeskus Johtaja Pirhonen Jarmo 6 622 Ei tied. ..
Pohj.-Savon työvoima- ja elink.keskus Johtaja Kekoni Jaakko 6 622 Ei tied. ..
Puolustusvoimat Itäisen. maanpuol.al. komentaja Kämäri Vesa 6 510 Ei tied. ..
Tasavallan presidentin kanslia Neuvonantaja Tuovinen Timo 6 351 Ei tied. ..
Lähteet: 2003 tiedot valtiovarainministeriö, keskusvirastot, korkeimmat oikeudet, kansaneläkelaitos, eduskunta, korkeakoulut, puolustusvoimat. Vuoden 1999 tiedot Ilta-Sanomat 2.12.1999.
1) Kansaneläkelaitos ei julkistanut johtokuntansa palkkaustietoja 1999, jolloin vertailu edellisen kerran on tehty. Vuoden 1999 palkkaustieto Kansaneläkelaitoksen osalta perustuu Ilta-Sanomien arvioon 2.12.1999.
Ei tied. = Viran palkkaustieto 1999 ei ole tiedossa.
.. = Korotusta ei ole voitu laskea vuoden 1999 vertailutiedon puuttuessa
PRESIDENTIN PALKKAUS
2.2. Palkkio ja eläke
Tasavallan presidentin palkkio vahvistetaan jokaiseksi toimikaudeksi
etukäteen eduskunnan säätämällä lailla. Palkkiota ei voida toimikauden
aikana muuttaa. Toimikaudeksi 1.3.1994 - 1.3.2000 tasavallan presidentin
vuotuiseksi palkkioksi vahvistettiin 14.1.1994 annetulla lailla (39/94)
558.000 markkaa ja asetettiin edustustarkoituksiin käytettäväksi 900.000
mk. Tämän lisäksi presidentille kuuluu asunto, jonka kunnossapito, lämmitys,
valaistus ja sisustus sekä tarpeellinen henkilökunta kustannetaan valtion
varoilla. Presidentin puoliso ei saa mitään palkkiota tai muuta korvausta
asemansa johdosta.
Tasavallan presidentin eläke vahvistetaan myös lailla samanaikaisesti kuin
palkkiokin.Vuotuiseksi eläkkeeksi on viimeksi vahvistettu 14.1.1994
annetulla lailla (40/94) 334.800 markkaa. Tämän eläkkeen saa vähintään
kuusi vuotta presidenttinä toiminut henkilö (täysi eläke). Jokaisesta
puuttuvasta täydestä vuodesta eläkkeen määrä vähenee kuudenneksella,
propagandalehteä. En tarvitse EU:takaan, olen siis täysin sitoutumaton ja riippumaton mistään millä kansalaisia yritetään manipuloida
ettei 2.2% ääniosuudella hurrata! Taksin saa paremmalla todennäköisyyydellä tolpalta, kannattaa mielummin ajella vaikka sillä, tulee varmasti halvemmaksi ja lisäksi työllistää suomalaisia
"...kirjoitusten suhteen ja jättää julkaisematta epäasialliset (EU-vastaiset) kirjoitukset."
suora lainaus "talollisen" tiedotuslinjauksesta
t. Haans
Heräsi pari mietettä:
Millä tavalla EU on nostanut polttoaineen hintaa? Valitettiinko ennen EU-aikaa polttoaineen hinnan korkeudesta turhaan? Paljonko polttoaineen hinta olisi nyt, jos Suomi ei olisi EU:ssa?
Tietääkseni Suomessa on ainakin muutamia asuntoja ihan vain yksityisihmisten omistuksessa. Ovatko kaikki suomalaiset asunnonmyyjät, yksityishenkilöitä myöten, kartellissa mukana? Voiko kartelliin ilmoittautua mukaan vaikkapa soittamalla Wahlroosin sihteerille? Voisiko alhaisella korkotasolla olla jotain tekemistä asuntojen hintojen kanssa? Mistä johtuu alhainen korkotaso? Onko se hyvä vai huono asia? Jos se on hyvä asia, kenen ansiota korkojen alhaisuus on? Jos se on huono asia, se on ilmeisesti EU:n syy?
Jos hinnat nousevat, syyllisiä ovat EU, ahneet ihmiset ja firmat sekä kartellit. Jos hinnat laskevat, kyse on EU(!)-globalisaatiosta, ja syyllisiä ovat EU, ahneet ihmiset ja firmat sekä kartellit.
Ovatko yritysjohtajien palkat Sinulta pois?
Bensan hinta oli siis korkea. Jos yritysjohtaja tankkaa autoaan ja maksaa siitä mainitsemasi markkamäärän/litra (mistä suuren osan veroina), millä tavalla SE on Sinun tai jonkun muun pussista pois? Eikö voisi ajatella, että se on tankkaajalta pois? Mikäli tankkaajan työnantaja maksaa tankkauksen, ei senkään pitäisi olla köyhältä pois. Tässä tapauksessa tankkaaja maksaa vielä edustaan tuloveron.
Oliko 90-luvun lama EU:n syy? 90-luvun alussahan ei oltu vielä EU:n jäseniä. Eikö Suomen taloudellinen tilanne ole kuitenkin jonkin verran parempi kuin 90-luvun alkupuolella - EU:sta huolimatta?
EU:ssa on toki runsaasti varjopuolia, mutta onko kaikki paha, mitä maa päällään kantaa, EU:n syytä?
EU:n myötä on talouden polarisoituminen on todella räikeää. On vaikeaa sanoa toiko EU sen arvomaailman vai ei, mielestäni kyllä. Kun kaiken laittaa suurennuslasin alle, näyttää kaikki juuri siltä mihin EU tähtääkin eli kilpailukyvyn parantamiseen, jota pelivaraa käytetään johtajien ja omistajien tilipussien kartuttamiseen. Sitä vielä tehostetaan politiikalla, mm. palveluiden vapauttamisella, joka polkee työntekijöiden etuja.
Tulonjakokysymykset olisivat nimenomaan poliitikkojen ja politiikan aluetta, mutta pahasti on oma lehmä siellä ojassa. Et voi sanoa etteikö jokin olisi toiselta pois, tottakai se on kun hinnat pomppaavat pilviin ja verotusta vääristetään rikkaiden hyväksi. Pienemmällä marginaalilla voitaisiin työllistää ja/tai laskea hintoja. Vapaa kilpailu ja markkinat eivät toimi. Siksi sääntelyä tarvitaan, jos kilpailua ei saada lisättyä.
Eivätkö verotukseen liittyvät toimet pyri myöskin edistämään yrittämistä ja yrittämiseen ryhtymistä eli työllistymistä? Onko progressio, ja verotus muutenkin, Suomessa muuhun maailmaan verrattuna varakkaita erityisen suosiva? -Itse en tiedä.
Toki kaikki kustannukset, myös jokainen palkkaeuro, ovat mukana hinnoissa, mutta eikö yhtälailla voitaisi sanoa, että jokainen euro, joka on yrityksen kuluja on pois osakkeenomistajille jaettavasta voitosta?
Eikö moitittujen tehostamisten (joka on "huono" asia) pitäisi vaikuttaa siihen, etteivät kustannukset ja hinnat nousisi pilviin (ja nousemattomuus, hintojen halpuus, on siis hyvä asia)? Onko mielekästä sanoa, että hinnat olisivat Suomessa yleisesti ottaen nousseet viimeaikoina pilviin EU:sta tai muista syistä johtuen? Esim. palveluiden vapauttamisella tuskin tällaista vaikutusta on.
Puhuit, että kilpailua lisäämällä markkinat toimisivat, mikä olisi hyvä asia. Eikö EU nimenomaan tähän pyri ja eikö tämä olisi tavoite, johon Suomessa pyrittäisiin ilman EU:n olemassaoloakin? Mutta eikö kilpailluilla markkinoilla mukanaolo vaadi yritykseltä nimenomaan kilpailukykyä - ja kilpailukyky niitä tehostamisia.
Asiaan väljästi liittyvä esimerkki: Minä ja varmasti jokunen muukin kansalainen on vaihtanut kännykkäliittymää halvempaan sen jälkeen, kun EU:n puhelinnumeronsiirtoa koskevat normit astuivat voimaan. Ihmiset nauttivat innoissaan n. 50 % pudonneista hinnoista, mutta jos yritykset sanovat, pitääkseen itsensä hengissä ja kilpailukykyisinä, työntekijöitä irti, nämä leimataan omistajineen hirveiksi riistäjiksi. Tehostamispaineita ei varmastikaan olisi samalla tavalla, jos puheluhinnat eivät olisi kehittyneet kilpailun ansiosta kuluttajan eduksi.
tammikuussa 2005.
Esko Ahon patamusta hallitus sai aikaan "vain" 490 000.
Siispä, kuten alustuksessani sanoin, EU-laajuisen hankkeen jatkon "hyvistä" ja "huonoista" puolista ei tule keskustella vain muutaman sadan palstalaisen kesken:
"Meille monille todellista demokratiaa kaipaaville on selvää, että kun jostain asiasta ÄÄNESTETÄÄN, siitä ensin KESKUSTELLAAN."
näin taisin sanoa alustuksessani
t. Haans
http://www.kauppalehti.fi/4/i/uutiset/etusivu/juttu.jsp?oid=2006/04/18/1864659
Näin sanoit. Ja toistit nyt täsmälleen saman asian vaikka työvoimatoimiston asiakasmääristä ei suoranaisesti ollutkaan välissä puhe. Sen sijaan kommentoin muutamia muita kohtia tekstissäsi ja olisin odottanut niille tarkempia perusteluita, koska en niitä ymmärtänyt.
Onko työttömyys siis kasvanut sitten Ahon hallituksen? Tilastosi perusteella näin annat ymmärtää. Tämä tilasto on hieman erinäköinen: http://www.stat.fi/tup/suoluk/suoluk_tyoelama.html
Toivon, että tuota ei teilata saman tien väittämällä, että parantuneet luvut on saatu aikaan jollakin tilastollisella kikkailulla. Tuota tilastoa voisi halutessaan jopa tulkita siten, että muutos parempaan on alkanut EU-jäsenyysvuosista. En väitä, että tulkinta EU:n ansioitumisesta tässä osuisi välttämättä oikeaan, mutta kuitenkin.
Miksi muuten kirjoitat palstalle, jos mielestäsi ei ole mielekästä, että EU:sta keskustellaan niinkin suppeassa yhteisössä kuin tällä palstalla?